T ielaitoksen talousohjaus

Tielaitoksen suunniteltu jakautuminen tiehallintoon ja tuotantoon vuonna 1997 edellyttää huomattavia muutoksia laitoksen ohjausjäijestelmiin. Vuoden 1996 ohjauksessa on jo valmistauduttu seuraavan vuoden uudistuksiin siten, että tiepiirien ja keskushallinnon välisissä tulossopimuksissa asetetaan erikseen tulostavoitteet piirin tiehallinnolle ja tuotannolle. Myös tuotantosopimusten tekeminen on siirretty piirien sisäiseksi menettelyksi. Vuoden 1996 tulossuunnittelun ohjeistuksen mukaan:

“Vuoden 1996 tulos- ja talousohjausmenettelyä varten kehitetään tielaitoksen ohjausmallia siten, että tulossopimusmenettelyyn sisältyvä tuotantosopimus siirretään piirien sisäiseksi sopimusmenettelyksi ja tienpidon vaikuttavuustavoitteet kohdistetaan tiehallinnon ja taloustavoitteet tuotannon tavoitteiksi.144”

Tielaitoksen tulosohjaus toteutetaan periaatteessa samanrakenteisena liikenneministeriön ja tielaitoksen sekä tielaitoksen pääjohtajan ja tiejohtajan (tiepiirin johtajan) välillä. Myös tiepiirin sisäisten tulosyksiköiden ohjauksessa noudatetaan samoja perusperiaatteita. Tulossuunnittelu pohjautuu koko tielaitoksessa yhteisiin suunnitteluohjeisiin. Ohj aushierarkiassa ylimpänä olevan liikenneministeriön tulosohjaus kohdistuu koko tielaitokseen. Sen asettamat tavoitteet jaetaan vaikuttavuus- ja taloustavoitteisiin. Tielaitoksen sisällä liikenneministeriön asettamat

144Tielaitoksen tuotannon talousohjaus 1996, Osa 1 / s. 1

tavoitteet kohdistetaan erikseen tiehallinnolle ja tuotannolle. Tämän pohjalta pääjohtaja tekee piirien kanssa tulossopimukset erikseen tuotannon ja tiehallinnon osalta.

Kuviossa 11 kuvataan tielaitoksen vuoden 1996 tulosohjausmallia.

Tiehallinnon vaikuttavuus

* kiinteät kulut Määrärahat

* kehittämishankkeet ja -suunnitelmat

* sidotun pääoman tuottoaste Tuotannon taloudellisuustavoite

* kiinteät kulut

Tiepiirin strategia

Tuotannon tulossopimus

* liiketaloudelliset tavoitteet - toiminnan tulos %

- sidotun po:n kiertonopeus

* taloudellisuustavoite

TIEHALLINTO Tuotanto- —► TUOTANTO tilaukset

Kuvio 11. Tielaitoksen tulosohjausmalli vuonna 1996145

145 Tielaitoksen tuotannon talousohjaus 1996, Osa 1 / s. 5

Tielaitoksen tuotanto-organisaation ohjauksessa sekä pääjohtajan ja tiejohtajan että tiejohtajan ja tiepiirin tuotannon välinen tulossopimus keskittyvät pääasiassa taloudellisiin tulostavoitteisiin, joita ovat toiminnan tulos%, sidotun pääoman kiertonopeus ja kiinteiden kulujen pienentäminen. Lisäksi tällä tasolla tehtävät tulossopimukset käsittävät tuotantoa ja liiketoimintaa koskevia tukitavoitteita (esimerkiksi asiakastyytyväisyys, osaamisen kehittyminen, tuotekehitys ja liiketoiminnan kehitys) sekä toiminnan tulosta ja pääoman tuottavuutta kuvaavia tunnuslukuja, kuten myyntikateko, käyttökateko, aine- ja tarvikevaraston kiertonopeus ja keskeneräisen tuotannon kiertonopeus.

Vastaavat tavoitteet asetetaan myös tiepiirin tuotannon operatiivisille tulosyksiköille.

