Jatkotutkimuksien tekeminen syventäisi ymmärrystä aiheesta lisää. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi interventiona, jossa alku– ja loppumittaukset toteutettaisiin tieteelli-sesti hyväksi todetun tutkimusmittarin mukaan. Esimerkiksi Mayer ja Saloveyn (1997) teo-rian mukaan laadittu testi MSCEIT–Mayer–Salovey–Caruso Emotional Intelligence Test mittaa tunnetaitoja ja on siten hyödyllinen interventiotutkimuksissa (Salovey & Grewal 2005).
Tutkimusmenetelmiä voisi tukea sekä yksilö että ryhmähaastattelut. Pidin ryhmähaastattelua hyödyllisenä, sillä oppilaat innostuivat kertomaan asiaa syvällisemmin, kun muut ryhmän jäsenet olivat aloittaneet asiasta kertomisen. Yksilöhaastattelut olisivat hyvä lisä, jos jotakin oppilasta jännittäisi puhua ryhmähaastattelutilanteissa. Molempien haastattelujen avulla kä-sitys lasten elämästä tunteineen syvenisi. Näin myös tunnetaitojen merkitykset avartuisivat paremmin, jolloin lasten tunnetaitoihin ja hyvinvointiin voidaan tehokkaammin kasvattajien roolissa vaikuttaa.
Tässä tutkielmassa on kuvailtu monipuolisesti viidesluokkalaisten oppilaiden merkityksen-antoja tunnetaidoille. Ilmaistuja merkityksiä tukivat useat tieteelliset tutkimustulokset. Olen hämmentynyt ja iloinen siitä, että oppilaiden reflektointiin tunnetaidoista voitiin vaikuttaa jo muutamalla opetustuokiolla. Esiin nousseet näkökulmat lisäsivät ymmärrystä näiden lasten
63 ajatuksista ja arvoista. Tutkielma vahvistaa käsitystä siitä, että tunnetaitojen kehittäminen ja sen myötä lasten kuunteleminen on tärkeää. Siten lasten ja tämän elämässä olevien ihmisten hyvinvointia voidaan monipuolisesti tukea.
64
LÄHTEET
Adolphs, R. 2010. Emotion. Current Biology. 20(13), 549–552.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus. 2.0. Tampere: Vastapaino.
Ashdown, D. & Bernard, M. 2012. Can explicit instruction in social and emotional learning skills benefit the social-emotional development, wellbeing, and academic achievement of young children. Early childhood education. 39 (1), 397–405.
Bailey, S. Bobby, K. Briscoe, S. & Morris, C. 2015. Involving disabled children and young people as partners in research: a systematic review. Childcare health development. 41 (44), 505–514.
Boddy, K., Briscoe, S. & Morris, C. 2015. Involving disabled children and young people as partners in research: a systematic review. Child: Care, Health and Development 41 (4), 505–
514.
Bar–On, R. 2006. The Bar–On model of emotional–social intelligence (ESI). Psicotherna 18 (1), 13–25.
Beblo, T., Fernando, S., Klocke, S., Griepenstroh, J., Aschenbrenner, S. & Driessen, M.
2012. Increased suppression of negative and positive emotions in major depression. Journal of Affective Disorders. 141 (2–3), 474.
Cole, P., Martin, S., Dennis, T. 2004. Emotion Regulation as a Scientific Construct: Meth-odological Challenges and Directions for Child Development research. Child devel-opment 75 (2), 317–333.
Davis, S., Nowland, R. & Quoalter, P. 2019. The role of emotional intelligence in the mainte-nance of depression symptoms and loneliness among children. Frontiers in psychol-ogy, 1–12.
Davies, P., Sturge‐Apple, M., Cicchetti, D., Manning, L. & Zale, E. 2009. Children’s pat-terns of emotional reactivity to conflict as explanatory mechanisms in links between interpartner aggression and child physiological functioning. 109 (3), 336–352.
Denson, T., DeWall, N. & Finkel, E. 2012. Self–Control and Aggression. Current directions in psychological Science 21 (1), 20–25.
Dhani, P. & Sharma, T. 2016. Emotional intelligence: history, modeld and measures. Inter-national Journal of Science Technology and Management. 5 (7), 189–201.
