Tutkielman aihepiiristä saatuja tietoja voidaan käyttää hyväksi kun pyritään pa-remmin mallintamaan ja ymmärtämään innovaatioiden kehitysprosessin alku-vaihetta liikeyrityksissä. Koska tämän tutkimuksen tulokset jäivät kuitenkin ti-lastolliselta vahvuudeltaan toivottua vähäisemmiksi, ei niillä ole juurikaan suo-ranaisia käytännön sovelluskohteita muuten, kuin osviittana mahdollisen jatko-tutkimuksen suunnittelussa.
Vahvempien tulosten avulla olisi voitu ottaa kantaa vaikkapa siihen, miten henkilöt kannattaa toimistotiloissa sijoitella jos halutaan luoda mahdollisimman hyvin ideoiden jakamista ja kehittämistä suosiva työympäristö. Toisin sanoen, jos voidaan todeta sijainnin keskeisyydellä olevan positiivinen vaikutus henki-lön koettuun ideoidenedistämiskykyyn, on oletettavaa että sijainniltaan keskei-selle henkilölle kerrotaan uusista ajatuksista keskimääräistä useammin. Näin ol-len voitaisiin sellaiset työntekijät, joilla aidosti on mahdollisuuksia, tietotaitoa ja halua olla osana innovaatioiden luomisprosesseissa myös sijoittaa työskentele-mään sijainniltaan sellaisiin paikkoihin, joista heidät loogisimmin tavoitettaisiin.
On toki todettava, että innovaatioiden tuottaminen on huomattavasti pelkkää työroolia ja keskeisyyttä monimutkaisempi prosessi, joten yksinkertaisiin, kaikki ongelmat selvittäviin ratkaisuihin ei selkeimpienkään tilastollisten tulosten avul-la vielä päästäisi.
Jatkotutkimuksena voisi tämän työn tulosten valossa toimia saman ilmiön mallintaminen tarkemmin ja monipuolisempia mittareita käyttäen, jotta tulok-sista saataisiin kattavampia ja tilastollitulok-sista malleista selityskykyisempiä. Tällöin voitaisiin esimerkiksi laajentaa tutkimuskysymystä pelkästä ideoidenedistämis-kyvystä henkilöiden innovatiivisuudesta yleisemmin kertovaan kuvaukseen. Täs-sä käsitellyn aiheen sijasta tai liTäs-säksi voitaisiin vaikkapa tutkia uusia ideoita esiin tuoviin henkilöihin liittyviä ominaisuuksia, tai tarkoitukseen sopivia suoritus-mittareita analysoimalla tutkia henkilöiden todellista kykyä edistää uusien ideoi-den kehitystä innovaatioiksi.
Toinen vaihtoehtoinen katsaus samaan aihepiiriin voitaisiin toteuttaa vaihta-malla käytetty melko karkea keskeisyysmitta esimerkiksi työntekijöiden välistä etäisyyttä koskevaksi lukemaksi ja tarkkailla tätä kautta etäisyyden vaikutuksia koettuun innovatiivisuuteen. Tämä vaihtoehto sivuaa jo lähemmin innovaatioi-hin liittyviä aiempia verkostopohjaisia tutkimuksia ja olisi kenties helpommin vertailtavissa muihin aiheesta olemassa oleviin tutkimustuloksiin.
Koska tutkielmassa tarkastellusta teoriasta tai analysoitujen muuttujien jou-kosta ei löytynyt selkeää selitystä sille, miksi eri vuosina keskeisyyden vaikutuk-set koettuun innovatiivisuuteen olivat niin erilaisia, jää vaihtoehdoksi selittävän tekijän etsiminen jostain tässä analysoimatta jääneestä muutoksesta tilanteiden välisenä ajankohtana. Tämä sinänsä ei ole yllättävää, koska työpisteiden sijain-teihin vaikuttaneiden uudelleenjärjestelyjen ohella yrityksessä tapahtui muitakin organisaatiorakenteeseen vaikuttaneita muutoksia. Nämä ovat osaltaan voineet olla mukana vaikuttamassa mittaustilanteiden erilaiseen kontekstiin, mutta vali-tettavasti näiden vaikutusten tutkiminen jäi tämän tutkielman rajauksen ja toteu-tusmahdollisuuksien ulkopuolelle.
