Tielaitoksen tuotannon liikelaitostaminen tulee väistämättä merkitsemään monenlaisia muutoksia sen toimintaedellytyksiin ja -tapoihin. Irtautuminen valtion budjettitaloudesta liiketaloudellisin periaattein toimivaksi yksiköksi tulee vaatimaan myös sen budjetointijärjestelmän kehittämistä uuteen tilanteeseen sopivaksi. Mikäli tielaitoksen tuotannon liikelaitostaminen toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 1.10.1997, joudutaan jo vuoden 1997 budjettien valmistelussa varautumaan sekä viraston että liikelaitoksen tulosbudjetointiin.
Tulevan liikelaitoksen ohjausjärjestelmää on hahmotellut tielaitoksen strateginen ryhmä yhdeksän (S9) raportissaan “T uotantoliikelaitoksen tulos- ja talousohjaus ja laskentatoimi”. Budjetointijärjestelmän osalta raportissa ollaan kuitenkin varsin ylimalkaisia ja jossain määrin kiinni virastomuotoisessa tulosbudjetoinnissa, joten sen kehittäminen on vielä aika alkuvaiheessaan. Seuraavassa kehittämisehdotuksessa on lähestytään perustettavan liikelaitoksen budjetointia työn teoriaosan eli yrityksen budjetoinnin teorian perusteella. Tarkoituksena on muodostaa malli siitä, kuinka teoriaosassa esitettyjä budjetointijärjestelmän ja -prosessin rakenteita voitaisiin soveltaa liikelaitokseksi muuttuvan tielaitoksen tarpeisiin.
Kehittämisehdotus jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan tielaitoksen budjetointijärjestelmän ja budjettisysteemin rakenteita. Toisessa osassa, joka keskittyy budjetointiprosessiin, kuvaillaan tarkemmin kuinka ehdotetun budjettisysteemin eri budjetit laaditaan. Lisäksi otetaan kantaa budjetointimenetelmän valintaan.
Budjetointijärjestelmä ja budjettisysteemi164
Tielaitoksen budjetointijärjestelmän muotoilu toimivaksi liikelaitosmuodossa tulee vaatimaan varsin paljon kehitystyötä ja myös vaatimaan oman aikansa. Ensimmäinen askel uuden jäijestelmän saattamiseksi käytäntöön on kuitenkin budjetoinnin ohjeistuksen kehittäminen. Tällä hetkellä sovellettavan tulosbudjetoinnin ohjeistus on jossain määrin epätarkka ja hajanainen ja perustuu pitkälti määrärahabudjetoinnin lukujen muokkaamiseen tulostavoitteisiin sopiviksi. Uuden liikelaitoksen budjetointi voisi perustua koko organisaatiota koskevaan budjetointiohjeeseen, jossa olisi dokumentoituna laitoksen budjettirunko165 ja muut budjetointia koskevat pysyvämpiluonteiset ohjeet ja periaatteet.
Budjettirunkoa täydennettäisiin vuosittaista budjetointiprosessia varten annettavilla ohjeilla ja säännöillä, joissa määritettäisiin budjetoinnin vastuuhenkilöt sekä budjetoi nti työn aikataulut.
Tielaitoksen budjettisysteemi on tähän asti koostunut lähinnä eri tasoilla laadituista tulosbudjeteista. Liikelaitoksessa tulee tarpeelliseksi lisätä laadittavien osabudjettien määrää. Budjettisysteemi tulee siis rakenteeltaan monimutkaisemmaksi. Laitoksen organisaation jakautuminen kahteen toiminnoiltaan erilaiseen liiketoiminta-alueeseen tulee ottaa huomioon myös budjettisysteemin rakennetta suunnitellessa. Seuraavassa ehdotuksessa budjettisysteemin rakenteen kehittämiseksi onkin lähtökohtana budjettisysteemien eriytyminen liiketoiminta-aluetasolla.
164 ks. erityisesti teoriaosan sivut 25-28
165ks. sivu 26
Tielaitos-konserni
Tulos- ja tasebudjetteja on laadittu tielaitoksessa tulosohjauksen käyttöönotosta lähtien.
Liikelaitostaminen ja budjettitaloudesta irtoaminen tulee vaatimaan myös toiminnan rahoituksen suunnittelua. Siksi rahoitusbudjetin laatiminen tulee välttämättömäksi.
