44
5. Tulosten yhteenveto ja johtopäätökset
Tutkimuksessani olen selvittänyt missä määrin kristillisten päiväkotien varhaiskasvattajat kohtaavat työssään lasten sielunhoitoa. Tutkimuksessa on myös selvitetty missä määrin sielunhoito koetaan tarpeellisena ja minkälaisissa päiväkodin tilanteissa sielunhoitotilanteita ilmenee. Lisäksi kiinnostavaksi osoittautui tarkastella työntekijöiden oman hengellisen vakaumuksen vaikutusta sielunhoitotyön merkitykseen työssä. Tutkimus selvittää myös minkälaisia valmiuksia vastanneiden pohjakoulutus antoi lapsiin kohdistuviin sielunhoitotilanteisiin ja minkälaista lisä koulutusta vastanneet kaipaisivat sielunhoitoon liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, minkälaisena lapsiin kohdistuva sielunhoito nähdään kristillisen päiväkodin kontekstissa ja minkälaisia toimintatapoja sekä tilanteita siihen liittyy. Lasten sielunhoitoa on tutkittu käytännöllisen teologian kentällä varsin vähän ja laajimmat tutkimukset tarkastelevatkin pääosin sairaalamaailmaan sekä kuolemaan ja suruun liittyviä teemoja.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa sähköisen e-lomake palvelun kautta suomalaisista kristillisistä päiväkodeista. Päiväkodin työntekijöitä lähestyttiin ottamalla yhteys puhelimitse päiväkodin johtajaan, minkä jälkeen tutkimuskyselyn vastauslinkki lähettiin päiväkodin sisäiseen viestintään jaettavaksi. Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta. Vastanneissa oli sekä miehiä, että naisia, mutta naispuoleisia vastaajia edusti merkittävä enemmistö. Vastauksista saatujen tuloksien osalta vastanneiden sukupuolella ei kuitenkaan ollut merkitystä. Metodina tutkimuksessa käytän sovellettua mixed method-tarkastelua, jonka avulla sekä laadullisia, että määrällisiä tuloksia kuljetetaan rinnakkain tutkimuksessa.
Hengellisen taustan vaikutus käsitykseen sielunhoidosta
Tutkimuksessa tarkastelin vastaajien hengellisen taustan vaikutusta siihen missä määrin se vaikutti heidän käsitykseensä sielunhoidosta ja sen merkityksestä. Kyselylomake koostui sekä avoimista, että suljetuista kysymyksistä. Kyselylomakkeen kautta selvitettiin vastaajien oma hengellinen vakaumus tai kirkkokunta, johon koki kuuluvansa. Suurin osa vastanneista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Pienempi osa vastanneista ilmaisi kuuluvansa vapaakirkkoon, helluntaiseurakuntaan, adventtikirkkoon sekä ortodoksiseen kirkkoon. Nämä hengelliset yhteisöt on tutkimuksen taulukoinnissa yhdistetty yhdeksi sarakkeekseen yhteneväisten vastauksien vuoksi.
Lisäksi vastanneista kaksi ilmoittivat, etteivät kuuluneet mihinkään annetuista kirkkokunnista tai yhteisöistä. Toinen ilmaisi olevansa uskonnoton ja toinen kuuluvansa karismaattiseen hengelliseen yhteisöön. Näiden kahden välillä on tutkimuksessa selkeästi nähtävissä uskonnottoman ja hengellisesti aktiivisen henkilön eroavat suhtautuminen sielunhoitoon ja sen merkitykseen.
45
Hengellisen taustan vaikutus näkyi vastauksissa siten, että uskoa erittäin tärkeänä elämässään pitivät enemmistönä pienempiin kirkkokuntiin kuuluvien edustajat, kuin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat. Pienempiin kirkkokuntiin kuuluvat myös pitivät lasten sielunhoitoa tärkeämpänä työssään, kuin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvat. Kiinnostavaa oli, että myös uskonnottomaksi itsensä ilmoittanut piti sielunhoitoa työssään melko tärkeänä. Tämä sama toistui kysymyksen kohdalla, jossa vastaajilta kysyttiin, pitivätkö he hengellisten asioiden käsittelyä työssään tärkeänä. Saatuihin vastauksiin nojaten voidaan siis todeta, että enemmistö vastanneista piti sielunhoitoa sekä hengellisten asioiden käsittelyä tärkeänä osa-alueena työssään.
Julistamista/evankeliointia työssään erittäin tärkeänä pitivät pienempien kirkkokuntien edustajat, kun taas evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille se oli vain jonkin verran tärkeää.
