Tunteilla, tunnetaidoilla ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys (Mayer, Salovey & Caruso 2004, 210; Korkeila 2008, 683; Nurmi ym. 2015; Leskisenohja 2017). Tunnetaidot vaikuttavat po-sitiivisesti elämään siinä toimimiseen (Leskisenohja 2017). Tunteiden avulla ihminen suun-taa huomionsa merkityksellisiin kokemiinsa asioihin (Nurmi ym. 2015; Kokkonen & Kin-nunen – Metsäpelto 2015). Tunteet rikastavat elämää. (Nurmi ym. 2015). Etenkin positiivis-ten tunteiden nähdään yhpositiivis-tenä hyvinvoinnin kulmakivistä (Leskisenoja 2017).
Tunteet auttavat sopeutumaan ympäristön muutoksiin (Nurmi ym. 2015). Kyky säädellä tunnekokemuksiaan tilanteeseen sopivalla tavalla vaikuttaa positiivisesti elämän laatuun (Korkeila 2008, 683). Tunnetaitojen on tutkittu lisäksi suojelevan esimerkiksi loppuun pala-miselta (burnout) (Schwartzhoffer 2009, 167). Mayer ym. (2004, 210) tutkimuksessa ilmeni, että tunneälykäs henkilö vältti todennäköisemmin ongelmakäytöstä, kuten päihteiden käyt-töä, väkivaltaisuutta ja itsetuhoisuutta. Tunteiden tukahduttaminen on puolestaan yhteydessä masennusoireisiin, kuten masentuneisuuden tuntemuksiin ja kyvyttömyyteen tuntea nautin-toa asioista (Beblo ym. 2012, 474).
27 Tunnetaitojen harjoittaminen on tärkeää myös siksi, että ihmisen tunnetaidot suojelevat ih-misen fyysistä terveyttä. Jos tunnetoiminnot toimivat väärin, niin riski sairastua moniin sai-rauksiin lisääntyy. Tutkimukset osoittavat, että jatkuvat kielteiset tunteet vaikuttavat kehon fysiologiseen tilaan. Liiallisena kielteiset tunteet lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuo-tauteihin sekä heikentävät ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on suojella ihmistä taudeilta ja tulehdustiloilta. (Nummenmaa 2010, 192.)
Tunnetaitojen tärkeydestä kertoo myös se, että niillä voi vaikuttaa positiivisesti oppimiseen sekä ihmissuhteisiin. Tunteiden tunnistaminen vaikuttaa omaan ja muiden hyvinvointiin, sillä tunnistaessa muiden tunteita voi eläytyä toisen tunteisiin ja osoittaa siten myötätuntoa (Nurmiranta ym. 2009, 53–55). Tätä vahvistaa Mayerin ja tutkijakollegojensa (2004, 210) tutkimus, jossa todettiin, että hyödyntämällä tunnetaitojaan henkilö muodosti todennäköi-semmin positiivisia kiintymyssuhteita. Tunnetaitoja hyödyntävälle henkilölle oli tyypillistä olla sopusoinnussa muiden kanssa. Leskisenoja (2017) toteaa, että myönteisiä tunteita on tärkeää vaalia koulussa, sillä niillä on vaikutusta koulumenestykseen, ihmissuhteisiin ja käyttäytymiseen. Tätä tukee myös tutkimus, jossa selvisi, että positiivisten tunteiden ilme-nemisellä on positiivinen vaikutus oppimiseen (Titsworth ym. 2010).
Tunteet motivoivat ja kehittävät oppimista ja muistamista. Ne myös mahdollistavat päätök-senteon sekä uuden luomisen. Tunteet hyödyttävät myös elämän sosiaalisesta näkökulmasta:
suhteiden luominen, ylläpito, niissä ihmisten auttaminen ja lohduttaminen sujuu, kuin ihmi-nen tuntee tunteita. Tunteitaan on opittava säätelemään, jotta tunteistaan pystyy nauttimaan ja hyötymään. (Kokkonen & Kinnunen – Metsäpelto 2015.)
28
4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää tunnetaitoihin liitettyjä merkityksiä lasten ker-tomana. Tutkimukseen osallistuneet viidesluokkalaiset tunnetaito–opetusta saaneet oppilaat jakoivat ryhmähaastattelussa ajatuksiaan ja käsityksiään tunnetaitojen merkityksistä. Haas-tattelussa keskustelu eteni teemoittain teemahaastattelurungon mukaan, mikä pohjautui tee-mojen mukaisesti laadittuihin tutkimuskysymyksiin.