Nykyisin käytössä olevaa laskennallista kassavirtabudjettia (liite 6) tulisi kehittää siten, että se huomioi kaikki liikelaitoksen rahoitustapahtumat
Virastomuotoisessa tielaitoksessa on kiinnitetty paljon huomiota kiinteiden kustannusten seurantaan. Myös perustettavassa liikelaitoksessa on mahdollista laatia kiinteiden kustannusten yhdistelmäbudjetti, johon kerätään tietoa tulosyksikkötasolta lähtien.
Tutkimus- ja kehitystoimintaa on pidetty tielaitoksessa varsin tärkeänä. Tulevassa liikelaitoksessa tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen budjetointi riippuu siitä, millä tasolla kyseinen toiminta tapahtuu. Mikäli tutkimus- ja kehitystoiminta keskitetään konsemitasolle, budjetoidaan sen menotkin konsernin tulosbudjetin laatimisen yhteydessä.
Jos taas tutkimusta tehdään tulosyksikkötasolla, voidaan tutkimus- ja kehitysmenoja seurata yhdistelmäbudjetilla, johon myös kootaan tietoa tulosyksikkötasolta alkaen.
Investointien suunnittelun strateginen luonne ja merkitys rahoituksen suunnittelun kannalta vaativat myös investointibudjettien laatimista konsernin eri tasoilla. Siksi investointibudjetti on tärkeä konsernin yhdistelmäbudjetti. Investointibudjetti toimii myös liikelaitoksen ulkoisen ohjauksen välineenä, sillä merkittävistä investoinneista päättää liikelaitoksen hallitus.166
166ks. sivu 63, Tuotantoliikelaitoksen talousohjaus
Kunnossapidon liiketoiminta-alue
Siirryttäessä kunnossapitopalvelujen myyntiin, myyntibudjetin laatiminen tulee kunnossapidon tulosyksiköissä tarpeelliseksi ja sen merkitys jatkossa koko ajan kasvamaan. Muita osabudjetteja voivat olla kustannusbudjetti, joka käsittää kunnossapidon operatiivisen toiminnan muuttuvat kustannukset sekä kiinteiden kustannusten budjetti ja tulosyksikön investointibudjetti. Tulosyksikön pääbudjetteja ovat tulos- ja tasebudjetti sekä yksikön rahoituksen suunnittelua varten laadittava rahoitusbudjetti.
Kunnossapidon liiketoiminta-aluetasolla laaditaan samat pää- ja yhdistelmäbudjetit kuin konsemitasollakin. Lisäksi laaditaan liiketoimina-alueen yhteisten toimintojen kustannuksista kiinteiden kustannusten budjetti. Kuviossa 14 (seuraavalla sivulla) kuvataan ehdotuksen mukaista tielaitoksen budjettisysteemiä kunnossapidon liiketoiminta- alueen osalta Anvidin ja Samuelsonin167 kuviota mukaillen.
Rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alue
Rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen projekteilla ei ole pysyvämpää organisaatiota, joten eri osabudjettien laatiminen on järkevintä keskittää liiketoiminta-aluetasolle.
Liiketoiminta-aluetason osabudjetteja ovat myyntibudjetti, kustannusbudjetti, kiinteiden kustannusten budjetti, investointibudjetti ja ostobudjetti. Rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueella suoritettavassa KVR-rakentamisessa168 suurin osa kustannuksista tulee ulkopuolisten rakennuspalveluiden ostoista, joten ostobudjetin laatiminen on perusteltua.
167 Arwidi - Samuelson 1991, s. 225
168KVR-rakentamisen käsitteestä sivulla 52
Ehdotuksen mukaista budjettisysteemiä rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen osalta kuvataan kuviossa 15 (sivulla 80).
Pääbudjetit Organisaatiotaso Yhdistelmä-ja osabudjetit budjetit
RB TaB TuB IB T&KB KKB
Konserni
Liiketoiminta-alue
Tulosyksiköt
KKB = kiinteiden kustannusten budjetti
muuten kirjainlyhenteet samoja kuin sivun 27 kuviossa
Kuvio 14. Ehdotus tielaitoksen budjettisysteemin rakenteeksi kunnossapidon liiketoiminta-alueen osalta.
