Paradigma muodostuu neljästä keskeisestä käsitteestä: tieto, toimijat, toiminta ja mene-telmät. Tieto on hierarkkinen jatkumo datasta viisauteen, tiedon arvoketju, jossa
kompleksisuus ja verkostomaisuus lisääntyvät siirryttäessä tiedon jatkumolla yhä jalos-tetumpaan tietomuotoon. Toimijoilla tarkoitetaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäviä tai tuottavia henkilöitä tai yhteisöjä. Toiminnalla tarkoitetaan palve-lujen suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja arviointia. Menetelmillä tarkoitetaan toiminnas-sa syntyneiden tietojen käsittelyyn, tallentamiseen ja välittämiseen liittyviä teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja. Näitä käsitteitä yhdistämällä niiden väliin syntyy tutkimus-kohteita, kuten toiminnan ja menetelmien väliin tieto- ja viestintätekniikan käyttö. (Sa-ranto ja Kuusisto-Niemi 2012, 142-143.) Tämä tutkimus sijoittuu tiedonhallinnan tutki-muksen paradigmassa toiminta ja menetelmät – entiteettien suhteeseen: tieto- ja viestintä-tekniikan käytön, arvioinnin ja kehittämisen alueelle; menetelmän kohteena on internet sivut ja toimintana niiden käytön helppous - käytettävyys.
5.2 Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä
Kirjallisuuskatsauksella tutkitaan tehtyä tutkimusta. Eli sen avulla kootaan tutkimusten tuloksia, jotka ovat perustana uusille tutkimustuloksille. Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan kehittää olemassa olevaa teoriaa ja rakentaa uutta teoriaa sekä rakentaa koko-naiskuvaa tietystä asiakokonaisuudesta. Kirjallisuuskatsaus on systemaattinen, täsmälli-nen ja toistettavissa oleva menetelmä, joka pohjautuu alkuperäisistä korkealaatuisista tutkimuksista tehtyihin johtopäätöksiin. Kirjallisuuskatsauksen voidaan sanoa olevan yleiskatsaus ilman tarkkoja sääntöjä, tutkimuskysymykset voivat olla melko väljiä. Kir-jallisuuskatsauksessa käytetyt aineistot ovat laajoja eikä aineiston valintaa rajaa metodi-set säännöt. Tutkittava ilmiö pystytään kuitenkin kuvaamaan laaja-alaisesti ja luokitte-lemaan tutkittavan ilmiön ominaisuuksia. (Salminen 2001 6-8; Russel 2005 8.) Kirjalli-suuskatsausten nopea suosion kasvu on johtanut terminologiseen viidakkoon joilla ku-vataan erilaisia lähestymistapoja. Jotka eri nimistä huolimatta jakavat tiettyjä olennaisia ominaisuuksia; nimittäin kerätä, arvioida ja esitellä saatavilla olevaa tutkimusta. Sco-ping -tutkimus on etäisempi katsaustyyppi, joka rinnastetaan tekniikaksi "kartoittaa tai selvittää" asiaankuuluva kirjallisuutta kiinnostuksen alalla. (Arksey & O’Malley 2005, 19-32).
Tämän tutkimuksen menetelmänä on kartoittava -kirjallisuuskatsaus. Kartoittavaa kat-sausta käytetään, kun halutaan kuvata tutkittavaa ilmiöitä mahdollisimman monipuoli-sesti. Tarkoitus on tarjota saatavana olevan kirjallisuuden selvittävä katsaus, jonka kat-tavuus riippuu tutkimuksen tarkoituksesta. Kirjallisuuskatsaus on hyvä tapa tuottaa uut-ta tietoa jo tutkitusuut-ta aiheesuut-ta. Kartoituut-tava katsaus uut-tarjoaa laajan kuvan aihetuut-ta käsittele-västä kirjallisuudesta (Arksey & O’Malley 2005, 19-32; Evans 2008, 137.) Se auttaa myös kirjallisuuden tarkastelussa, kriittisessä arvioinnissa ja syntetisoinnissa. (Torraco 2005, 356.) Kartoittava kirjallisuuskatsaus ei ole yhtä valikoiva eikä se seulo tutkimus-aineistoa yhtä tarkasti kuin systemaattinen katsaus. Kartoittava katsaus antaa vapaam-min yhdistää erilaisin metodisin keinoin tehdyt tutkimukset analyysin pohjaksi. Siten tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta on mahdollista kerätä huomattavasti laajempi otos. Kartoittavaa katsausta voidaan käyttää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen pohjana. Myöskään vaiheittain kuvattuna kartoittava kirjallisuuskatsaus ei juuri eroa järjestelmällisestä katsauksesta. Cooper (1998, 14-16) mukaan kirjallisuuskatsaus sisäl-tää viisi eri vaihetta: tutkimusongelman asettelun, aineiston hankkimisen, arvioinnin, analyysin sekä tulkinnan ja tulosten esittämisen. (Salminen, 2001, 6-8; Arksey &
O’Malley 2005, 22; Russel 2005, 8.) Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa ei arvioida aineiston laatua koska kartoittavan katsauksen on tarkoitus tuottaa mahdollisimman laaja ja kattava kuva tutkittavasta aiheesta ja tuoda esiin tutkimusalueella mahdollisesti olevat puutteet.( Arksey & O’Malley 2005, 27 ja 30).
