Aineistoa tässä tutkielmassa haettiin sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusta sisältävistä tie-tokannoista. Aineistonhaku toteutettiin vuoden 2021 tammi- ja helmikuun aikana. Kotimaista tut-kimusaineistoa haettiin kansallisesta Finna-tietoarkistosta sekä kotimaisesta
artikkeliviitetietokan-nasta Artosta, molemmista hakulausekkeella (parisuhdeväkivalta OR lähisuhdeväkivalta OR kal-toinkohtelu OR pahoinpitely OR perheväkivalta) AND (altist* OR todist*). Hakulauseketta muo-dostettaessa hyödynnettiin suomalaista asiasanasto- ja ontologiapalvelua Fintoa, jossa parisuhde-väkivallan yläkäsitteeksi määrittyi lähisuhdeväkivalta ja assosiatiivisiksi käsitteiksi kaltoinkohtelu sekä pahoinpitely. Näiden lisäksi hakulausekkeeseen otettiin mukaan käsite perheväkivalta, sillä kokemukseni mukaan suomalaisessa tutkimuksessa perheen sisällä tapahtuvasta väkivallasta ylei-sesti kirjoitetaan kyseistä käsitettä käyttäen.
Finna-tietoarkistossa aineiston haku rajattiin koskemaan lehtiä ja artikkeleita, väitöskirjoja, lisen-siaatintöitä, tutkimusraportteja ja tutkimusjulkaisuja. Artossa aineistonhakua ei aineistotyyppien mukaan rajattu. Muut sisäänotto- ja ulossulkukriteerit on esitelty myöhemmin tässä luvussa (ks.
Taulukko 2). Finnasta saatiin hakutulokseksi 53 tulosta ja Artosta 27 tulosta. Suuri osa tuloksista ei liittynyt tutkielman aiheeseen, mutta osa hakutulosten artikkeleista ja väitöskirjoista käsitteli parisuhdeväkivallalle altistumista lapsen näkökulmasta (ks. esim. Huttunen, Husso & Hietamäki 2015; Eskonen 2004; Eskonen 2001). Finnan hakutuloksista Lepistön (2010) väitöskirja käsitteli myös perheen aikuisten välisen väkivallan todistamista 18–21-vuotiaiden nuorten näkökulmasta.
Lepistön (2010) tutkimuksessa tarkoituksena oli kuvata nuorten kokemuksia perheväkivallasta, selviytymisestä ja hyvinvoinnista ja selvittää niiden välisiä yhteyksiä. Perheväkivallan ja nimen-omaan perheen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle altistumisen vaikutuksia aikuisten psyyk-kiseen hyvinvointiin ei kuitenkaan tutkittu, joten tutkimus hylättiin tämän vuoksi tämän tutkielman aineistosta.
Lähimpänä tämän tutkielman tutkimusaihetta hakutuloksista oli Finnasta löytynyt Salokankaan (2020) väitöskirja, jossa yhtenä useista tavoitteista oli arvioida lapsuuden kaltoinkohtelun ja trau-mojen yhteyksiä itsetuhoisuuteen ja psykiatrisiin häiriöihin aikuisuudessa. Parisuhdeväkivallalle altistumista ei kuitenkaan Salokankaan (2020) väitöskirjassa käsitelty itsenäisenä kaltoinkohtelun muotona, joten tämän vuoksi myös tämä tutkimus hylättiin tämän tutkielman aineistosta. Kaikista saaduista hakutuloksista yksikään ei vastannut tämän tutkielman tutkimuskysymyksiin, joten kaikki hakutulokset valituista kotimaisista tietokannoista osoittautuivat irrelevanteiksi tämän tut-kielman kannalta.
Kansainvälisen tutkimusaineiston haussa hyödynnettiin SocIndex-, PsycInfo- ja PsycArticles -tie-tokantoja. Ensimmäisenä mainittu tietokanta sisältää sosiologian, sosiaalityön ja muiden sosiaali-tieteiden alojen tutkimuskirjallisuutta ja kaksi jälkimmäistä painottuvat psykologian, käyttäyty-mistieteiden ja lähialojen tutkimuskirjallisuuteen ja -artikkeleihin. Psykologian alojen tietokanto-jen käyttö on tässä tutkielmassa perusteltua tutkimusongelman kannalta, sillä tutkimustieto pari-suhdeväkivallalle altistumisen vaikutuksista on suurelta osin psykologista (ks. myös Huttunen, Husso & Hietamäki 2016, 370). Aineistoa haettiin valituista kansainvälisistä tietokannoista seuraa-valla hakulausekkeella: (child OR children OR childhood) AND (exposure OR exposed OR witness OR witnessing OR witnesses OR experience) AND (partner violence OR partner abuse OR domes-tic violence OR intimate partner violence OR intimate partner abuse OR IPV) AND (psychological well-being OR psychological wellbeing OR mental health OR effects OR impact OR consequences OR influence OR outcomes OR symptoms OR problems OR mental illness OR mental disorder OR psychiatric illness OR psychopathology OR psychiatric) AND (adulthood OR adults OR adult OR later in life OR long-term OR long term).