Pääbudjetit Organisaatiotaso Yhdistelmä-ja osabudjetit budjetit
RB TaB TuB ib «KB
Konserni
Liiketoiminta-alue
KKB = kiinteiden kustannusten budjetti OB = ostobudjetti
muuten kirjainlyhenteet samoja kuin sivun 27 kuviossa
Kuvio 15. Ehdotus tielaitoksen budjettisysteemin rakenteeksi rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen osalta.169
169Arwidi - Samuelson 1991, s. 225 kuviota mukaillen
Budjetointiprosessi170
Tielaitoksen budjetointiprosessi tulee liikelaitostamisen jälkeenkin kytkeytymään varsin kiinteästi valtion tulo- ja menoarvion laatimisprosessiin. Onhan valtio liikelaitoksen selkeästi suurin asiakas, joten tienpitoon varattavien budjettimäärärahojen määrä vaikuttaa ratkaisevasti myös sen toiminnan volyymiin. Lisäksi valtioneuvostoja eduskunta asettavat liikelaitokselle tavoitteita ja sen toiminnalle rajoituksia.171
Tällä hetkellä tielaitoksen budjettitavoitteet koskevat lähes ainoastaan toiminnan yleisiä tunnuslukuja. Yksityiskohtaisempia tavoitteita on asetettu lähinnä vain kiinteiden kustannusten pienentämiselle. Aikaa myöten liikelaitoksen sisäisten budjettitavoitteiden asettelussa tulisi huomioida myös yksityiskohtaisemmat tavoitteet, joita voivat olla esimerkiksi tulosyksiköiden myyntitavoitteet ja pienempien työyksiköiden kustannustavoitteet. Liikelaitosmuotoisen toiminnan ensimmäisinä vuosina on lisäksi erityisen tärkeää asettaa toiminnan kehittämistä tukevia tavoitteita (esim.
tuotantoprosessien kehittäminen ja uusien markkinoiden saavuttaminen).
Seuraavassa tarkastellaan budjettien laatimisprosessin vaiheita ensin kunnossapidon tulosyksikkö- ja liiketoiminta-aluetasolla ja sen jälkeen rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-aluetasolla ja lopuksi tielaitos-konsernin tasolla.
170 vrt. teoriaosan sivut 35-41
171 ks. s. 63-64, Tuotantoliikelaitoksen tulosohjaus
Kunnossapidon tulosyksiköiden budjetointi
Tuotantokapasiteettia tuskin voi ainakaan tällä hetkellä pitää tielaitoksen toiminnan rajoittavana tekijänä, joten myyntibudjetin laatiminen on budjetointityön ensimmäinen vaihe. Kunnossapidon osalta myyntibudjetti on liikelaitoksen toiminnan alussa rajoitetun kilpailun vallitessa varsin helppoa. Myyntituottojen budjetointi voidaan yksinkertaisesta perustaa tiehallintovirastolle myönnettyyn kunnossapidon määrärahaan. Jatkossa markkinoiden avautuessa kilpailulle tulee huomioida myös mahdollisten kilpailijoiden vaikutus saavutettavissa olevaan markkinaosuuteen. Mikäli tehokas kilpailu toteutuu, voi sillä olla vaikutuksia myös kunnossapitopalvelujen hintatasoon. Toisaalta myyntibudjetin laadinnassa tulee huomioida myös muilta kuin tiehallintovirastolta (esim. kunnilta) tavoiteltavat tuotantotilaukset. Myyntitulojen budjetointiin vaikuttaa myös se, kuinka pitkäaikaisia tuotantosopimuksia tulosyksikön on mahdollista tehdä. Useamman budjettikauden kestävä sopimus luonnollisestikin helpottaa yksikön myyntibudjetin laatimista, koska se voidaan osin perustaa voimassa oleviin tilauksiin.
Budjetoitujen tuotanto ti lausten mukaisen toiminta-asteen perusteella voidaan laatia tulosyksikön kustannusbudj etit. Materiaali- ja työkustannuksiin perustuvat kustannusbudjetit tulisi laatia erikseen kaikille tulosyksikön alaisuudessa toimiville työyksiköille. Näistä kootaan tulosyksikön kustannusbudj etti. Tulosyksikkötason kiinteitä kustannuksia on syytä seurata kiinteiden kustannusten budjetilla. Mikäli tutkimus- ja kehitystoimintaa on piiritasolla, voidaan sen kustannukset budjetoida kiinteiden kustannusten budjettiin, josta tarvittava tieto on saatavissa ylemmän tason yhdistelmäbudjettia varten.