Durlak, J., Dymnicki, A., Taylor, R., Weissberg, R. & Schellinger, K. The Impact of En-hancing Students' Social and Emotional Learning: A Meta–Analysis of School–
Based Universal Interventions. Child Development 82 (1), 405–432.
65 https://casel.org/wp–content/uploads/2016/01/meta–analysis–child–development–
1.pdf [luettu 13.12.2019]
Eisenber, N., Zhou, Q., Spinrad, T., Valiente, C., Fabes, R. & Liew, J. 2005. Relations among positive parenting, children’s Effortful Control, and externalizing problems: A three–
wave Longitudinal study. Child develompent 76 (5), 1055–1071.
Ekman, P. (1970). Universal Facial Expressions of Emotion. California Mental Health Re-search Digest 8, 151–158.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2000: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Gardner, H. 1983. Frames of Mind: The Theory of Multiple Intelligences. Basic Books: New York.
Goleman, D. 1995. Emotional intelligence. New York: Bantam Books, 38.
Goleman, D. 1998. What makes a leader? Harvard Business Review, 76 (11–12), 93–102.
Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. 2016. Johdatus tieteelliseen ajatteluun. 1. painos. Tallinna:
Gaudeamus Helsinki University Press.
Hari, R. 2007. Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim.
https://www.ebm–guidelines.com/xmedia/duo/duo96592.pdf [luettu 13.12.2019]
Hari, R. 2018. Tiedämmekö miten ihmisaivot toimivat? Puuttuuko tiedonmurusia vai koko tukiranka? Duodecim; lääketieteellinen aikakauskirja 134 (17), 1716–1717.
Helavirta, S. 2007. Lasten tutkimushaastattelu. Metodologista herkistymistä, joustoa ja tasa-painottelua. Yhteiskuntapolitiikka 72 (6), 638.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Helsinki University Press.
Isokorpi,T. & Viitanen,P. 2001. Tunnevoimaa! Tampere: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Jalovaara, E. 2005. Tunnetaidot tiedon rinnalle kasvatuksessa. Tampere: Pilot kustannus, 119–120.
Jenkins, J. & Ball, S. 2000. Distinguishing between negative emotions: children’s under-standing of the social-regulatory aspects of emotion. Cognition and emotion. 14 (2), 261–288.
Kearns, S. & Creaven, A. 2016. Individual differences in positive and negative emotion reg-ulation: Which strategies explain variability in loneliness. Personality and mental health. 11 (1), 64–74.
Khawar, R., Malik, F., Maqsood, S., Yeasmin, T. & Habib, S. 2013. Age and gender differ-ences in emotion recognition ability and intellectual functioning. Journal of behavioral sciences. 23 (3), 53–64.,
66 Keltikangas–Jävinen, L. 2010. Tunne itsesi, suomalainen. 9.painos. Ws Bookwell. Juva.
Kokkonen, M. & Kinnunen, M. 2015. Tunteiden säätelyssä persoonallisuus pelissä Teok-sessa: Metsäpelto, R. Meitä on moneksi: persoonallisuuden psykologiset perusteet Jy-väskylä: Ps–kustannus.
Kouluterveyskysely 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://sampo.thl.fi/pi-
vot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mitta-rit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=200554&vuosi_0=v2017#
[luettu 13.12.2019]
Kouluterveyskysely 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://sampo.thl.fi/pi-
vot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mitta-rit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=200554&vuosi_0=v2017#
[luettu 13.12.2019]
Kriete, R. 2003. Start the Day with Community. Educational leadership, 61 (1), 68–70.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä: Gum-merus.
Korkeila, J. 2008. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 124 (6), 68–92 https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2008/6/duo97123 [luettu 13.12.2019]
Lazarus, R. 1991. Emotion and adaption. New York: Oxford university press, 133–134.
Leskisenoja, E. 2017. Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. PS-kustannus. E–kirja Lewis, M. 2011. The Self-Conscious Emotions. Emotions. Encyclopedia on early childhood development, 6–10.
Malesza, M. 2019. Stress and delay discounting: The mediating role of difficulties in emo-tion regulaemo-tion. Personality and Individual Differences. 144 (1), 56–60.
Macdonald, A. 2013. Researching with Young Children: Considering Issues of Ethics and Engagement. Contemporary Issues in Early Childhood. 14 (3), 255–269.
Matthis, I. (2000). Sketch for a metapsychology of affect. The International Journal of Psy-choanalysis 81 (2), 215–227.
