Finna n = 7
Melinda n = 3
Medic n = 11
Web of Science n = 290 Scopus
n = 408
Hakutulos n = 719
Poistettu tutkimuskysymyksen, päällekkäisyyksien ja saatavuuden
mukaan n = 629
Abstrakti luettu n = 90
Poistettu abstraktin perusteella n=61
Koko teksti luettu n = 29
Poistettu koko tekstin perusteella n = 13
Tutkimuksesta ei löytynyt - osallistuneiden ikää tai
osallistujat olivat alle 65 vuotiaita
- Nielsenin käytettävyyden määritelmän osia - tutkimus keskittyi
laittei-den toimintaan Katsaukseen mukaan otettu
n = 17
Tutkimukseen mukaan otetut 17 artikkelia, niiden tekijät, julkaisuvuosi, tutkimuksen tarkoitus, menetelmä ja keskeiset tulokset, on kuvattu Liitteessä 1. Tiedonhaun toistet-tavuus on testattu ja se on mahdollista tehdä aikaisemmin esitettyjen hakulauseiden avulla uudestaan.
5.2.2 Tutkimusaineiston analysointi
Aineiston käsittely ja tulkinta ovat sidoksissa tutkijan tekemiin valintoihin jo tutkimus-prosessin alkuvaiheissa. Analysointi tapoja on monia, kuitenkin voidaan nimetä kaksi yleisintä lähestymistapaa. Selittämiseen pyrkivä lähestymistapa, jolloin käytetään tilas-tollista analyysiä ja tehdään päätelmiä. Sekä ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa, jolloin käytetään laadullista analyysiä ja tehdään päätelmiä sen pohjalta. Laadullista aineistoa voidaan käsitellä myös tilastollisilla tekniikoilla, tavallisimmat analyysimene-telmät ovat kuitenkin teemoittelu, tyypittely, sisällönerittely, keskusteluanalyysi ja dis-kurssianalyysi, jossa tutkimus kohdistuu puhetapoihin ja puhekäytänteisiin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 221- 225.)
Tuomen ja Sarajärven (2009, 103-104) mukaan kirjallisuuskatsauksen analysointimene-telmänä käytetään usein sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi on tekstin analyysia, jossa etsitään tekstin merkitystä. Sisällönanalyysin avulla aineistoa kuvataan systemaattisesti ja objektiivisesti, tiivistetyssä, pelkistetyssä ja järjestelmällisessä luokitellussa muodos-sa. Aineiston tulkitsemisessa ja kuvaamisessa ei ole tarkoitus tuottaa uutta tietoa vaan kuvata jo olemassa olevaa tietoa kootussa, kiteytetyssä ja ryhmitellyssä muodossa. Tut-kijan tulee saada laaja aineisto mahdollisimman tiiviiseen, helposti luettavaan muotoon.
(Cooper 1998, 81.) Scoping -tutkimuksissa käytetty kartoitus tai selvitys kuvaa tekniik-kaa tietojen syntetisoimiseksi ja tulkitsemiseksi seulomalla, kartoittamalla ja lajittele-malla materiaalia keskeisten aiheiden ja teemojen mukaan. Näin kartoittavan katsauksen tulos on kontekstuaalinen ja ymmärrettävämpi lukijalle. (Arksey & O’Malley 2005, 20-22.)
Sisällönanalyysi voi olla aineistolähtöistä tai teorialähtöistä analyysia. Teorialähtöisessä analyysissa lähtökohtana ovat teoria tai teoreettiset käsitteet joiden ilmenemistä tarkas-tellaan. Teorialähtöisessä analyysissa aineiston analyysin luokitus ja lajittelu pohjautuu aiempaan käsitejärjestelmään, teoriaan tai teoreettisiin käsitteisiin. (Tuomi & Sarajärvi 2009,107 ja 113). Tässä tutkimuksessa käytetään teorialähtöistä analyysia, koska tätä tutkimusta ohjaa Nielsenin käytettävyysteoria, joka muodostaa tälle tutkimukselle teo-reettisen viitekehyksen. Sisällönanalyysissa arvioin tähän kirjallisuuskatsaukseen valit-tuja artikkeleita sen perusteella, sisältävätkö ne käsitteitä Nielsenin käytettävyyden mää-ritelmän mukaisessa muodossa: opittava, tehokas, helposti muistettava, virheetön sekä tyydyttävä, tai ilmenevätkö ne jotenkin muuten kyseisissä artikkeleissa.