Tulosyksikön investointibudjettiin kootaan budjettikaudelle suunnitellut käyttöomaisuus
investoinnit. Investointien budjetoinnissa on huomioitava yhteydet koko laitoksen
suunnitteluun sekä myös ulkoiseen ohjaukseen. Lopuksi kootaan osabudjettien perusteella tulosyksikön tulos-, tase- ja rahoitusbudjetit ja verrataan tulosbudjettia asetettuihin tavoitteisiin sekä tutkitaan rahoituksen riittävyyttä.
Kunnossapidon liiketoiminta-alueen tasolla kootaan tulosyksiköiden pääbudjetit ja lisätään tulosbudjettiin liiketoiminta-alueen yhteiset kiinteät kustannukset. Samalla laaditaan myös liiketoiminta-alueen yhdistelmäbudjetit.
Rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen budjetointi
Projektinjohtopalvelujen tuotot ovat luonteeltaan konsulttipalkkioita ja ne budjetoidaan liiketoiminta-alueen myyntibudjettiin. KVR- ja suunnitteluprojektit laativat projektikohtaisen tulosbudjetin, joka perustuu projektin tilaushintaan ja arvioituihin kustannuksiin projektin kestoajalta. Vuositason budjetointia varten kirjataan liiketoiminta- alueen myyntibudjettiin tilauksessa sovittu vuosimaksu. Lisäksi liiketoiminta-alueen myyntibudjetissa huomioidaan budjettivuoden kuluessa alkavaksi ennakoitujen (tavoiteltujen) projektien tuotot kyseiselle vuodelle.
Liiketoiminta-alueen kustannusbudjettiin kerätään projektien budjettivuodelle arvioidut kustannukset lukuunottamatta ulkoisten palvelujen ostoja, joita seurataan omalla ostobudjetillaan. Lisäksi kustannusbudjettiin budjetoidaan proj ektinj ohtopalveluiden kustannukset. Liiketoiminta-alueen yhteisten toimintojen kustannukset budjetoidaan kiinteiden kustannusten budjettiin. Budjettikaudelle suunnitellut käyttöomaisuus
investoinnit kirjataan investointibudjettiin.
Lopuksi kootaan liiketoiminta-alueen tulos-, tase- ja rahoitusbudjetti, jotka tarkistusten ja mahdollisten muokkausten jälkeen lähetetään konsernin esikuntaan.
Konsernitasein budjetointi
Tielaitos-konsernin tasolla kootaan liiketoiminta-alueiden budjeteista konsernin pää- ja yhdistelmäbudjetit. Lisäksi konsemijohdolle laaditaan oma budjetti johdon, esikunnan ja konsernin yhteisten toimintojen kuluja varten. Konsernin pääbudjeteissa ilmenevät koko liikelaitokselle asetettavat tulostavoitteet, joiden vahvistaminen vaatii vielä ulkoisesta ohjauksesta vastaavien liikelaitoksen hallituksen ja valtioneuvoston hyväksyntää. Myös lopulliset päätökset konsernin toiminnan rahoituksesta (mm. lainanotto) tehdään ulkoisen ohjauksen puitteissa.172 Mikäli konsernin budjetit eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, voidaan joutua tekemään muutoksia aina tulosyksikkö- tai projektitasolta lähtien.
Budjetointimenetelmän valinta
Tielaitoksen budjetointiprosessin analyysin yhteydessä todettiin sen tällä hetkellä sisältävän piirteitä sekä build up- että yhteistyömenetelmästä. Seuraavassa tarkastellaan työn teoriaosassa käsiteltyjä budjetointimenetelmiä173 ja arvioidaan niiden soveltuvuutta liikelaitosmuotoisen tielaitoksen budjetointiin.
Budjetoinnin aloittaminen organisaatiohierarkian alapäästä build up -menetelmää soveltaen toisi budjetointiprosessiin paljon sellaista informaatiota, jota muuten ei olisi saatavilla.
