Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit
Akateemisuus, tutkimusartikkeli tulee olla ver-taisarvioitu
Ei täytä tieteelliselle tutkimusartikkelille asetet-tuja vaatimuksia
Kieli suomi tai englanti Muu kieli kuin suomi tai englanti Tutkimus valmistunut vuosien 2000–2021 välillä Tutkimus valmistunut ennen vuotta 2000 Tutkimusartikkeli on saatavilla
kokonaisuudes-saan maksutta
Tutkimusartikkeli ei ole kokonaisuudessaan saata-villa maksutta
Artikkeli on relevantti tämän tutkielman tutkimus-kysymysten kannalta
Artikkeli ei ole relevantti tämän tutkimuksen tut-kimuskysymysten kannalta
Tutkimukseen osallistuneet ovat tutkimuksen teon aikana olleet 18-vuotiaita tai vanhempia. Osallis-tuja on altistunut perheen aikuisten väliselle pari-suhdeväkivallalle ollessaan 0–17-vuotias.
Tutkimukseen osallistuneet ovat tutkimuksen teon aikana olleet alle 18-vuotiaita tai altistuneet per-heen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle ai-kuisuudessa
Jos tutkimuksessa on käsitelty muitakin kaltoin-kohtelun muotoja kuin parisuhdeväkivallalle altis-tamista, parisuhdeväkivallalle altistumisen vaiku-tuksia olla käsitelty jollakin tapaa yksittäisenä kal-toinkohtelun muotona
Tutkimusartikkelissa on käsitelty lapsuuden kal-toinkohtelun vaikutuksia kokonaisuutena, eikä pa-risuhdeväkivallalle altistumisen vaikutuksia ole tutkittu tai käsitelty ollenkaan erillään muista kal-toinkohtelun muodoista
Yhteensä artikkeleita tutkimusaineistoon hyväksyttiin 18 kappaletta. Tietokannoista tehdyn syste-maattisen haun perusteella tutkimukseen hyväksyttiin 13 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Kuusi hyväksytyistä tutkimusartikkeleista löytyi sekä SocIndex että PsycInfo -tietokannoista ja yksi kai-kista kolmesta valitusta tietokannasta, eli edellä mainittujen tietokantojen lisäksi myös PsycArti-cles-tietokannasta. Näiden lisäksi neljä tutkimusartikkelia löytyi PsycInfosta ja kaksi SocInde-xistä. Vaikka aineistonhaussa käytetty hakulauseke ja aikarajaus oli laaja, tutkimuskysymyksen kannalta relevantti tutkimus oli edelleen vähäistä systemaattisesti toteutettujen aineistonhakujen
jälkeen. Tämän vuoksi aineistoa haettiin myös manuaalisesti aineistohakujen perusteella valikoi-tuneiden tutkimuksen lähdeviitteitä läpikäymällä. Viisi tutkimusartikkelia aineistoon valittiin ma-nuaalisesti lähdeviitteistä. Tutkielmaan aineistoon valitut tutkimusartikkelit on esitelty tutkielman lopuksi liitteessä 1 (ks. liite 1. tutkimusaineiston esittely).
Aineistoon valitut tutkimukset oli toteutettu kahdeksassa eri maassa. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa (n=10), jonka lisäksi tutkimuksia oli Kanadasta (n=2), Ruotsista (n=2), Thaimaasta (n=1), Sri Lankasta (n=1), Israelista (n=1) sekä Palestiinasta (n=1). Kaikki aineistoon valitut tutkimukset oli toteutettu määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, vaikka integroiva kirjallisuuskatsaus sallisi sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset tutkimusartikkelit (ks.
Whittermore & Kanfl 2005). Kokemukseni perusteella tässä tutkielmassa käsitellystä aiheesta tehty tutkimus kuitenkin painottuu hyvin vahvasti kvantitatiivisiin tutkimuslähtökohtiin, eikä sys-temaattisella tiedonhaulla löytynyt kvalitatiivisia tutkimusartikkeleja, jotka olisivat olleet relevant-teja tämän tutkimuksen kannalta. Aineistoon valitut tutkimukset on toteutettu pääsääntöisesti myös retrospektiivisesti. Valittujen tutkimusten julkaisuvuodet sijoittuvat vuosien 2002 ja 2019 välille.
Suurin osa aineiston tutkimuksista, 12 tutkimusta, oli tehty 2010-luvulla, joista kahdeksan vuonna 2015 tai sen jälkeen.
