7 Yhteenveto ja johtopäätökset
7.5 Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimuskohteet
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneen väestön liikkumistottumuksia Helsingin seudulla. Tutkimuksessa saatiin tietoa yleisellä tasolla ikääntyneen väes-tön liikkumistottumuksista. Tutkimuksen rajoitteet liittyivät aineiston hajautumi-seen laajalle alueelle. Aineiston kautta ei voitu tehdä analyysiä ikääntyneen väestön liikkumistottumuksista paikallisella tasolla, vaan analyyseissa jouduttiin yhdistä-mään osa kunnista ja vain pääkaupunkiseudun kuntia voitiin tutkia erikseen. Pkallisemmalla tasolla tarkastelu vaatisi suuremman määrällisen tai laadullisen ai-neiston keräämistä pienemmältä alueelta.
Ikääntyneiden liikkumistottumusten tutkimusta on jatkettava ja selvitettävä millai-sia liikkumisenpalveluita ikääntyneet toivoisivat. Palvelutarvetta voitaisiin tutkia esimerkiksi avointen kysymysten tai laadullisten haastattelujen avulla. Tärkeää olisi selvittää, millaiset palvelut tukisivat henkilöautoilun vähentämistä ja lisäisivät kes-tävimpien kulkutapojen käyttöä. Tutkimuksen pohjalta voitiin analysoida asuinalu-eita suuremmassa kuvassa, mutta lisäksi tarvitaan paikallistasoista tutkimusta. Jat-kotutkimuksen kohteena voisi olla esimerkiksi tutkimus palveluiden saavutettavuu-den vaikutuksesta kestävien liikkumistapojen käyttöön.
71
8 Lähteet
Ahlgren-Leinvuo, H. 2017. Ikääntyneiden köyhyys Helsingissä. [Powerpoin-diat] Vanhuusneuvoston kokous 26.4.2017.
Ahokas, J., Iivonen, E., Markkanen, M., Cantell, M., Eskelinen, N., Sironen, J.
& Järvinen, A. 2017. Köyhyys: Syitä ja seurauksia. [2. päivitetty painos]. [Hel-sinki]: Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin.
Autoliitto. 2017. Ikääntyminen tuo haasteita liikenteeseen. Saatavilla
https://www.autoliitto.fi/tiedote/ikaantyminen-tuo-haasteita-liikenteeseen [viitattu: 03.02.2021.]
Barnett, D. W, Barnet, A., Nathan, A., Van Cauwenberg, J. & Cerin, E. 2017.
Built environmental correlates of older adults’ total physical activity and walk-ing: a systematic review and meta-analysis. The international journal of behav-ioral nutrition and physical activity. [Online] 14 (1), 103–103.
Blomgren, J. & Einiö, E. 2015. Laitoshoidon vähenemisen yhteys ikääntyneiden muihin pitkäaikaishoivan palveluihin ja sairausvakuutuksen korvaamien lääk-keiden kustannuksiin vuosina 2000-2013. Yhteiskuntapolitiikka 80(4), 22–23, 40–41.
Brandt, E. & Kantele, S. 2019. Liikkumistutkimus 2018. Liikkumisen digitaalisten palveluiden käyttö Helsingin seudulla. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto
Christiaens, J., Daems, A., Dury, S., de Donder, L., Lambert, L., Lannouy, P., Nijs, G., Verté, D. & Vleugels, I. 2009. Mobility and the elderly, Successful age-ing in a sustainable transport system “MESsAGE”. Final Report. Belgian Sci-ence Policy.
Collia, D.V., Sharp, J. & Giesbrecht, L. 2003. The 2001 national household travel survey: a look into the travel patterns of older Americans. J. Saf. Res. 34, 461–470
Davey, J. A. 2007. Older people and transport: coping without a car. Ageing &
Society 27: 49–65.
Demakakos, P., Nazroo, J., Breeze, E. & Marmot, M. 2008. Socioeconomic sta-tus and health: the role of subjective social stasta-tus. Social Science & Medicine.
67 (2), 330 – 340.