Esimerkiksi rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen projektien kulujen arvioiminen budjettikaudelle vaatii paljon sellaista tietoa, jota liikelaitoksen johdolla ei ole helposti saatavilla. Myös kunnossapidon tarpeiden vaihtelu maan eri osissa vaatii alueellista
172 ks. s. 63-64, Tuotantoliikelaitoksen tulosohjaus
173ks. s. 42-49
asiantuntemusta budjettien laadinnassa. Siksi break down -menetelmä soveltuu erityisen huonosti tielaitoksen tarpeisiin. Build up -menetelmä on puolestaan ongelmallinen tielaitoksen kasvavien suunnittelutarpeiden kannalta. Budjetoinnin kytkeminen tiukemmin osaksi strategista suunnittelua ja perinteisten suunnittelun, valvonnan ja koordinoinnin roolien korostuminen johtavat siihen, että iteratiivinen tai yhteistyömenetelmä sopivat tielaitokselle suoria menetelmiä paremmin.174
Tavoitekeskustelulla alkavassa yhteistyömenetelmässä palataan jälleen samaan ongelmaan kuin break down -menetelmässä. Myös yhteistyömenetelmän alkuvaiheen tarkkojen budjettivaatimusten laatiminen vaatii johdolta sellaista tietoa, jota sillä ei ole tai jota sen on työlästä hankkia. Parhaaksi ratkaisuksi tielaitoksen budjetointimenetelmän valinnassa näyttäisi siis muodostuvan iteratiivinen menetelmä, jossa budjetointi aloitetaan organisaation alapäästä ja budjettikierrosten avulla päästään suunnittelun kannalta hyvään lopputulokseen.
Budj ettikierrosten määrän rajoittamiseksi voi tielaitoksessa olla tarpeellista aloittaa budjetointiprosessi samalla tavoin kuin tälläkin hetkellä, eli antamalla johdon taholta ensin budjetointiohjeet, joissa määritellään budjetoinnin edellytykseksi joitakin yleisluontoisia tavoitteita. Nämä tavoitteet voivat olla esimerkiksi valtioneuvoston tai liikelaitoksen hallituksen asettamia alustavia tulostavoitteita. Seuraavalla sivulla kuviossa 15 esitetään iteratiivinen budjetointimenetelmä sovellettuna tielaitoksen tarpeisiin.
Kuviossa alimpana tasona oleva tulosyksikkötaso tarkoittaa tässä sekä kunnossapidon tulosyksiköitä että rakennuskonsultoinnin liiketoiminta-alueen budjetoijia.
174 ks. s. 48
Läpikäynti
Konsernin . . ^
johto
Budjetointi-
Budjetti-edellytykset ehdotus
Liiketoi- ▼ Kokoaminen
minta-alue
Tulos
yksikkö Alustavan budjetin laadinta
Muutos
ehdotukset ja ohjeet
Budjetti
Budjetin laadinta
Kuvio 16. Ehdotus tielaitoksen budjetointimenetelmäksi175
Tielaitoksen tuotannon liikelaitostaminen tulee toteutuessaan hyvin monella tavalla vaikuttamaan laitoksen toimintaan ja organisaatioon. Liikelaitoksen organisaation ohjausta palvelevan jäijestelmän kehittämiseen uusia vaatimuksia vastaavaksi menee varmasti useita vuosia. Edellä esitetyssä kehittämisehdotuksessa on hahmoteltu mallia siitä, kuinka tielaitoksen budjetointijärjestelmän ja -prosessin perusrakenteita voisi kehittää uudessa tilanteessa. Kuten työn teoriaosassa todettiin, on budjetointi hyvin tärkeä osa yrityksen toiminnan suunnittelua, joten liikelaitostuvan tielaitoksenkin kannattaa kiinnittää huomiota budjetointijärjestelmänsä kehittämiseen.
175Bergstrand - Olve 1986, s. 35 kuviota mukaillen
AKKANEN, PEKKA, Budjettivalvontaiärjestelmän muotoutuminen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-58. Helsinki 1982.
ANTHONY, ROBERT N., Planning and Control Systems. Framework for Analysis.
Harvard 1965.
ARWIDI, OLOF - SAMUELSON, LARS A. (1991), Budgetering i industriföretagets styrsystem. Svenska Mekanförbundet. Stockholm 1991.
ARWIDI, OLOF - SAMUELSON, LARS A. (1993), The development of budgetary control in Sweden - a research note. Management Accounting Research, No 4:
1993, s. 93-107.
BERGSTRAND, JAN, Budgetuppställande - metoder, praktikfall och beskrivningsmodeller. Stockholm 1973.
BERGSTRAND, JAN - OLVE, NILS-GÖRAN, Styr bättre med bättre budget.
Stockholm 1986.
