19
3. Metodi
3.1. Tutkimustehtävä
Tutkin pro-gradussani lasten missä määrin kristillisten päiväkotien varhaiskasvattajat kohtaavat työssään lasten sielunhoitoa. Tutkimuksessa selvitetään missä määrin sielunhoito koetaan tarpeellisena ja minkälaisissa tilanteissa sielunhoidollisia kohtaamisia tapahtuu päiväkodin kontekstissa. Tutkimuksen pääkysymys on: Missä määrin kristillisten päiväkotien työntekijät kokevat työssään tapahtuvan sielunhoitoa ja missä määrin se on tarpeellista? Lähestyn aihetta myös seuraavien teemojen ja kysymysten kautta: Miten saatu pohjakoulutus valmistaa työssä tapahtuviin sielunhoidollisiin kohtaamisiin? Missä määrin työntekijän oma vakaumus vaikuttaa sielunhoidon tarpeellisuuteen? Minkälaiset puheenaiheet ovat lapsen kohtaamisessa tärkeitä? Kuinka usein sielunhoidollisia kohtaamisia tapahtuu päiväkodin arjessa?
Tutkimuksessa on fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen piirteitä, sillä sen tarkoituksena on selvittää tutkimusaiheiston kautta kyselyyn vastanneiden omia kokemuksia sielunhoidosta ja minkälaisen merkityksen he antavat sille työssään. 55Tutkimuskyselyssä yhdistyy sekä laadullisen, että määrällisen tutkimuksen piirteitä, jonka kautta luodaan laajempi kuva sielunhoidosta päiväkodin arjessa. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisenä piirteenä esiintyy kuitenkin se, etteivät tutkimuksen tulokset ole yleistettävissä. 56 De Jogh van Arkelin luokittelee sielunhoidollisille kohtaamisille neljä eri tasoa: pastoraalipsykologia (pastoral theraphy), terapeuttisesti suuntautunut sielunhoito (pastoral counseling), sielunhoito (pastoral care) ja keskinäinen huolenpito (mutual care). 57 Tämän tutkimuksen kannalta tarpeellisinta on keskittyä erityisesti keskeisen huolenpidon tasoon (mutual care), sillä tutkimukseen vastanneista kukaan ei ollut saanut sielunhoidollista terapiaa tukevaa koulutusta. Tutkimuksessa käsiteltävä sielunhoidollinen kohtaaminen on luonteeltaan kahden maallikon välistä keskustelua.
3.2. Aineisto ja sen keruu
Aineiston kartoittamistyön aloitin ottamalla puhelimitse yhteyttä kristillisten päiväkotien johtajiin.
Suomessa toimivien kristillisten päiväkotien lista löytyi Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton sivuilta. Kartoituspuheluiden kautta selvitin päiväkodin johtajalle lyhyesti tutkimuksen tarkoituksen,
55 Tuomi & Sarajärvi 2018, 39-40.
56 Hirsijärvi & Remes & Sajavaara 2007, 176-177.
57 Jaatinen, 2018, 15.
20
aiheen ja tiedustelin päiväkodin työntekijöiden mahdollisuutta osallistua mukaan tutkimukseen.
Kyselyn anonyymiyden säilyttämiseksi tutkimuslomakkeen linkin välitys hoidettiin niin, että välitin sähköpostitse vastauslinkin päiväkodeille ja he välittivät sen eteenpäin työntekijöidensä saataville oman sisäisen viestimensä kautta.
Tutkimuksen aineiston kartoituksessa tarkoitus oli ottaa yhteyttä yhteensä 28 kristilliseen päiväkotiin, joiden yhteystiedot olivat esillä Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton sivuilla.
