Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin synnyinperhettä ja adoptioperhettä sekä nor-matiivista suomalaisuuskäsitystä kansainvälisesti adoptoitujen identiteetin neu-votteluissa. Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää monimenetelmällisen lähes-tymistavan hyödyntämistä, sillä se soveltuu moniulotteisten ilmiöiden sekä eri-laisten toiseuden ja syrjinnän kokemusten sekä identiteetin tutkimiseen (Mertens, 2015) ja on siten perusteltu myös kansainvälisesti adoptoitujen identiteetin neu-vottelujen tutkimisessa. Monimenetelmällisellä lähestymistavalla pyritään tut-kittavan ilmiön kokonaisvaltaiseen ja syvälliseen ymmärtämiseen (Tashakkori &
Teddlie, 2008), joka saavutettiin tässä tutkimuksessa yhdistämällä laadullinen ja määrällinen lähestymistapa.
Tashakkorin ja Teddlien (2008) mukaan monimenetelmällisen tutkimuksen luotettavuus perustuu tutkimuksen metajohtopäätösten laatuun. Metajohtopää-töksillä tarkoitetaan eri menetelmillä hankitun tiedon yhdistämistä tutkimuksen johtopäätöksissä. Koska monimenetelmällisessä tutkimuksessa luodaan johto-päätöksiä yhtä lailla laadullisten ja määrällisten johtopäätösprosessien avulla, in-tegroituvat myös tutkimuksen luotettavuuden tarkastelussa laadullisen ja mää-rällisen luotettavuuden kriteerit, joskin erilaisin painotuksin (Onwuegbuzie &
Johnson 2006). Tämän tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan metajohtopäätös-ten viiden laatukriteerin mukaan, joita ovat tutkimusasetelman laatu, tulkintojen täsmällisyys, johtopäätösten siirrettävyys, johtopäätösten hyödynnettävyys sekä rapor-toinnin läpinäkyvyys (Onwuegbuzie & Johnson, 2006; Tashakkori & Teddlie, 2008).
Tutkimusasetelman laatu viittaa käytettyjen menetelmien soveltuvuuteen (Tashakkori & Teddlie, 2008). Tutkimuksen monimenetelmällinen tutkimusase-telma rakennettiin siten, että sen avulla pystyttiin vastaamaan mahdollisimman hyvin asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Haastatteluaineistoa voi pitää tarkoi-tuksenmukaisena aineistonkeruumenetelmänä, sillä se soveltuu aihepiireihin, joista on vähän tutkimustietoa (Ruusuvuori & Tiittula, 2005), kuten kansainväli-sesti adoptoitujen identiteetin neuvottelut. Haastatteluaineiston analyysimene-telmää – temaattista analyysiä – perusteli niin ikään sen soveltuvuus vähän tut-kittuihin aiheisiin (Braun & Clarke, 2006). Määrällisen kyselylomakeaineiston hyödyntämistä puolsi sen soveltuvuus adoptoitujen rodullistamisen kokemus-ten yleisyyden sekä rodullistamisen kokemuskokemus-ten ja psyykkisen oireilun välisen yhteyden tutkimiseen. Vastaavasti tilastollisissa analyyseissä käytettyjen korre-laation ja hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin avulla pystyttiin vastaa-maan asetettuihin tutkimusongelmiin.