Uskonnottomalle vastanneista julistaminen työssään ei ollut ollenkaan tärkeä asia. Tuloksien mukaan enemmistön mielestä julistaminen oli siis tärkeää heidän työssään, mutta se koski erityisesti marginaalisempien kirkkokuntien edustajia. Avoimien vastauksien kautta vastanneet korostivatkin erityisesti lapsen omaa aloitetta sekä tarvetta tulla kuulluksi keskustelussa. Tutkimuksen mukaan lasten kanssa on siis tärkeä käsitellä hengellisiä aihepiirejä ja kysymyksiä, mutta niitä tulee lähestyä lasten ehdoilla ja heidän omasta aloitteestaan.
Pohjakoulutuksen antamat valmiudet sielunhoitotilanteisiin
Tutkimukseen vastanneet varhaiskasvattajat edustivat monia erilaisia koulutustaustoja ja heidän työuransa vaihtelivat pituuksiltaan alle 2 yli 20 vuoteen. Aineista on nähtävissä, että suurin osa vastanneista koki saaneensa ilmoittamansa pohjakoulutuksen kautta melko paljon koulutusta lapsen lohdutukseen, kannustukseen lapsen kokemissa vaikeissa tilanteissa ja sovitteluun liittyvissä tilanteissa. Työntekijät vastasivat myös omaavansa pohjakoulutuksensa kautta melko paljon valmiuksia toimia sielunhoitajina työssään. Erityisesti avoimien vastauksien kautta työntekijät toivat esille keskustelujen kulun määräytyvät lasten aloitteiden mukaan ja heidän pyrkivän kohtaamaan lapset heidän tarvitsemallaan tavalla. Voidaan siis todeta, että vaikka pohjakoulutukset olivatkin vastaajien kesken erilaisia, antoi se heille tarvittavia valmiuksia kohdata lapsi erilaisten keskusteluaiheiden äärellä. Ainoastaan sielunhoidossa käytettävien apuvälineiden hyödyntämiseen vastanneet olivat saaneet vain jonkin verran tai hyvin vähän valmiuksia. Avoimien vastauksien kautta selviää, että lisäkoulutusta vastaajat olisivat kaivanneet: vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, kristilliseen kasvatukseen, lasten tunneperäisten ongelmien ja kriisien käsittelyyn. Lisäksi sielunhoidollisen kirjallisuuden tarjoaminen työpaikalla mainittiin lisäkoulutuksen tarpeen yhteydessä.
46
Sielunhoidon tarpeellisuus ja tilanteet, joissa sielunhoitoa ilmenee
Suurin osa vastanneista koki sielunhoitoa tapahtuvan erilaisissa päiväkodin arjen tilanteissa ja sielunhoidolliset kohtaamiset kuvattiin usein spontaaneiksi ja lasten puolelta aloitteellisiksi hetkiksi.
Tuloksissa ei ilmennyt selkeää tilannetta tai paikkaa päiväkodissa, joka olisi herättänyt hengellisiä kysymyksiä. Keskustelutilanteiksi avoimien vastauksien kautta kuvattiin kuitenkin esimerkiksi ruokailu- ja leikkitilanteet. Päivittäisissä päiväkodin keskusteluissa nousivat eniten esille keskustelut kotiin ja vanhempiin liittyvät asiat, onnistumiset, ihmissuhteet, oikea ja väärä, tunteet sekä heikkoudet ja vahvuudet. Suoraan hengellisinä pidetyt tai kristinuskoon viittaavat puheenaiheet, kuten Jeesus, Jumala, Raamattu nousivat tuloksien mukaan melko usein esille. Tuloksien mukaan kuolema oli vastanneiden mukaan yksi vaikein sekä harvimmin päiväkodissa käsiteltyjä puheenaiheita lasten kanssa.
Johtopäätökset
Tutkimus selvittää, että sen aineiston antaman otannan perusteella varhaiskasvattajat pitävät sielunhoitoa työssään tärkeänä. Sielunhoidon tärkeäksi osaksi tehtävää työtä ei vaikuta se mihin kirkkokuntaan tai hengelliseen yhteisöön tämä kuuluu tai onko hän uskonnoton. Myös hengellisistä asioista puhuminen ja niiden käsitteleminen on tärkeää. Pohjakoulutus on myös tulosten valossa antanut vastanneille riittäviä valmiuksia toimia lasten sielunhoidon tehtävissä. Sielunhoito tilanteita tapahtuu useissa päiväkodin arjen tilanteissa ja siinä pystytään hyödyntämään jotain apuvälineitä, vaikka koulutusta niihin liittyen vastaajat kaipasivatkin täydennystä. Sielunhoitotilanteet kuvattiin tapahtuvan pääosin lasten tekemästä aloitteesta ja lapsien omien keskustelujen avauksien pohjalta.
Sielunhoidollisia keskusteluja syntyi lasten kanssa, jos nämä olivat kokeneet jonkin kriisin tai surua aiheuttavan tilanteen. Vaikeimmaksi keskusteluaiheeksi lasten kanssa nostettiin kuolema.