Kuitenkin listaa läpi käydessä selvisi, että osa päiväkodeista toimi koulujen yhteydessä tai heillä ei ollut omien sanojensa mukaan juurikaan omaa toimintaansa. Selvityksen jälkeen otin yhteyttä yhteensä 21 listan päiväkotiin. Puhelimen välityksellä tutkimukseen osallistumisesta sovin yhteensä 14 päiväkodin kanssa. Neljään päiväkotiin en saanut yhteyttä puhelimitse, joten päädyin tutkimuksen aineiston laajuuden ja monipuolisuuden mahdollistamiseksi lähettämään tutkimuslomakkeen linkin suoraan päiväkodin yleiseen sähköpostiosoitteeseen. Kolmeen päiväkotiin en saanut yhteyttä puhelimen välityksellä, eikä heidän yhteystiedoissaan löytynyt sähköpostiosoitetta, johon olisin voinut olla tutkimuslomakkeen lähettää. Tutkimukseen sopiviin päiväkoteihin otin yhteyttä kahden eri arkipäivän aikana. Päiväkoteihin lähetetyn sähköpostiviestin liitteenä oli laajempi tiedote tutkimuksesta ja sen luonteesta pro gradu - tutkimuksena. Käyttämäni aineiston keruutapa toimi mielestäni hyvin, vaikka tutkijana olisin toivonut vielä useammasta päiväkodista puhelimen kautta saatua vahvistusta ja mielenkiintoa tutkimukseen osallistumisesta. Haastavaksi muodostui ainoastaan lomakkeen uudelleen lähettäminen halukkuutta osoittaneisiin päiväkoteihin, sillä tutkimuksen luonteen vuoksi en pystynyt selvittämään, miten lomakkeen linkki oli levinnyt päiväkotien keskuudessa. Tämän ongelman uskon olleen osana estämään vastausten optimaalisen määrän saavuttamisessa. Kuitenkin tutkimuskysely keräsi vastauksia kokonaisuudessaan 24 kappaletta lomakkeen aukioloajan sisällä, joten en kokenut tarpeelliseksi jatkaa vastausaikaa tai uudelleen lähettää sitä päiväkoteihin. Tutkimuksen luonteen vuoksi sen tarkoituksena ei ole rakentaa kokonaiskuvaa lasten sielunhoidosta vaan vapaaehtoisten vastanneiden muodostaman aineiston kokemuksia työhönsä sisältyvästä lasten sielunhoidosta ja sen tarpeellisuudesta.
Tutkimuksen aineisto koostuu kokonaisuudessaan 24 kristillisten päiväkotien varhaiskasvattajien antamista vastauksista. Vastaukset on kerätty 14.4.-10.5.2020 välisenä aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Ennen tutkimuskyselyn julkaisua lomake valmisteltiin huolellisesti ja toimivuus testattiin ennen julkaisua lähettämällä se tarkasteltavaksi kahdelle kasvatusalan ammattilaiselle. Lomakkeen kysymyksien kautta muodostin tutkimukseni kannalta mielenkiintoisen ja relevantin kokonaisuuden. Tutkimuskyselyni koostui sekä strukturoiduista monivalintaisista (strukturoiduista), että avoimista (puolistrukturoiduista) kysymyksistä ja
21
kysymykset jakautuivat kolmeen alaluokkaan: taustatiedot, hengellinen tausta ja sielunhoito päiväkodin arjessa. Kyselylomakkeen valmistelussa pyrin luomaan sen kieliasusta mahdollisimman selkeän, että käyttämieni termien sekä kielen ymmärrettävyydessä ei jäisi vastaajille epäselvyyksiä.
Kyselyn maksimipituudesta sekä ulkoasusta tein vastaajalle mieluisen, jotta vastaamisen kokemus olisi mahdollisimman positiivinen. Tutkimuskyselyyn vastaamisen arvion kestävän noin 10-15 minuuttia.
3.3. Aineiston analyysi
Tutkimuksessa käytetään sovellettua mixed methods research -lähestymistapaa (MMR), jonka avulla pyrin yhdistämään parhaimmat puolet sekä kvantitatiivisesta, että kvalitatiivisesta tutkimuksesta.