Arkseyn ja O’Malleyn (2005, 19-32) mukaan mukaan otetuista tutkimuksista laaditaan lyhyt tiivistelmä, joka on usein taulukko. Taulukkoon kerätään yleisiä ja spesifisisiä tietoja tutkimuksesta, jotka koskevat esimerkiksi tutkimuspopulaatiota, interventiotyyp-piä ja keskeisiä lopputuloksia. Katsaukseen hyväksytyistä artikkeleista laaditaan teo-rialähtöistä sisällönanalyysiä varten aineiston analyysirunko. Artikkeleista analysoidaan seuraavat tiedot: artikkelin nimi, tutkimuksen tekijä(t), julkaisu, julkaisuvuosi ja -maa, tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet, tutkimusasetelma sekä aineiston keruu- ja analyysi-menetelmät. Tarkoituksena on saada laaja aineisto mahdollisimman tiiviiseen ja helposti luettavaan muotoon. Liitteesä 2 on kuvattu aakkosjärjestyksessä mukaan otetut 17 tut-kimusta, joista Nielsenin teorian mukaiset käsiteet löytyivät.
5.3 Kysely
Tässä tutkimuksessa arvioidaan kaupungin internetsivujen ikääntyneille suunnatun osi-on käytettävyyttä erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta. Aineisto osi-on kerätty sähköises-ti Webpropol- kyselyllä , lisäksi järjestetsähköises-tiin mahdollisuus osallistua ohjattuun kyselyn täyttöön. Kysely lähetettiin sähköpostitse 6.5.2015 eläkeläisneuvoston jäsenille, jotka olivat osallistuneet sivujen kehittämiseen. Näin käyttäjätestiin on valikoitunut henkilöi-tä, jotka ovat käyttäneet internetiä ja heillä on jonkinlaista kokemusta verkkopalvelujen käytöstä. Kysely lähetettiin 20 vastaajalle, joista 13 vastasi kyselyyn määräajassa 20.5.2015 mennessä. Kaksi vastaajaa osallistui ohjattuun kyselyn täyttöön.
Kyselyn kysymykset perustuvat Nielsenin käytettävyys määritelmään sekä hänen kym-menen kohdan heuristiseen arviointilistaan. Kysely koostuu kolmesta osioista; taustatie-dot, käytettävyys ja tiedon haku, lisäksi on mahdollisuus kirjoittaa vapaasti kommentte-ja kommentte-ja kehitysehdotuksia. Ensimmäinen osa sisältää kolme tausta kysymystä; sukupuoli, ikä ja Internetin käyttötaajuuden. Kyselyn toisessa osassa on 13 kysymystä sivujen käy-tettävyydestä ja kolmannessa osassa on 5 tiedon hakutehtävää ikääntyneiden sivuilta.
Toisen ja kolmannen osan arviointi tapahtuu Likert -asteikolla 1-5 (täysin erimieltä - täysin samaa mieltä). Kyselylomake on liitteenä (Liite 3). Kysely testattiin kolmella ikääntyneellä käyttäjällä ennen kyselyn sähköistä lähettämistä varsinaisille osallistujille.
Testin jälkeen kyselyn käytettävyysosan kahta väittämää korjattiin.
6 TULOKSET
6.1 Ikääntyneiden kokemukset verkkopalveluiden käytettävyydestä
Tässä alaluvussa käydään läpi kirjallisuuskatsauksen tulokset Nielsenin käytettävyyden määritelmän mukaisesti. Sisällönanalyysi Nielsenin käsitteiden kuvaamien näkökulmien mukaisesti kirjallisuuskatsauksessa käytetyistä tutkimuksista on esitelty liitteessä 2.