Tunnetaidot ovat suosittu tutkimuksien kohde (Martin &, Dennis 2004, 229–330; Dhani &
Sharma 2016, 191; Nurmi ym. 2015). Termi emotional intelligence tuottaa jo 351 465 osu-maa Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietokannan kansainvälisessä artikkelihaussa. Suosiosta huolimatta oli hyvin hankalaa löytää tutkimusta, jossa lapsia olisi haastateltu tunnetaidoista, saati tutkittu heidän merkityksenantojaan aiheesta. Oli siksi haasteellista ennakoida kuinka runsaasti oppilaat kertovat aiheesta, mitä he kertovat tai onko heillä ylipäätään aiheesta sa-nottavaa. Tästä huolimatta otin riskin tutkia aihetta, sillä näkemykseni mukaan parhaimmil-laan lapset kertovat ajatuksia, jotka voivat lisätä merkittävästi aikuisten ymmärrystä lasten ajatusmaailmasta.
Cole tutkimusryhmineen (2004, 229–330) toteaa, että tutkimuskenttää tunnetaidoista tulisi rikastuttaa tutkimuksilla, joissa selvitetään kuinka lapset hyödyntävät tunteitaan ja ajattelu-aan toiminnassajattelu-aan ja millainen merkitys tällä on esimerkiksi heidän ajatteluunsa, oppimi-seensa ja toimintaansa. Tällaiset tutkimukset tukisivat myös lasten tunteiden säätelyn kehit-tymistä. Olen samaa mieltä Colen ja muun tutkimusryhmän kanssa siitä, että on tärkeää tehdä aiheesta lapsitutkimusta nimenomaan niin, että selvitetään lasten ajattelua aiheesta.
29 Haastatteluiden toteuttamista edeltänyt opetusjakso toteutui tämän tutkielman luodun teorian pohjalta eli se on perustunut tieteellisesti tuotettuihin näkemyksiin. Lisäksi pidin koulun opettajille Power-point esityksen tunnetaitojen tärkeydestä ja tukemisen keinoista. Tärkein viesti lapsille ja aikuisille on ollut se, että tunnetaidot ovat tärkeitä taitoja, ja joita he voivat kehittää harjoittelemalla. Loin turvallisen oppimisympäristön, jossa oppilailla oli aikaa tu-tustua itseensä, toisiinsa ja heissä ilmeneviin tunteisiin sekä harjoittaa tunteidensa ilmaisua ja säätelyä tilannetta edistävällä tavalla. Muodostin teemahaastattelurungon kolmesta tee-masta, jotka olivat seuraavat:
1) tunnetaito-opetusjaksoon liitettyjä merkitykset 2) sosiaalisiin tilanteisiin liitetyt merkitykset 3) itseen liitetyt merkitykset
Ensimmäinen tunnetaito-opetusjakson teema valikoitui siksi, että se liittää merkitykset vah-vasti tuoreisiin kokemuksiin. Tässä teemassa keskityin neljään opetusjaksolla tehtyyn har-joitukseen. Ensimmäinen harjoitus oli tunnepiiri, jossa oppilaat kertoivat aamuisin tunteis-taan ja kuuntelivat muiden tunteita. Harjoituksen monipuolisuuden ja intensiivisyyden myötä päättelin, että oppilaat saattavat liittää tehtävään useita merkityksiä. Toisessa harjoi-tuksessa oppilaat pohtivat piirretyn Turre-koiran tunteita ja niiden syitä. Harjoituksen valit-sin siksi, että se on erilainen tapa kysyä tunnetaitojen merkityksistä oppilailta. Mielestäni useat tavat kysyä tunnetaitojen merkityksiä syventävät myös vastauksia. Kolmas harjoitus liittyi tunteiden tunnistamiseen eli tehtävään, jossa oppilaat ilmaisivat muille tunteitaan esi-merkiksi ilmein ja elein. Valitsin tehtävän siksi, että näissä tehtävissä oppilaat saattavat ker-toa etenkin kokemuksiaan tai tunnistamisen tärkeyttä. Haastattelukysymyksiä tunnetaito-opetusjakson teemasta olivat esimerkiksi seuraavat: ’’Mitä ajatuksia tehtävä herättää?’’ ja
’’Onko tärkeää tunnistaa tunteita? — Miksi?’’
Toinen teema käsitteli sosiaalisia tilanteita, joissa keskityin etenkin vuorovaikutukseen per-heen ja kavereiden kanssa. Ennakoin keskustelun olevan mahdollisesti sensitiivinen, jolloin en kokenut tarpeelliseksi kysyä yksityiskohtaisia tietoja. Yleisesti käytin lausahdusta ’’kerro tilanteesta.’’, mikä jättää oppilaalle valinnan kertoa aiheesta sen verran kuin tämä haluaa.