Täysin samasta tilanteesta ei luonnollisesti enää voida suorittaa lisätutkimuk-sia, mutta tässä käytettyjen muuttuja- ja menetelmävalintojen antaman tiedon avulla voitaisiin mahdollisiin jatkotutkimuksiin kenties kyetä laatimaan parem-min toimivia, selitysasteeltaan vahvempia tilastomalleja. Tutkittujen tekijöiden lisäksi voitaisiin niin teorieettisesta taustasta kuin käytännön esimerkeistä etsiä sellaisia, tässä huomiotta jääneitä tekijöitä, jotka voisivat vielä paremmin täyden-tää ymmärrystä tutkitusta aihepiiristä.
Lähdeluettelo
[1] Otala, L. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu 1. painos. Porvoo, WS Bookwell Oy, 2008.
[2] Thompson, V. A. Bureaucracy and Innovation Administrative Science Quar-terly 1965, vol. 10, nro 1, Special Issue on Professionals in Organizations, s.
1–20.
[3] Ebadi, Y. M., Utterback, J. M. The effects of communication on technological innovationManagement Science1984, vol. 30, nro 5, s. 572–585.
[4] Monge, P. R., Cozzens, M. D., Contractor, N. S. Communication and motiva-tional predictors of the dynamics of organizamotiva-tional innovationOrganization Science1992, vol. 3, nro 2, s. 250–274.
[5] Allen, T. Architecture and Communication among Product Development EngineersCalifornia Management Review2007, vol. 49, nro 2, s. 23–41.
[6] Boutellier, R., Ullman, F., Schreiber, J., Naef, R. Impact of office layout on communication in a science-driven businessR&D Management2008, vol. 38, s. 372–391.
[7] Toker, U., Gray, D. O. Innovation spaces: Workspace planning and innova-tion in U.S. university research centers Research Policy 2008, vol. 37, s. 309-329.
[8] Johnson, J. D., Donohue, W. A., Atkin, C. K., Johnson, S. Communication, Involvement and Perceived InnovativenessGroup & Organizational Manage-ment2001, vol. 26, nro 1, s. 24–52.
[9] Wineman, J. D., Kabo, F. W., Davis, G. F. Spatial and Social Networks in Or-ganizational InnovationEnvironment and Behavior2009, vol. 41, nro 3, s. 427–
442.
[10] Pierce, J. L., Delbecq, A. L. Organization Structure, Individual Attitudes and InnovationThe Academy of Management Review, 1977, vol. 2, nro. 1, s. 27–37.
[11] Janssen, O., Van de Vliert, E., West, M. The bright and dark sides of indivi-dual and group innovation: a Special Issue introductionJournal of Organiza-tional Behavior2004, vol. 25, s. 129–145.
[12] Van de Ven, A. H. Central Problems in the Management of Innovation Ma-nagement Science, 1986, vol. 32, nro. 5, s. 590–607.
[13] Cheney, G., Block, B. L., Gordon, B. S. Perceptions of Innovativeness and Communication about Innovations: A Study of Three Types of Organiza-tionsCommunication Quarterly1986, vol. 34, nro. 3, s. 213–230.
[14] Miller, R., Olleros, X. To Manage Innovation, Learn the Architecture Research-Technology Management2008, vol. 51, nro. 3, s. 17–27.
[15] Blackler, F. Knowledge Work and Organizations: An Overview and Interpre-tationOrganization Studies1995, vol. 16, nro. 6, s. 1021–1046.
[16] Pirola-Merlo, A., Mann, L. The relationship between individual creativity and team creativity: aggregating across people and timeJournal of Organiza-tional Behavior2004, vol. 25, s. 235–257.