Kappaleet ovat muodostetut Nielsenin käytettävyyden määritelmän viiden osa-alueen mukaan.
6.1.1 Opittavuus
Helpolla opittavuudella on suuri merkitys ikääntyneiden verkkopalveluiden ja -sovellusten käyttöhalukkuuteen (Blake & Ray 2016; Castilla, Garcia-Palacios , Miral-les, Breton-Lopez, Parra, Rodriguez-Berges & Botella 2016; Kort & Hoof 2014; Vaziri, Aal, Ogonowski, Von Rekowski, Kroll, Marston, Poveda, Gschwind, Delbaere, Wieching & Wulf 2016.) Kortin ja Hoofin (2014) mukaan ikääntyneet arvostavat hel-posti opittavia verkkosovelluksia.
Ikääntyneet oppivat ja kokevat sivujen ja sovellusten käytön aloittamisen vaivattomaksi kun niissä on entuudestaan tuttu logiikka ja symboliikka (Blake & Ray 2016; Castilla ym. 2016; Chun & Patterson 2012.; Hankiewicz, Butlewski & Grzybowski 2014; Kort
& Hoof 2014). Verkkosovellusten toimintalogiikalla ja navigoitavuudella on merkitystä opittavuuteen ikääntyneillä (Castilla ym. 2016; Chun & Patterson 2012; Hankiewicz ym. 2014; Kort & Hoof 2014). Kortin ja Hoofin (2014) tutkimuksen mukaan ikäänty-neet arvostavat helppoa ja selkeää navigointilogiikkaa. Chunin ja Pattersonin (2012) tutkimuksen mukaan navigointilogiikan tulisi kohdata käyttäjän ajatusmalli (mental model). Castillan tutkimusryhmän (2016) tutkimuksen mukaan ikääntyneiden on hel-pompi oppia lineaarinen navigointilogiikka kuin hypertekstien käyttö. Bollen, Romij-nin, Smetsin, Loosin, Kunnemanin ja van Weertin (2016), Gottwaldin, Laatikaisen ja Kytän (2016), Hankiewicz tutkimusryhmän (2014) sekä Kortin ja Hoofin (2014) tutki-musten mukaan verkkopalveluissa käytettyjen symbolien ja kielen käytöllä on merkitys-tä palvelujen opittavuuteen ikääntyneillä. Vieraat symbolit heikenmerkitys-tävät opittavuutta
(Bolle ym. 2016; Hankiewicz ym. 2014). Bollen tutkimusryhmän (2016) tutkimuksen mukaan terveysverkkopalvelussa käytetyn sanasto ikääntyneet kokivat vaikeaksi ym-märtää.
Verkkosivujen ja -sovellusten opittavuutta parantaa hyvä ja yksityiskohtainen perehdy-tys (Blake ym. 2016; Bolle ym. 2016; Chun & Patterson 2012; Fuchsberger, Sellner, Moser & Tscheligi 2012 ; Gottwald ym. 2016; Vaziri ym. 2016). Blaken tutkimusrymän (2016) tutkimuksen mukaan ikääntyneiden verkkopalveluiden käytön aloitusta helpottaa käytön alkuopastus, hyvät kokemukset opittavuudessa myös kannustavat ikääntyneitä oppimaan lisää. Fuchsbergerin tutkimusryhmän (2012) tutkimuksen mukaan varsinkin kokemattomat verkkosivujen ja palvelujen käyttäjät hyötyvät hyvästä perehdytyksestä, jos he kokevat verkkosivujen ja palvelujen opittavuuden hankalaksi, he eivät enää halua käyttää sivuja eikä palveluja. Gottwaldin tutkimusryhmä (2016) havaitsi kokemattomil-la käyttäjillä vaikeuksia hiiren käytössä, symbolien ymmärtämisessä ja navigoinnissa, he voivat myös olla pelokkaita ja epävarmoja verkon käyttäjiä sekä pelätä virheiden tekemistä. Puutteita alkuopastuksessa olivat tutkimuksissaan havainneet Bolle ym.
