Tutkimuksen kokonaisluotettavuus

Tutkimuksen kokonaisluotettavuus muodostuu tutkimuksen validiudesta ja reliaabiliudesta (Alkula ym. 1994, 89). Validiteetti tarkoittaa luotettavuutta siinä mielessä, että tutkitaanko sitä, mitä on tarkoituksena tutkia. Validiteetti voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen validiteettiin. Ul-koinen validius tarkoittaa tutkimuksen yleistettävyyttä, jolloin tärkeitä kysymyksiä ovat tutki-musasetelma ja otanta. Sisäisellä validiudella tarkoitetaan tutkimuksen omaa luotettavuutta, jolloin arvioidaan käsitteiden hyvyyttä, teorian sopivuutta, mittarin muodostamista ja mittauk-sen virhelähteitä. (Metsämuuronen 2001, 41.) Tutkimukmittauk-sen kokonaisluotettavuus käsittää myös tutkimuksen periaatteiden ja siinä tehtyjen valintojen läpinäkyvän raportoinnin osana tu-loksia. (Rauhala & Virokangas 2011, 251).

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset lapset ja nuo-ret. Tutkimustulosten luotettavuuteen vaikuttaa, miten hyvin otos edustaa populaatiota. Otos tehtiin ositettuna luokkaotoksena, jossa ositteet muodostettiin maantieteellisten alueiden ja koulujen koon perusteella. Tällä varmistettiin, että otos edustaa tutkittavaa perusjoukkoa mah-dollisimman luotettavasti. Kyselyn toteutti 77 prosenttia niistä kouluista, jotka eivät ilmoitta-neet kieltäytyvänsä tutkimuksesta. Osa kouluista ei siis reagoinut tutkimuspyyntöön ennen eikä jälkeen materiaalin lähettämisen, ja osa ei syystä tai toisesta järjestänytkään oppilaille vastaus-mahdollisuutta, vaikka olivat ilmoittaneet osallistuvansa tutkimukseen. Koulutason kato on kuitenkin satunnaista, sillä tutkimuksesta pois jättäytyneet koulut ovat jakautuneet melko sa-tunnaisesti ympäri Suomea ja kaikista tilastollisista kuntayhtymistä. Pieniä eroja on havaitta-vissa, kun verrataan koulun otoksen tunnuslukuja lopullisen aineiston vastaajien tunnuslukui-hin. Suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista vastattiin yhtä paljon, mutta kaupunkimaiset kunnat ja Etelä-Suomi ovat aineistossa yliedustettuina. (Fagerlund ym. 2014, 29-31.) Pohjois-Suomen, Lapin ja Itä-Suomen sekä maaseutualueiden heikompi edustavuus voi olla tulosten kannalta merkityksellinen, jos vastaajat ovat kokeneet näillä alueilla enemmän vanhempien taholta vä-kivaltaa verrattuna Etelä-Suomeen ja kaupunkimaisiin kuntiin.

Aineiston vinoutta suhteessa faktaan korjataan painokertoimilla. Lapsiuhritutkimuksen ai-neisto sisältää kaksi painomuuttujaa, otos- ja analyysipainon. Painot on laskettu kalibroimalla ottaen huomioon vanhan läänijaon (erikseen huomioiden pääkaupunkiseudun), tilastollisen kuntaryhmän ja koulun koon mukaiset reunajakaumat 6- ja 9-luokkalaisissa oppilaissa. Kysei-sen tutkimukKysei-sen logistisissa regressioanalyyseissä käytettiin analyysipainoa tutkimustulosten yleistettävyyden parantamiseksi. Tämän johdosta kummallakin luokka-asteella on vastaajia oi-kea määrä suhteessa sen alueen tilastolliseen osuuteen koko kyseisen ikäluokan populaatiossa.

Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa, kuinka aineisto on kerätty. Luotettavuutta arvioidessa tulee pohtia, onko vastaajilla ollut häiriötekijöitä vastaamisessa oppitunnin aikana. Oppilaat vastasivat kyselyyn samassa luokassa tutkimusoppitunnin aikana, joten vastaajien toisilleen aiheuttamaa häiriötä ei voida sulkea kokonaan pois. Toisaalta opettaja oli valvomassa tutki-musoppituntia, joka vähentää häiriötekijöiden mahdollisuutta. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavat myös kyselytutkimuksen yleiset heikkoudet, kuten vastaajien mahdollinen valeh-teleminen vastatessa kyselyyn. Valehtelu johtaa useimmiten satunnaisvirheeseen, mutta voi johtaa myös systemaattiseen poikkeamaan totuudesta (Alkula ym. 1994, 90).

Aineistossa esiintyvä puuttuva tieto voi vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Parhaassa tilan-teessa kaikista havainnoista saadaan mittaustulos kaikille muuttujille, jolloin puuttuvaa tietoa ei esiinny. Käytännössä varsinkaan kyselytutkimuksissa ei päästä juuri koskaan näin hyvään tulokseen. Puuttuvaksi tiedoksi aineistoon merkitty muuttujan arvo voi merkitä monta asiaa, kuten sitä, että vastaaja on epähuomiossa jättänyt vastaamatta joihinkin kysymyksiin tai tar-koituksellisesti kieltäytynyt vastaamasta tiettyihin kysymyksiin. (Alkula ym. 1994, 87-88.) Tässä tutkimuksessa puuttuvan tiedon määrä on jossain määrin lisääntynyt vuoden 2008 lap-siuhritutkimukseen verrattuna. Puuttuvat vastaukset lisääntyvät kyselyn loppua kohden, joka viittaa siihen, että vastaajat ovat kokeneet kyselyn liian pitkäksi ja työlääksi vastata. Puuttuvien vastausten määrä ei kuitenkaan suoraviivaisesti kasva kyselyn loppua kohden, jota voi selittää erot kysymyspatteristoissa. Vanhempien tekemää väkivaltaa mittaava kysymyssarja, sisältäen väkivallan viimeisen vuoden aikana, sisälsi erityisen paljon puuttuvaa tietoa. Suurin osa puut-tuvasta tiedosta koostui vastaajista, jotka ovat jättäneet kokonaan vastaamatta kysymyssarjaan.

Puuttuvan tiedon määrään voi vaikuttaa väkivaltaa mittaavan kysymyskokonaisuuden laajuus, joka on laajempi kuin tämän jälkeen ilmenevä internetiä koskeva kysymysosio. Puuttuvan tie-don suureen määrään voi vaikuttaa myös aiheen arkaluonteisuus. (Fagerlund ym. 2014, 32.)

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään väkivaltakokemuksia, voi kynnys näin arkojen asioiden ra-portoimiseen kyselyssä olla joillakin korkea (Ellonen & Peltonen 2011, 21). Vanhempien vä-kivaltainen käytös voi olla vaikeampi raportoida kuin tuntemattomien tekemät törkeydet inter-netissä (Fagerlund ym. 2014, 32).

Vanhempien väkivaltaisuutta viimeisen vuoden aikana mittaava kysymyssarja sisälsi vastaus-vaihtoehdot ”kyllä” ja ”ei”, joten puuttuvaa tietoa ei voitu koodata nollaksi, jolloin vastaamatta jättäminen olisi tulkittu ei-vastaukseksi. Tutkimuksessa tehtiin Missing Value Analysis (MVA) puuttuvan tiedon rakenteen määrittelemiseksi. MVA osoitti, että suurin osa puuttuvasta tie-dosta koostui vastaajista, jotka olivat jättäneet vastaamatta kokonaan vanhempien tekemää vä-kivaltaa mittaavaan kysymyssarjaan. Kaikkiaan 4737 vastaajaa (41.7 %) oli jättänyt kokonaan vastaamatta kysymyssarjaan. Äidin tekemän väkivallan osalta kokonaan vastaamatta jättäneitä oli 4710 (41.4 %) ja isän tekemän väkivallan osalta 4880 (42.9 %). Puuttuvaa tietoa oli siis hieman enemmän isän tekemän väkivallan kohdalla, vaikkakaan ero ei ole merkittävä. Kaiken kaikkiaan henkistä väkivaltaa mittaaviin kysymyksiin vastanneita oli 6906 (60.7 %), kuritus-väkivaltaa mittaaviin kysymyksiin vastanneita oli 6687 (58.8 %) ja vakavaan kuritus-väkivaltaa mit-taaviin kysymyksiin vastanneita oli 6628 (58.3 %). Näin ollen väkivallan vakavuus alensi hie-man vastausprosenttia.