Painotus teemassa oli myös kuvitelluissa tilanteissa, joissa oppilas sai kertoa tunnetaitojen hyödyllisyydestä näkemyksiensä mukaan. Painotin oppilaille, että esimerkkien ei tarvitse
30 olla todellisia. Tämä teema liittää tunnetaitojen merkitykset erityisesti niihin hetkiin, joissa on läsnä muita ihmisiä.
Kolmas teema käsitteli tunnetaitojen merkitystä itselle. Halusin luoda kysymykselläni kuvi-tellun tilanteen, jossa ei ole muita ihmisiä paikalla ja jossa oppilas tai kuviteltu henkilö hyö-dyntää tunnetaitoja. Teeman tarkoituksena oli, että oppilas pohtii tilanteita, joissa tunnetai-toja joutuu hyödyntämään ilman muiden ihmisten läsnäoloa. Tähän teemaan sisällytin lisäksi paljon vapaamuotoista keskustelua tunnetaitojen merkityksistä. Toistin muutaman kerran sa-maa kysymystä ’’Kerro vapaasti omin sanoin tunnetaitojen merkityksestä’’, mikä oli ratkai-suna yllättävän tehokas, sillä oppilaat kertoivat samasta kysymyksestä huolimatta eri tilan-teista ja lisää eri merkityksistä. Teemahaastattelurunko on lisätty tutkielman loppuun (liite 2).
Oli järkevää toteuttaa haastattelu näiden teemojen avulla, sillä haastattelukysymykseni olivat monipuolisempia, kuin mitä ne olisivat olleet ilman kyseisiä teemoja. Aineiston analysointi sen sijaan näillä teemoilla oli haasteellista, sillä sama merkitys sopi usein jokaiseen analy-soitavaan teemaan. Aineiston analyysivaiheessa hylkäsin edellä mainitut teemat ja muotoilin tutkimuskysymykset uudelleen. Tutkimuskysymysten lopulliseen muotoutumiseen vaikutti-vat teoria, haastattelut ja niiden analysointi. Tutkielmaa ohjaavaikutti-vat tutkimuskysymykset ovaikutti-vat seuraavat:
1) Mitä merkityksiä tutkittavat liittävät tunteiden ymmärtämiseen?
2) Mitä merkityksiä tutkittavat liittävät tunteista puhumiseen?
3) Millaisia merkityksiä tutkittavat liittävät tunteiden säätelyyn?
Oppilaita kannustettiin merkitysten kuvailuun merkitysten luettelemisen sijaan. Tällöin muotoilin haastattelukysymykset niin, että ne mahdollistavat kuvailevan vastauksen. Tar-koituksena oli, että oppilaat kertovat mahdolliset syyt sille, miksi taidot olisivat kussakin esimerkissään merkityksellisiä. Tunnetaitoihin liitettäviä merkityksiä pohdittiin tunnetaito-jen osataitotunnetaito-jen näkökulmasta. Rajaus osataitoihin oli perusteltua ja järkevää, sillä oppilaat liittivät merkityksensä näihin osataitoihin. Lisäksi jako osataitoihin oli yhtenevä tunnetaito-jen määritelmän kanssa. Tässä tutkielmassa tutkimuskysymykset selvittävät merkityksiä, jolloin se pohjautuu fenomenologis–hermeneuttiseen lähestymistapaan (Tuomi & Sarajärvi 2018), mitä selvennetään tarkemmin tutkielman metodologisessa osuudessa.
31 Tutkittaessa lasten elämää on tutkijan tehtävä luottaa lapsen kertomaan todisteeseen oman intuitionsa ja ajattelutapansa sijaan (Rogoff ym. 2018, 5). Tässä tutkielmassa lasten kerto-massa korostettiin lasten ajattelua ja siinä ilmeneviä merkityksiä eli sanallisesti tuotettuja merkityksenantoja. Nämä merkityksenannot ovat rakentuneet ja rakentuvat ihmisen havain-toelämyksistä, joita on Latomaan (2016, 51) mukaan koettuja kokemuksia rikkaammin: esi-merkiksi tunteet, arvostukset, ajatukset, uskomukset ja käsitykset ovat myös osa merkityk-senantoja. Tästä voi päätellä, että merkityksenannot eivät perustu ainoastaan ihmisen koke-miin kokemuksiin, jolloin merkityksiä tulee tulkita myös muutoin, kun vain kerrotuista ko-kemuksista.
Tutkielmassa tutkittavat ilmentävät todennäköisesti myös arvostuksiaan sekä käsityksiään.
Latomaa (2016, 51) toteaa merkitysten olevan lähtöisin ihmisen mielestä eli tajunnasta, jonka nähdään luovan asioiden välille merkityssuhteita eli merkityksenantoja. Merkityksen-annot voivat olla henkilölle itselleen tiedostettuja tai ne voivat ilmetä tiedostamattomasti.