Analyysimenetelmään päädyin sen vuoksi, sillä koen sen tuottavan oman tutkimukseni kohdalla hedelmällisempiä tuloksia sekä helpommin tulkittavia vastauksia. 58 Päädyin MMR -menetelmän käyttöön tutkimuksessani oli sen pragmaattisuuteen sekä käytännönläheisyyteen sitoutuminen.
Metodi mahdollista tutkijana tutkimuskysymyksen lähestymisen monelta erilaiselta kannalta.
Määrällisiä menetelmiä käytän halutessani tietää aineistosta muodostuvia keskiarvoja sekä prosentuaalisia lukuja ja laadullisia avatakseni määrällisiä tuloksia. Tutkimuksessa hyödynnetään laadullisen tutkimuksen keinoista erityisesti narratiivia, jonka kautta tuodaan esille päiväkodin työntekijöiden omakohtaisia kokemuksia sielunhoidosta. Kummankin analysointi menetelmän avulla saatuja tuloksia kuljetetaan siis rinnakkain koko tutkimuksen ajan. Määrälliset vastaukset ovat koottuina taulukoihin ja laadullisia vastauksia on tuotu tekstissä esille sisentämällä. Erityisesti narratiivisen analyysin jälkeen, kerätystä aineistosta on koostettu kuhunkin kysymykseen eniten vastauksia saaneet teemat. Lisäksi aineistosta saadut vastaukset on jaettu neljään alalukuunsa.
Alaluvut auttavat tutkimuksessa tarkastelemaan aineistoa monipuolisemmin.
1. Sielunhoidon osana varhaiskasvatustyötä
2. Oma vakaumus työssä ja hengellisistä asioista puhuminen 3. Pohjakoulutuksen valmistaminen sielunhoidollisiin kohtaamisiin 4. Lapsen lohduttaminen ja sielunhoidolliset kohtaamiset päiväkodissa
58 Tuomi, 2018, 2.5.
22
3.4. Tutkimusaineisto
Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 24 kristillisen päiväkodin työntekijää, joista 21 oli naisia ja 3 miehiä. Taulukkoon 1. ei ollut tutkimuksen kannalta tarpeellista tuoda esille vastaajien ikäjakaumaa sukupuolittain. Taulukosta 1. on nähtävissä tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma kokonaisuudessaan. Vastanneista kaksi ilmoitti iäkseen 18-25, viisi 26-35, viisi 36-45, kymmenen 46-55 ja kaksi 56-65 -vuotta. Vastaajien ikä painottuu siis selkeästi iältään yli 25-vuotiaisiin.
Miespuolisten vastaajien iät jakautuivat niin, että kaksi vastaajista oli 26-35 vuotiaita ja yksi 46-55 vuotias. Naisten välinen ikäjakauma oli tasaisempi, mutta suurin määrä vastanneista ilmoitti iäkseen 46-55 vuotta. Alle 18 tai yli 65-vuotiaita vastaajia ei kyselyyn osallistunut.
Ikä 18-25 26-35 36-45 46-55 55-65
Vastaajat 2 5 5 10 2
Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakaumasta. N=24.
Vastanneiden koulutustausta on nähtävissä taulukosta 2. Vastanneista 5 vastasi koulutuksekseen sosionomi, 10 varhaiskasvatuksen- tai lastentarhanopettaja, 7 lastenhoitaja ja 2 vaihtoehdon: Muu. Muu-vastausvaihtoehtoon vastanneet avasivat koulutuksekseen lähihoitaja, perhepäivähoitaja sekä sosiaalikasvattaja. Sosionomin koulutustaustan vastaavista yksi kertoi toimivansa ammattikorkeakoulutuksestaan huolimatta nimikkeellä varhaiskasvatuksenopettajana.