5.2.1 Tutkimusaineiston hakustrategia ja hakuprosessi
Kirjallisuuskatsauksessa tulisi asettaa selkeät tutkimuskysymykset, joihin vastauksia haetaan. Kysymykset on ilmoitettava selkeästi ja täsmällisesti. Kysymykset voivat olla hyvin tarkkoja tai laajoja, jos ne ovat laajoja, saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa ja-kaa ne useisiin asiaan liittyviin kysymyksiin. (Russel 2005, 8; Centre for Reviews and Dissemination 2009, 6-10.) Erittäin laaja kysymyksen määrittely voi vähentää puuttuvi-en artikkelipuuttuvi-en todpuuttuvi-ennäköisyyttä, mutta ne voivat myös tuottaa hallitsemattomasti suurpuuttuvi-en määrän viittauksia (Arksey & O’Malley 2005, 19-32). Kysymys opastaa ja ohjaa katsa-uksen kriteerien kehittämistä. Tutkimuskysymysten selkeys helpottaa tehokasta etsintää ja tarjoaa rakenteen katsaukselle. Sähköisten tietokantojen etsintästrategia kehitetään tutkimuskysymyksestä ja keskeisten käsitteiden määritelmistä. Tutkijoilla ei aina ole
tarvittavia taitoja suunnitella ja toteuttaa hakustrategioita, jotka mm. kirjastojen infor-maatikoilla on. (Arksey & O’Malley 2005, 19-32.) Tämän tutkimuksen hakustrategian suunnittelussa oli apuna Itä -Suomen yliopiston informaatikko. Tutkimuskysymyksen muotoilussa voi käyttää apuna PCC-menetelmää. Menetelmän avulla muotoillaan, sel-kiytetään ja tunnistetaan minkälaista tietoa tarvitaan ja muunnetaan tutkimuskysymys hakutermeiksi. PCC-kysymystä muodostettaessa on tärkeää selvittää, minkälainen tut-kimusnäyttö tuottaa todennäköisemmin vastauksen asetettuun kysymykseen. (Joanna Briggs Institute 2014, 22–24.) Tämän tutkimuksen PCC osa-alueet ovat seuraavat:
TAULUKKO 1. PCC osa-alueet ja avainsanat
PCC osa-alueet Population (P) Concept (C) Context (C) Ikääntyneet, yli
Keywords/ Elder, aged, old-er, elderly,
P (population) rajaa tutkittavan joukon ikääntyneisiin. C (consept) tarkoittaa että käytet-tävyys pohjautuu Nielsenin käytettävyyden teoriaan. Teoria perustuu viiteen tekijään:
opittavuuteen, tehokkuuteen, muistettavuuteen, virheiden vähyyteen ja tyytyväisyyteen.
(Nielsen 1993). Co (context) kertoo että tutkitaan verkkopalveluja. (Centre for Reviews and Dissemination 2009, 7-9; Joanna Briggs Institute 2014, 22–24.) Hakutermit määri-tettiin Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (YSA).
Kirjallisuuskatsauksessa on myös kuvattava ja perusteltava tutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Niiden tulee oleellisesti liittyä tutkimusasetelmaan ja tutkittavana olevaan ilmiöön kyseisen tutkimuksen näkökulmasta. Näillä kriteereillä voidaan lisätä tutkimuksen luotettavuutta, samalla muodostuu mahdollisuus arvioida tutkimustuloksi-en luotettavuutta ja yleistettävyyttä. (Cooper 1998 160–161; Ctutkimustuloksi-entre for Reviews and Dissemination 2009, 10.) Tavoitteena on valikoida mukaan edustava joukko luotettavia tutkimuksia (Metsämuuronen 2005, 39). Tämän tutkimuksen sisällyttämis- ja poissul-kukriteerit ovat kuvattu taulukossa 2.