47
Kirjallisuus ja lähteet
Lähteet
Hirsijärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2007 Tutki ja kirjoita. 13. osin uudistettu. p.,
Helsinki: Tammi.
2007 Lastensuojelulaki 13.4.2007/417:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P4.
2019 Kilpeläinen, Aino-Elina
Lapsi tarvitsee tilaa ja tukea hengelliselle kehitykselleen.
Teologi.fi, artikkeli, Teema 2019/2: Katsomuskasvatus,
https://teologia.fi/2019/05/lapsi-tarvitsee-tilaa-ja-tukea-hengelliselle-kehitykselleen/.
1993 Kirkkolaki 26.22.1993/1054
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054#O1L4P1.
2004 Kirkon ja uskon sanakirja, Helsinki: Kirjapaja oy.
2020 Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto:
https://kristillinenkoulu.fi/paivakodit/paivakotilistaus/.
Jalovaara, Maarit
2008 Pro gradu -tutkielma: Ensimmäinen lasten sielunhoitoa kartoittava tutkimus valmistunut.
Teologi.fi, Pro gradu -artikkeli,
https://teologia.fi/2008/04/ensimmen-lasten-sielunhoitoa-kartoittava-pro-gradu-tutkielma-valmistunut/.
48 2018 Varhaiskasvatuslaki 540/2018:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Lidp448435904.
Kirjallisuus
Aalto, Kirsi toim.
1984 Uskontotietous ja sielunhoito, Juva: WSOY.
Gothóni, Raili
2014 Auttava kohtaamine II: sielunhoidon menetelmät ja käytäntö, Helsinki: Kirjapaja oy.
Jaatinen, Hannu
2018 Sielunhoidon löytynyt identiteetti sisällönanalyyttinen tutkimus sielunhoidon teorian ja käytännön muutoksesta aikakausikirjassa the Journal of Pastoral care and counseling 1980-2014,
Helsinki: University of Helsinki.
Kalliala, Marjatta
2012 Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa, Helsinki: Gaudeamus.
Kettunen, Paavo
2013 Auttava kohtaaminen I: sielunhoidon perusteet ja teologia, Helsinki: Kirjapaja oy.
Kiiski, Jouko
2009 Sielunhoito,
Helsinki: Edita Prima.
Peltomäki, Isto
2014 Papin harjoittaman sielunhoidon teoria ja teologia Analyysi sielunhoidon käsitteen merkityksestä, Diakonian tutkimus 2.,
http://dts.fi/files/2009/10/DT2_2014web.pdf.
49 1997 Sielunhoidon käsikirja,
Helsinki: Kirjapaja oy.
Vilja-Mantere, Johanna
2016 Kuva sielunhoidollisena kohtaamispaikkana? – Taidetyöskentelyn herättämien äärellä nuortenillassa, Diakonian tutkimus 1.,
http://dts.fi/dokumentit/diakonia1 07[1].pdf.
50
Liitteet
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA
Pro Gradu tutkielma: Lasten sielunhoito Suomalaisissa kristillisissä päiväkodeissa
Pyyntö osallistua tutkimukseen
Teitä pyydetään mukaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on tutkia Lasten
sielunhoitoa Suomalaisissa kristillisissä päiväkodeissa. Olen arvioinut, että sovellutte vastaamaan tutkimuskyselyyn, sillä työskentelette tutkimuksen kohteen
viitekehyksessä eli kristillisessä päiväkodissa. Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja Teidän osuuttanne sen aineiston muodostumisessa.
Vapaaehtoisuus ja kerätyn tiedon käsittely
Tutkimukseen osallistuminen ja vastaaminen tapahtuu täysin anonyymisti ja on kaikille osallistumispyynnön saaneille täysin vapaaehtoista. Tutkimuslomakkeiden tietoja ei luovuteta tutkimuksen tekijän lisäksi muille henkilöille. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa ei tulla käyttämään myöhempiin tutkimuksiin.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millä tavoin lasten sielunhoitoa toteutetaan kristillisissä päiväkodeissa sekä tarkastella päiväkodeissa työskentelevien näkemyksiä ja kokemuksia siitä, mitä he pitävät lasten sielunhoitona ja onko se olennaista heidän työssään.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Tutkimus toimii aineistona Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian pro gradu tutkielmassa. Tutkimus on mahdollista lukea valmistuttuaan sähköisenä julkaisuna osoitteesta: http://epublications.uef.fi
Tutkijan yhteystiedot
Teologian kandidaatti ja kasvatustieteiden ylioppilas Sanni Frisk, Läntinen teologia, Joensuun kampus, Itä-Suomen yliopisto, puh.: +385 50 91 76 385, sähköposti:
sanfri@uef.fi