MVA:ta käytettiin myös osoittamaan vanhempien tekemää väkivaltaa mittaavan kysymyssar-jan vastaamatta jättäneiden osuudet sukupuolen, iän, perhemuodon, perheen taloudellisen ti-lanteen ja lapsen sairauksien lukumäärän mukaan. Pojat olivat jättäneet vastaamatta kaikkia väkivallan muotoja mittaaviin kysymyksiin useammin kuin tytöt. 10-13-vuotiaiden lasten koh-dalla puuttuvaa tietoa oli kaikkien väkivaltamuotojen kohkoh-dalla enemmän kuin 14-17-vuotiailla nuorilla. Ydinperheessä elävät vastaajat olivat hieman useammin vastanneet kaikkiin väkival-tamuotoja koskeviin kysymyksiin verrattuna vastaajiin, jotka eivät eläneet ydinperheessä. Per-heen taloudellisen tilanteen osalta puuttuvaa tietoa esiintyi jokaisen väkivallan muodon koh-dalla eniten vastaajilla, joiden taloudellinen tilanne oli erittäin hyvä tai melko hyvä. Puolestaan vähiten puuttuvaa tietoa esiintyi vastaajilla, joiden perheellä oli paljon taloudellisia vaikeuksia.

Sairauksien lukumäärän osalta puuttuvaa tietoa esiintyi kaikkien väkivaltamuotojen kohdalla merkittävästi eniten vastaajilla, joilla oli vähintään kolme sairautta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että lapsen sukupuolen ja iän, perheen taloudellisen tilanteen ja lapsen sairauksien lu-kumäärän osalta puuttuva tieto on jakautunut epätasaisesti, joka voi vinouttaa tuloksia ja vai-kuttaa tulosten yleistettävyyteen. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Puuttuvat havainnot sukupuolen, iän, perhemuodon, perheen taloudellisen tilanteen ja sairauksien lukumäärän mukaan

Väkivallan muoto Henkinen väkivalta Kuritusväkivalta Vakava väkivalta

Taustamuuttujat N Puuttuva

Lapsen monisairastavuutta mittaavan summamuuttujan osalta puuttuvan tiedon määrää ei pys-tytty määrittelemään, sillä kysymyssarja jätettiin kokonaan tyhjäksi, jos vastaajalla ei ole yh-täkään vammaa tai sairautta. Summamuuttujan muodostamista varten tyhjäksi jätetyt vastauk-set koodattiin ei-vastauksiksi. Menetelmä heikentää osaltaan tutkimuksen luotettavuutta moni-sairastavuuden riskivaikutusta arvioidessa. Taulukosta 2 kuitenkin ilmenee, että aineiston taus-tamuuttujat sisältävät melko vähän puuttuvaa tietoa. Tämä puoltaa sitä, että vastaajat ovat myös pääsääntöisesti vastanneet sairauksia ja vammoja kartoittavaan kysymykseen.

Taulukko 2: Taustamuuttujien jakaumat

Taustamuuttuja n % Puuttuvat

ha-vainnot

Ydinperhe 32 (0.3 %)

Kyllä 8481 74.8

Ei 2851 25.2

Asuminen sijaisperheessä tai

las-tensuojelulaitoksessa 336 (3.0 %)

Ei koskaan 10814 98.1

Tällä hetkellä tai aikaisemmin 214 1.9

Vanhempien työllisyys 138 (1.2 %)

Molemmat vanhemmat töissä 8114 72.3

Toinen vanhemmista töissä 2705 24.1

Ei kumpikaan vanhemmista töissä 407 3.6

Perheen taloudellinen tilanne 990 (8.7 %)

Todella hyvä tai melko hyvä 9045 87.2 Jonkin verran talousvaikeuksia 1196 11.5

Paljon talousvaikeuksia 133 1.3

4 TULOKSET