TAULUKKO 2. Sisällyttämis- ja poissulkukriteerit
Sisällyttämiskriteerit Poissulkukriteerit
Ikääntyneiden verkon käytön käytettävyy-teen liittyvät tutkimukset
Aihe ei liity tutkimuskysymyksiin Aineistot ovat kotimaisia tai
kansainväli-siä, jotka ovat julkaistu ajanjaksolla 2008–
2018
Aineistot julkaistu ennen vuotta 2008 Aineisto on saatavilla suomen- tai
englan-ninkielellä
Aineisto ei ole saatavilla suomen- tai eng-lanninkielellä
Aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan (full text)
Aineisto ei ole saatavilla kokonaisuudes-saan (full text)
Aineisto on sähköisesti ilmaiseksi
saata-villa. Aineisto ei ole sähköisesti ilmaiseksi
saa-tavilla.
Sisällyttämis- ja poissulkukriteerit (Taulukko 2) on määritelty niin, että hakutulos olisi edustava ja vastaa tutkimuskysymykseen. Tavoitteena oli saada mukaan tutkimuksia, jotka liittyvät ikääntyneiden kokemuksiin verkkopalveluiden käytettävyydestä ja että aineisto on julkaistu vuoden 2008 jälkeen. Vuosirajaus tehtiin koska, teknologian nope-an kehittymisen sekä ikääntyneiden verkkopalveluiden käytössä, käytettävyydessä ja käyttöasteessa tapahtuvan kehityksen vuoksi. Tähän katsaukseen otettiin mukaan vain aineistoa, joka ovat sähköisesti ilmaiseksi saatavilla.
Tässä tutkimuksessa tehtiin koehakuja 13.2.- 14.2.2018 eri kansainvälisiin ja kansalli-siin tietokantoihin sopivien asiasanojen löytämiseksi. Koehakujen perusteella valittiin hakusanat, joiden avulla saatiin riittävästi aineistoa tutkimukseen. Jo koehakuja tehtäes-sä ilmeni että ikääntyneiden käyttökokemuksia tehtäes-sähköisten terveyspalveluiden käytettä-vyydestä ei ole tutkittu, Suomessa ei lainkaan ja ulkomaillakin niukasti. Hakusanoista jätettiin pois kaikki terveyspalveluihin viittaavat sanat. Hakusanat ovat taulukossa 1.
Haut tehtiin maaliskuun 2018 aikana Itä-Suomen yliopiston Finna -portaalin tiedonha-kujärjestelmästä, joka sisältää Itä-Suomen yliopiston käytettävissä olevat sähköiset ai-neistot. Alla kuviossa 3 on kuvattu tutkimusaineiston hakuprosessi. Kotimaisissa kan-noissa Finna, Melinda ja Medic tulokset jäivät niukoiksi vaikka hakulauseita muunnel-tiin: Finna ((ikääntyn* OR vanhu* OR iäkäs OR seniori OR eläkeläi* OR ikäihmiset) AND käytettävyys) -> 7 osumaa, Melinda ((ikääntyn* OR vanhu* OR iäkäs OR seniori OR eläkeläi* OR ikäihmiset) AND verkkopalvelu* OR internet OR ("sähköinen asioin-ti") AND käytettävyys And Julkaisuvuosi= 2008 -> 2018) -> 3 osumaa ja Medic-kannasta haettiin hakulauseella ikääntyn* vanhu* senior* AND verkkopalvelu* internet
"sähköinen asiointi" 2008 - 2018 -> 11 osumaa. Kansainvälisistä kannoista tulokset oli-vat runsaampia. Haut tehtiin Finna-portaalin kautta seuraaviin kantoihin: Scopus ja Web of Science. Scopus -kannasta kattavin tulos saatiin hakulauseella ALL ( ( elder* OR aged OR old* ) AND ( internet OR "web services" OR "electronic services" OR
"online services" ) AND usability ) AND PUBYEAR > 2007 AND ( LIMIT-TO ( EXACTKEYWORD , "Usability " ) ) ->408 osumaa. Web of science -kannasta paras tulos tuli lauseella (TS=((elder* OR old*) AND (internet OR ICT) AND usability))
->290 osumaa.