• Ei tuloksia

45 Aineiston tulkinta perustui tunnetaitojen merkitysten selvittämiseen. Aineistosta muodostui 10 alakategoriaa, joista puolestaan muodostui kolme yläkategoriaa. Yläkategoriat olivat teiden ymmärrys, tunteiden jakaminen ja tunteiden säätely. Eniten merkityksiä ilmeni tun-teiden säätelyssä. Alla olevaan taulukkoon 6 on koottu kaikki aineiston ylä– ja alakategoriat.

TAULUKKO 6. Aineiston ylä– ja alakategoriat

TUNNETAITOJEN MERKITYS

Tunteiden ymmärrys Tunteiden jakaminen Tunteiden säätely Omien tunteiden

ymmärtä-minen

Positiiviset kokemukset Ilon vaaliminen

Muiden tunteiden ymmärtä-minen

Positiivinen vertaiskoke-mus

Surullisuudesta selviytymi-nen

Auttamisen mahdollisuus Sensitiivinen vihan purka-minen

Raivon ja suuttumuksen hallinta

Yksinäisyyden poistaminen

46 puolestaan kommentoi oivalluksiaan tunnetaidoistaan yleisesti. Hän oli pohtinut tunnetaito-jen harjoittelun myötä tunteiden ilmenemistä itsessään ja huomannut, että kokee harvoin vi-haa.

Esimerkki 1.

N2: – – mietin siinä varmaan jotain 10 minuuttii – – sit mä tajusin, että mulla on aina jonkun näköinen fiilis.

Esimerkki 2.

N1: – – huomasin, et mä en oo melkein koskaan vihainen mistään –– ku miettii jotain, että miten paljon on vaikka vihainen tai surullinen yleensä tai ilonen, tai jotain vas-taavaa, mitä nyt näitä tunteita onkaan.

Oppilaiden mukaan tunteiden ymmärtäminen on merkityksellistä siksi, että ymmärrys itsestä lisääntyy. N1 ja N2 pohtivat, että ymmärtämällä itseään ei tarvitse olla epätietoinen tunteis-taan. Samassa keskustelussa ilmeni, että ymmärrys tunteistaan oli merkittävää myös siksi, että henkilö voi kysyttäessä kertoa tunteitaan muille.

H: Mikä merkitys on tunteiden nimeämisellä?

N3: Varmaan että tunnistaa omia tunteita.

N1: Ja sitten jos joku vaikka kysyy, että miltä tuntuu, tai jotain, sit voi vaikka sanoo silleen: ’’olen iloinen’’ eikä vaan mieti silleen: ’’no en mä nyt tiiä, on semmonen.. en osaa selittää.’’

N2: ’’…jännä olo, mut melkeen silleen tämmönen..’’

N1: Niin.

Tunteiden ymmärtämiseen sisältyi myös tietoisuus siitä, mikä itselle tuo hyvän mielen eli positiivisen tunteen. N6 ja N4 kuvailivat itselleen hyödyllisiä keinoja alla esitettävässä esi-merkissä.

H: Ootko käyttäny jotakin keinoa?

H7: No eipä silleensä, jossakin vaiheessa vaan ei jää enää harmittamaan.

H: Joo.

N6: No mua ainaki aika usein, jos mua harmittaa, nii mä yleensä, öö siitä tulee pa-rempi mieli, jos on vaikka koiran kanssa, tai sitte tapahtuu muutenkin jotain kivaa.

Tai sit pääsee harrastuksiin.

– –

N4: Mulla on sama, et jos mä oon jonku koiran tai kissan kanssa, nii sit se yleensä parantaa mieltä.

47 Yllä olevassa keskustelussa ilmeni, että lemmikin kanssa oleilu oli oppilaalle itselleen teho-kas toimintamalli. N7 puolestaan totesi, että joskus ei tarvitse tehdä mitään, sillä tunne hä-viää ajan kanssa. Tässä keskustelussa oppilaat viestivät vahvasti omien tunteidensa ymmär-tämistä.

Muiden tunteiden ymmärtäminen

Tutkittavat pitivät tärkeänä sitä, että muiden tunteet tunnistetaan ja tulkitaan oikein. Oppilaat mainitsivat erikseen esimerkissä 1, että ilman tunteiden tunnistamista olisi vaikeaa, sillä toi-sen tunteista olisi jatkuva epätietoisuus. Tunteiden tunnistaminen koettiin yleisesti helpoksi.

Toisaalta N1 mainitsee esimerkissä 2, että syyllisyyden tunne oli hankala tunne tunnistaa.

Esimerkki 1.

H: No kerro vapaasti omin sanoin millainen merkitys tunnetaidoilla on?

N6: No ainaki semmonen, että voi tunnistaa muitten ihmisen tunteita, että jos ei tun-nistais nii ois kyllä aika vaikeeta.

N5: Nii.

N7: Nii.

N4: Mm.

H: Mikä siinä olis vaikeeta?

N6: Noo, ei oikeen ikinä tietäis mitä sille sanoo, ku ei voi tietää millasella päällä se on, et onks se ilonen vai onks surullinen vai onks se vihanen.

Esimerkki 2.

H: Meillä oli harjoituksia tunteiden tunnistamisesta ja nimeämisestä, esimerkiksi se moniste ja ne laput, joita näyteltiin tuolla käytävillä ja luokassa. Millainen se tehtävä oli sinun mielestä?

– –

N1: Ainaki mun mielestä ihan kiva, paitsi että Liisa ei kyllä melkeen koskaan älynnyt sitä, vaikka mun piti sanoa sitä varmaan neljä kirjainta eikä se siltikään älynnyt sitä.

N2: Helppo.

N3: Oli helppo.

N2: No eiks se oo aika helppoo jos N1 on vaikka tälleesti. (irvistää)

N1: Joo mut mulla oli syyllisyys. Mä olin silleen et kaikki syyttää mua ja Liisa ei älynny siitäkään sitä.

Oppilaat pohtivat, että mikäli tunteita ei ilmaista sanallisesti, olisi tällöin merkityksellistä tulkita tilannetta muilla keinoilla. N2 kertoi keinosta, jossa toiselta käydään kysymässä mikä

48 tällä on. N5 pohti, että muiden tunteiden ymmärtäminen mahdollisti sen, että oma käytös sopeutettiin toisen tunnetilan mukaiseksi. Ymmärtämisen myötä esimerkiksi leikillinen kiu-saaminen ei olisi hyvää toimintaa.

Esimerkki 1.

N2: Tai jos kaveri on esim. vihainen, sitten voi kysyy mikä sill on.

Esimerkki 2.

H: Tuleeko teille mieleen mahdollinen tilanne, jossa voisit hyödyntää tunnetaitoja?

N5: Noo jos joku kaveri on vaikka vähä huonolla päällä, nii ei mee sitten leikkisästi kiusaamaan sitä.

Muiden tunteiden ymmärtäminen merkitsi oppilaille mahdollisuutta auttaa, ja siten mahdol-lisuutta vaikuttaa toisen mielialaan positiivisesti. Tämä ilmeni molemmissa ryhmähaastatte-luissa. Keskustelussa N1 ja N3 päättelevät, että auttajalla tulee olla tieto toisen tunnetilasta, jotta tätä voi auttaa. N5 toteaa auttamisen lisäksi, että ’’kaverit näkee paremmin, että millä tuulella on’’ Lauseesta voidaan päätellä, että on hyvä, jos useat henkilöt tunnistavat tunneti-lan eikä heillä ole epätietoisuutta tunnetilasta. N2 mainitsee esimerkissä 2, että tunnetaitoja hyödyntämällä kaverin vaikeutta pystyy ymmärtämään.

Esimerkki 1.

N6: No että jos ilmaisee, nii ainaki yleensä löytyy joku, joka voi auttaa, jos on vaikka surullinen ja kertoo siitä jollekki.

N4: Nii.

N5: Nii, ja että kaverit näkee paremmin, että millä tuulella on.

Esimerkki 2.

N1: jos vaikka kaveri on surullinen ja sitte älyää, että se on surullinen, ja sit voi mennä vaikka lohduttamaan.

N3: Nii.

N2: Niin tai jos kaverilla on vaikka vaikeeta, niin pystyy ymmärtää sen asian.

N1: Mm..

N2: Käy kysyy siltä mikä on.

N1: Nii paitsi että [jos] ei kerro mikä on, nii ei sitä pysty auttaa.

N3: Eli on helpompi auttaa ihmisiä, jos on vaikeaa, niillä ihmisillä, ei itellä.

49