Viidessä aineiston tutkimuksessa tutkimuksiin valitut osallistujat olivat kaikki naisia (Xu ym.
2019; Anderson & Bang 2012; Russell, Springer & Greenfield 2010; Cannon ym. 2010; Davies, DiLillo & Martinez 2004), jonka lisäksi kolmessa tutkimuksessa vahva enemmistö osallistujista oli naisia (Stride, Geffner & Lincoln 2008; Marmion & Lundberg-Love 2008; Haj-Yahia ym.
2019). Yhdessä tutkimuksessa kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat miehiä (Dargis & Koenigs 2017). Kuudessa valituista tutkimuksista kaikki osallistujat olivat korkeakouluopiskelijoita, pää-asiassa lääketieteen, psykologian tai sosiaalityön aloilta (Haj-Yahia & de Zoysa 2008; Stride, Geffner & Lincoln 2008; Davies, DiLillo & Martinez 2004; Marmion & Lundberg-Love 2008;
Haj-Yahia ym. 2019; Haj-Yahia & Bargal 2015).
Yhdeksässä aineiston tutkimuksessa (Xu ym. 2019; Fuller-Thomson, Roane & Brennenstuhl 2016;
Fuller-Thomson, Baird & Brennenstuhl 2016; Dube ym. 2002; Cannon ym. 2010; Davies, DiLillo
& Martinez 2004; Mckee & Payne 2014; Afifi ym. 2008; Dargis & Koenigs 2017) oli tutkittu ainoastaan fyysiselle parisuhdeväkivallalle altistumista lapsuudessa. Muissa aineiston tutkimuk-sissa fyysisen parisuhdeväkivallan lisäksi oli huomioitu altistuminen myös henkiselle väkivallalle.
Yhdessä aineiston tutkimuksista (Anderson & Bang 2012) fyysisen ja henkisen parisuhdeväkival-lan lisäksi oli huomioitu myös seksuaaliselle ja taloudelliselle parisuhdeväkivallalle altistuminen ja yhdessä tutkimuksessa (Stride, Geffner & Lincoln 2008) parisuhdeväkivaltaa ei ollut määritelty tarkemmin.
Viidessä aineiston tutkimuksessa tarkastelu kohdistui ainoastaan äitiin tai naispuoleiseen huolta-jaan kohdistuneeseen väkivaltaan (Anderson & Bang 2012; Dube ym. 2002; Russell, Springer &
Greenfield 2010; Dargis & Koenigs 2017; Afifi ym. 2008). Muissa tutkimuksissa osallistujilta oli kysytty erikseen äitiin ja isään kohdistuvasta väkivallasta, parisuhdeväkivallasta sukupuolineut-raalisti tai laajemmin vanhempien kumppanit tai lapsen muut huoltajat huomioiden. Osassa tutki-muksissa oli huomioitu myös sisarukseen kohdistunut väkivalta (ks. esim. Haj-Yahia & Bargal 2015). Useissa tutkimuksissa parisuhdeväkivallalle altistumisen lisäksi oli käsitelty myös muita lapsen kaltoinkohtelun muotoja (ks. esim. Fuller-Thomson, Baird & Brennenstuhl 2016; Russell, Springer & Greenfield 2010; Dube ym. 2002), mutta kaikissa aineiston tutkimuksissa parisuhde-väkivallalle altistumista käsiteltiin myös itsenäisenä kaltoinkohtelun muotona ja itsenäisesti psyykkiseen oireiluun yhteydessä olevana tekijänä.