Täten analysoinnissa tulee huomioida se, että osaa kertomiaan merkityksiä oppilaat eivät välttämättä itse tiedosta.
Subjektitieteellisen näkökulman mukaan merkitykset eivät ole ainoastaan yksilön subjektii-visia merkityksenantoja, sillä ne ovat osa jotakin jaettua kokemusta. Sosiaalista ulottuvuutta ei voi täten erottaa subjektiivisesti annetuista merkityksistä. (Suorsa 2014, 42–43, 96–96.) Tunnetaito–opetusjaksolla tehdään useita vuorovaikutusharjoituksia, jolloin on mahdollista, että oppilaat kokevat yhdessä oivalluksia. Näen siten tarpeelliseksi sen, että oppilaat saavat kertoa näkemyksiään yhdessä. Tähän soveltuu hyvin ryhmähaastattelu. Jo alle kouluisten lasten on huomattu ryhmähaastattelussa motivoituvan osallistumaan keskusteluun sekä it-sensä ilmaisuun. Lisäksi ryhmähaastattelussa lapsen on helpompi koota heidän mielipitei-tään, merkityksiään sekä käsityksiään. (Tjaša & Vilar 2015, 1311.)
Sosiaalisen, kulttuurillisen ja historiallisen näkökulman huomiointi auttaa ymmärtämään lapsen elämää ja siinä ilmeneviä perusprosesseja (Rogoff ym. 2018, 13). Tässä tutkimuk-sessa nämä näkökulmat tukevat toisiaan: toisaalta merkityksiä tarkastellaan yksilön yksilöl-lisesti tuotettuna merkityssuhteina; toisaalta yksilön vastauksia tarkastellaan osana sosiaali-sena, jaettuna merkityksenä. Tutkittavat voivat haastattelussa puhua omalla puheenvuorolla tai jakaa toisen kertoman merkityksen. Oppilaat voivat myös täydentää toistensa puheita.
32 Tästä yksilöllisesti sekä ryhmänä tuotetusta puheesta analysoidaan, mitkä teemat tunnetai-doissa korostuvat lasten puheissa merkityksellisiksi.
Kun tutkitaan tutkittavien hahmottamaa ja jäsentämää ilmiötä, on tärkeää antaa heidän puhua aiheesta niin kuin he asian näkevät ja ymmärtävät. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimus-metodin valitsemista niin, että tutkittavilla on mahdollisuuksia puhua omin sanoin — ilman valmiiksi annettuja vastausvaihtoehtoja. Tällöin esimerkiksi tutkimuskysely soveltuisi huo-nosti tutkimusmetodiksi, sillä siinä annetut vastausvaihtoehdot ovat ennalta laadittu. Tällöin tutkimukselle on tarkoituksellista valita tutkimusmetodi, joka antaa joustavuutta sekä vapaa-valintaisuutta sekä tutkittavien että tutkijan puheenvuoroihin. (Alasuutari 2011). Subjektii-visten merkitysten ja kokemusten selvittäminen voi vaatia vuorovaikutuksellista ja tarkenta-vaa keskustelua, jolloin teemahaastattelu ja ryhmähaastattelut sopivat hyvin aineiston keruu-menetelmäksi.
Tutkielman teoriaosuudessa määritetyt tunnetaitojen osataidot: tunteiden tunnistus, nimeä-minen, ilmaisu ja säätely sekä taitojen limittäisyys muiden tunteisiin liittyvien taitojen, kuten sosiaalisten taitojen kanssa ovat tärkeä pohja opetusjakson toteuttamiselle. Opetusjakson myötä laadin haastattelukysymykset, jotka esitin ryhmähaastatteluissa oppilaille. Aineiston keruun jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tämän jälkeen tuloksia peilattiin ai-heesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen pohdinnassa eli luvussa 7.
33
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Luvuissa 5.1-5.4 esitetään tutkielman toteuttamisen vaiheita ja niissä ilmenneitä huomioita.
Ensimmäisessä osiossa luku 5.1 keskitytään tutkimuksen metodologisiin valintoihin, jotka perustuvat tutkimusilmiön ja alan tutkimiskirjallisuuden yhteensopivuuteen. Luvussa 5.2 esitetään eettisiä huomioita lapsitutkimuksesta. Luvussa 5.3 kuvaillaan aineistonkeruun vai-heita, kuten opetusjaksoa ja luvan hankintaan liittyviä kriteereitä. Luku 5.4 keskittyy aineis-ton analyysimenetelmään, joka mukailee Tuomi ja Sarajärven (2018) laatimaa aineisaineis-tonana- aineistonana-lyysimallia.