Tunnetyö

Tunnetyöhön liittyen haastatteluissa nousi esille niin tunteiden hallintaan kuin ristiriitaisiin tunteisiin liittyviä ilmaisuja. Esittelen tässä alaluvussa ensin tulokset koskien tunteiden hallintaa, jonka jälkeen esittelen poliisien työssä herättämiä ristiriitaisia tunteita.

5.5.1 Tunteiden hallinta

Lähes jokainen haastateltava ilmaisi työhönsä liittyvän tunteiden hallintaa. Haastatteluissa esiin nous-seita tunteiden hallinnan piirteitä ovat hyvä itsehillintä, tilanteenlukutaito, tilanteessa esittäminen sekä empaattisuus. Hyvä itsehillintä nousi haastatteluissa eniten esille. Haastatteluissa itsehillintään liitettiin oman maltin pitäminen työssä, naljailun sietokyky, korrekti käyttäytyminen sekä asiakkaiden asiallinen kohtelu.

Hyvän itsehillinnän lisäksi noin puolet haastateltavista kuvasivat poliisin työssä tarvittavan tilanteen lu-kutaitoa tai jonkinlaista esittämistä. Muutamat haastateltavat kuvasivat, että poliisin työssä täytyy osata lukea tilannetta niin, että ikäviltä seuraamuksilta vältyttäisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan ärsyttämisen välttämistä tai hienotunteisuutta asiakkaan kanssa käytävässä vuorovaikutustilanteessa.

Toisaalta osa haastateltavista kertoi, että poliisin työssä vaaditaan myös esittämistä, jotta haluttu pää-määrä voidaan tavoittaa. Tällainen esittäminen voi olla esimerkiksi auktoriteetin roolin ylläpitämistä, höynäytettäväksi tulemista sekä tietämättömän esittämistä. Seuraavassa katkelmassa haastateltava ha-vainnollistaa hienotunteisuuden merkitystä poliisin työssä:

”Kyllähän se tietynlainen hienotunteisuus korostuu siinä tottakai ja semmone pyrkii mah-dollisimman vähimmän haitan mukasesti menemään ja just siitä että jos sä näät et se

ihminen on oikeesti semmosessa mielentilassa että jokainen kysymys tai jokainen mitä sä sanot satuttaa nii miettii sitä eka että voinko mä kysyä tätä vaikka huomenna tai myöhem-min uudelleen.”

Lainauksessa haastateltava kertoo tilanteesta, jossa haittaa pyritään vähentämään omalla toiminnalla.

Toisaalta kuvailtu tilanne vaatii tilanteen lukutaitoa, jotta toisen tunteet voi huomioida, mutta myös oman toiminnan ohjaamista tilanteen sallimalla tavalla.

Muutama haastateltavista mainitsi myös empatian roolin poliisin työssä. Nämä haastateltavat kokivat empaattisuuden tärkeäksi osaksi työtä, sillä sen avulla asiakaskohtaamiset voivat sujua paremmin. Esi-merkiksi tietty empaattisuus kuuluu osaksi tilanteita, joissa kohdataan menehtyneen ihmisen läheisiä.

Toisaalta empaattisuuden kautta voidaan välttää väkivaltatilanteita tai edistää kuulustelun kulkua. Seu-raavassa katkelmassa yksi haastateltavista kertoo empatian merkityksestä kuulustelussa:

”Jonku verran joutuu itseensä, jos haluat hyvän kuulustelun tehdä, niin tavallaan asetta-maan itsesi siihen toisen ihmisen aseasetta-maan, että osaa sitten kysyä ne oikeet kysymykset ja jotta sen ihmisen saa hyvin puhumaan niin onko se sitten nousemista vai laskeutumista samalle tasolle. Niin se siinä on ehkä sitten se haastavin että jos sitä sillä tavalla haluaa hyvän kuulustelun tehä ja toista ihmistä ymmärtää niin se ei sanotaanko että vaikka sulla ois hyvinki asiasisällöllisesti esimerkiksi oikeet kysymykset nii voi olla että sinä et siihen asiaan oikeen tutkinnan kannalta hyvää vastausta saa -- et se on ehkä sen kannalta sillä tavalla henkisesti rankin osuus siinä”

Edeltävässä lainauksessa haastateltava kuvaa, kuinka kuulustelutilanteessa empaattisuudella ja toisen ih-misen asemaan asettautumisella voidaan saada parempi lopputulos aikaiseksi työn kannalta. Lainauk-sessa haastateltava myös kuvaa, että toisen ihmisen asemaan asettautuminen voi olla myös henkisesti rankkaa. Näin ollen myös empatiaan liittyvä tunteiden hallinta voi olla emotionaalisesti kuormittavaa.

Haastattelujen pohjalta näyttäytyy, että poliisin hallitsevat erilaisissa tilanteissa tunteitaan. Yleisellä ta-solla monet haastateltavat kokivat hyvän itsehillinnän tärkeänä poliisin työssä. Toisaalta tilanteenluku-taito ja empaattisuus voidaan nähdä osana tunteiden hallintaa, sillä haastattelujen perusteella niitä käyte-tään työn edistämisen työkaluina. Vaikka haastateltavat eivät tuoneet esille tunteiden hallinnan kuormit-tavuutta, tunteiden hallinta voidaan nähdä toisinaan emotionaalisesti vaativana toimintana, jonka kautta puolestaan tunteiden hallinta voidaan tulkita työssä kuormittavaksi tekijäksi.

5.5.2 Sisäiset ristiriidat

Yli puolet haastateltavista kertoivat työssään kohtaamistaan tilanteista, jotka ovat tuottaneet ristiriitaisia tunteita oman ajattelun ja toiminnan suhteen. Haastateltavat kuvasivat kahdenlaisia sisäisiä ristiriitoja.

Sisäinen ristiriita voi liittyä esimerkiksi työssä heräämiin empatian tunteisiin, mutta työssä pidettävä rooli edellyttää, että tällaiset tunteet eivät vaikuta työn edistämiseen. Toinen sisäinen ristiriita koskee tilanteita, jossa asiakkaita täytyy kohdella asiallisesti huolimatta siitä, että jokin asiakkaaseen liittyvä tilanne tuot-taa aggressiivisia tunteita työssä.

Haastateltavista neljä kuvasi tilanteita, joissa he ovat kohdanneet empatiaan liittyviä ristiriitaisia tunteita.

Haastateltavat esimerkiksi kertoivat tunteneensa työssään asiakasta kohtaan sympatiaa tai sääliä tilan-teessa, jossa poliisin roolissa auttaminen ei ole ollut mahdollista. Eräs haastateltavista kertoi myös edel-lisen auttamisammatin ja poliisin ammatin väedel-lisen roolin tuottaneen ristiriitaisia tunteita tilanteessa, jo-hon molemmat ammattiryhmät osallistuvat eri toiminnoin. Haastateltavat kuvasivat tilanteita esimerkiksi seuraavalla tavalla:

” -- et on joku rikosilmotus, jossa oma halu olis tehdä asialle jotain, mutta ei oo yksinker-tasesti mitään lainsuomia keinoja puuttua siihen asiaan. Et oma pää sanoo tai että oma mielipide on että näin on käyny ja tapahtunu ja toi henkilö tarttis apua tähän hommaan mutta mulla ei oo mitään keinoja miten mä sitä pystysin sit auttamaan”

”On joskus silleen että käy ihan sääliksi sitä uhria et siinäki pitää yrittää pysyä puolueet-tomana että poliisin tehtävä on kerätä näyttö sekä puolesta että vastaan”

Lainauksissa haasteltavat kuvaavat tilanteita, joissa heille on herännyt sisäisiä ristiriitoja työssä. Ensim-mäisessä lainauksessa haastateltava kuvaa tilannetta, jossa auttamisen halua olisi, mutta työn puolesta auttaminen ei ole ollut mahdollista. Toinen haastateltava puolestaan kuvaa poliisin neutraalia roolia ti-lanteessa, jossa tekisi mieli asettautua puolustamaan rikoksen uhria.

Haastateltavista neljä kertoi tilanteista, joissa heillä on syntynyt sisäisiä ristiriitoja aggressiivisten tuntei-den kautta. Asiakkaat, kuten rikoksesta epäillyt, herättivät haastateltavissa joissakin tilanteissa esimer-kiksi ärsytyksen, inhon tai vihan tunteita. Kuitenkin tällaisissa tilanteissa haastateltavien on täytynyt koh-della asiakasta asiallisesti ja asianmukaisesti. Toisaalta haastateltavien mukaan tällaisissa tilanteissa

esimerkiksi kuulusteltaessa asiakkaan puolelle täytyy asettautua ja asiakkaan tilannetta tulisi ymmärtää, jotta työssä saavutettaisiin paras lopputulos. Haastateltavat kuvasivat seuraavanlaisesti tilanteita, jotka olivat herättäneet heissä epämiellyttäviä tunteita:

”-- mutta jos on jotain tämmösiä lapsiin liittyviä tai nuoriin liittyviä juttuja missä vanhem-mat miehet esimerkiksi yrittää nuoriin tyttöihin sotkeutua, niin jotka on ihan oikeesti nuoria tyttöjä, nii kyllähän se tulee semmonen mutta jälleen kerran enpähän hyväksy mutta yritän ymmärtää sinua siellä taustalla vaikken ymmärrä pätkääkään ”

”En anna tunteiden vaikuttaa oikeestaan mihinkään että sanon vaan jos on oikeen semmo-nen että tekis oikeesti mieli ottaa ase ja ampua ysimillisemmo-nen otsaan nii minä vaan että laita kädet selän taakse, raudat, autoon --”

Ensimmäisessä lainauksessa haastateltava kuvaa tilannetta, jossa hänen pitäisi asettua rikoksesta epäillyn puolelle tilanteessa, jossa haastateltava ei todellisuudessa hyväksy tilannetta lainkaan. Toisessa lainauk-sessa toinen haastateltava kuvailee asiallista toimintatapaa asiakasta kohtaan tilanteessa, jossa asiakas on herättänyt haastateltavassa vihan tunteita.

Sisäisiä ristiriitoja kuvaavat ilmaisut ovat tilanteita, joissa poliisi on joutunut syystä tai toisesta käyttäy-tymään eri tavalla kuin mitä hänen sisäiset tunteensa ovat. Tällainen toiminta puolestaan vaatii tunteiden hallintaa ja tunteiden muokkaamista työn kannalta parhaimmalla tavalla. Tällainen toiminta voi kuitenkin vaikuttaa työntekijän voimavaroihin tavalla tai toisella, minkä vuoksi sisäiset ristiriidat voidaan nähdä poliisin työssä kuormittavana tekijänä.