Aineistonhaun alussa hakuja tehtiin tietokannoista lyhyemmillä, edellä olevan hakulausekkeen sa-noista muodostetuilla lausekkeilla. Lopulta lyhyemmät hakulausekkeet päätettiin kuitenkin yhdis-tää yhdeksi yhtenäiseksi hakulausekkeeksi niin, että yhtä ja samaa hakulauseketta käytettiin kai-kissa valituissa kansainvälisissä tietokannoissa. Näin aineistonhaun toteutus saatiin toteutettua mahdollisimman systemaattisesti ja on myöhemmin yksiselitteisemmin toistettavissa. Hakutermit on pyritty muodostamaan mahdollisimman kattaviksi ja termejä on laajennettu myös tietokantojen ehdotusten mukaan. Hakutermien kattavuus tämän tutkimuksen kontekstissa on merkittävää myös siksi, että tutkimusta tämän tutkielman aiheesta on tehty vain vähän (ks. Cater ym. 2015; McKee
& Payne 2014; Anderson & Bang 2012; Marmion & Lundberg-Love 2008; Davies, DiLillo &
Martinez 2004).
Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi tässä tutkielmassa käytetty hakulauseke on laaja ja antoi myös paljon hakutuloksia. Suuresta määrästä hakutuloksia lopulta kuitenkin vain pieni osa artikkeleista osoittautui relevanteiksi tämän tutkielman aineistoon, sillä suuri osa hakutuloksista painottui muun muassa väkivallan kumuloitumiseen tai yleisesti lapsen kaltoinkohtelun vaikutuksiin niin, ettei parisuhdeväkivallalle altistumista oltu käsitelty itsenäisenä kaltoinkohtelun muotona. Suojaavia-
ja riskitekijöitä ei aineiston hakulauseketta muodostaessa vielä huomioitu, sillä toinen tutkimus-kysymys päädyttiin muodostamaan vasta myöhemmässä vaiheessa tämän tutkielman tekoa jo va-littujen aineistojen tulosten pohjalta, kun ensimmäiseen tutkimuskysymykseen liittyvää aineistoa jo analysoitiin. Toisen tutkimuskysymyksen luomisesta kerrotaan myöhemmin tarkemmin lisää aineiston analyysistä kertovassa luvussa (ks. luku 3.4 Aineiston analyysi).
Aineistonhakua rajattiin niin, että artikkeleiden kieleksi määritettiin englanti tai suomi. Artikke-leiden tuli olla vertaisarvioituja sekä kokonaan saatavilla. Tutkimuksen vähäisyyden vuoksi ai-neiston haku rajattiin melko pitkälle aikavälille, vuosiin 2000–2021, pyrkimyksenä saada kasaan riittävän kattavasti tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia aineistoa, mutta kuitenkin mahdolli-simman ajankohtaista sellaista. Kirjallisuuskatsauksessa luotettavuutta lisää kriteerien toimivuu-den testaus ennen varsinaista aineistonhakua (Laaksonen, Kuusisto-Niemi & Saranto 2010, 28).
Ennen varsinaista aineistonhakua tehtiinkin alustavia testihakuja ilman aikarajoja. Aikarajat eivät juurikaan vaikuttaneet hakutulosten määrään. Ilman aikarajoja tehtyjen hakutulosten perusteella 1980–1990-luvuilta löytyi muutama tutkimus (mm. Forsstrom-Cohen & Rosenbaum 1985; Von Steen 1997; Feeric & Haugaard 1999), jotka olisivat sopineet tutkimusaineistoksi tähän tutkiel-maan. Mahdollisimman ajankohtaisen aineiston varmistamiseksi ennen 2000-lukua tehdyt tutki-mukset rajattiin aineistosta kuitenkin pois.
