Tutkimuksen arviointia ja jatkotutkimusaiheita

Tässä tutkimuksessa työn kuormittavuutta ja työstä palautumista tutkittiin laadullisin menetelmin, mikä mahdollisti poliisien subjektiivisten kokemusten tarkastelun. Tämän lisäksi tutkimuksessa keskityttiin tarkemmin työn laadullisiin kuormitustekijöihin. Näiden tekijöiden avulla tämä tutkimus muodostaa täy-dentävän näkökulman erityisesti Suomessa toteutetulle tutkimukselle koskien poliisia. Esimerkiksi mo-net poliiseja koskevat tutkimukset on tehty määrällisin memo-netelmin. Toisaalta Suomessa poliisin henki-löstöbarometrin keskiössä on ollut työn organisatoristen stressitekijöiden tarkastelu. Näin ollen tämä tut-kimus täydentää määrällistä tuttut-kimusta poliisien omilla arvioinneilla työnsä kuormittavuudesta. Tutki-mus antaa myös laadullisia kuvauksia siitä, millä tavoin eri tekijät poliisin työssä koetaan kuormittavina.

Tässä poliiseja koskevassa tutkimuksessa selvitettiin lisäksi poliisien käyttämiä palautumiskeinoja työn vastapainona. Havainnot palautumiskeinoista ovat siinä suhteessa merkityksellisiä, että usein poliiseja koskevissa tutkimuksissa painopiste on työn stressitekijöissä ja niiden vaikutuksissa. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa esitelty tutkimus rikospaikkatutkijoiden resilienssistä on ensimmäinen rikospaikkatutki-joita koskeva tutkimus, joka on tehty pitkäaikaiseen havainnointiin ja useisiin haastatteluihin perustuen (Sollie, Kop, Euwema 2017, 1599). Toisaalta esimerkiksi poliisien traumaperäisen stressioireyhtymän suhteen tutkimukset koskevat usein riskitekijöitä, kun taas oireyhtymän suojaavia tekijöitä on tutkittu vain muutamissa tutkimuksissa (Yuan ym. 2010, 49). Työn vaatimus- ja voimavaratekijöitä on selvitetty myös poliiseja koskevissa tutkimuksissa, mutta tällöin saatavat tulokset viittaavat ainoastaan organisaa-tioon liittyviin voimavaratekijöihin. Näin ollen tämä tutkimus yhdistää palautumiskeinoissa niin työhön liittyviä palautumiskeinoja kuin yksilöön liittyviä palautumiskeinoja, tarjoten työstä palautumiselle ko-konaisvaltaisemman näkökulman.

Toisaalta laadullinen tutkimusmenetelmä tuo mukanaan omat rajoituksensa. Tämän tutkimuksen rajoi-tukset koskevat esimerkiksi työn kuormitustekijöiden tunnistamisen laajuutta: haastattelumenetelmässä

aika on rajallinen, jonka vuoksi haastatteluiden aikana haastateltavilla ei ole mahdollista tuoda ilmi kaik-kia työtään kuormittavia asioita. Esimerkiksi työn organisatorisia kuormitustekijöitä olisi voinut tulla tutkimuksessa enemmän ilmi, jos tähän liittyvää aihealuetta olisi voinut käydä haastattelujen aikana tar-kemmin läpi. Näin ollen tutkimus antaa vastauksia poliisien subjektiivisista kuormituksen kokemuksista, mutta ei välttämättä kata kaikkia tutkittavia kuormittavia työn tekijöitä.

Toinen tutkimuksen rajoitus liittyy kuormittavuuden ja palautumisen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen laa-dullinen menetelmä ei mahdollista syy-seuraussuhteiden tutkimista, minkä vuoksi poliisien kokemat työn kuormitustekijät ja arvioimat palautumiskeinot eivät kerro suoraan niiden vaikutuksista työhyvin-voinnille. Näin ollen kuormitustekijöiden vertailu ei myöskään ole mahdollista. Toisaalta on hyvä muis-taa, että erilaiset kuormitustekijät voivat olla kuormittavia niin harvakseltaan koettuina kuin usein tois-tuvina, jonka vuoksi esimerkiksi ainoastaan erilaisten asioiden kohtaamisen määrä ei välttämättä kerro sen merkityksestä hyvinvoinnille.