[17] Sundström, P., Zika-Viktorsson, A. Organizing for innovation in a product development project Combining innovative and result oriented ways of working - A case studyInternational Journal of Project Management2009, vol.
27, s. 745–753.
[18] Scott, S. G., Bruce, R. A. Determinants of innovative behavior: a path model of individual innovation in the workplace Academy of Management Journal 1994, vol. 37, nro. 3, s. 580–607.
[19] Länsisalmi, H. Innovation in Organizations The role of communication, experti-se and occupational stress Helsinki, Finnish Institute of Occupational Health, 2004.
[20] Allen, T. J., Cohen, S. I. Information Flow in Research and Development La-boratoriesAdministrative Science Quarterly1969, vol. 14, nro. 1, s. 12–19.
[21] Hauptman, O.Floor Lay-out Design for Effective Software Production: Applying the Implications from the Optimal Communication Pattern of a Software Project Team Massachusetts Institute of Technology Sloan School of Management, Working Paper, Massachusetts, 1986.
[22] Smedlund, A. Network approach to fundamental tasks in knowledge-based organizations. Väitöskirja, Teknillinen korkeakoulu, Informaatio- ja luon-nontieteiden tiedekunta, Tuotantotalouden osasto, 2009. Saatavissa: http:
//lib.tkk.fi/Diss/2009/isbn9789522481467/
[23] Smedlund, A., Choi, E. Communication Networks in Routine and Non-routine Tasks. A paper presented at the conference ”Academy of Manage-ment Annual Meeting 2009”, 6-12 August 2009, Chicago, IL. and Helsinki University of Technology, Laboratory of Work Psychology and Leadership, Working Paper no 2009/2, Espoo, Finland, 2009.
[24] Nummenmaa, L. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät 1. painos (uud.laitos). Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009.
Liite A Korrelaatiokertoimet
Oheisessa taulukossa on nähtävillä kaikille käytetyille muuttujille lasketut aiem-massa tekstissä kuvatun mukaiset järjestyskorrelaatiokertoimet.
Taulukko A1: Järjestyskorrelaatiokertoimet
Correlations–Spearman’srho 123456789101112131415 1SukupuoliCorrelationCoefficient1,000-0,432**0,031-0,131-0,003-0,0200,1150,090-0,143-0,166-0,123-0,165-0,013-0,1460,016 Sig.(2-tailed).0,0000,7710,1830,9760,8410,2920,4020,1720,0830,1810,0850,9160,1890,867 N12010892105881078688931101201107383110 2TutkintoCorrelationCoefficient-0,432**1,0000,364**0,370**0,0990,183-0,0180,0980,237*0,361**0,296**0,358**-0,0240,290**0,148 Sig.(2-tailed)0,000.0,0010,0000,3850,0620,8760,3680,0310,0000,0020,0000,8390,0080,126 N10810883103801058087831081081087383108 3Rooli06CorrelationCoefficient0,0310,364**1,0000,849**0,322**0,370**0,1480,0930,551**0,471**0,496**0,467**-0,167-0,025-0,038 Sig.(2-tailed)0,7710,001.0,0000,0020,0010,1740,4300,0000,0000,0000,0000,1580,8200,736 N928392818881867592839283738383 4Rooli07CorrelationCoefficient-0,1310,370**0,849**1,0000,327**0,297**0,1930,0660,643**0,441**0,504**0,438**-0,194-0,040-0,048 Sig.(2-tailed)0,1830,0000,000.0,0030,0020,0910,5530,0000,0000,0000,0000,1050,7230,623 N10510381105781027883811051051057181105 5Työikä06CorrelationCoefficient-0,0030,0990,322**0,327**1,0001,000**0,0830,0480,433**0,297**0,433**0,290**-0,110-0,134-0,208 Sig.