Tuloksia kansainvälisissä tietokannoissa käytetyllä hakulausekkeella saatiin SocIndex-tietokan-nasta 243 kappaletta, PsycInfo-tietokanSocIndex-tietokan-nasta 473 kappaletta ja PsycArticles-tietokanSocIndex-tietokan-nasta 89 kap-paletta. Kaikki hakutulokset käytiin manuaalisesti selaamalla läpi. Jokaisen hakutuloksen sopi-vuutta arvioitiin ensin otsikon perusteella, joka osoitti jo useimmat hakutulokset tämän tutkielman kannalta epäolennaisiksi. Mikäli otsikko ei avannut tutkimuksen sisältöä ja tarkoitusta selkeästi, siihen perehdyttiin tarkemmin tiivistelmän perusteella. Tämän tutkielman tutkimusaihetta otsikoi-den perusteella käsittelevät artikkelit valittiin tarkempaan tarkasteluun ja myös näihin artikkeleihin tutustuttiin paremmin niiden tiivistelmiä lukemalla. Mikäli tiivistelmä ei antanut varmuutta artik-kelin sopivuudesta, perehdyttiin siihen vielä johdantoa sekä johtopäätöksiä lukemalla. Artikkelit, jotka eivät tämän jälkeen vastanneet tämän tutkielman tutkimuskysymyksiin, hylättiin tämän tut-kielman aineistosta. Niiden tutkimusartikkelien kohdalla, jotka edellä mainitun tarkastelun jälkeen
näyttäytyivät relevantteina tähän tutkielmaan, varmistettiin artikkelien sopivuus aineiston sisään-ottokriteerien kannalta. Tutkimusaineiston kaikki sisäänotto- ja poissulkukriteerit on esitelty seu-raavassa taulukossa (ks. taulukko 2).
TAULUKKO 2 Tutkimusaineiston sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit
Akateemisuus, tutkimusartikkeli tulee olla ver-taisarvioitu
Ei täytä tieteelliselle tutkimusartikkelille asetet-tuja vaatimuksia
Kieli suomi tai englanti Muu kieli kuin suomi tai englanti Tutkimus valmistunut vuosien 2000–2021 välillä Tutkimus valmistunut ennen vuotta 2000 Tutkimusartikkeli on saatavilla
kokonaisuudes-saan maksutta
Tutkimusartikkeli ei ole kokonaisuudessaan saata-villa maksutta
Artikkeli on relevantti tämän tutkielman tutkimus-kysymysten kannalta
Artikkeli ei ole relevantti tämän tutkimuksen tut-kimuskysymysten kannalta
Tutkimukseen osallistuneet ovat tutkimuksen teon aikana olleet 18-vuotiaita tai vanhempia. Osallis-tuja on altistunut perheen aikuisten väliselle pari-suhdeväkivallalle ollessaan 0–17-vuotias.
Tutkimukseen osallistuneet ovat tutkimuksen teon aikana olleet alle 18-vuotiaita tai altistuneet per-heen aikuisten väliselle parisuhdeväkivallalle ai-kuisuudessa
Jos tutkimuksessa on käsitelty muitakin kaltoin-kohtelun muotoja kuin parisuhdeväkivallalle altis-tamista, parisuhdeväkivallalle altistumisen vaiku-tuksia olla käsitelty jollakin tapaa yksittäisenä kal-toinkohtelun muotona
Tutkimusartikkelissa on käsitelty lapsuuden kal-toinkohtelun vaikutuksia kokonaisuutena, eikä pa-risuhdeväkivallalle altistumisen vaikutuksia ole tutkittu tai käsitelty ollenkaan erillään muista kal-toinkohtelun muodoista
Yhteensä artikkeleita tutkimusaineistoon hyväksyttiin 18 kappaletta. Tietokannoista tehdyn syste-maattisen haun perusteella tutkimukseen hyväksyttiin 13 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Kuusi hyväksytyistä tutkimusartikkeleista löytyi sekä SocIndex että PsycInfo -tietokannoista ja yksi kai-kista kolmesta valitusta tietokannasta, eli edellä mainittujen tietokantojen lisäksi myös PsycArti-cles-tietokannasta. Näiden lisäksi neljä tutkimusartikkelia löytyi PsycInfosta ja kaksi SocInde-xistä. Vaikka aineistonhaussa käytetty hakulauseke ja aikarajaus oli laaja, tutkimuskysymyksen kannalta relevantti tutkimus oli edelleen vähäistä systemaattisesti toteutettujen aineistonhakujen
jälkeen. Tämän vuoksi aineistoa haettiin myös manuaalisesti aineistohakujen perusteella valikoi-tuneiden tutkimuksen lähdeviitteitä läpikäymällä. Viisi tutkimusartikkelia aineistoon valittiin ma-nuaalisesti lähdeviitteistä. Tutkielmaan aineistoon valitut tutkimusartikkelit on esitelty tutkielman lopuksi liitteessä 1 (ks. liite 1. tutkimusaineiston esittely).