(2016) ja Chun & Patterson (2012). Myös verkkosivuilla ja - sovelluksissa olevilla opasteilla ja ohjeilla on merkitystä opittavuuteen (Chevalier, Dommes & Martins 2013;
Nyman & Yardley, 2009). Fuchsbergerin tutkimusryhmän (2012) tutkimuksen mukaan huono opittavuus aiheuttaa ikääntyneissä negatiivisia tunteita ja verkon käytön halutto-muutta.
Fuchsbergerin (2012) ja Gottwaldin (2016) tutkimusryhmien tutkimukset osoittavat, että verkkosivujen ja -palvelujen hyvällä, ikääntyneet huomioon ottavalla, suunnittelulla voidaan parantaa kokemattomienkin ikääntyneiden oppimista. Nymanin ja Yardleyn (2009) tutkimus korostaa käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitystä: verkkosivujen tulisi olla selkeitä, tutun tuntuisia ja tietomäärän sopivaa.
6.1.2 Tehokkuus
Tutkimuksissaan (Bolle ym. 2016 ja Castilla 2016) olivat havainneet, että verkkosivuilla ja -sovelluksissa ikääntyneillä navigoinnin epäselkeys ja huono logiikka hidastivat ta-voitteeseen pääsyä. Bollen tutkimusryhmän (2016) mukaan huonosti suunnitellut, ra-kenteeltaan huonot, sivut hidastavat niiden käyttöä. Castillan tutkimusryhmän (2016)
tutkimuksen mukaan ikääntyneillä menee vähemmän aikaa lineaarisen navigoinnin käyttöön kuin hypertekstien käyttöön. Bergstrom, Olmsted -Hawala ja Jans (2013) ha-vaitsivat tutkimuksessaan, että ikääntyneiden katse viipyy pitkään sivun keskellä, joten sivun tärkeät elementit pitäisi sijoittaa sivun keskiosaan. Fuchsberger tutkimusryhmän (2012) mukaan sovelluksen monimutkaisuus ja huonon käytettävyys laskevat käyttöte-hoa. Lisäksi Bollen tutkimusryhmä (2016) sekä Kort ja Hoof (2014) havaitsivat muksissaan, että sivuilla oleva runsas teksti määrä hidasti sivujen käyttöä. Bollen tutki-musryhmä (2016) totesi, että ikääntyneet lukevat hitaasti ja sivun vierittäminen vie tur-haan aikaa. Kortin ja Hoofin (2014) tutkimuksen mukaan runsaasta tekstistä on vaikea löytää oleellista tietoa ja lukemista hidastaa jos teksti on vaikeasti ymmärrettävää. Che-valierin tutkimusryhmän (2013) tutkimuksen mukaan ikääntyneillä menee enemmän aikaa tiedon hakuun kuin nuoremmilla. Pak, Price ja Thatcher (2009) havaitsivat tutki-muksessaan, että asiasana pohjainen tiedon etsiminen on ikääntyneille nopeampaa kuin hierarkkisesti järjestetty tiedon haku. Sivuilta puuttuva ohjeistus ja sovellusten virheti-lanteet hämmentävät ikääntyneitä ja näin laskevat käyttötehoa (Chun & Patterson, 2012).