Budgeteringspraxis. Stockholm 1972.
DENT, JEREMY - EZZAMEL, MAHMOUD, Organisational Control and Management Accounting, teoksesta Ezzamel, M. - Hart, H., Advanced Management Accounting: an organisational emphasis. London 1987.
DUNK, ALAN S., The Effect of Budget Emphasis and Information Asymmetry on the Relation Between Budgetary Participation and Slack. The Accounting Review, April 1993, s. 400-410.
EMMANUEL, CLIVE - OTLEY, DAVID - MERCHANT, KENNETH, Accounting for Management Control. London 1990.
GOOLD, MICHAEL - CAMPBELL, ANDREW, Strategies and styles. The role of the centre in managing diversified corporations. Oxford 1987.
GRANT, JOHN H. - KING, WILLIAM R., The Logic of Strategic Planning. Boston 1982.
HOPWOOD, ANTHONY, Accounting and Human Behaviour. London 1974 HÄGG, INGEMUND - MAGNUSSON, ÅKE - SAMUELSON, LARS A.,
Budgetary Control - Design and Use, Stockholm 1982.
JÄÄSKELÄINEN, VEIKKO - KALLIO, MARKKU, Strateginen Suunnittelu- Tavoitteet ja menetelmät. Weilin & Göös. Espoo 1977.
KYLÄKOSKI, KALEVI, Yrityksen strategiasuunnittelu systeeminä ja prosessina.
Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja A-33. Helsinki 1980.
KYLÄKOSKI, KALEVI, Kansainvälisillä markkinoilla toimivan yrityksen stratege
ja budjettisuunnittelu, kannattavuus ja rahoitus. Tekstiosa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. Helsinki 1990.
LUKKA, KARI, Budjettiharhan luominen organisaatiossa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja A-3:1985. Turku 1985.
MERCHANT, KENNETH, The Design of the Corporate Budgeting System:
Influences on Managerial Behaviour and Performance. The Accounting Review, October 1981, s. 813-827.
MERCHANT, KENNETH, Influences on departmental budgeting: an empirical examination of a contingency model. Accounting, Organizations and Society, Vol. 9, No 3/4, s. 291-307, 1984.
MERCHANT, KENNETH, The effects of financial controls on data manipulation and management myopia, Accounting, Organizations and Society, Vol. 15, No.
4, s. 297-313, 1990.
MERCHANT, KENNETH - MANZONI, JEAN-FRANCOIS, The Achievability of Budget Targets in Profit Centers: A Field Study. The Accounting Review, Vol.
64. No 7, s. 539-557. 1989.
MINTZBERG, HENRY, The Structuring of Organizations. Prentice-Hall. London 1979.
OTLEY, DAVID, The contingency theory of management accounting: achievement and prognosis. Accounting, Organizations and Society. Vol. 5, No. 4, s. 413- 428. 1980.
OTLEY, DAVID, Accounting Control and Organizational Behaviour. Heinemann.
Oxford 1987.
PAAVOLA, MERJA, Tulosohjaus kehittämishaasteena. Valtion painatuskeskus.
Helsinki 1990.
RIISTÄMÄ, VEIJO - JYRKKIÖ, ESA, Operatiivinen laskentatoimi. Weilin & Göös.
Espoo 1985.
VIRTANEN, KALERVO, Tulosyksikköorganisaation ohjaus. Weilin & Göös. Espoo 1984.
WALLIN, JUKKA, Tulosjohtamista ja tulosbudjetointia tukeva laskentatoimi.
Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990.
WIDEBÄCK, GÖRAN, Budgetering -ett medel for effektiv företagsplanering.
Stockholm 1970.
CASE-AINEISTO
Strateginen projekti 8 - Tielaitoksen kehittäminen (S8), Tiehallinto-ja tuotantotehtävien organisointi, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 9/1995.
Strateginen projekti 9 - Tulos-ja talousohjauksen kehittäminen (S9),
Tuotantoliikelaitoksen tulos-ja talousohjaus ja laskentatoimi. Loppuraportti, luonnos 30.11.1995.
S9, Tiehallinnon tulos-ja talousohjaus sekä laskentatoimi. Loppuraportti, luonnos 27.10.1995.
Tielaitoksen tuotannon talousohjaus 1996 Tielaitos 1995.
Tie uudelle vuosituhannelle ja Tielaitoksen uusi suunta. Tielaitoksen visio 2005.