Tutkimusasetelman laatua heikensi se, että synnyinperheen etsimistä tut-kittiin pääsääntöisesti vain laadullisella tutkimusotteella, minkä vuoksi synnyin-perheen etsimisen yleisyydestä tai etsimisen yhteydestä tutkittavien taustatietoi-hin ja psyykkiseen hyvinvointiin ei saatu tietoja. Tutkimusasetelman laatua vah-vistavana voidaan pitää laadullisen tutkimuksen perusteella kehitettyä adoptoi-tujen rodullistamisen kokemuksia mittaavaa kyselyä. Vaikka kysely mittasi vain rajallisen määrän erilaisia rodullistamisen kokemuksia, vahvisti mittarin korkea Cronbachin alfakerroin tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusasetelman laatua ovat kuitenkin voineet heikentää tietyt otantaan liittyvät heikkoudet. Koska kan-sainvälisesti adoptoidut ovat vaikeasti saavutettava kohdejoukko (Ruohio, 2016), on mahdollista, että tutkimukseen valikoitui henkilöitä, joille tutkimusaiheet oli-vat ajankohtaisempia kuin muille. Toisaalta tutkimuksen kohdejoukosta saattoi valikoitua pois henkilöitä, joille tutkimuksen arkaluontoisesta aihepiiristä puhu-minen oli vaikeaa. Määrällisen tutkimuksen alhainen vastausprosentti on myös voinut vaikuttaa tutkimustuloksiin, sillä katoanalyysin mukaan vastaamatta jät-tivät ryhmät (adoptiohetkellä iältään vanhemmat ja afrikkalaistaustaiset), jotka vastanneiden joukossa kohtasivat eniten rodullistamista. On siten mahdollista, että rodullistamisen kokemukset ovat yleisempiä ja haitallisempia psyykkiselle hyvinvoinnille kuin tutkimustulokset antavat olettaa. Onwuegbuzien ja Johnso-nin (2006) mukaan monimenetelmällisen tutkimuksen luotettavuus riippuu myös siitä, missä määrin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen otannat ovat yh-teensopivia. Metajohtopäätösten luotettavuutta on voinut siten heikentää se, että ei voida varmuudella tietää, osallistuivatko samat tutkittavat haastattelu- ja ky-selylomaketutkimukseen.
Monimenetelmällisen tutkimuksen johtopäätösten laadun arvioinnissa tul-kintojen täsmällisyydellä viitataan sekä teoreettiseen johdonmukaisuuteen että
69 siihen, missä määrin muut tutkijat päätyisivät samoihin johtopäätöksiin (Ta-shakkori & Teddlie, 2008). Tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää tutkimuksen teoreettista eheyttä, sillä tehdyt johtopäätökset kiinnittyivät tutkimuksen teoreet-tisiin käsitteisiin – adoptioidentiteettiin, identiteetin neuvotteluun, synnyinper-heen etsimiseen, rodullistamiseen, selviytymisstrategioihin – sekä aiempiin tut-kimuksiin, mikä on edellytys johtopäätösten uskottavuudelle (Krathwohl, 1993).
Tulkintojen yksimielisyyttä vahvistivat osatutkimuksissa I ja III toteutettu tutki-jatriangulaatio, osatutkimusten vertaisarvioinnit sekä johtopäätösten huolellinen kuvaus, jotka kaikki ovat keskeisiä tulkintojen yksimielisyyttä vahvistavia kei-noja (Tashakkori & Teddlie, 2008).
Mertensin (2005) mukaan tulkintojen yksimielisyys perustuu siihen, miten hyvin tutkija onnistuu tavoittamaan tutkittavien kokemukset ja niille annetut merkitykset. Koska tutkimuksesta on puuttunut member checking eli tutkittavien mahdollisuus tarkastaa ja korjata tutkijan tekemiä tulkintoja (Lincoln & Guba, 1985), voidaan kriittisesti pohtia, olisivatko johtopäätökset olleet erilaisia, mikäli tutkittavat olisivat tarkastaneet tutkijan tekemät tulkinnat. Tulkintojen täsmälli-syys kytkeytyy myös siihen, missä määrin laadullisten ja määrällisten tutkimus-ten tulkinnat ovat yhtutkimus-teneväisiä (Tashakkori & Teddlie, 2008). Johtopäätöstutkimus-ten vahvuutena voidaan pitää sitä, että eri menetelmin saavutetut tulokset tukivat monin osin toisiaan. Toisaalta menetelmät tuottivat paikoin myös ristiriitaisia tu-loksia, sillä laadulliset osatutkimukset toivat esiin poikkeavia ja ainutkertaisia ta-pauksia. Tämä ei ole välttämättä heikkous, sillä Erzbergerin ja Kellen (2003) mu-kaan toisistaan poikkeavat tulokset voivat jopa vahvistaa tutkimuksen luotetta-vuutta, sillä ne tuovat esiin erilaisia näkökulmia samasta ilmiöstä.