3.4 Aineiston analyysi
Toteutin tutkimusaineiston analyysin temaattisena analyysina, joka sisälsi myös sisällönanalyytti-siä piirteitä. Temaattista analyysitapaa suositellaan muun muassa silloin, kun tavoitteena on poi-mia tutkimusongelman kannalta olennaista tietoa (Eskola & Suoranta 1998, 179). Temaattisessa analyysissä keskeisiä teemoja muodostetaan tekstistä induktiivisesti eli aineistolähtöisesti, etsi-mällä tutkimusaineistoista asioita, jotka yhdistävät tai erottavat aineistoja (Saaranen-Kauppinen &
Puusniekka 2006). Tämä mahdollistaa tiettyjen teemojen vertailun (Eskola & Suoranta 1998, 175–
176; Tuomi 2018, 79). Aineistosta nostettuja teemoja voidaan kvantifioida ja koodata esimerkiksi taulukoiden avulla nostaen niistä keskeisimpiä asioita, joista jälleen voidaan rakentamaan aineis-toa yhdistäviä teemoja. Teemojen alle kootaan aineistoista kohdat, joissa kyseisestä teemasta pu-hutaan. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
Sisällönanalyysi toimi tässä tutkielmassa apuvälineenä tutkimuksen aineiston järjestämisessä. Si-sällönanalyysissä ajatuksena on, että tutkimuksen aineisto kuvaa tutkimuksen kohteena olevaan ilmiötä. Aineisto pyritään sisällönanalyysin avulla järjestämään tiiviiseen ja selkään muotoon il-man, että aineiston sisältämä informaatio katoaa. Alun perin hajallaan olevasta aineisto pyritään luomaan selkeä, mielekäs ja yhtenäinen informaatio tutkittavasta ilmiöstä ja luomaan selkeä ai-neistokokonaisuus, josta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Teemoittelu on yksi sisäl-lönanalyysiin kuuluvista vaiheista, vaikka se voidaankin luokitella myös varsinaiseksi itsenäiseksi analyysitekniikaksi. Teemoittelu itsenäisenä tekniikkana ei kuitenkaan ole mahdollista, ellei tee-moittelua ennen sisällönanalyysin tavoin päätä, mikä tutkimusaineistossa tutkimuskysymyksen kannalta on kiinnostavinta. Lisäksi aineistoa täytyy käydä läpi erotellen ja merkiten kiinnostukseen sisältyviä asioita. (Tuomi 2018, 78–79, 91.)
Lähtökohtaisesti temaattinen analyysi ja sisällönanalyysi etenevät samalla tavoin, erot liittyvät lo-giikkaan aineistolähtöisessä analyysissä. Temaattisen analyysin ja sisällönanalyysin yhteneväi-syyksistä ja eroavaisuuksista on keskusteltu kirjallisuudessa ja tutkimusraporteissa eri tavoin. Tä-män tutkielman menetelmällinen valinta oli kirjallisuuskatsaus, jonka kontekstissa sisällönana-lyysi on kuitenkin aina vain apuväline aineiston järjestämisessä, eikä varsinainen anasisällönana-lyysin väline.
(Tuomi 2018, 102–105.) Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusaineiston luokittelussa jo alaluokkien tai jopa vain yläluokkien luokittelu riittää, kun varsinaisessa sisällönanalyysissä luokittelun kanssa mennään pidemmälle. Kirjallisuuskatsauksessa sisällönanalyysi on apuna aineiston järjestämi-sessä ja ryhmittelyssä, eikä analyysin välineenä, kuten laadullisessa aineistossa, jossa pyrkimys on aineiston abstrahointiin (Emt., 102–105).
Pyrin toteuttamaan aineiston analyysin tässä tutkielmassa aineistolähtöisesti ja muodostamaan tee-mat tutkimusaineistoksi valittujen tutkimusartikkeleiden pohjalta. Aineistolähtöisessä analyysissä ajatuksena on, että analyysiyksiköitä ei ole ennalta harkittu tai päätetty. Aineistolähtöisyyden to-teuttamisessa kuitenkin haasteena on se, että jo käytetyt käsitteet, tutkimusasetelma ja -menetelmä ovat tutkijan valitsemia, eikä näin ollen voi syntyä täysin objektiivisia havaintoja. (Tuomi 2018, 80–81.) Pyrin kuitenkin tutkimuksen teon eri vaiheissa avaamaan omia ennakkokäsityksiäni ilmi-östä sekä suhtautumaan niihin mahdollisimman tietoisesti (ks. myös Tuomi 2018, 81). Toisen tut-kimuskysymyksen analyysin toteutin osin teoriasidonnaisesti, sillä lopullisten analyysiyksiköiden
yhteys aiempaan teoriatietoon oli havaittavissa. Avaan tätä kuitenkin tarkemmin myöhemmin tässä luvussa.
