2. Palvelujen yksikkökustannukset ja niiden kehitys vuosina 2001-2005
2.2 Terveyspalvelut
Kansanterveyslain mukaan kuntien perusterveydenhuollon tehtävät ovat terveysneuvonta, asukkai-den sairaanhoito, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveyasukkai-denhuolto, työterveyshuolto, yrittäjien työterveyshuolto, seulonta ja joukkotarkastukset sekä kiireellinen avosairaanhoito. Perusterveyden-huolto jaetaan rakenteellisesti avo- ja laitoshoitoon. Avohoidon toimintoja ovat lääkärin vastaanotto-toiminta, neuvolavastaanotto-toiminta, laboratorio- ja röntgentoiminta ja sairaankuljetus. Laitoshoitoon luetaan terveyskeskusten vuodeosastotoiminta.
Perusterveydenhuollon kustannuksia tarkasteltaessa avohoidon yksikkökustannukset lasketaan ta-vallisesti avohoidon käyntikertaa kohti, mikä tarkoittaa eri terveydenhuollon yksiköihin tehtyjä asia-kaskäyntejä. Laitoshoidossa kustannusten vastaava jakoperuste on hoitopäivämäärä. Tilastoitaessa asianomaisia toimintoja ja kustannuksia hammashoito erotetaan yleensä omaksi toiminnakseen, jolloin siitä saadaan vastaavat yksikkötiedot kuin avohoito- ja vuodeosastotoiminnoista. Tilastoista (Sotkanet) löytyy yksittäisiä toimintatietoja runsaasti, mutta kustannuksista tilastoituvat vain avo- ja laitoshoito yhteensä ja hammashoidon kustannukset. Kustannusten jaosta toimintojen välillä sekä tukitoimintojen kustannusten kohdentamisesta näihin tehtäviin on yksityiskohtaiset ohjeet Suomen Kuntaliiton verkkojulkaisussa Talous- ja toimintatilaston luokitukset 2006 (www.kunnat.net).
Avohoidon käynneillä tarkoitetaan asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoitokäyntejä terveystoimen eri ammattihenkilöstön (lääkärit, hoitohenkilöstö, erityistyöntekijät) luona sekä ammattihenkilöstön suorittamia kotikäyntejä asiakkaiden luokse. Käynteihin ei lueta mukaan hoidollisista tukipalveluista, kuten esimerkiksi laboratoriosta ja röntgenistä kertyneitä käyntejä.
Terveyskeskuksen vuodeosaston hoitopäivällä tarkoitetaan kalenteripäivää, jonka aikana potilas on ollut hoidettavana sairaansijalla. Tilastokeskuksen tilastoissa on mukana vain kuntien omien terveys-keskusten vuodeosastojen kustannustiedot, hoitopäivätiedot sen sijaan on esitetty kuntakohtaisina.
Tästä seuraa, että yksikköhinnat ovat laskettavissa vain niille kunnille, joilla on omaa vuodeosasto-toimintaa. Vuonna 2001 13 kunnassa ei ollut omaa vuodeosastotoimintaa ja vuonna 2005 kuntien määrä oli 14, kun Isojoen kunnalla on tilaston mukaan oman vuodeosaston kustannuksia, joita vuon-na 2001 ei ollut. Tilastokeskuksen vuoden 2006 tilastoissa vuodeosastotoiminvuon-nan kustannustietoja löytyy myös kuntakohtaisina, jolloin kyseisiä muuttujia voidaan käyttää monimuuttuja-analyysissä.
Tilastoista ei ollut saatavissa erikseen avohoidon kustannuksia vuodelta 2001, ainoastaan hammas-huollon kustannukset oli tilastoitu. Tästä syystä seuraavissa taulukoissa on kuvattu koko perustervey-denhuollon toiminta- ja yksikköhintatiedot vuosina 2001 ja 2005. Koska sekä avohoitokäynnit että hoitopäivämäärät kuvaavat vain asianomaista osatoimintaa, niitä ei käytetä koko perusterveyden-huollon yksikkökustannusten laskentaperusteena, vaan yksikkökustannukset lasketaan tässä asukas-kohtaisina.
Taulukko 24. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat. (Kk/as = avohoidon käyntikerta/asukas, Hp/as = vuodeosaston hoitopäivä/as, Ykh = perusterveydenhuollon nettokustannukset, €/asukas.)