Varhaiskasvatuksen- tai lastentarhaopettajana koulutuksen omaavista yksi ilmoitti olevansa kasvatustieteiden kandidaatti ja toinen toimivansa päiväkodin johtotehtävissä, omaavansa johtamisen erityistutkinnon sekä Mestarivalmentaja-koulutuksen59. Lastenhoitaja koulutuksen vastanneista kolme ilmoitti koulutusnimikkeekseen tarkemmin lastenohjaaja-koulutuksen. Kaksi, jotka olivat vastanneet vastausvaihtoehdon: Muu tarkensivat koulutuksekseen lähihoitaja, perhepäivähoitaja sekä sosiaalikasvattaja. Miespuoleisista vastanneista yksi ilmoitti koulutuksekseen sosionomi ja kaksi varhaiskasvatuksen- tai lastentarhanopettajan. Naispuoleisista vastaajista suurin osa vastanneista ilmoitti koulutuksekseen varhaiskasvatuksen- tai lastentarhanopettajan tai lastenohjaajan.
59 Master’s Coaches on puolentoista vuoden pituinen valmennusohjelma johtajille, yrittäjille ja vastuunkantajille.
Suomalaisen MCID Oy:n järjestämä koulutus koostuu viidestä kolmipäiväisestä lähijaksosta, jonka aikana koulutukseen osallistuja voi syventyä omaan identiteettiinsä ja opetella omaa tapaansa johtaa. Koulutus perustuu valmennuksellisiin menetelmiin, eikä siinä ole luentoja tai tenttejä. Oppiminen perustuu jakamiseen ja kokemukselliseen tapaan oppia asioita. Koulutuksen ytimessä ovat kurssilaisten vuorovaikutus ja ajatusten vaihto. Ajatusten vaihdon perusteella kukin koulutettava pääsee rakentamaan koulutuksen aikana omia toimintamalleja, jotka liittyvät hänen työhönsä.
(https://mcid.fi/).
23
Taulukko 2. Tutkimukseen vastanneiden koulutustausta sukupuolijakauman mukaan. N=24.
Taulukossa 3. tuodaan esille tutkimukseen vastanneiden työvuosien määrä, ikäjakauma sekä alimpien sarakkeiden harmaiksi maalatuissa osissa myös vastanneiden sukupuoli jakaumat ikävuosien mukaan. Vastauksia saatiin eniten 6-10 ja yli 20 työvuotta koskeviin sarakkeisiin. Tulos oli kuitenkin odotettavissa, sillä taulukossa 1. näkyvän ikäjakauman mukaan vastaajista yli kolmasosa ilmoitti iäkseen 46-55 vuotta, mikä mahdollistaa vastanneiden pitkän työuran. Etenkin tutkimukseen vastanneiden naispuoleisten vastanneiden kesken suurimmat jakaumat osuivat 6-10 ja yli 20 työvuoden sarakkeisiin luvuin 6 ja 6. Miesten kohdalla vastaukset jakautuivat tasaisesti 3-5, 6-10 ja yli 20 työvuotta välillä. Kiinnostavana voidaan pitää, että vastukset jakautuvat hyvin tasaisesti 13/11 työvuosien mukaan niin, että 13 on alle 10 vuoden kokemus ja 11 sen yli.
Työvuodet: 0-2 3-5 6-10 11-15 16-20 yli 20
Ikä:
18-25 v. 1 1 0 0 0 0
26-35 v. 0 3 2 0 0 0
36-45 v. 1 0 3 1 0 0
46-55 v. 0 0 2 2 1 5
56-65 v. 0 0 0 0 0 2
Miehet 0 1 1 0 0 1
Naiset 2 3 6 3 1 6
Taulukko 3. Tutkimukseen vastanneiden työvuosien määrä ikä ryhmittäin. Alimmassa harmaassa osassa työvuosien jakautuminen miesten ja naisten kesken. N=24.