Kolmas tutkimuksen rajoitus koskee tutkittavia: tässä tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olivat poliisit, jotka työskentelivät joko valvonta- ja hälytysyksikössä, liikennepoliisiyksikössä tai rikostorjuntayksi-kössä. Haastateltavat edustivat tasapuolisesti joko poliisin kenttätyötä (tässä yhteydessä valvonta- ja hä-lytysyksikköä tai liikennepoliisiyksikköä) tai rikostutkintaa (osana rikostorjuntaa). Tämän vuoksi tämä tutkimus ei anna kattavasti tietoa kaikista poliisin työssä kuormittavista tekijöistä.

Neljäs tutkimuksen rajoitus koskee tutkimustiedon vertailtavuutta. Tässä tutkimuksessa esittelin poliisia koskevaa kirjallisuutta sekä tutkimuksia liittyen työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden malliin. Esittele-mäni kirjallisuus sekä tutkimusten aineisto on kerätty eri maista, minkä vuoksi ne eivät mahdollista täy-dellistä vertailua, sillä poliisin työ voi olla organisoitu eri tavoin eri maissa. Toisaalta tässä tutkimuksessa on esitelty myös suomalaisia poliiseja koskevia aikaisempia tutkimuksia, joiden vertailtavuus tämän tut-kimuksen kanssa on todennäköisesti muun maalaisia tutkimuksia parempi.

Viides tutkimukseni rajoitus koskee aineistoani: vaikka tutkimukseni aineisto koostui tasapuolisesti niin kenttätyötä kuin rikostutkintaa tekevistä poliiseista, tutkimuksen ikäjakauma oli suhteellisen nuori, sillä tutkimuksen aineistoon sisältyi ainoastaan yksi yli 40–vuotias poliisi. Tutkimuksessa nousi esille, että toiset kokivat työkokemuksen osana palautumista työstä. Olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko tämä aihe korostunut enemmän, jos aineistossa olisi ollut enemmän pitkään poliisina työskennelleitä.

Vaikka tutkimukseen sisältyi erilaisia rajoitteita, tutkimukseni tulokset antoivat täydentävää tietoa polii-sien kokemiin työn kuormitustekijöihin sekä poliipolii-sien käyttämään palautumiskeinoihin liittyen. Tutki-muksesta tunnistettujen rajoitusten perusteella tutkimaani aihetta voisi jatkossa lähestyä useasta eri nä-kökulmasta. Laadullisen tutkimuksen rinnalla työn kuormitustekijöiden sekä palautumiskeinojen merki-tyksiä työhyvinvoinnille voisi jatkossa tutkia esimerkiksi myös määrällisin menetelmin. Tämä antaisi tarkempaa tietoa työn kuormitustekijöiden ja palautumiskeinojen vaikutuksista työhyvinvoinnille. Toi-nen jatkotutkimuskohde voisi koskea eri poliisin tehtäviin liittyvien kuormitustekijöiden tarkastelua.

Koska tutkimuksessa nähtiin eroja siinä, millaiset tekijät kuormittavat poliisia kentällä ja rikostutkin-nassa, voisi vastaavanlaista vertailevaa tutkimusta tehdä laajemmassa mittakaavassa. Toisaalta jatkotut-kimuksessa voisi keskittyä myös yhteen tehtävään, ja esimerkiksi siihen, millaiset tekijät tekevät tietystä poliisin tehtävästä kuormittavaa. Tässä tutkimuksessa työkokemus koettiin työn ja palautumisen kannalta tärkeänä, joten kolmas jatkotutkimuskohde voisi olla sellainen, jossa tätä yhteyttä tutkittaisiin tarkem-min.

LÄHTEET

Adams, Gary & Jill Buck. 2010. “Social Stressors and Strain Among Police Officers: It’s Not Just the Bad Guys” Criminal Justice and Behavior 37:9, 1030–1040.

Aluehallintoviraston tiedotteet 2019. Viitattu 19.2.2020. http://www.avi.fi/web/avi/-/valvontahavainto-poliisit-kokevat-kuormitusta-erityisesti-rikostutkinnassa-ja-paakaupunkiseudulla-etela-suomi-

Andersen, Judith & Harri Gustafsberg. 2016. “A Training Method to Improve Police Use of Force Deci-sion Making: A Randomized Controlled Trial” SAGE Open 6:2, 1–13.

Anshel, Mark, 2011. “The Disconnected Values Model: A Brief Intervention for Improving Healthy Habits and Coping with Stress in Law Enforcement” Teoksessa Handbook of Police Psychology toim.

Jack Kitaeff, New York: Routledge, 525–540.