Ding, D., Gebel, K. Phongsavan, P., Bauman, A., Merom, D. & Adams, M. 2014.
Driving: a road to unhealthy lifestyles and poor health outcomes. PloS one vol.
9,6 e94602. doi: 10.1371/journal.pone.0094602
72
Eläketurvakeskus 2018. Uusimmat laskelmatulokset. Saatavilla:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-laskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/ [viitattu: 10.02.2020.]
Eronen, J., von Bonsdorff, M., Rantakokko, M. & Rantanen, T. 2012. Accumu-lation of disparity in physical activity in old age. Aging clinical and experi-mental research 24 (5), 475- 479.
Happo, M., Hosiokangas, J.& Keskitalo, T. 2020. Tieliikenteen eri käyttövoi-mien ja polttoaineiden lähipäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset. Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 11/2020. Traficom.
Heikkinen, E., Jyrkämä, J., Rantanen, T. & Aromaa, A. 2020, Gerontologia.
Helsinki: Duodecim.
Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristimäki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. 2020. Kaupunki-maaseutu-alue-luokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2020.
Helminen, V., Vesala, S., Rehunen, A., Strandell, A., Reimi, P. & Priha A. 2017.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Suomen ympäristökeskuk-sen raportteja 20/2017.
Helsingin kaupunki 2019a. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja osallisuuden vah-vistaminen. Saatavilla: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hal- linto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/hyvinvointi-terveys-johtamisra-kenne/hyvinvointisuunnitelma/ikaantyneiden-toimintakyky-osallisuus [vii-tattu: 10.11.2020.]
Helsingin kaupunki 2019b. Käytä liikkumavarasi! Helsingin liikkumisohjelma.
Helsingin kaupunki. 2021, Liukas katu tai kaverin puute – jarrut pois ikäihmis-ten liikkumiselta. Saatavilla: <https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkans-lia/jarrut-pois-ikaihmisten-liikkumiselta> [viitattu 05.03.2021.].
Hirvensalo, M., Huovinen, P., Kannas, S., Parkatti, T. & Äijö, M. 2003. Liikunta iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä.
Teoksessa A. Hietanen & T-M Lyyra (toim.) Iäkkään väestön terveyden ja toi-mintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sel-vityksiä 2003:2
Holley-Moore, G. & Creighton, H. 2015. The Future of Transport in an Ageing Society. 31s. International Longevity Centre – UK
HSL 2019. Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2018. HSL:n julkaisuja 9/2019.
HSL. 2016. Liikennejärjestelmän terveysvaikutukset. Mistä on kyse? Tiivis-telmä 7.12.2016.
73
Jang, S-N., Choi, Y-J. & Kim, D-H. 2009. Association of socioeconomic status with successful ageing: differences in the components of successful ageing.
Journal of biosocial science 41 (2), 207–219
Järvenpään kaupunki 2018. Järvenpään pyöräliikenteen kehittämissuunni-telma.
Kemperman, A.D.A.M. & Timmermans, H.J.P. 2014. Green spaces in the direct living environment and social contacts of the aging population. Landsc. Urban Plan. 129, 44–54 doi:10.1177/0013916512466662
Keravan kaupunki & Sito. 2013. Keravan Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035.
Kivari, M., Kiiskilä, K., Heltimo, J. & Rönkä, K. 2006. Ihmisten liikkumistar-peet Tiehallinnon selvityksiä 49/2006. Tiehallinto.
Laaksonen, M., Rahkonen, O., Martikainen, P. & Lahelma, E. 2005. Socioeco-nomic position and self-rated health: The contribution of childhood socioeco-nomic circumstances, adult socioecosocioeco-nomic status, and material resources.
American journal of public health 95 (8), 1403-1409.
Laatikainen, TE., Haybatollahi, M. & Kyttä, M. 2019. Environmental, Individ-ual and Personal Goal Influences on Older Adults’ Walking in the Helsinki Met-ropolitan Area. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2019; 16(1):58. https://doi.org/10.3390/ijerph16010058
Lehmuskoski, V. Rönkä, K., Wiik, M. & Kallio, R. 2002. Ikääntyneiden liikku-minen ja tienpito. Tiehallinnon selvityksiä 14/2002. Tiehallinto.
