Kyselyyn vastasi 13 henkilöä (n=20), kaikki vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen.
Vastausprosentti oli 65 %. Kyselyyn vastanneista 8 oli naisia ja 5 miehiä, kaikki olivat iältään yli 65 vuotta. Ikäjakauma oli 65-81 vuotta. Vastanneista 12 käytti Internetiä päi-vittäin, yksi joka viikko. Kyselyn tulokset kuvattu liitteessä 4.
Ikääntyneiden sivujen käytettävyyden arviointiosaan vastasi kaikki 13 vastannutta. Si-vujen yleisilme oli miellyttävä 4 vastaajan mielestä, melko miellyttävät kahdeksan (62
%) vastaajan mielestä. Yksi vastaaja ei ollut samaa eikä erimieltä väittämän kanssa.
Sivujen värimaailma oli hyvä kuuden (46 %) mielestä ja melko hyvä kuuden vastaajan mielestä. Yhden vastaajan mielestä värimaailma oli melko huono. Sivujen painikkeet ja linkit olivat selkeät kolmen vastaajan mielestä, melko selkeät yhdeksän (69 %) mielestä.
Yksi vastaaja ei ollut painikkeista ja linkeistä samaa eikä erimieltä. Sivuilla käytetty kieli oli selkeää kolmen vastaajan mielestä, melko selkeää yhdeksän (69 %) mielestä ja yhden mielestä sivuilla käytetty kieli oli melko epäselkeää. Käytetyt kirjasimet olivat suurimman osan ( 62 % ) mielestä selkeät ja kolmen vastaajan mielestä melko selkeät.
Kirjasimen suurennus toimi kymmenen (77 %) vastaajan mielestä hyvin, kolmen mie-lestä melko hyvin. Sivujen kuuntelu toiminto toimi hyvin kahdeksan ( 62 %) ja kolmen mielestä melko hyvin. Tärkeät asiat olivat selkeästi esillä neljän (31 %) mielestä, suu-rimman osan mielestä (62 %) tärkeät asiat olivat esillä melko hyvin. Yhden vastaajan mielestä tärkeät asiat eivät olleet selkeästi esillä. Sivujen otsikointi vastasi hyvin sivujen sisältöä seitsemän vastaajan mielestä, melko hyvin kuuden vastaajan mielestä. Sivuilla oli sopiva määrä tietoa viiden vastaajan mielestä, tietoa oli melko sopivasti seitsemän (54 %) mielestä. Yksi vastaajista ei ollut samaa eikä erimieltä. Sivuilla oli mahdollista saada opastusta ja ohjeita helposti kolmen vastaajan mielestä, melko helposti neljän (31
%) mielestä. Kolme vastaajaa ei ollut samaa eikä erimieltä, kolmen vastaajan mielestä opastuksen ja ohjeiden saanti oli melko huonoa. Sivuilla liikkuminen oli helppoa seit-semän (54 %) mielestä ja melko helppoa kuuden vastaajan mielestä. Sivut ovat helppo-käyttöiset seitsemän vastaajan mielestä, melko helppohelppo-käyttöiset viiden vastaajan ja yh-den vastaajan mielestä sivut ovat melko vaikea käyttöiset.
Tiedon hakutehtävässä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman löysi kuusi (46 %) erit-täin hyvin, neljä vastaajaa löysi suunnitelman hyvin. Yksi vastaaja löysi suunnitelman
melko huonosti ja kaksi huonosti. Eläkeläisneuvoston pöytäkirjat löysi suurin osa vas-taajista ( 69 %) erittäin hyvin, neljä vastaajaa hyvin. Ruokalistat löysi neljä vastaajaa erittäin hyvin, seitsemän (54 %) hyvin ja kaksi vastaajaa huonosti. Kotihoidon asiakas-maksut löysi kaksi vastaajaa erittäin hyvin, seitsemän (54%) hyvin ja kaksi löysi asiakas-maksut melko huonosti. Tehostetun palveluasumisen kriteerit löytyivät kuuden ( 46 % ) vastaa-jan mielestä hyvin, kuuden (46 %) vastaavastaa-jan mielestä melko huonosti ja yhden vastaavastaa-jan mielestä huonosti. Tehtävän tulokset kuviossa 4.