Mayer, J. & Salovey, P. 1990. Emotional intelligence. Baywood Publishing.
Mayer, J., Salovey, P. & Caruso, D. 2004. Emotional Intelligence: Theory, Findings, and Implications. Psychological Inquiry. 15 (3), 210.
Mayer, J., Salovey, P. & Caruso, D. 2008. Emotional Intelligence. New Ability or Eclectic Traits. American Psychologist. 63 (6), 503–517.
67 Mayer, J., Salovey, P. & Caruso, D. 2016. The ability model of emotional intelligence: Prin-ciples and updates. Emotion review 8 (4), 290–300.
Nummenmaa, L. 2010. Tunteiden psykologia. Helsinki: Tammi.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, R. 2015. Ih-misen psykologinen kehitys. PS-kustannus. E–kirja.
Nurmiranta, H., Leppämäki, P. & Horppu, S. 2009. Kehityspsykologiaa lapsuudesta van-huuteen. 1. p. Helsinki: Kirjapaja.
Niedenthal, P. & Francois, R. 2017. Psychology of emotion. UK: Routledge 10–14, 74–75.
Ornaghi, V. & Grazzani, I. 2013. The relationship between emotional–state language and emotion understanding: A study with school–age children. Cognition and emotion. 27 (2), 356–366.
Paavilainen, P. 2016. Toimivat aivot: kognitiivisen neurotieteen perusteita. Helsinki: Edita puplishing.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen–opetussuunnitelman–pe-rusteet_2004.pdf [luettu 13.12.2019]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_pe-rusteet_2014.pdf [luettu 13.12.2019]
Poikkeus, A. 2011. Itsesäätely sosiaalisten taitojen ja suhteiden perustana. Teoksessa Laakso, M. Aro, T. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi: Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Punch, Samantha 2002. Research with children: The same or different from Research with Adults? Chilhood 9 (3), 321–341.
Price, C. 2010. Emotion. The United Kingdom: The open university, 10.
Rebok, G., Riley, A., Forrest, C., Starfield, B., Green, B., Robertson, J. & Tambor, E.
2001. Elementary school-aged children's reports of their health: A cognitive interviewing study, 60.
Rogoff, B., Dahl, A. & Callanan, M. 2018. The importance of understanding children’s lived experience. Developmental review. United States: University of California, Santa Cruz 50, 5–15.
Saarni, C. 2011. Emotional Development in Childhood. Encyclopedia on Early Childhood Development, 10–15.
Schnall, S. 2010. Affect, Mood and Emotions. UK: University of Plymouth. Teoksessa so-cial and emotional aspects of learning. Toimittanut S, Järvelä. 2011.
68 Salovey, P. & Grewal, D. 2005. The science of emotional intelligence. Current Directions in
Psychological science 14 (6), 281–285.
Schwartzhoffer, R. 2009. Psychology of burnout: predictors and coping mechanisms. E–
kirja. Nova Science Publishers Inc cop, 167.
Segal, S., Reyes, B.N., Gobin, K. & Moulson, M. 2019. Children's recognition of emotion expressed by own–race versus other–race faces. Journal of Experimental Child Psychology. 182, 102–113.
Suorsa, T. 2004. Todellisinta on mahdollinen. Systeeminen ja subjektitieteellinen näkö-kulma kasvatuspsykologiseen kokemuksen tutkimukseen. Tampere: Juvenes Print, 42–43.
Tamir, M. 2012. When feelings bad is expected to be good: emotion regulation and outcome expectancies in social conflicts 12 (4), 807–816.
Titsworth, S., Quinlan, M. & Mazer, J. 2010. Emotion in Teaching and Learning: Develop-ment and Validation of the Classroom Emotions Scale. Communication Education 59 (4), 431–452.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 2012 https://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto [luettu 21.12.2019]
Varto, J, 2005: Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Latomaa, T. 2016. Lauri Rauhalan merkitys ymmärtävän psykologian kehitykselle. Teok-sessa Kokemuksen tutkimus V. Lauri Rauhala 100 vuotta. Tökkäri, V. (toim.) Tam-pere: Hansaprint.
Tjaša, J. & Vilar, P. 2015. Focus group interview through storytelling: Researching pre–
school children’s attitudes towards books and reading. Journal of Documentation 71 (6), 1300–1316.