Aloitin aineiston analyysin lukemalla valitut artikkelit läpi useaan kertaan. Identifioin aineistoon valitut tutkimusartikkelit numerotunnisteilla. Keräsin jokaisesta artikkelista tämän tutkielman pää-tutkimuskysymyksen kannalta keskeiset tulokset ylös. Avasin tulokset alustavasti sanallisesti ylös erilliselle Word-pohjalle jokaisesta artikkelista erikseen ja jokaisen artikkelin tulosten loppuun kirjasin ylös yhteenvetona muutamalla sanalla sen, millaista aikuisuuden psyykkisestä oireilusta tutkimusartikkelissa käsiteltiin. Toistin tämän jokaisen artikkelin kohdalla. Kun olin käynyt kaikki tutkimusartikkelit tällä tavoin läpi, aloin lopulta käymään artikkeleiden loppuun kirjoitettuja yh-teenvetoja läpi. Etsin alustavista tuloksista ja näistä johdetuista yhteenvedoista yhteneväisyyksiä ja ryhmittelin samanlaisesta psyykkisestä oireilusta kertovat tulokset yhteenvetojen perusteella alustaviksi teemoiksi. Kahdeksastatoista (18) artikkelista muodostui tällä tavoin seitsemän erilaista teemaa, jotka havainnollistivat, millaista psyykkistä oireilua lapsuudessa parisuhdeväkivallalle al-tistuneilla oli aikuisuudessa havaittu. Tässä vaiheessa analyysiä alustavat teemat näyttivät seuraa-vanlaisilta:
1. traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvä oireilu 2. masennus
3. ahdistuneisuus
4. riippuvuus päihteisiin
5. itsetuhoisuus ja itsemurhayritykset 6. uniongelmat
7. muu psyykkinen oireilu (matala itsetunto, psykopaattiset piirteet, emotionaalinen oireilu)
Kirjasin alustavat teemat allekkain ja jokaisen alustavan teeman alle ylös tutkimukset, joissa ky-seistä teemaa käsiteltiin. Tämän jälkeen luin jälleen aineistoa uudelleen läpi ja tarkensin ja kirjasin jokaisen artikkelin kohdalla edelleen tarkemmin ylös artikkeleiden sisältöä ja tuloksia. Kiinnitin huomiota myös siihen, millainen tutkimusasetelma tutkimuksissa oli, millä tavoin osallistujien psyykkistä oireilua oli mitattu ja arvioitu ja mitä parisuhdeväkivallan muotoja oli huomioitu ja
käsitelty. Tässä vaiheessa tutkimusartikkeleihin perehtymistä huomioni kiinnittyi psyykkisen oi-reilun ilmenemismuotojen lisäksi siihen, että useissa aineiston artikkeleissa oli tutkittu ja käsitelty psyykkisen oireilun lisäksi sitä, millaisten tekijöiden oli havaittu lisäävän lapsuudessa parisuhde-väkivallalle altistuneiden riskiä oireilla psyykkisesti aikuisena ja millaisten tekijöiden toisaalta oli havaittu suojaavan oireilulta. Kirjoitin havaintoja näistä suojaavista ja riskitekijöistä alustavasti ylös, ajatuksenani tuoda niitä esiin psyykkisestä oireilusta kertovien tulosten yhteydessä. Kirjasin suojaavat- ja riskitekijät ylös muusta tekstistä erottuvalla värillä, riskitekijät punaisella ja suojaavat tekijät vihreällä värillä.
Jatkoin edelleen aineiston artikkeleiden lukemista ja tutkimusongelman kannalta keskeisten asioi-den ylös kirjoittamista samalla jatkuvasti miettien alustavia teemoja yhdistäviä tekijöitä. Pyrin to-teuttamaan aineiston analyysin aineistolähtöisesti, joten valmiita teemoja ei ollut ennalta päätetty.