6.1.3 Muistettavuus
Monimutkaiset verkkosivut ja -sovellukset heikentävät muistettavuutta ikääntyneillä käyttäjillä. (Bolle ym. 2016; Fuchsberger ym. 2012; Bergstrom ym. 2013; Zhou, Chou-rasia, Vanderheiden 2017; Vaziri ym. 2016). Heidän mukaansa paremmalla suunnitte-lulla saataisiin tehtyä yksinkertaisempia sivuja ja sovelluksia, yksinkertaisilla sivuilla ei ole pitkiä tekstejä tai ohjeita ja ulkoasu on yksinkertaisen selkeä. Castillan (2016) ja Zhoun (2017) tutkimusryhmät havaitsivat tutkimuksissaan, että sovellusten tutun tuntui-suus parantavat muistettavuutta. Castillan tutkimusryhmän (2016) tutkimuksen mukaan ikääntyneiden on helpompi käyttää lineaarista sivujen rakennetta, koska se muistuttaa kirjojen ja lehtien rakennetta. Zhoun tutkimusryhmän (2017) mukaan ikääntyneitä aut-tavat muistamaan ja ymmärtämään sovellusten konkreettiset ajatusmallit, kuten toimin-toja kuvaavat ikonit. Blaken (2016), Bollen (2016), Chunin (2012), Fuchsbergerin (2012) ja Vaziriin (2016) tutkimusryhmien tutkimusten mukaan hyvällä perehdytyksellä ja aputoiminnoilla parannettaisi muistettavuutta. Bollen tutkimusryhmä (2016) havaitsi, että ikääntyneet saattavat unohtaa ohjeistukset.
6.1.4 Virheiden vähyys
Verkkosivujen ja -sovellusten huono ohjeistus ja suunnittelu aiheuttavat käyttäjän teke-miä virheitä, jotka voivat aiheuttaa ohjelmavirheitä (Hankiewicz ym. 2014; Nyman &
Yardley, 2009). Gottwaldin tutkimusryhmän (2016) tutkimuksen mukaan ikääntyneet pelkäävät tekevänsä virheitä. Huonot sekä epäselvät virheilmoitukset tai niiden puute aiheuttavat käyttäjissä epävarmuutta (de Lara, de Mattos Fortes, Russo & Freire 2015;
Bolle 2016; Chun & Patterson 2012; Nyman & Yardley 2009). Bollen ryhmän (2016) tutkimuksen mukaan sovelluksen odottamatonta toimintaa ja pop -up ikkunoita ikäänty-neet luulevat virheiksi. Lisäksi sovelluksista puuttuivat ohjeet virhetilanteesta selviyty-miseen (Chun & Patterson, 2012).
6.1.5 Tyytyväisyys
Tutkimusten mukaan ikääntyneille verkkosivujen ja -sovellusten hyödyllisyys on tärke-ää (Blake ym. 2016; Bolle ym. 2016; Fuchsberger ym. 2016; Hankiewicz ym. 2014;
Hernández-Encuentra, Pousada & Gómez-Zúñiga 2009; Kort & Hoof 2014; Nyman &
Yardley 2009; Vaziri ym. 2016.) Hernández-Encuentran tutkimusryhmän (2009) tutki-muksen mukaan ikääntyneet pitävät verkkosivujen hyödyllisyyttä ja positiivisia käyttö-kokemuksia käytettävyyttä tärkeämpinä. Vazirin tutkimusryhmä (2016) havaitsi tutki-muksessaan, että ikääntyneet arvostavat myös verkkosivujen käytön mukavuutta. Bollen (2016), de Laran (2015), Castillan (2016), Fuchsbergerin (2012), Gottwaldin (2016), Bergstromin (2013), Hankiewiczin (2014) ja Vazirin (2016) tutkimusryhmien tutkimus-ten mukaan verkkosivujen ja -sovellustutkimus-ten käytön tyytyväisyyttä voidaan lisätä lisäämäl-lä niiden käytettävyyttä. Castillan tutkimusryhmän (2016) mukaan tiedon hankinnassa lineaarinen navigointi malli sopii ikääntyneille hypertekstejä paremmin, koska se muis-tuttaa perinteistä tapaa. Verkkosivujen ja -sovellusten suunnittelulla on suuri merkitys ikääntyneille suunniteltaessa (Castilla, Garcia-Palaciosa, Breton-Lopeza, Miralles, Baños, Etchemendy, Farfallini, Botella 2013; Bergstrom ym. 2013; Chevalier ym.