Yksiköiden toimintaa ohjaavat tavoitteet siis johdetaan ylemmän tason tulostavoitteista. Tuotannon tulosohjauksen välineitä ovat tulos- ja tukitavoitteiden lisäksi:

• Tulosbudjetti

• tuloslaskelma

• tase

• tunnusluvut

• käyttöomaisuuden hallintalaskelma

• kassavirtalaskelma

• maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma

• tulosbudjettianalyysi

• Tulosraportointi tulosbudjettia vastaan ja koko vuoden tulosennuste tulosraportin osana

• Tulosanalyysi tulosraportin pohjalta

Tiepiirin sisäisten tulosyksiköiden ohjauksessa sovelletaan samoja ohjausvälineitä.

Lisäksi sisäisten yksiköiden toiminnan ohjauksessa käytetään tuotteiden kustannuslaskelmia, projektibudjetteja, osastojen ja toimintojen budjetteja ja niitä

Vuoden 1996 tulosohjauksen kuvaus kokonaisuudessaan samasta tielaitoksen ohjeesta

vastaavia raportteja analyyseineen sekä avainresurssien kuormitusasteen, tilauskannan, toimitusvarmuuden ja toimitusten laadun seurantaa.

Pääjohtajan ja tiejohtajan välisessä tuotannon tulossopimuksessa vahvistetaan tiepiirin strategia, jossa tulee esittää toiminnan kehittämisen, kilpailukyvyn parantamisen ja liiketoimintavalmiuksien lisäämisen painopistealueet ja päämäärät. Lisäksi strategian yhteydessä tulee käsitellä tuotannon organisointia, resursseja, toiminnan volyymia ja asiakassuhteita sekä niiden muuttumista. Vuoden 1996 tulossopimuksen strategia on ohjeiden mukaan laadittu liikelaitostamiseen asti, joten valmistautuminen tulevaan muutokseen on ollut keskeinen osa piirin tuotannon strategiaa.146 147 Tiepiirit ovat siis vastuussa piiritason strategioiden muodostamisesta, mutta ne tarkistetaan ja hyväksytään tielaitoksen keskushallinnossa. Gooldin ja Campbellin strategisista johtamistyyleistä (ks. s. 20-21) tielaitoksen menettely muistuttaa lähinnä strategisen

ohjauksen tyyliä.

Visiot edustavat tielaitoksen strategiasuunnittelun pisimmän aikavälin suunnitelmia, jotka ulottuvat ajassa noin kymmenen vuotta eteenpäin. Tällä hetkellä toiminnan pohjana on visio vuodelle 2005, jossa on määritelty tienpidon tuotteet ja palvelut sekä tapa toimia, yrityskulttuuri ja yrityskuva. Vuoden 2005 vision mukaan tielaitos on jakautunut kahtia tiehallintovirastoon ja liikelaitostettuun tuotantoyksikköön, mikä onkin toiminut organisaation kehittämisen perustana. Tielaitoksen tuotannon osalta visiossa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteiksi palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden kehittämisen sekä uusien markkina-alueiden saavuttamisen valtion laitoksilta, kunnilta, yrityksiltä ja yksityistiekunnilta.'47

Tienpidon päämäärät on esitetty tienpidon suunnitelmassa vuosille 1995-2004.

Suunnitelmassa on myös esitetty polku edellä mainittuihin päämääriin. Tämä polku

146 Tulossopimuksen yleiset lähtökohdat ja päätösehdotukset, Tielaitoksen esikunta 1.11.1995, Tulossuunnittelu 1996 Ohje 2/1995

147 Tielaitoksen uusi suunta, visio 2005, s. 7

päämääriin edustaa tiehallinnon strategiaa, joka tarkentuu tielaitoksen kehittämisen myötä. Tienpidon suunnitelma keskittyy pääasiassa vaikuttavuustavoitteisiin ja niiden aikaansaamiseksi suoritettaviin toimenpiteisiin, joten tielaitoksen tuotannon kannalta se antaa oikeastaan vain viitteitä tulevista toimintamahdollisuuksista. Tiehallinnon lyhyemmän tähtäyksen suunnitelmia ovat kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma ja seuraavaa budjettivuotta varten tehtävä talousarvioesitys.

Tielaitoksen tuotannon varsinaisia suunnitteluasiakirjoja ovat tällä hetkellä kymmenen vuoden vision ja vuotuisen tulossopimuksen lisäksi organisaation ja talousohjauksen sekä laskentatoimen kehittämistä koskevat strategisten projektien raportit.148

Ohjeessa “Tielaitoksen tuotannon talousohjaus 1996” määritellään tuotannon strateginen ohjaus seuraavasti:

“Strategiseen ohjaukseen kuuluvat ne johdon suuntaukset, tavoitteet ja periaatteet, jotka ovat pysyväisluonteisia päivätasosta aina vuositason toimintaan. Siihen kuuluu asiakaskunnan täsmentäminen, ympäristö- ja oman toiminnan analyysi, toiminta- ajatus, visio, päämäärät ja strategiat sekä yrityskulttuuri ja yrityskuva.”