Koen, ettei aiempi teoriatieto kandidaatin tutkielmani pohjalta juurikaan heikentänyt aineistoläh-töisyyden toteutumista, sillä aikuisten psyykkinen oireilu osoittautui lopulta kuitenkin melko eri-tyyppiseksi kuin lasten. Vaikka en ollut tässä vaiheessa muodostanut vielä lopullisia teemoja, aloin kirjoittamaan tutkielman tuloksia jokaisen alustavan teeman alle. Näin ajattelin lopullisten teemo-jen selkiytyvän. Melko alussa tulosten kirjoittamista päädyinkin lopulta muodostamaan seuraa-vanlaiset teemat:
1. Traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvä oireilu 2. Masennus- ja ahdistuneisuusoireilu
3. Käyttäytymisessä ilmenevä psyykkinen oireilu 4. Muu psyykkinen oireilu
Ensimmäinen teema, traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvä oireilu, käsittelee nimensä mukai-sesti aineistosta nostettuja havaintoja siitä, millä tavoin parisuhdeväkivallalle altistuminen lapsuu-dessa oli yhteydessä traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvään oireiluun aikuisena. Tähän teemaan sisällytin myös uneen liittyvät ongelmat, sillä aineiston tutkimuksissa (Haj-Yahia & Bargal 2015;
Haj-Yahia & de Zoysa 2008) uniongelmia käsiteltiin osana traumaperäiseen stressihäiriöön liitty-vää oireilua. Toiseksi teemaksi muodostin masennus- ja ahdistuneisuusoireilun ja kolmanneksi käyttäytymisessä ilmenevän psyykkisen oireilun. Viimeisimpänä mainittu kolmas teema eli käyt-täytymisessä ilmenevä psyykkinen oireilu käsittelee lapsuuden parisuhdeväkivallalle altistumisen
yhteyttä itsetuhoisuuteen, itsemurhayrityksiin, päihteiden väärin- ja liikakäyttöön sekä päihderiip-puvuuteen aikuisena. Neljänneksi teemaksi muodostin muu psyykkinen oireilu -teeman, jossa kä-sittelen muut, yksittäiset aineistosta nousseet psyykkisen oireilun muodot, jotka eivät aiemmin mainittujen teemojen alle sopineet, mutta jotka toisaalta olivat myös keskenään erityyppisiä oirei-lun muotoja.
Tuloksia kirjoittaessani huomasin, että psyykkisen oireilun määrään vaikuttavia suojaavia ja riski-tekijöitä oli eritelty tutkimuksissa enemmän kuin oli odotettu. Aloinkin pohtimaan, jos suojaavista tekijöistä ja riskitekijöistä saisi kuitenkin luotua vielä kokonaan uuden alatutkimuskysymyksen ja erillisen tulosluvun. Päädyin lopulta muodostamaan suojaaviin ja riskitekijöihin liittyen toisen tut-kimuskysymyksen. Analyysin aiemmassa vaiheessa olin jo valmiiksi koonnut suojaavia ja riskite-kijöitä ylös tutkimusartikkeleiden alle tietyillä väreillä. Näiden alustavien tulosten perusteella muodostin suojaavista tekijöistä ja riskitekijöistä erilliset alaluvut. Alustavaan ’psyykkiseltä oirei-lulta suojaavat tekijät’ -alalukuun kokosin tutkimusartikkeleista suojaavia tekijöitä, jotka olivat yhteydessä lievempään psyykkiseen oireiluun aikuisuudessa. Toiseksi alustavaksi alaluvuksi muo-dostin ’psyykkistä oireilua lisäävät riskitekijät’, johon puolestaan kokosin tutkimusartikkeleista riskitekijöitä, joiden oli havaittu lisäävän riskiä psyykkiseen oireiluun tai oireilun voimakkuutta.
Alustavien alalukujen alle kokosin tutkimusartikkeleita yhdistäviä alateemoja. Suojaavista teki-jöistä kertovan luvun alateemat olivat tässä vaiheessa 1) resilienssi ja 2) perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Riskitekijöistä kertovan luvun alateemat olivat puolestaan 1) väkivaltaan liittyvät tekijät 2) useat eri kaltoinkohtelun muodot 3) sukupuoli sekä 4) perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Kirjoitin tulokset alustavasti ylös näiden teemojen alle. Aiemmin kuitenkin olin jo tiedos-tanut sen, että suojaavia tekijöitä oli käsitelty aineiston tutkimuksissa huomattavasti vähemmän kuin riskitekijöitä. Tämän vuoksi päätin lopulta yhdistää psyykkiseen oireiluun liittyvät suojaavat tekijät ja riskitekijät samoihin tuloslukuihin.