Taulukon 4. kautta on nähtävissä tutkimukseen osallistuneiden jakautuminen eri kristillisten kirkkokuntien kesken. Taulukossa esiteltyjen kirkkokuntatien lisäksi vastausvaihtoehtoja hengelliselle taustalle oli annettu baptistikirkko, pelastusarmeija, katolinen sekä anglikaaninen kirkko, mutta näiden kirkkokuntien edustajia ei tutkimukseen osallistunut. Lisäksi tutkimukseen osallistui kaksi, jotka ilmoittivat, etteivät tunnusta mitään yllä mainituista vaihtoehdoista.
Myöhemmin tutkimuksen tuloksia avatessa yhdistän vapaakirkon, helluntaiseurakunnan, ortodoksisen ja adventtikirkon samaan sarakkeeseen, sillä vastanneiden kirkkokuntien edustajien vastaukset antavat suurissa määrin samoja tuloksia.
Sosionomi Varhaiskasvatuksen-/Lastentarhanopettaja
Lastenohjaaja Muu
Miehet 1 2 0 0
Naiset 4 8 7 2
24
Evankelis-luterilainen kirkko
Vapaa-kirkko
Helluntaiseurakunta Ortodoksinen kirkko
Adventtikirkko Ei tunnusta mitään mainituista
10 3 7 1 1 2
Taulukko 4. Tutkimukseen vastanneet kirkkokunnittain. N=24.
3.5. Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
Pro gradun kaltaisen opinnäytetyön kanssa on aina huomioitava sen olevan tutkijalle osa oppimisprosessia. Oppimisprosessin tarkoituksena on luoda tieteellisesti kestävä ja akateemisesti validi tuote, jonka kautta tutkija osoittaa kyvykkyytensä tieteellisessä viitekehyksessä.
Tutkimuksessa noudatan tieteelliselle tutkimukselle asetettuja kriteereitä, kuten lähdekriittisyyttä, edistyvyyttä, autonomisuutta ja tutkimuksen objektiivisuutta. Luon aineistoa tutkiessani sekä analysoidessani tutkimustehtäväni mukaisesti mahdollisimman totuudenmukaisen ja tuloksia vastaavan kuvauksen sielunhoidon toteutumisesta. Tutkimus keskittyy pohtimaan sielunhoidon luonnetta varhaiskasvattajien työssä, heidän itse tuomien havaintojen ja näkemysten valossa.
Tieteellisen tutkimuksen tavoin pyrin mahdollisimman korkeaan luotettavuuden tasoon työssäni.
Tämän toteutan huomioimalla erityisesti tutkimukseeni vastanneiden yksityisyyden suojan sekä anonyymiyden. Tutkimuksen tuloksia selittävissä kommenttinostoissa ei käy ilmi vastaajan ikä, sukupuoli tai hengellinen tausta. Vastaajilta kerättyjä perustietoja tarkastellaan ainoastaan kokonaisuuksina, jotka antavat tiedon aineiston rakentumisen viitekehyksestä. Tehtäväni on varmistaa, että ilmoittamallani tavalla tutkimuksessa kerättyä aineistoa ei tulla käyttämään tämän jälkeen myöhemmissä tutkimuksissa. Oman tai muiden tahojen toimesta. Tuomi ja Sarajärvi ovat luetelleet kirjassaan erityisiä keinoja, joiden kautta tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys lisääntyvät.
Esille tuotuja tapoja ovat tutkijan sitoumukset tutkimusta kohtaan, tutkimuksen kohde ja tarkoitus, aineiston keruu ja analyysi, tutkija-tiedonantaja-suhde, tutkimuksen kesto ja siitä raportointi. 60 Näihin jokaiseen edellä mainittuihin keinoihin pyrin teologina ja tutkijana sitoutumaan läpi tutkimukseni.
60 Tuomi ja Sarajärvi 2018, luku 6.3.
25