(2-tailed)0,9760,3850,0020,003..0,4540,6860,0000,0070,0000,0090,3570,2360,065 N888088788880837488808880728080 6Työikä07CorrelationCoefficient-0,0200,1830,370**0,297**1,000**1,0000,0760,0070,434**0,436**0,700**0,431**-0,110-0,136-0,289** Sig.(2-tailed)0,8410,0620,0010,002..0,5110,9500,0000,0000,0000,0000,3570,2260,003 N10710581102801077887811071071077281107 7Keskeisyys06CorrelationCoefficient0,115-0,0180,1480,1930,0830,0761,0000,378**0,295**0,1860,223*0,172-0,565**0,0000,003 Sig.(2-tailed)0,2920,8760,1740,0910,4540,511.0,0010,0060,0990,0390,1280,0000,9990,976 N868086788378867386808680738080 8Keskeisyys07CorrelationCoefficient0,0900,0980,0930,0660,0480,0070,378**1,0000,0640,0270,0150,0220,520**0,0090,029 Sig.(2-tailed)0,4020,3680,4300,5530,6860,9500,001.0,5830,8040,8920,8420,0000,9370,786 N888775837487738875888888737588 9Inno106CorrelationCoefficient-0,1430,237*0,551**0,643**0,433**0,434**0,295**0,0641,0000,745**0,972**0,737**-0,341**-0,083-0,154 Sig.(2-tailed)0,1720,0310,0000,0000,0000,0000,0060,583.0,0000,0000,0000,0030,4580,165 N938392818881867593839383738383 10Inno107CorrelationCoefficient-0,1660,361**0,471**0,441**0,297**0,436**0,1860,0270,745**1,0000,694**0,995**-0,1650,493**0,357** Sig.(2-tailed)0,0830,0000,0000,0000,0070,0000,0990,8040,000.0,0000,0000,1640,0000,000 N11010883105801078088831101101107383110 11Inno206CorrelationCoefficient-0,1230,296**0,496**0,504**0,433**0,700**0,223*0,0150,972**0,694**1,0000,685**-0,272*0,014-0,244* Sig.(2-tailed)0,1810,0020,0000,0000,0000,0000,0390,8920,0000,000.0,0000,0200,8970,010 N12010892105881078688931101201107383110 12Inno207CorrelationCoefficient-0,1650,358**0,467**0,438**0,290**0,431**0,1720,0220,737**0,995**0,685**1,000-0,1620,483**0,389** Sig.(2-tailed)0,0850,0000,0000,0000,0090,0000,1280,8420,0000,0000,000.0,1710,0000,000 N11010883105801078088831101101107383110 13KeskeisyyseroCorrelationCoefficient-0,013-0,024-0,167-0,194-0,110-0,110-0,565**0,520**-0,341**-0,165-0,272*-0,1621,0000,0690,070 Sig.(2-tailed)0,9160,8390,1580,1050,3570,3570,0000,0000,0030,1640,0200,171.0,5600,555 N737373717272737373737373737373 14Innoero1CorrelationCoefficient-0,1460,290**-0,025-0,040-0,134-0,1360,0000,009-0,0830,493**0,0140,483**0,0691,0000,691** Sig.(2-tailed)0,1890,0080,8200,7230,2360,2260,9990,9370,4580,0000,8970,0000,560.0,000 N838383818081807583838383738383 15Innoero2CorrelationCoefficient0,0160,148-0,038-0,048-0,208-0,289**0,0030,029-0,1540,357**-0,244*0,389**0,0700,691**1,000 Sig.(2-tailed)0,8670,1260,7360,6230,0650,0030,9760,7860,1650,0000,0100,0000,5550,000. N11010883105801078088831101101107383110 **.Correlationissignificantatthe0.01level(2-tailed). *.Correlationissignificantatthe0.05level(2-tailed).
Liite B Pohjapiirros 2006
Kuva B1: Vuoden 2006 pohjapiirros.
Liite C Pohjapiirros 2007
Kuva C1: Vuoden 2007 pohjapiirros.
Liite D Työpisteiden sijainnit 2006 ja 2007
Kuva D1: Vuoden 2006 työpisteet, toimiston kulmat ja massakeskipiste pikseli-koordinaatteina.
Kuva D2: Vuoden 2007 työpisteet, toimiston kulmat ja massakeskipiste pikseli-koordinaatteina.