Baka, Lukasz. 2015. “The Effects of Job Demands on Mental and Physical Health in the Group of Police Officers. Testing the Mediating Role of Job Burnout” Studia Psychologica: Journal for Basic Research in Psychological Sciences 57:4, 285–299.

Bakker, Arnold & Evangelia Demerouti. 2017. “The Job Demands‐Resources model: state of the art”

Journal of Managerial Psychology 22:3, 309–328.

Bishop, George, Eddie Tong, Diong Siew-maan, Why Yong-Beng, Hwee Chong Enkelmann, Majeed Khader, Jansen Ang, Vicky Tan & David Koh. 2007. “Stress on Patrol: Stress and Coping among Police Officers” Teoksessa Work Stress and Coping Among Professionals, toim. Chan Kwok-bun. Leiden; Bos-ton: Brill, 61–84.

de Bloom, Jessica, Michiel Kompier, Sabine Geurts, Carolina de Weerth, Toon Taris & Sabine Sonnen-tag. 2009. “Do we recover from vacation? Meta-analysis of vacation effects on health and well-being”

Journal of Occupational Health 51:1, 13–25.

Eskola, Jari, Johanna Lätti & Jaana Vastamäki. 2018. ”Teemahaastattelu: Lyhyt selviytymisopas” Teok-sessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittavalle tutki-jalle, toim. Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus. 27–51.

Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Frank, James, Eric Lambert & Hanif Qureshi. 2017. “Examining Police Officer Work Stress Using the Job Demands–Resources Model” Journal of Contemporary Criminal Justice 33:4, 348–367.

Hartley, Tara, Desta Fekedulegn, Cecil Burchfiel, Anna Mnatsakanova, Michael Andrew & John Vio-lanti. 2014. “Health Disparities among Police Officers” Teoksessa Dying for the Job: Police Work Ex-posure and Health, toim. John Violanti. Springfield: CHARLES C THOMAS, 21–40.

Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2010. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.

Helsinki: Yliopistopaino.

Kinnunen, Ulla & Taru Feldt. 2005. ”Stressi työelämässä” Teoksessa Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, toim. Ulla Kinnunen, Taru Feldt & Saija Mauno. Jyväskylä: PS-kustannus, 13–

37.

Kinnunen, Ulla & Taru Feldt. 2013. “Job Characteristics, Recovery Experiences and Occupational Well-Being: Testing Cross-lagged Relationships across 1 Year” Stress and Health 29:5, 369–382.

Kinnunen, Ulla. 2017. ”Työstä palautuminen” Teoksessa Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, toim. Anne Mäkikangas, Saija Mauno & Taru Feldt. Jyväskylä: PS-kustannus, 127–148.

Kiviniemi, Kari. 2018. ”Laadullinen tutkimus prosessina” Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.

Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, toim.

Raine Valli. Jyväskylä: PS-kustannus. 73–87.

Korvajärvi, Päivi. 2001. ”Arlie Russel Hochschild: Emotionaalinen työ, sukupuoli ja aika” Teoksessa Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä, toim. Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki.

Tampere: Vastapaino, 201–224.

Koskelainen, Mari. 2016. “Stress management as a part of police work” European Police Science and Research Bulletin 15, 16–21.

Kuula, Arja. 2013. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino.

Lanterman, Jennifer, Douglas Boyle, Joseph Pascarella & Susan Furrer. 2010. “Police Stress and Access to Confidential Support Services” Teoksessa Police psychology, toim. James Peters. New York: Nova Science Publishers, 57–73.

Lazarus, Richard & Susan Folkman. 2009. Stress, Appraisal & Coping. New York: Springer Publishing Company.

Leino, T. M, R. Selin, H. Summala & M. Virtanen. 2011. “Violence and psychological distress among police officers and security guards” Occupational Medicine 61:6, 400–406.

Manka, Marja-Liisa. 2015. Stressikirja. Mistä virtaa? Helsinki: Talentum.

Mauno, Saija, Mari Huhtala & Ulla Kinnunen. 2017. ”Työn laadulliset kuormitustekijät” Teoksessa Tyk-kää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, toim. Anne Mäkikangas, Saija Mauno & Taru Feldt.

Jyväskylä: PS-kustannus, 73–102.

McLellan, Robert. 2017. “Work, Health, and Worker Well-Being: Roles and Opportunities for Employ-ers” Health affairs 36:2, 206–213.