Ennen analyysin aloittamista tiesin, että psyykkiselle oireilulle altistavat riskitekijät ja oireilulta suojaavat tekijät voivat liittyä joko lapseen itseensä, vanhempiin, perheeseen tai laajemmin yhtei-söön (Sourander & Aronen 2017, 626–628; Carlson 2000, 330). Sekä suojaavista että riskiteki-jöistä löytyi edellä mainittuihin kategorioihin sopivia tekijöitä, ja jo alustavaksi teemaksi molem-pien tekijöiden kohdalla olin muodostanut perheeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Lopullisiksi
yläteemoiksi päädyinkin muodostamaan 1) yksilöön liittyvät tekijät ja 2) lapsuuteen liittyvät teki-jät, jotka molemmat sisälsivät sekä suojaavia että riskitekijöitä. Alustavana alateemana käsitellyn
’väkivaltaan liittyvät tekijät’ päädyin lopulta käsittelemään pääosin ensimmäiseen tutkimuskysy-mykseen vastaavien tulosten yhteydessä toiston välttämiseksi. ’Yksilöön liittyvät tekijät’ -ylä-teema käsittää yksilön resilienssin, sukupuolen ja yksilön iän, jolloin parisuhdeväkivallalle oli al-tistuttu ensimmäistä kertaa. ’Lapsuuteen liittyvät tekijät’ -yläteema taas käsittää muun muassa van-hempiin, lapsuudenperheeseen ja -ympäristöön liittyviä suojaavia ja riskitekijöitä.
3.5 Tutkimuseettiset kysymykset
Tutkimuksen aiheen valintaan liittyy aina eettistä pohdintaa ja siksi tutkimukseen ryhtymistä on tärkeää perustella (Tuomi & Sarajärvi 2018, 153–154). Tämän tutkielman aihe on sen sensitiivi-syydestä huolimatta hyvin merkittävä sekä yhteiskunnallisesti että ajankohtaisesti. Kokemukseni mukaan kotimaista tutkimusta perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistumisen pit-käaikaisista vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin ei ole tehty ja myös kansainvälinen tutkimus on systemaattisen aineistonhaun perusteella näyttäytynyt vähäisenä. Lapsuudessa perheen aikuis-ten väliselle parisuhdeväkivallalle altistuminen on ongelmana laaja ja altistumisen vaikutusaikuis-ten psyykkiseen hyvinvointiin tiedetään olevan kauaskantoisia. Näiden seikkojen vuoksi koen ole-massa olevan tutkimustiedon kokoamisen ja tämän myötä uuden tiedon tuottamisen tärkeäksi.
Koen, että kotimaisen tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi kansainvälistä, jo olemassa olevaa tut-kimustietoa kokoava, yhteen vetävä ja näin ollen uutta tietoa tuottava ja tutkimusaukkoja havain-nollista integroiva kirjallisuuskatsaus on hyvä lähtökohta tiedon lisäämiselle ilmiöstä. Yhteiskun-nallisen ja ajankohtaisen näkökulman lisäksi aiheenvalintaan liittyi olennaisesti myös oma kiin-nostukseni ilmiötä kohtaan. Aiemmin kandidaatintutkielmassani selvitin kirjallisuuskatsauksen keinoin sitä, millaisena perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistuneiden lasten psyykkinen oireilu ilmenee. Koen tämän tutkielman sujuvaksi ja mielenkiintoiseksi jatkumoksi kandidaatintutkielmaani, koska tämän tutkielman myötä myös oma ymmärrykseni ja tietoisuuteni
lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneiden, jo aikuisten lasten psyykkisestä oireilusta kasvaa ja kokonaiskuva ilmiöstä laajenee.
Vaikka väkivallasta ja parisuhdeväkivallasta kirjoitetaan mediassa julkisesti paljon, käsittelemäni aihe on hyvin sensitiivinen erityisesti niille henkilöille, joiden elämää parisuhdeväkivalta kosket-taa henkilökohtaisesti. Ennen kirjallisuuskatsaukseen päätymistäni ajatuksenani oli toteutkosket-taa tämä tutkielma niin, että olisin hankkinut aineistoa kirjoituspyynnöllä lapsuudessa perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistuneilta henkilöiltä. Aihetta ja tutkimuksen toteutusta pohties-sani päädyin kuitenkin siihen, että aineiston keruun toteutustapa olisi ollut eettisestä näkökulmasta hieman ristiriitaista. Suunnittelin jakavani kirjoituspyyntöä useilla eri median alustoilla, myös niillä, joissa nuoret viettävät paljon aikaansa. Kirjoituspyyntöä jakaessani en kuitenkaan olisi pys-tynyt kontrolloimaan tai vaikuttamaan siihen, aiheuttaako kirjoituspyyntöni joillekin negatiivisia seurauksia. Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa olisi voinut törmätä kirjoituspyyntööni haluamat-taan, myös lapset. Aineistonkeruuni olisi osunut myös tämänhetkiseen, muutenkin ihmisiä kuor-mittavaan pandemiatilanteeseen, joka osaltaan on vaikuttanut parisuhdeväkivallan määrän lisään-tymiseen kodeissa. Suurelta osin myös tästä syystä päädyin toteuttamaan tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena.