Monimenetelmällisen tutkimuksen luotettavuus viittaa myös siihen, miten yleistettävissä tai siirrettävissä johtopäätökset ovat muihin ihmisryhmiin ja kon-teksteihin (Tashakkori & Teddlie, 2008). Laadullisten osatutkimusten tulokset, joissa korostuivat tutkittavien yksilölliset merkitykset tietyissä tilanteissa, eivät sellaisenaan ole yleistettävissä, vaan kysymys on enemmänkin tulosten siirrettä-vyydestä siihen kohderyhmään, jota tutkittavat edustavat (Lincoln & Guba, 1985).
Tutkimuksen rajoitukset huomioiden niin laadullisten tutkimusten kuin määräl-lisen tutkimuksen perusteella tehtyjen johtopäätösten voi nähdä antavan suun-taviivoja kansainvälisesti adoptoitujen identiteetin neuvottelun ymmärtämiseen.
Tutkimuksen perusteella tehdyt johtopäätökset voivat lisätä ymmärrystä myös muiden rodullistettujen ja toiseutettujen ihmisryhmien identiteettien neuvotte-luista.
Johtopäätösten luotettavuus on riippuvaista myös siitä, miten perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia ovat tutkimuksen taustalla olevat tieteenteoreettiset läh-tökohdat sekä tutkimuksen hyödynnettävyys (Onwuegbuzie & Johnson, 2006).
Tutkimuksen pyrkimyksenä on ollut tuottaa hyödynnettävissä olevaa tietoa adoptoitujen identiteetin neuvottelusta perheen ja normatiivisen suomalaisuus-käsityksen kontekstissa adoptoitujen identiteetin ja hyvinvoinnin tukemiseksi.
Muun muassa tästä johtuen tieteenteoreettisiksi lähtökohdiksi valikoituivat pragmatismi ja transformatiivisuus, sillä molemmissa keskeisenä tiedon
kritee-rinä on tiedon käytännöllisyys ja sovellettavuus sosiaalisesti monimutkaisten on-gelmien ratkaisussa (Morgan, 2007) sekä sosiaalisesti tasa-arvoisempaan yhteis-kuntaan pyrittäessä (Mertens, 2015).
Raportoinnin läpinäkyvyys on keskeinen metajohtopäätösten laadun kri-teeri (Onwuegbuzie & Johnson, 2006). Tutkimuksessa läpinäkyvyyteen on py-ritty raportoimalla huolellisesti kaikki tutkimusprosessin vaiheet aina tieteenteo-reettisista ja metodologisista valinnoista tutkimusilmiöstä saavutettuun ymmär-rykseen saakka. Raportoinnin läpinäkyvyys viittaa myös tutkijan positioon eli tutkijan suhteeseen tutkimusilmiöön (Bryman, 2004). Tämän vuoksi on tärkeää pohtia henkilökohtaista suhdettani tutkimusilmiöön. Kansainvälisen adop-tiovanhemmuuteni sekä kansainvälisiin adoptioperheisiin ja -järjestöihin verkos-toitumisen kautta minulle on muodostunut käsityksiä adoptoitujen identiteetin neuvotteluun liittyvistä piirteistä. Tämänkaltainen sisäpiiriläisyys on mahdollis-tanut minulle tutkijana erityisen sisäänpääsyn aiheeseen, mikä voidaan nähdä tutkimuksen kannalta eduksi (Chavez, 2008). Toisaalta se voi sisältää myös joh-topäätösten luotettavuuteen ja objektiivisuuteen liittyviä haasteita. Koska olen itse kasvanut synnyinperheessäni ja täytän normatiivisen suomalaisuuden kriteerit, puuttuu minulta henkilökohtainen kokemus siitä, mitä on elää kan-sainvälisesti adoptoituna. Sen tähden voidaan kriittisesti pohtia, missä määrin tulkintani ja tutkittavien todellisuus ovat kohdanneet toisensa. Olisivatko tutki-muksen johtopäätökset muodostuneet erilaisiksi, mikäli tutkijana olisin itse ollut kansainvälisesti adoptoitu tai täysin ulkopuolinen ilman mitään henkilökoh-taista kiinnittymistä tutkimusaiheeseen? Näistä rajoituksista tietoisena olen pyr-kinyt rakentamaan sellaisen tutkimusasetelman, jonka myötä on mahdollista saavuttaa mahdollisimman monipuolinen ja kokonaisvaltainen kuva kan-sainvälisesti adoptoitujen identiteetin neuvotteluista.