Aineistoon valitut tutkimukset oli toteutettu kahdeksassa eri maassa. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa (n=10), jonka lisäksi tutkimuksia oli Kanadasta (n=2), Ruotsista (n=2), Thaimaasta (n=1), Sri Lankasta (n=1), Israelista (n=1) sekä Palestiinasta (n=1). Kaikki aineistoon valitut tutkimukset oli toteutettu määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä, vaikka integroiva kirjallisuuskatsaus sallisi sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset tutkimusartikkelit (ks.
Whittermore & Kanfl 2005). Kokemukseni perusteella tässä tutkielmassa käsitellystä aiheesta tehty tutkimus kuitenkin painottuu hyvin vahvasti kvantitatiivisiin tutkimuslähtökohtiin, eikä sys-temaattisella tiedonhaulla löytynyt kvalitatiivisia tutkimusartikkeleja, jotka olisivat olleet relevant-teja tämän tutkimuksen kannalta. Aineistoon valitut tutkimukset on toteutettu pääsääntöisesti myös retrospektiivisesti. Valittujen tutkimusten julkaisuvuodet sijoittuvat vuosien 2002 ja 2019 välille.
Suurin osa aineiston tutkimuksista, 12 tutkimusta, oli tehty 2010-luvulla, joista kahdeksan vuonna 2015 tai sen jälkeen.
Viidessä aineiston tutkimuksessa tutkimuksiin valitut osallistujat olivat kaikki naisia (Xu ym.
2019; Anderson & Bang 2012; Russell, Springer & Greenfield 2010; Cannon ym. 2010; Davies, DiLillo & Martinez 2004), jonka lisäksi kolmessa tutkimuksessa vahva enemmistö osallistujista oli naisia (Stride, Geffner & Lincoln 2008; Marmion & Lundberg-Love 2008; Haj-Yahia ym.
2019). Yhdessä tutkimuksessa kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat miehiä (Dargis & Koenigs 2017). Kuudessa valituista tutkimuksista kaikki osallistujat olivat korkeakouluopiskelijoita, pää-asiassa lääketieteen, psykologian tai sosiaalityön aloilta (Haj-Yahia & de Zoysa 2008; Stride, Geffner & Lincoln 2008; Davies, DiLillo & Martinez 2004; Marmion & Lundberg-Love 2008;
Haj-Yahia ym. 2019; Haj-Yahia & Bargal 2015).
Yhdeksässä aineiston tutkimuksessa (Xu ym. 2019; Fuller-Thomson, Roane & Brennenstuhl 2016;
Fuller-Thomson, Baird & Brennenstuhl 2016; Dube ym. 2002; Cannon ym. 2010; Davies, DiLillo
& Martinez 2004; Mckee & Payne 2014; Afifi ym. 2008; Dargis & Koenigs 2017) oli tutkittu ainoastaan fyysiselle parisuhdeväkivallalle altistumista lapsuudessa. Muissa aineiston tutkimuk-sissa fyysisen parisuhdeväkivallan lisäksi oli huomioitu altistuminen myös henkiselle väkivallalle.
Yhdessä aineiston tutkimuksista (Anderson & Bang 2012) fyysisen ja henkisen parisuhdeväkival-lan lisäksi oli huomioitu myös seksuaaliselle ja taloudelliselle parisuhdeväkivallalle altistuminen ja yhdessä tutkimuksessa (Stride, Geffner & Lincoln 2008) parisuhdeväkivaltaa ei ollut määritelty tarkemmin.
Viidessä aineiston tutkimuksessa tarkastelu kohdistui ainoastaan äitiin tai naispuoleiseen huolta-jaan kohdistuneeseen väkivaltaan (Anderson & Bang 2012; Dube ym. 2002; Russell, Springer &
Greenfield 2010; Dargis & Koenigs 2017; Afifi ym. 2008). Muissa tutkimuksissa osallistujilta oli kysytty erikseen äitiin ja isään kohdistuvasta väkivallasta, parisuhdeväkivallasta sukupuolineut-raalisti tai laajemmin vanhempien kumppanit tai lapsen muut huoltajat huomioiden. Osassa tutki-muksissa oli huomioitu myös sisarukseen kohdistunut väkivalta (ks. esim. Haj-Yahia & Bargal 2015). Useissa tutkimuksissa parisuhdeväkivallalle altistumisen lisäksi oli käsitelty myös muita lapsen kaltoinkohtelun muotoja (ks. esim. Fuller-Thomson, Baird & Brennenstuhl 2016; Russell, Springer & Greenfield 2010; Dube ym. 2002), mutta kaikissa aineiston tutkimuksissa parisuhde-väkivallalle altistumista käsiteltiin myös itsenäisenä kaltoinkohtelun muotona ja itsenäisesti psyykkiseen oireiluun yhteydessä olevana tekijänä.