2012; Fuchsberger ym. 2012; de Lara ym. 2015.) Fuchsbergerin tutkimusryhmä (2012) havaitsi tutkimuksessaan sivujen monimutkaisuuden laskevat ikääntyneiden käyttäjien tyytyväisyyttä. Bergstromin tutkimusryhmä (2013) havaitsi tutkimuksessaan, että ikään-tyneiden katse pysyy pitkään sivun keskiosassa ja hakeutuu hitaasti sivun vasempaan
laitaan sekä yläreunaan. mukaan verkkosovelluksen toimintalogiikan pitäisi vastata käyttäjän ajatusmallia. (Castilla ym. 2013). De Laran tutkimusryhmän (2015) mukaan huonolla suunnittelulla voidaan luoda ikääntyneille verkon käytön esteitä.
Chunin ja Pattersonin (2012) tutkimuksen mukaan luettavalla verkkosivulla on selkeät ikonit ja painikkeet, tekstin koko sopiva tai suurennettavissa, kontrasti taustan ja tekstin välillä sopiva sekä tärkeän tiedon sijoittelu kunnossa. Ikääntyneet arvostavat verkkosi-vun hyvää luettavuutta (Bolle ym. 2016; Castilla ym. 2013; Chun & Patterson. 2012;
Fuchsberger ym. 2016; Gottwald ym. 2016; Hankiewicz ym. 2014; Kort & Hoof. 2014;
de Lara ym. 2015.) Ikääntyneet arvostavat esteettistä ja yksinkertaista sivun ulkoasua, sivuilla ei pitäisi olla mainoksia eikä pop -up ikkunoita (Bolle ym. 2016; Castilla ym.
2013; Chevalier ym. 2012; Hankiewicz ym. 2014; de Lara ym. 2015; Nyman & Yardley 2009; Vaziri ym. 2016). Sivujen levoton ulkoasu häiritsee ikääntyneitä ja vaikeuttaa keskittymistä ja verkkosivun käyttöä (Bergstrom ym. 2013, Chevalier ym. 2012). Cas-tillan tutkimusryhmän (2013) mukaan yhdellä sivulla ei pitäisi olla liikaa toimintoja, korkeintaan kolme toimintoa sivulla. Ikääntyneet käyttäjät arvostavat myös sivujen hy-viä aputoimintoja sekä perehdytystä (Bolle ym. 2016; Castilla ym. 2013; Fuchsberger ym. 2016; Gottwald ym. 2016; Hernández-Encuentra ym. 2009; de Lara ym. 2015.) Tutkimuksissaan (Bolle ym. 2016; Chun & Patterson 2012; Fuchsberger ym. 2012) ha-vaitsitvat, että ikääntyneiden on vaikea löytää oleellinen tieto suuresta tietomäärästä.
Bollen (2016), Fuchsbergerin (2016) ja de Laran (2015) tutkimusryhmien tutkimusten mukaan ikääntyneet arvostavat verkkosivuilla ääniselostetta sekä videoita. Näistä ikään-tyneiden on helpompi saada oleellinen tieto kuin tekstistä (Bolle ym. 2016.)
Ikääntyneet ovat kiinnostuneita verkonkäytöstä ja haluavat sitä käyttää. Hyvistä käyttö-kokemuksista syntyy positiivinen asenne ja halu oppia lisää (Hernández-Encuentra ym.
2009.) Gottwaldin tutkimusryhmän (2016) mukaan monet ikääntyneet kokevat epävar-muutta verkon käytössä. Ikääntyneet syyttävät itseään jos eivät pääse tavoitteeseensa verkossa, eikä huonoa käytettävyyttä. Tämä johtuu verkon käyttökokemuksen puuttees-ta ja huonospuuttees-ta itsetunnospuuttees-ta (Chun & Patterson 2012.)
6.2 Ikääntyneiden kokemuksia kaupungin verkkosivujen käytettävyydestä
Kyselyyn vastasi 13 henkilöä (n=20), kaikki vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen.