Tulossopimuksen yleiset lähtökohdat ja päätösehdotukset. Piirien tulossopimus- asiakirjojen analyysi ja päätösehdotukset. Esikunta 1.11.1995.
Tulossuunnittelu 1996. Ohje 2/1995. Tielaitoksen keskushallinto. Esikunta.
Haastattelut: Reijo Kasari, tielaitoksen esikunta 4.3.1996
Pirjo Alatalo, Uudenmaan tiepiirin esikunta 4.3.1996
CD CD
Arvio Budjetti 1996 1995 1996 1995 1.1.-31.3. 1.1.-30.6. 1.1.-30.9. 1.1.-31.12. % % Toiminnan tuotot
Valmistkehitthankk. 0,0 0,0 0.0 0,0 0,0 ERR ERR
Valmist.liikenneymp.parant..hankk. 0,0 0,0 0,0 o.o 0,0 ERR ERR
Keskener.tuot.lis.(+),väh.(-) 0.0 0,0 0,0 0,0 0.0 ERR ERR
Hankkeet yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0.0 ERR ERR
Laskutettu suunnittelutyö 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Vuotuinen tienpito ja viraom.teht. 0,0 0,0 0,0 o.o 0,0 ERR ERR
Tuotot tielaitoksen yksiköiltä 0,0 0.0 0,0 0,0 o.o ERR ERR
Tuotot maksull.suoritteista 0,0 0.0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Valmistamaan käyttöön 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Tuottojen oikaisuerät
- arvonmuutosperusteet 0,0 0,0 0,0 o.o 0.0 ERR ERR
- muut tuottojen oikaisuerät 0,0 0.0 0.0 0.0 0,0 ERR ERR
OIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 100,0
Muuttuvat kulut
Aineet ja tarvikkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Pienkalusto 0,0 0,0 0,0 0.0 0,0 ERR ERR
Ulkopuoliset palvelut
- urakat 0,0 0.0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
- konsulttipalvelut 0,0 0,0 0.0 0.0 0,0 ERR ERR
- kone-, kulj.ja muut palv. 0,0 0,0 0,0 o.o 0.0 ERR ERR
Palvelut tielaitoksen muilta yksiköiltä 0,0 0,0 0,0 o.o 0,0 ERR ERR
Aine- ja maa-ain.var.lis(-),väh.(+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Palkat, sosiaali-ja muut henkilöstökulut 0,0 0.0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Matka-ja majoituskulut 0,0 0,0 0.0 0,0 0,0 ERR ERR
Vuokrat 0.0 0,0 0,0 0,0 0.0 ERR ERR
Muut muuttuvat kulut 0.0 o.o 0,0 0.0 0,0 ERR ERR
Muuttuvat kulut yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
MYYNTIKATE 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Kiinteät kulut
Palkat sos. ja muut henkilöstökulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Matka-ja majoituskulut 0,0 0,0 0.0 0,0 0,0 ERR ERR
Vuokrat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Pienkalusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Konsulttipalvelut, ulkopuoliset 0,0 0,0 0,0 0.0 0,0 ERR ERR
Palvelut tielaitoksen muilta yksiköiltä 0,0 0,0 0.0 o.o 0.0 ERR ERR
Muut kiinteät kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 o.o ERR ERR
Kiinteät kulut yhteensä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
KÄYTTÖKATE 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Poistot 0,0 0,0 0,0 o.o 0,0 ERR ERR
TOIMINNAN TULOS 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Laskennallinen korko 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0.0 0,0 ERR ERR
Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
ILIKAUDEN TULOS 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 ERR ERR
Arvio Budjetti 1996 1995 1996
1995 1.1 31.3. 30.6 I 30.9. 31.12. % %
VASTAAVAA
KÄYTTÖOMAISUUS JA
MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Maa-,metsä- ja vesialueet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Rakennukset ja rakennelmat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Koneet ja kalusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Keskeneräiset hankinnat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Arvopaperit ja muut pitkäaikaiset
sijoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Vaihto-omaisuus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Aineet ja tarvikkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- ainevarastot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- maa-aines varastot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- tarvikevarastot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Keskeneräinen tuotanto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- keskener.kehittämishankkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- keskener.liik.ymp.par. hankkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- suunnitelmavarasto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muu vaihto-omaisuus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Lyhytaikaiset saamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Myyntisaamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Tulorästit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Siirtosaamiset (sis.kokoomatilit) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Saamiset valtion virastoilta ja laitoksin 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut tilisaamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut rahoitusvarat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Rahat ja pankkisaamiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ö7Ö
Laskennallinen kassa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut saatavat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
0 0
0,0
0 0 100 100
VASTAAVAA YHTEENSÄ --- 2JL 0,0 =—=¿2=
1
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Peruspääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Peruspääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Edellisen tilikauden tulos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Tilikauden tulos 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Ennakkotuloksenjako (-) 0,0 0,0 0,0 0.0 0,0 0,0
VIERAS PÄÄOMA 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Pitkäaikainen vieras pääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Saadut ennakot 0.0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut pitkäaikaiset velat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- varastotilivelka 0.0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- keskeneräinen tuotanto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
- keskeneräiset hankinnat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Lyhytaikainen vieras pääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Saadut ennakot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Saadut tienpidon ennakot 0.0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Ostovelat 0.0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Menorästit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut siirtovelat 0,0 0,0 0.0 0,0 0,0 0,0
Velat valtion virastoille ja laitoksille 0,0 0,0 0,0 0,0 0.0 0,0
Muut lyhytaikaiset velat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
[VASTATTAVAA YHTEENSÄ 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100 100
TUBU96.WK3
Tiepiiri:
Arvio 1995
Budjetti 1996
1.1.-31.3. 1.1.-30.6. 1.1.-30.9. 1.1.-31.12.
PÄÄTUNNUSLUVUT
Toiminnan tulos % tuotoista ERR ERR ERR ERR ERR
Sidotun pääoman kiertonopeus ERR ERR ERR ERR ERR
Sidotun pääoman tuotto % (SPOT %) ERR ERR ERR ERR ERR
TOIMINNAN TULOSTA TUKEVAT TUNNUS LUVUT
Jalostusarvo/henkilö (1000 mk) ERR ERR ERR ERR ERR
Jal.arvo/hlö - (palkat+sos.ja muut hlökul.)/hl ERR ERR ERR ERR ERR
'ieraat työt % vuosikustannuksista ERR ERR ERR ERR ERR
Kiinteät kulut % tuotoista ERR ERR ERR ERR ERR
Myyntikate % tuotoista ERR ERR ERR ERR ERR
käyttökate % tuotoista ERR ERR ERR ERR ERR
PÄÄOMAN TUOTTAVUUTTA TUKEVAT TL INNUSLUVl IT
Vaihto-omaisuuden kiertonopeus 0,00 ERR ERR ERR ERR
Keskeneräisten hankkeiden kiertonopeus 0,00 ERR ERR ERR ERR
Sidottu pääoma 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Vuosikustannukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Henkilömäärä 0 0 0 0 0
Tuotanto, tiepiiri: AIKAISTEN SIJOITUSTEN HALL1NTALASKELMA
1.1.1996 Poistot Myynnit Invest. 31.12.1996 Käyttöomaisuus ja muut
pitkä-aikaiset sijoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 o,o
Aineettomat hyödykkeet o,o 0,0 0,0 0,0 0,0
Aineelliset hyödykkeet o,o 0,0 0,0 0,0 0,0
Maa-, metsä- ja vesialueet 0,0 0.0 0,0 0,0 0,0
Rakennukset ja rakennelmat 0,0 0.0 0,0 0,0 0.0
Koneet ja kalusto 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 0,0 0,0 0.0
Keskeneräiset hankinnat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Ennakkomaksut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Arvopaperit ja muut
pitkä-0,0 0,0
aikaiset sijoitukset 0,0 0,0 0,0
Osakkeet ja osuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Muut pitkäaikaiset sijoitukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
TIELAITOS,Tuotanto
Kas sav irta las kel ma T ie o iir i: ___ ___ ___ ___ __
--------1------------------------—--------------------------!r-ï..a nrvTIELAITOS
Tuotanto, tiepiiri: JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 1000 mk Toteutunut - Aineet ja tarvikkeet
- Ostetut palvelut
- Muut maksulliset suorittet KUSTANNUKSET
Erilliskustannukset - Palkkaukset
- Muut henkilöstökustannukset - Aineet ja tarvikkeet
- Ostetut palvelut - Pääomakustannukset - Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä
-Osuus yleis- ja yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä
Ylijäämä (+), alijäämä (-)