Tämä tutkielma on siis toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, eikä sen vuoksi vaadi kaik-kia samanlaisia huomioita eettisyyteen liittyen, kun esimerkiksi haastattelu tai aiemmin pohtimani kyselytutkimuksena toteutettu tutkielma vaatisi. Ilmiön käsitteleminen on kuitenkin yhä myös kir-jallisuuskatsauksessa hyvin sensitiivistä ja tämän vuoksi sen käsittelyyn täytyy kiinnittää erityistä huomiota erityisesti tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä käsiteltäessä. Hyvän tieteellisen käy-tännön mukaan tutkimuksen tuloksia ei saa yleistää kritiikittömästi, mutta myöskään asioiden kau-nistelu ei ole tarkoituksenmukaista eikä oikein (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 26). Tutki-museettisen neuvottelukunnan (2012) mukaan hyvä tieteellinen käytäntö on rehellisyyttä, huolel-lisuutta ja tarkkuutta kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Tämän tutkielman aineisto hankittiin syste-maattisella tiedonhaulla ja lisäksi tutkielman eteneminen pyrittiin avaamaan selkeästi ja vaihe vai-heelta. Tämä osaltaan lisää tutkielman luotettavuutta (ks. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 227).
Tämän tutkielman tarkoituksena ei ole leimata tai syyllistää parisuhdeväkivaltaa kokeneita tai sitä käyttäneitä vanhempia ilmiötä tutkimalla. Tarkoituksena ei ole myöskään ’uhriuttaa’ lapsuudessa
parisuhdeväkivallalle altistuneita, sillä kuten todettu, suuri osa selviytyy vaikeistakin kokemuk-sista hyvin (ks. esim. Haravuori, Marttunen & Viheriälä 2016, 95–97). Tämän tutkielman tuloksia lukiessa on hyvä pitää mielessä myös se, että vaikka tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena oli nimenomaan lapsuudessa perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistumisen yhteys psyykkiseen oireiluun aikuisena, on mahdollista, että väkivallalle altistuneet valituissa tutkimusar-tikkeleissa ovat samanaikaisesti voineet altistua useille muillekin haitallisille tekijöille yhtäaikai-sesti. Tiedetään, että usein yhdelle kaltoinkohtelun muodolle altistuva lapsi altistuu muillekin kal-toinkohtelun muodoille (ks. esim. Gilbert 2009, 71) ja on mahdollista, että psyykkinen oireilu ai-kuisuudessa voi olla seurausta myös muista haastavista ja haavoittavista elämäntapahtumista. Eri-laisten kokemusten vaikutuksia elämään voi olla vaikea erotella (Oranen 2012, 223).
Useille erilaisille haitallisille tekijöille altistuneiden oireilu onkin usein voimakkaampaa, joka ha-vaittiin myös tämän tutkielman aineistossa (ks. esim. Haj-Yahia & Bargal 2015; Russell, Springer
& Greenfield 2010). Toisaalta on tärkeää huomioida myös se, että kaikilla parisuhdeväkivallalle altistuneilla psyykkistä oireilua ei välttämättä ilmene lapsuudessa eikä aikuisuudessa, vaan jokai-nen tilanne ja kokonaisuus on erilaijokai-nen, kuten myös vaikutukset yksilöön. Tämän vuoksi koin merkittäväksi suojaavien ja riskitekijöiden merkityksen huomioimisen ja käsittelemisen tässä tut-kielmassa. Myös kirjallisuuskatsauksena toteutettuun tutkielmaan liittyy siis paljon sensitiivisiä näkökulmia. Koen kuitenkin, ettei ilmiön tutkimista pidä välttää sen sensitiivisyyden vuoksi.
4 LAPSENA PARISUHDEVÄKIVALLALLE ALTISTUNEEN PSYYKKINEN OIREILU AI-KUISENA
4.1 Traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvä oireilu
Yhdeksässä aineiston tutkimusartikkelissa selvitettiin lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistu-neiden traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvää oireilua aikuisena (Cater ym. 2015; Anderson &
Bang 2012; Haj-Yahia & de Zoysa 2008; Stride, Geffner & Lincoln 2008; Davies, DiLillo & Mar-tinez 2004; Marmion & Lundberg-Love 2008; Haj-Yahia ym. 2019; Haj-Yahia & Bargal 2015;
Miller-Graff ym. 2016). Kaikissa tutkimuksissa, joissa selvitettiin lapsuuden parisuhdeväkivallalle altistumisen ja aikuisuuden traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvän oireilun välistä korrelaatiota, korrelaatio todettiin merkittäväksi ja positiiviseksi (Haj-Yahia ym. 2019, 133; Miller-Graff ym.