Mustonen, Virpi, Matti Mälkiä & Matti Vuorensyrjä. 2011. ”Stressitekijät poliisihallinnossa: teoria, ra-kenne ja riskitasot” Teoksessa Henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja organisaatioilmasto: Poliisin henkilöstöbarometri kehittämisen välineenä, toim. Vesa Huotari & Matti Vuorensyrjä. Tampere: Polii-siammattikorkeakoulu, 171–196.

Mäkikangas, Anne, Taru Feldt & Ulla Kinnunen. 2005. ”Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin” Teoksessa Työ leipälajina: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, toim. Ulla Kinnu-nen, Taru Feldt & Saija Mauno. Jyväskylä: PS-kustannus, 56–74.

Mäkikangas Anne & Ulla Kinnunen. 2003. “Psychosocial work stressors and well-being: self-esteem and optimism as moderators in a one-year longitudinal sample” Personality and Individual Differences 35:3, 537–557.

Nikander, Henri. 2019. “Custos publicus gladium frustra non fert: empiirinen tutkimus poliisin voiman-käytöstä ja poliisin kohtaamasta väkivallasta” Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto.

Quick, James, Thomas Wright, Joyce Adkins, Debra Nelson & Jonathan Quick. 2013. Preventive Stress Management in Organizations. Washington DC: American Psychological Association.

Ruusuvuori, Johanna. 2010. ”Litteroijan muistilista” Teoksessa Haastattelun analyysi, toim. Johanna Ruusuvuori, Pirjo Nikander & Matti Hyvärinen. Tampere: Vastapaino, 424–431.

Schaufeli, Wilmar, Arnold Bakker & Willen van Rhenen. 2009. “How Changes in Job Demands and Resources Predict Burnout, Work Engagement, and Sickness Absenteeism” Journal of Organizational Behavior 30:7, 893–917.

Sollie, Henk, Nicolien Kop & Martin Euwema. 2017. “Mental Resilience of Crime Scene Investigators:

How Police Officers Perceive and Cope with the Impact of Demanding Work Situations” Criminal Jus-tice and Behavior 44:12, 1580–1603.

Sonnentag, Sabine, Laura Venz & Anne Casper. 2017 “Advances in Recovery Research: What Have We Learned? What Should Be Done Next?” Journal of Occupational Health Psychology 22:3, 365–380.

Thompson, Neil. 2009. “Conflict, Aggression and Bullying” Teoksessa Promoting Workplace Well-Be-ing, toim. Neil Thompson & John Bates. Basingstoke: Palgrave MacMillan, 16–26.

Thompson, Neil & John Bates. 2009. “Introduction: Work and Well-Being” Teoksessa Promoting Work-place Well-Being, toim. Neil Thompson & John Bates. Basingstoke: Palgrave MacMillan, xvi–xxi.

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannus-osakeyhtiö Tammi.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteelli-sen tutkimukkäyttäytymistieteelli-sen eettiset periaatteet ja ehdotus eettikäyttäytymistieteelli-sen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Helsinki: Tut-kimuseettinen neuvottelukunta.

Van den Broeck, Anja, Joris Van Ruysseveldt, Els Vanbelle & Hans De Witte. 2013. “The Job Demands-Resources Model: Overview and Suggestions for Future Research” Teoksessa Advances in Positive Or-ganization, toim. Arnold Bakker. Bingley, U.K: Emerald, 83–106.

Van den Broeck, Anja, Nele De Cuyper, Hans De Witte & Maarten Vansteenkiste. 2010. “Not all job demands are equal: Differentiating job hindrances and job challenges in the Job Demands-Resources model” European Journal of Work and Organizational Psychology 19:6, 735–759.

Vartiainen, Matti. 2017. ”Johdanto: Työpsykologian ja hyvinvointitutkimuksen kehitys Suomessa” Te-oksessa Tykkää työstä: Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet, toim. Anne Mäkikangas, Saija Mauno

& Taru Feldt. Jyväskylä: PS-kustannus, 11–39.

Wolter, Christine, Andreas Santa Maria, Franziska Wörfel, Burkhard Guys, Tino Lesener, Dieter Kleiber

& Babette Renneberg. 2019. “Job Demands, Job Resources, and Well-being in Police Officers - a Re-source-Oriented Approach” Journal of Police and Criminal Psychology 34:1, 45–54.

Yle Uutiset. “Poliisijärjestö huolissaan: "Vielä eivät pommit räjähtele, mutta sekin voi olla meillä edessä"

– poliisit uupuvat ja turhautuvat työssään” 26.02.2020. Viitattu 09.03.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11227528

LIITTEET