Tulevan liikelaitoksen pidemmän tähtäyksen strategiatyöhön kuuluvat visioista johdetut päämäärät, strategiat tai strategiset vaihtoehdot ja niitä vastaavat tavoitteet.

Tavoitteet ilmaistaan mm. tuotteiden myyntitavoitteina, kannattavuustavoitteina ja markkinaosuustavoitteina. Ympäristön nopean muutoksen takia suunnitelmien aikajänne ei tule olemaan kolmea vuotta pidempi. Strategiset suunnitelmat perustuvat ympäristön ja oman toiminnan analyysiin, ja ne tullaan tarkastamaan vuosittain.149

148 Strategiset projektit S8 ja S9

149S9, Tuotantoliikelaitoksen tulos- ja talousohjaus sekä laskentatoimi, s. 11-12

Tuotantoliikelaitoksen tulosohjaus150

Koska tuotantoliikelaitoksen ja tiehallinnon eriyttäminen toteutetaan vuoden 1997 aikana, tullaan vuoden 1997 tulosohjauksessa vielä soveltamaan vanhaa mallia, jossa tilaaja ja tuottaja on eriytetty tiepiirin sisällä. Eriytymisen jälkeen aluehallinnossa tehtävät tuotantosopimukset lakkaavat ja siirrytään tienpitotuotteiden ostoon. Tällöin tiehallinnon organisaation tulossopimuksissa asetetaan ostotoiminnalle omat tavoitteet.151

Tuotannon liikelaitostaminen jakaa sen tulosohjauksen entistä selkeämmin ulkoiseen ja sisäiseen ohjaukseen. Ulkoisesta ohjauksesta vastaavat eduskunta, valtioneuvosto (liikenneministeriö) ja liikelaitoksen hallitus. Liikelaitoksen toimiala ja palvelut määritellään laitoskohtaisessa laissa. Eduskunta ja valtioneuvosto asettavat liikelaitokselle palvelutasotavoitteita ja muita toimintatavoitteita. Liikelaitoksen tulostavoitteesta päättää valtioneuvosto. Tulostavoite on asetettava niin, että edellä mainitut palvelutaso- ja muut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Liikelaitoksen toiminnan lähimpänä ulkoisena ohjaajana toimii sen hallitus. Hallitus päättää eduskunnan ja valtioneuvoston tekemien päätösten rajoissa liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä sekä hallinnon ja talouden asianmukaisesta järjestämisestä ja vuotuisesta tulos- ja rahoitussuunnitelmasta. Lisäksi se päättää mm. merkittävistä investoinneista ja vuotta pidempää ajanjaksoa koskevista toiminta- ja taloussuunnitelmista ja laatii liikelaitoksen tilinpäätöksen ja toimittaa sen valtioneuvoston vahvistettavaksi. Liikelaitosvaiheessa tiehal 1 intotehtäviä hoitava tiehallintovirasto ei osallistu liikelaitoksen ohjaukseen. Se toimii liikelaitoksen asiakkaana ostaen tienpidon ja rakentamisen palveluja. Tuotantoliikelaitoksen ohjausmalli on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 12.

iso gg, Tuotantoliikelaitoksen tulos- ja talousohjaus sekä laskentatoimi, s. 2 151 S9, Tiehallinnon tulos- ja talousohjaus sekä laskentatoimi, s. 5

Valtioneuvosto / LM

Päättää: Palvelutasotavoitteet ja muut toimintatavoitteet

Tulostavoitteet (liiketalous) Varainhoitovuoden lainanotosta Peruspääoman korotuksesta / alentamisesta

Korvausten myöntämisestä

Hyväksyy pidemmän ajan tavoitteet Antaa määräyksiä ja ohjeita inves­

toinneista ja muusta taloudenhoidosta Vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää voiton tuloutuksesta valtiolle

Kuvio 12. Tuotantoliikelaitoksen ohjausmalli.132

152S9, Tuotantoliikelaitoksen tulos- ja talousohjaus sekä laskentatoimi, s. 3