2016, 266; Haj-Yahia & Bargal 2015, 2945–2949; Haj-Yahia & de Zoysa 2008; 998–999; Mar-mion & Lundberg-Love 2008, 270–274; Davies, DiLillo & Martinez 2004, 382–383). Merkittävä osa lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneiden nykyisestä psyykkisestä oireilusta oli selitet-tävissä lapsuuden parisuhdeväkivallalle altistumisella (Haj-Yahia & de Zoysa 2008, 998–999;
Haj-Yahia ym. 2019, 134).
Traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvä oireilu oli voimakkaampaa lapsuudessa perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistuneilla kuin niillä, jotka eivät olleet altistuneet parisuhdeväki-vallalle lapsuudessa (Cater ym. 2015; Stride, Geffner & Lincoln 2008; Marmion & Lundberg-Love 2008; Davies, DiLillo &Martinez 2004). Mitä useammin parisuhdeväkivallalle altistumista oli lapsuudessa tapahtunut, sitä enemmän traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvää oireilua osal-listujilla havaittiin (Cater ym. 2015, 881; Miller-Graff ym. 2016, 266; Haj-Yahia & de Zoysa 2008, 998; Haj-Yahia 2015, 2946). Parisuhdeväkivallan itsenäistä roolia psyykkiseen oireiluun varmis-taakseen Davies, DiLillo ja Martinez (2004) kontrolloivat tutkimuksessaan ensin lapsuudessa koe-tun pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan vaikutukset psyykkiseen toimintakykyyn aikuisena, jonka jälkeen myös muut perhekonfliktit, kuten muun muassa sosiaalisen tuen puute, kontrolloi-tiin. Tutkimuksessa (emt., 377, 382–383) havaittiin, että parisuhdeväkivallan todistaminen lapsuu-dessa oli merkittävästi yhteydessä traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvään oireiluun aikuisena edelleen itsenäisenä tekijänä, kun muiden muuttujien vaikutus oireiluun kontrolloitiin.
Traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvää oireilua verrattiin myös erilaisia kaltoinkohtelun muo-toja lapsuudessa kokeneiden välillä. Striden, Geffnerin ja Lincolnin (2008) kokeellisessa tutki-muksessa traumaoireilua ja psyykkistä toimintakykyä verrattiin lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneiden ja lapsuudessa pahoinpitelyä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden korkeakoulu-opiskelijoiden välillä. Osallistujille näytettiin video, jossa lapsi todisti perheen aikuisten välistä parisuhdeväkivaltaa. Osallistujilta mitattiin sydämensyke ja kortisolin eritys ennen videota eli stressitekijää, stressitekijän aikana ja sen jälkeen. Lisäksi osallistujat täyttivät traumaperäisen stressihäiriön diagnosoimisessa käytettävän arviointimittarin. Lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneilla osallistujilla havaittiin olevan korkeampi leposyke kuin lapsuudessa pahoinpitelyä tai
Traumaperäiseen stressihäiriöön liittyvää oireilua verrattiin myös erilaisia kaltoinkohtelun muo-toja lapsuudessa kokeneiden välillä. Striden, Geffnerin ja Lincolnin (2008) kokeellisessa tutki-muksessa traumaoireilua ja psyykkistä toimintakykyä verrattiin lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneiden ja lapsuudessa pahoinpitelyä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneiden korkeakoulu-opiskelijoiden välillä. Osallistujille näytettiin video, jossa lapsi todisti perheen aikuisten välistä parisuhdeväkivaltaa. Osallistujilta mitattiin sydämensyke ja kortisolin eritys ennen videota eli stressitekijää, stressitekijän aikana ja sen jälkeen. Lisäksi osallistujat täyttivät traumaperäisen stressihäiriön diagnosoimisessa käytettävän arviointimittarin. Lapsuudessa parisuhdeväkivallalle altistuneilla osallistujilla havaittiin olevan korkeampi leposyke kuin lapsuudessa pahoinpitelyä tai