Kuvio 4. Tiedon hakutehtävä (ka. 4.08).
Kyselyn mukaan kaupungin terveyspalvelujen verkkosivujen käytettävyys toteutui hy-vin (Kuvio 5). Vastauksista kuitenkin ilmeni useita käytettävyyden, suunnittelun ja to-teutuksen puutteita.
1 2 3 4 5
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma Eläkeläisneuvoston pöytäkirja Ruokalista Kotihoidon asiakasmaksut Tehostetun palveluasumisen kriteerit
Tiedon haku
Kuvio 5. Käytettävyyden toteutuminen osa-alueittain (ka. 4.34).
Verkkosivuston opittavuutta voidaan tukea sivujen yhdenmukaisuudella. Yhdenmukai-suus on yksi käytettävyyden tärkeimmistä periaatteista. Lisäksi sivuston tulisi noudattaa verkkosivujen suunnittelun yleisiä periaatteita ja toimia samalla logiikalla koko sivus-tolla. Verkkosivujen yhdenmukaisuus auttaa myös vähentämään käyttäjän muistikuor-maa. (Nielsen 1993, 27; Kuutti 2003, 41.) Opittavuutta mittasivat kyselyn kysymykset 3, 4, 11, 12 ja 13.
"Sivut vaativat käyttäjälähtöistä kehittämistyötä, jotta niistä saadaan nykyistä help-pokäyttöisemmät. Oikeaan reunaan enemmän linkkejä muille sivuille kuten asumi-nen, vapaa-aika jne. eli yhdeltä sivulta helposti kaikille oleellisille sivuille. Kuvia myös lisää.
Sisällön kehittämisen lisäksi on tärkeää huolehtia käyttäjäopastuksesta - hyvätkään sivut eivät auta, jos niitä ei osaa käyttää."
"Suurennus toimii, kunhan löytää tekstin suurennusnappulan"
1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5
Opittavuus Tehokkuus Muistettavuus Virheettömyys Tyytyväisyys
" Tärkeät asiat jne. vasemman puolen palkisto voisi olla aakkosjärjestyksessä kuten muillakin sivuilla (ainakin useammissa)"
Oikopolkuja ja tehokasta työskentelyä tulisi tukea. Verkkosivun tulisi olla aloittelijalle helppo käyttää ja samalla kokeneemman käyttäjän pystyä käyttämään samaa liittymää mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Usein käytettyihin toimintoihin käytetään yleensä oikopolkuja. Tavallisimpia oikopolkuja ovat ikonit ja erilaiset linkit. Sivujen painikkeet ja linkit olivat vastaajien mielestä melko selkeät. Verkkosivuilla liikkumisen pitäisi myös olla selkeää ja tehokasta. (Nielsen 1993, 30; Kuutti 2003, 60.) Tehokkuutta mittasivat kyselyn kysymykset 8, 9, 10 ja 12 sekä hakutehtävä. Sivuilla liikkuminen oli helppoa suurimmanosan mielestä. Kuitenkaan kaikki eivät olleet tyytyväisiä ja puutteita tuli esille.
" Terveyspalveluissa voisi olla linkki ikäihmistensivuille."
" Cooperin kulma - täytyy tietää polku myllytie.. ruokalista voisi olla etusivun alla olevassa palkissa"
" Neuvonta palvelut voisivat olla isona palkkina ja sen alla palveluohjaajien puhe-linnumerot."
"Terveyspalvelut sivuilta ei pääse takaisin ikäihmisten sivuille muuten kuin etusivun kautta. "
Käyttöliittymässä tulee olla kunnolliset opasteet ja dokumentaatio muistikuormituksen vähentämiseksi. Hyviä verkkosivuja käyttäjä pystyy käyttämään ilman erillisiä ohjeita.
Opasteiden tulee olla käytettävissä ja selkeästi esillä. (Nielsen 1993, 30-32.) Kyselyyn vastanneiden mielestä verkkosivuilla oli mahdollista saada opastusta ja ohjeita melko helposti. Verkkosivujen muistettavuutta mittasivat kyselyn kysymykset 3 ja 4.