LIITTEET LIITE 1
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA
Tutkimus: Oppilaiden antamat merkitykset tunnetaidoista ja niiden oppimisesta Tutkijana Erja Kukkonen
Minua __________________________________ on pyydetty osallistumaan yllämainit-tuun tieteelliseen tutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä op-pilaat antavat tunnetaidoille ja niiden oppimiselle.
Tutkimuksen kulku
Tutkimus toteutetaan teemahaastatteluna syksyllä 2019. Tutkimuksessa hyödynnetään ai-neistoja, joita on käytetty ja tuotettu oppitunneilla. Haastattelu tapahtuu ryhmähaastatte-luina, joiden kestoksi on arvioitu 0,5–1,5h.
Tutkimuksen mahdolliset hyödyt
Haastattelun aikana voitte tulla mahdollisesti tietoisemmaksi tunnetaidoistanne sekä ylei-sesti tunnetaidoista.
Tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ja epämukavuudet Tutkimus ei aiheuta haittoja.
Tutkimuksen kustannukset ja rahoitus
Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta korvausta eikä siitä peritä minkäänlaisia mak-suja.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimustuloksia ei erikseen lähetetä tutkittaville. Kyseessä on pro gradu –tutkielma, joka on luettavissa tiedekunnan arkistosta internetin välityksellä.
Tutkimuksen päättyminen
Tutkimuksen toteuttaja voi keskeyttää tutkimuksen, mikä on kuitenkin hyvin epätodennä-köistä. Tutkimukseen osallistuvien henkilötietoja ei luovuteta eteenpäin, eikä tutkimukseen osallistuvaa henkilöä voi tunnistaa tutkimustuloksista.
Olen lukenut ja ymmärtänyt saamani kirjallisen tutkimustiedotteen. Tiedotteesta olen saa-nut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä suoritettavasta henkilötietojen ke-räämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Tiedotteen sisältö on kerrottu minulle myös suullisesti, minulla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja olen saanut riittävän vas-tauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiini.
Minulla on ollut riittävästi aikaa harkita osallistumistani tutkimukseen. Olen saanut riittä-vät tiedot oikeuksistani, tutkimuksen tarkoituksesta ja sen toteutuksesta sekä tutkimuksen hyödyistä ja riskeistä. Minua ei ole painostettu eikä houkuteltu osallistumaan tutkimuk-seen.
Ymmärrän, että tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille.
Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja että voin peruuttaa tämän suostumuk-seni koska tahansa syytä ilmoittamatta. Olen tietoinen siitä, että mikäli keskeytän tutki-muksen tai peruutan suostututki-muksen, minusta keskeyttämiseen ja suostututki-muksen peruuttami-seen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja suostun vapaa-ehtoisesti tutkimushenkilöksi.
Päivämäärä
___________________________________________
Huoltajan allekirjoitus
____________________________________________
Oppilaan allekirjoitus
Alkuperäinen allekirjoitettu tutkittavan suostumus sekä kopio tutkimustiedotteesta jäävät tutkijan arkistoon. Tutkimustiedote ja kopio allekirjoitetusta suostumuksesta annetaan tut-kittavalle.
LIITE 2 TEEMAHAASTATTELUN RUNKO
TEEMAT
Teema 1: Tunnetaito -jakso
Ajatukset, kokemukset, soveltuvuus arkeen sekä merkitykset seuraavista harjoituksista:
1. ennakkotietämys 2. tunnepiiri
3. tunteiden tunnistaminen 4. Turre-harjoitus
5. oppiminen Esimerkkikysymyksiä:
•
Onko tärkeää tunnistaa/nimetä/ilmaista/säädellä tunteita? Miksi?•
Miten tätä voi hyödyntää elämässä?•
Mitä ajatuksia tehtävä herättää?•
Millaisena koit tämän tilanteen?•
Haluaisitko vielä sanoa jotakin aiheesta?Teema 2: Merkitys sosiaalisissa tilanteissa
Esimerkkikysymyksiä:
•
Tunnetaitojen hyödyntämineno
perheen kanssao
kavereiden kanssao
joidenkin muiden henkilöiden kanssa?•
Kerro tilanteesta.•
Kerro esimerkkejä tilanteista, joissa tunnetaitoja mielestäsi tarvitaan.Teema 3: Merkitys itselle
Esimerkkikysymyksiä: