Tunteet ja niiden säätely nousivat oppilaiden merkityksenannoissa useasti esille. Oppilaat nostivat aineistossaan esille kuusi merkittävää tuntemusta ja niiden säätelyä. Tunnetaitojen päämääränä oli vaalia iloa ja muuttaa negatiiviset tunnekokemukset sekä itseltä että muilta positiivisemmaksi. Nämä kuusi tuntemusta olivat ilo, viha, suuttumus, yksinäisyys ja harmi-tus. Nämä tunteet nousivat oppilaiden haastatteluissa useasti esiin.
Ilon tarttuminen ja vaaliminen
Ilon tunne oli merkityksellinen monin tavoin ja kyseisen tunteen tärkeys nostettiin keskus-telunaiheeksi useasti. Tunnetaitoja pidettiin merkityksellisinä siksi, että niiden myötä ilon
52 tunnetta vaalittiin sekä itsen että muiden kohdalla. Ilon tunteen myötä mahdollistui esimer-kiksi lapsille mieluinen toiminta, kuten N1 ja N3 kertovat seuraavassa esimerkissä.
N1: – – jos esim mun sisarus on vaikka ilosella päällä, nii sit mä saatan kysyy siltä, vaikka et haluaako se tulla mun kaa leikkimään – –
N3: Nii mulla vähän sama. – – saatan pyytää että voidaanko jotain jutella.
N2 ja N5, N6 ja N7 kokivat, ettei muiden iloa sovi haitata. Lisäksi N2 painottaa, että toisen iloa ei tule kyseenalaistaa. Toisen iloisuuden vuoksi nähtiin siis tarpeelliseksi säädellä omaa tunteiden ilmaisua. Toisen ilosta on hyvä osata olla myös itse iloinen, vaikka itse olisi har-missaan. Tunnereaktioiden säätely on eittämättä tärkeää, ottamatta kantaa siihen, onko ky-seisessä tilanteessa oikein tai väärin näyttää harmitusta.
Esimerkki 1.
N3: – – toinen on just vaikka ilonen nii ei sillee mee..
N2: esim jos on vaikka ilonen ja hyppii täällä pihalla sun muuta, nii en mäkää mee sanoo, jos mä oon vaikka surullinen, että miks sä oot noin ilonen tai jotain tällasta.
Esimerkki 2.
N7: – –jos joku kaveri on vaikka ilonen, nii sitte siitä voi iteki tulla iloseks.
N6: Nii, ja jos vaikka joku kaveri voittaa jonku kisan, ja sitte ei ite voita, nii sit vaan onnittelee sitä kaveria eikä oo, tai ei ainakaan näytä sitä, että se harmittais hirveesti itteä.
N7 Ja on ilonen sen puolesta.
N5: Nii.
Ilon tunteen huomattiin tarttuvan itseen. Edellä mainituissa keskusteluissa ilmeni myös se, että kaverin ilo voi tarttua itseen. N7 vastauksen ’’Ja on ilonen sen puolesta’’ voi tulkita niin, että iloisuus on tarttunut ja on siten aitoa iloa toisen puolesta. Toisaalta vastaus voi tarkoittaa myös iloisuuden esittämistä. Lisäksi on tulkinnanvaraista arvella, onko N5 samaa mieltä N6:n, N7:n vai molempien näkemyksien kanssa. Esimerkissä 2 N1 ja N3 keskustelu voi viestiä sisaruksen ilon tarttumista itseen tai sitä, että siskon ollessa iloinen, tätä tulee toden-näköisemmin kysyttyä touhuamaan yhdessä.
53 Surullisuudesta selviytyminen
Kaikki oppilaat pitivät muiden tunteiden tunnistamista erityisen merkityksellisenä siksi, että taitojen avulla muiden mielentilaa, etenkin surua, oli mahdollista kohentaa. Molemmissa ryhmähaastatteluissa käytiin lähes samat keskustelut aiheesta. Keskustelun sanoma toistui haastattelun aikana useaan kertaan kaikkien haastateltavien kohdalla.
Esimerkki 1.
H: Mikä merkitys on teidän mielestä tunteiden tunnistamisella?
– –
N1: sitten voi, jos kaveri on surullinen, ja sitte älyää, että se on surullinen, ja sit voi mennä lohduttamaan.
N3: Nii.
N2: Niin, tai jos kaverilla on vaikeeta, niin pystyy ymmärtää sen asian.
N1: Mm..
N2: Käy kysyy siltä mikä on.
N1: Nii paitsi että [jos joku henkilö] ei kerro mikä sillä on, nii ei sitä pysty auttaa.
N3: Eli on helpompi auttaa ihmisiä – –.
Esimerkki 2.
H: No onko tärkeää tunnistaa ja nimetä tunteita?
N4, N5, N6 ja N7: Joo.
H: Miksi?
N5: Noo, jos joku kaveri on vaikka surullinen nii sitte voi lohduttaa sitä.
N7: Ei sitä hirveesti muuten vois tietää.
N4,N5 ja N6: Nii.
N6: Esimerkiksi jos vaikka luulis että se on ilonen, nii alat puhumaan sille jostaki ja se ois oikeesti vaikka surullinen.
N5: Mm.
Myös oman surullisuuden selviytymisessä tunnetaidot olivat merkityksellistä. Tutkittavat pohtivat, että surun tunnistamisen myötä sen syitä voi pohtia. Tämä voi puolestaan johtaa ratkaisukeinoihin eli surusta selviytymiseen.
H: Mihin omien tunteiden tunnistaminen voi johtaa?
N1: No siihen että tietää että miltä itsestä tuntuu niin sitten..
N3: Voi ratkaista ne jutut jotenki.
N1: Nii jos vaikka on surullinen, nii sit voi miettiä että miks on surullinen ja silleen.
N2: Mm.
N3: Mm.
54 Yksinäisyyden poistaminen
Tunnetaitojen hyödyntämistä pidettiin tärkeänä silloin, kun joku on jäänyt yksin. Yksin jää-minen koettiin negatiivisena tunteena sekä itsen että muiden kohdalla. Seuraavassa keskus-telussa pohdittiin, kuinka yksinäisyyden tunnetta voi ehkäistä koulun arjessa. N1 ja N3 ovat havainneet, että koulun ruokalassa joku saattaa jäädä yksin. Oppilaiden kuvailu ilmentää sitä, että tunnetaitojen avulla toisen yksinäisyyden tunne on mahdollista ehkäistä.
N3: No, jos joku meidän luokkalainen just on ollu yksin, nii sitte jos menee sen luokse, nii huomaa, että se parantaa mieltä.
N1: – – mehän ei mahuta kaikki tytöt samaan pöytään ruokalassa – – nii jos joku on mennyt yksin siihen pöytään, niin sit mä oon yleensä, tai mä oon ainaki joskus men-nyt sen kans.
N3: Tai yleensä menee joku kaks – kolme.
Yksinäisyyden ehkäisyn lisäksi tunnetaitojen nähdään vaikuttavan yksinäisyyden poistami-seen. Tulkinta oli pääteltävissä siitä, että oppilaat pohtivat kuvitellun Turre–koiran pahan olon syitä sekä keinoja, joilla tätä voisi auttaa. N6 ehdotti haastattelussa, että Turre–koira on voinut jäädä yksin ja siksi siitä tuntuu pahalta. Yksinäisyyden todettiin siis aiheutuvan kiel-teisiä tuntemuksia. Eläytyminen kuvitteellisen surullisen koiran asemaan kertoo oppilaiden taidosta tuntea empatiaa, mikä on yksi tunnetaitojen osataito. Lisäksi oppilaat olivat sitä mieltä, että Turre-koiran kanssa hyödynnettyjä tunnetaitoja voi soveltaa myös ihmisten kanssa toimisessa.
Esimerkki 1.
N5: Noo.. siitä tuntuu varmaan aika pahalta, jos joku on esim. haukkunu sitä.
N6: Nii, tai jos se jääny vaikka yksin.. – –
H: Voisko [sen] kans hyödyntää noita samoja tunnetaitoja?
N6 ja N7: Joo.
N4 ja N5 nyökkäävät
Esimerkki 2.
H: No oletko hyödyntänyt tunnetaitoja kavereiden kanssa?
– –
N1: Jos kaveri on vähän silleen..
N3: ..Yksin tai surullinen tai..
N1: Mm nii..
N3: ..Vastaavaa..
55 N1: Nii esim aina jos vaikka aatellaan kaverilla ja sit se on vähän vaikka silleen su-rullisella päällä.
N3: Nii.
N1: Nii kyl sen aina huomaa
N3: jos on menny vaikka joku koe huonosti..
N1: Mm..
H: Lohduttaa?
N3: Ja auttaa muutenki..
Raivon ja suuttumuksen hallinta/ itsehillintä
Molemmissa ryhmähaastatteluissa lapset kertoivat raivon hallinnan olevan tärkeää. N5 ker-too yleisesti, että ilman tunteiden säätelyä raivoaisi. Myös toisessa ryhmäkeskustelussa op-pilaat pohtivat raivonhallintaa, etenkin keinojen näkökulmasta. Esimerkiksi N1 mainitsee, että ’’ei ala sille ragee’’, mikä viestii siitä, että raivo olisi tilanteessa mahdollinen, mutta tunteiden säätelyn avulla tunteen voimakkuutta säädellään vähemmäksi.
Esimerkki 1.
N5: – – jos ei osais yhtään säädellä tunteita, nii sitte koko ajan vaan raivoais – –
Esimerkki 2
H: Miten sinä säätelet tunteitasi?
N1: – – joku silleen ärsyttää tai härnää niin ei ala sille ragee [raivota] sille siitä, vaan voi vaikka vaan sanoo, että ’’älä pliis tee tota’’.
N3: Nii, tai mennä vaan muualle.
N2: Mulla varmaan vähän sama, ku tossa N1:llä, ku jos joku mua ärsyttää, niin mä varmaan sit sanon, että se ärsyttää, että voisko se lopettaa.
Sensitiivinen vihan purkaminen
Vihan tunnetta pohdittiin etenkin tunteiden soveliaan ilmaisun näkökulmasta. Toisessa ryh-mähaastattelussa ilmeni, että vihan purkaminen on hyvä toteuttaa tietyn ehdoin. Vihan pur-kaminen oli sallittua esimerkiksi kirjoittaen tai kertoen. Fyysinen vihan purpur-kaminen oli N1, N2 ja N3 näkemyksen mukaan väärin.
N1: Silleen [ilmaisee tunteita] et, mut ei mitenkään, että jos on just vaikka vihainen, niin ei mitenkään ala mitenkään purkamaan sitä vihaa muihin – –
N3: Eli voi kertoa tai kirjottaa, mut ei purakkaan sitä fyysesti.
56 N2: Nii, et sille toisellekkaan ei tuu mikään paha mieli tai mitään.
– –
N3: Tai voi vaikka kirjottaa sen [tunteen]mieluummin johonkin.
N1: Paperille.
N2: Paperille esim päiväkirja.
– –
N1: johonki, ei ehkä seinälle kannata.
N2: Eikä kannata mihinkään naamaan kirjoittaa.
Oppilaat kertoivat monipuolisesti tunnetaitojen tärkeydestä. Tunteiden säätelyssä korostui kielteisestä tunteesta selviytyminen ja myönteisten tunteiden tavoittelu. Tunteiden sääte-lyyn liitettiin myös muita tunnetaitoja, kuten tunteiden tunnistamista ja ilmaisua. Viimei-sessä esimerkissä oppilaat osoittivat syvällisempää pohdintaa tunteiden säätelyn merkityk-sestä tunteiden ilmaisussa. Oppilaat osoittavat tällä sitä, että tunnetaitojen avulla ymmärre-tään, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.
57
7 POHDINTA