Virhetilanteet ovat tärkeitä käytettävyydelle, koska virhetilanteessa käyttäjä on häm-mentyy eikä pääse tavoitteeseensa. Huolellisella käyttöliittymän suunnittelulla ja hyväl-lä logiikalla pystytään useimmat virhetilanteet välttämään. (Nielsen 1993, 32; Kuutti 2003, 56-58.) Kaupungin verkkosivujen virheettömyyttä mittasivat kyselyn kysymykset 11 ja 12.
" Palvelutarpeenarviointi kohdasta joutuu neuvontapalvelut sivulle."
" Kotiasumisen sivut ovat tyhjät, vain palkit sivulla. Tulee tunne, että on eksynyt vää-rälle sivulle..."
Kaupungin verkkosivujen käytön tyytyväisyyttä mittasivat kyselyn kysymykset 1, 2, 5, 6, 7 ja 13. Dialogin käyttäjän kanssa tulee olla yksinkertaista ja luonnollista, jotta vuo-rovaikutus käyttäjän kanssa olisi luonnollista, sivuilla pitäisi käyttää ihmisten arkielä-mästä tuttuja aineksia. Verkkosivu pitäisi pitää hyvin yksinkertaisena ja näyttää käyttä-jälle vain tärkeä ja oleellinen tieto. (Nielsen 1993, 115; Kuutti 2003, 50;.) Kyselyyn vastanneista enemmistön mielestä sivujen otsikointi vastasi hyvin sivujen sisältöä. Suu-rimman osan mielestä tärkeät asiat olivat esillä melko hyvin ja tietoa oli melko sopivasti esillä. Tiedon laadussa oli havaittu puutteita, virheitä ja päällekkäisyyttä. Tiedon esille laitosta ja puutteista olikin runsaasti kommentteja ja kehitysehdotuksia:
" Samaa tietoa useassa eri kohdassa."
"Kotihoito sis. mm. turvapalvelu, ateria- ja siivouspalvelu. Harhaanjohtava, kotihoi-to ei siivoa. Toisella sivulla asia selitetään kotihoi-toisin."
" Turvapuhelimien hintaa ei löydy."
" Kotiasumisen siivouspalvelut osassa kerrotaan alv:ttomasta siivouspalvelusta. Mi-ten sen saa, kenelle se kuuluu???"
"Palvelusetelituottajissa voisi olla myös tietoa yksityisistä palvelutuottajista ja yh-teystiedot."
"Sivuston informaatio on suunnattu suurelta osin ikääntyneille ikäihmisille. Tarjonta 65-75 -vuotiaille niukkaa."
" Vapaa-aika ja harrastus -osion tulisi sisältää koostetta SIVA -palveluista tai linkki, tapahtumista jne. eli kaikki yhdellä sivulla , nykyinen informaatio aivan liian yksi-puolista ja niukkaa."
Sivujen pitäisi myös olla värimaailmaltaan harmoninen ja ulkoasultaan miellyttävä (Nielsen 1993, 119). Suurin osa kyselyyn vastanneista piti sivujen yleisilmettä melko miellyttävänä. Verkkosivujen värimaailma ei yhdenkään vastaajan mielestä ollut erin-omainen, suurimman osan mielestä värimaailma oli kuitenkin hyvä. Kuitenkin kaikkia sivujen ilme ei miellyttänyt.
" Etusivun kuva jo aikansa elänyt, voisi olla useammin vaihtuva,positiivista virettä luova, ajankohtainen..."
" Etusivulla tulee tunne, että sivut on tarkoitettu vain huonokuntoisille. Enemmän asiaa hyväkuntoisille, positiivisia asioita."
"Ääniselostus on hyvä lisä"
Vuorovaikutuksessa tulee käyttää käyttäjän omaa kieltä eli kielen ja käytettyjen termien pitäisi olla käyttäjälle luonnollisia ja tuttuja. Kyselyyn vastanneista suurin osa piti si-vuilla käytettyä kielitä melko selkeänä. Puutteita oli kuitenkin havaittu:
" Lyhenteitä ei ole avattu (Rava, SAS...)."
Kyselyn mukaan kaupungin sivujen opittavuus toteutui heikointen, tyytyväisyys oli kuitenkin korkein. Vaikka kyselyn käytettävyyden arviointiosion mukaan verkkosivujen käytettävyys on arvioitu hyväksi kommenteista ilmenee runsaasti käytettävyyden puut-teita.
7 POHDINTA