Liikenne- ja viestintäministeriö 2018. Kyllä vanha viisas on, vaikkei väkevä.
Iäkkäiden liikenneturvallisuus. Työryhmän loppuraportti 2.10.2008.
Liikenneturva 2019. Ikääntyneet liikenteessä. Saatavilla: https://www.liikenne-turva.fi/fi/eri-ikaisena/iakkaat-1#9f84eed7 [viitattu:11.12.2020.]
Liikennevirasto, 2016. Kestävä liikkuminen alueellisessa liikennejärjestelmä-työssä. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/2016.
Liikennevirasto, 2018. Henkilöliikennetutkimus 2016. Liikennevirasto, Lii-kenne ja maankäyttö. Helsinki 2018. LiiLii-kenneviraston tilastoja 1/2018, 113 si-vua ja 3 liitettä. ISSN-L 1798-811x (pdf), ISSN 1798-8128 (pdf), ISBN 978-952-317-513-6 (pdf).
Marquet, O., Hipp, A. & Miralles-Guasch, C. 2017. Neighborhood walkability and active ageing: A difference in differences assessment of active transporta-tion over ten years, Journal of Transport & Health, Volume 7, Part B, Pages 190-201.
74
Marrattoli, R., de Leon, C., Glass, T., Williams, C., Cooney, L. & Berkman, L.
2000. Consequences of driving cessation: decreased out-of-home activity lev-els. J. Gerontol. Soc. Sci. 55, pp. 334–340
Newbold, B., Darren, S., Spinney, J., Kanaroglou, P. & Páez, A. 2005. Travel be-havior within Canada’s older population: a cohort analysis. Journal of transport geography. [Online] 13 (4), 340–351
Oxley, J. & Whelan, M. 2008. It cannot be all about safety: the benefits of pro-longed mobility. Traffic Inj Prev. 9, 367–378.
Páez, A., Scott, D., Potoglou, D., Kanaroglou, P. & Newbold, B.2007. Elderly Mobility: Demographic and Spatial Analysis of Trip Making in the Hamilton CMA, Canada. Urban studies (Edinburgh, Scotland). [Online] 44 (1), 123–146.
Parjanne, M-L. 2004. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksen ja niihin varautuminen eri hallinnonaloilla. Helsinki. Sosiaali ja terveysministöriön sel-vityksiä 2004:18.
Patla, A. E. & Shumway-Cook, A. 1999. Dimensions of mobility: Defining the complexity and difficulty associated with community mobility. Journal of Aging and Physical Activity, 7(1), 7-19.
Ponsi, V., Karvinen, E. & Simonen, M. 2005. Ulkoilu ja asiointi osaksi iäkkään arkea: kävely ja ulkonaliikkuminen vanhusten toimintakyvyn ja elämänlaadun tukena: Liikkeessä -projekti 2002-2005: loppuraportti. Helsinki: Ikäinstituutti.
Pyöräilyliitto 2018. Toimintakertomus 2018.
Ramboll 2021. Gender and Mobility. Green paper 2021.
Rantakokko, M., Manty, M. & Rantanen, T. 2013. Mobility decline in old age.
Exercise and Sport Sciences Reviews, 41(1), 19-25. doi:
10.1097/jes.0b013e3182556f1e
Rantala, J., Kuivalainen, S., Pyy-Martikainen, M. & Riihelä, M. 2019, Saman-kaltaistuuko ikäihmisten köyhyys? Näkökulmia 75–84-vuotiaiden naisten ja miesten pienituloisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2).
Rantanen, T. 2013. Promoting mobility in older people. Journal of Preventive Medicine & Public Health, 46(Suppl 1), S50-S54.
Sakari-Rantala, R., Era, P., Heikkinen, E., Heikkinen, R-L., Laukkanen, P., Ruoppila, I., Suomien, H. & Suutama, T. 1995. Iäkkäiden toimintakyky ja ter-veystutkimus. Kahden keskisuomalaisen 75-vuotiaan väestöryhmän vertailu.
Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2. Helsinki.
Sarvimäki, A. & Stenbock-Hult, B. 1996. Hoito, huolenpito ja opetus. 1. painos.
WSOY, Juva.
75
Shrestha, B.P., Millonig, A., Hounsell, N. B. & McDonald M. 2017. Review of Public Transport Needs of Older People in European Context. Population Ageing 10, 343–361. https://doi.org/10.1007/s12062-016-9168-9
Sotkanet 2018. Ikääntyneiden laitoshoito. Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä
Sulander T, Helakorpi S, Nissinen, U. & Uutela A. 2004. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2003 ja niiden muutokset 1993–
2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6/2004. Helsinki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a. Eriarvoisuus. Saatavilla:
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus [vii-tattu:10.01.2021.]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot.
Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/hyvin-vointi-ja-terveys/sukupuolten-hyvinvointi-ja-terveyserot [viitattu: 07.01.2021.]
Tiikkaja, H., Pöllänen, M. & Liimatainen, H. 2018. Liikenneköyhyys Suomessa – näkökulmia liikkumisen sosiaalisen kestävyyteen. Tampereen teknillinen yli-opisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 94. 54 s.
Tilastokeskus 2010. Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus. Saata-villa: https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-03-15_001.html?s=0#2 [viitattu: 10.02.2021]
Tilastokeskus 2018. Asukasrakenne, 2018. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus 2019a. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, suku-puolen ja ikäryhmän mukaan, 1970-2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus 2019b. Asuntokunnat koon, vanhimman iän ja sukupuolen sekä talotyypin mukaan, 2005-2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus 2019c. Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan, 2000-2019. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus 2019d. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus 2019e. Väestöennuste 2019. Suomen virallinen tilasto: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2019-2040. Helsinki: Tilastokeskus. Väestö-ennuste 2019: Väestö 31.12. muuttujina Alue, Vuosi, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot.
PxWeb (stat.fi)
Tilastokeskus 2019f. Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan, 1987-2019. Helsinki: Tilastokeskus.
76
Traficom 2020. Tilastotietokanta. Voimassa olevat ajokortit koontiluokittain vuosina 2014-2020.
Traficom, 2020. Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön muutok-set 4/2020.
Tucker-Seeley, R., Subramanian, S., Li, Y. & Sorensen, G. 2009. Neighborhood safety, socioeconomic status, and physical activity in older adults. American journal of preventive medicine 37 (3), 207-213.
Tuominen, J. 2020. Ikäkuljettajien kokemukset liikenteestä. Traficom 9/2020.
UKK-instituutti, 2020a. Kävely on tehokasta liikuntaa ja monipuolinen terveys-pommi. Saatavilla: Liikunta ja ikääntyminen - UKK-instituutti [viitattu:
20.02.2021.]
UKK-instituutti, 2020b. Liikunta ja ikääntyminen. Saatavilla: Liikunta ja ikääntyminen - UKK-instituutti [viitattu: 20.02.2021.]
UKK-instituutti, 2021. Pyöräily on tehokasta ja nivelille ystävällistä liikuntaa.
Saatavilla:https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuo-dot/pyoraily/[viitattu: 06.03.2021.]
Ukkonen, T. 1998. 55 vuotta täyttäneiden jyväskyläläisten ulkona liikkumisen tavoitteet ja ongelmat. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
United Nations. 2020. World population Aging 2020 Highlights. Department of Economic and Social Affairs 10/2020.
Wiik, M., Klinga, T. & Jouslehto, E. 2004. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne kaupunkiseuduilla. Tiehallinnon selvityksiä 37/2004. Tiehallinto
World Health Organization. 2007. Global age-friendly cities: a guide. World Health Organization.
Zeitler, E., Buys, L., Aird, R. & Miller, E. 2012. Mobility and Active Ageing in Suburban Environments: Findings from In-Depth Interviews and Person-Based GPS Tracking. Current gerontology and geriatrics research. 257186.
10.1155/2012/257186.