Vastausprosentti oli 65 %. Kyselyyn vastanneista 8 oli naisia ja 5 miehiä, kaikki olivat iältään yli 65 vuotta. Ikäjakauma oli 65-81 vuotta. Vastanneista 12 käytti Internetiä päi-vittäin, yksi joka viikko. Kyselyn tulokset kuvattu liitteessä 4.
Ikääntyneiden sivujen käytettävyyden arviointiosaan vastasi kaikki 13 vastannutta. Si-vujen yleisilme oli miellyttävä 4 vastaajan mielestä, melko miellyttävät kahdeksan (62
%) vastaajan mielestä. Yksi vastaaja ei ollut samaa eikä erimieltä väittämän kanssa.
Sivujen värimaailma oli hyvä kuuden (46 %) mielestä ja melko hyvä kuuden vastaajan mielestä. Yhden vastaajan mielestä värimaailma oli melko huono. Sivujen painikkeet ja linkit olivat selkeät kolmen vastaajan mielestä, melko selkeät yhdeksän (69 %) mielestä.
Yksi vastaaja ei ollut painikkeista ja linkeistä samaa eikä erimieltä. Sivuilla käytetty kieli oli selkeää kolmen vastaajan mielestä, melko selkeää yhdeksän (69 %) mielestä ja yhden mielestä sivuilla käytetty kieli oli melko epäselkeää. Käytetyt kirjasimet olivat suurimman osan ( 62 % ) mielestä selkeät ja kolmen vastaajan mielestä melko selkeät.
Kirjasimen suurennus toimi kymmenen (77 %) vastaajan mielestä hyvin, kolmen mie-lestä melko hyvin. Sivujen kuuntelu toiminto toimi hyvin kahdeksan ( 62 %) ja kolmen mielestä melko hyvin. Tärkeät asiat olivat selkeästi esillä neljän (31 %) mielestä, suu-rimman osan mielestä (62 %) tärkeät asiat olivat esillä melko hyvin. Yhden vastaajan mielestä tärkeät asiat eivät olleet selkeästi esillä. Sivujen otsikointi vastasi hyvin sivujen sisältöä seitsemän vastaajan mielestä, melko hyvin kuuden vastaajan mielestä. Sivuilla oli sopiva määrä tietoa viiden vastaajan mielestä, tietoa oli melko sopivasti seitsemän (54 %) mielestä. Yksi vastaajista ei ollut samaa eikä erimieltä. Sivuilla oli mahdollista saada opastusta ja ohjeita helposti kolmen vastaajan mielestä, melko helposti neljän (31
%) mielestä. Kolme vastaajaa ei ollut samaa eikä erimieltä, kolmen vastaajan mielestä opastuksen ja ohjeiden saanti oli melko huonoa. Sivuilla liikkuminen oli helppoa seit-semän (54 %) mielestä ja melko helppoa kuuden vastaajan mielestä. Sivut ovat helppo-käyttöiset seitsemän vastaajan mielestä, melko helppohelppo-käyttöiset viiden vastaajan ja yh-den vastaajan mielestä sivut ovat melko vaikea käyttöiset.
Tiedon hakutehtävässä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman löysi kuusi (46 %) erit-täin hyvin, neljä vastaajaa löysi suunnitelman hyvin. Yksi vastaaja löysi suunnitelman
melko huonosti ja kaksi huonosti. Eläkeläisneuvoston pöytäkirjat löysi suurin osa vas-taajista ( 69 %) erittäin hyvin, neljä vastaajaa hyvin. Ruokalistat löysi neljä vastaajaa erittäin hyvin, seitsemän (54 %) hyvin ja kaksi vastaajaa huonosti. Kotihoidon asiakas-maksut löysi kaksi vastaajaa erittäin hyvin, seitsemän (54%) hyvin ja kaksi löysi asiakas-maksut melko huonosti. Tehostetun palveluasumisen kriteerit löytyivät kuuden ( 46 % ) vastaa-jan mielestä hyvin, kuuden (46 %) vastaavastaa-jan mielestä melko huonosti ja yhden vastaavastaa-jan mielestä huonosti. Tehtävän tulokset kuviossa 4.