Ylistaro 5,8 3,4 1,1 0,8 321 433 112 34,9 8,7
Seinäjoki 4,4 1,7 1,2 1,3 312 448 136 43,5 10,9
Alavus 5,0 5,1 2,2 2,1 478 696 218 45,7 11,4
Soini 5,8 11,6 1,1 1,1 429 741 312 72,8 18,2
Ähtäri 6,3 2,6 2,1 3,1 541 957 416 76,8 19,2
Taulukko 25. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Kk/as
Lappajärvi 5,8 15,1 4,1 2,4 558 678 120 21,5 5,4
Soini 5,8 11,6 1,1 1,1 429 741 312 72,8 18,2
Ähtäri 6,3 2,6 2,1 3,1 541 957 416 76,8 19,2
Töysä 5,0 12,2 1,1 1,4 326 584 258 79,1 19,8
Perusterveydenhuollon yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Nurmossa ja korkeimmat Ähtäris-sä. Ero oli 626 €/asukas eli noin 2,9-kertainen. Nurmossa avohoitokäyntien määrä asukasta kohti lisääntyi tarkastelujakson aikana huomattavasti, mutta hoitopäivämäärä pysyi ennallaan. Ähtärissä taas avohoitokäyntien määrä väheni huomattavasti ja hoitopäivämäärä lisääntyi selvästi. Molemmissa kunnissa yksikkökustannukset kasvoivat.
Yksikkökustannusten prosentuaalinen kasvu oli pienin Teuvalla ja suurin Töysässä. Teuvalla avohoidon käyntimäärä laski huomattavasti, ja myös hoitopäivämäärä väheni jonkin verran. Töysässä käyntimää-rä puolestaan lisääntyi merkittävästi, lähes 2,5-kertaiseksi, ja myös hoitopäivämääkäyntimää-rä lisääntyi jonkin verran.
2.2.2 Hammashuolto
Hammashuoltoon sisältyvät hammassairauksien ehkäisy ja hammashoito, oikomishoito, muut eri-koishoidot sekä koulu- ja opiskelijahammashuolto. Käynneiksi luetaan kaikki käynnit hammashuollon ammattihenkilöstön vastaanotolla. Toiminta- ja kustannustilastoissa hammashuollon osuus tukipal-veluista kohdennetaan hammashuoltoon aiheuttamisperiaatteen mukaisesti joko suorina meno- ja
tulosiirtoina tai sisäisenä myyntinä tai vyörytyksenä. Hammashuollon tilastotietoihin sisältyvät myös hammaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä ja muilta palvelujen tuottajilta. Seuraavissa taulukoissa on hammashuollon käyntikerta- ja yksikkökustannustiedot vuosina 201 ja 2005.
Taulukko 26. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon hammashoidonyksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat (Kkerta = avohoidon käyntikerta, Ykh = hammashoidon nettokustan-nukset, €/käyntikerta.)
Alajärvi 34 42 11995 10943 26 34 8 31,4 7,9
Evijärvi 37 48 3619 3846 31 36 5 17,6 4,4
Lapua 37 41 16061 15554 32 37 5 15,5 3,9
Lehtimäki 60 66 2736 2194 46 58 12 26,8 6,7
Kurikka 46 67 12027 11011 41 64 23 57,7 14,4
Vimpeli 37 55 3838 2858 33 66 32 96,5 24,1
Taulukko 27. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon hammashoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muu-tokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Ntm
Nurmo 52 45 4541 10221 127 53 -75 -58,6 -14,7
Karijoki 56 62 1801 2046 54 51 -3 -6,1 -1,5
Jurva 51 55 5612 5663 43 44 1 1,8 0,4
Kurikka 46 67 12027 11011 41 64 23 57,7 14,4
Lappajärvi 39 46 4779 3124 32 54 22 67,9 17,0
Vimpeli 37 55 3838 2858 33 66 32 96,5 24,1
Hammashuollossa asiakkaan käyntikerta on vakiintunut yksikkökustannuksen indikaattori. Yksikkö-kustannukset olivat korkeimmat Vimpelissä ja alhaisimmat Alajärvellä. Ero oli 32 €/käynti eli 1,9-ker-tainen. Molemmissa kunnissa käyntikerrat vähenivät noin 1000 käynnillä, mutta Vimpelissä muutos oli suhteellisesti selvästi suurempi.
Myös yksikkökustannusten kasvu oli suurin Vimpelissä , mutta Nurmossa yksikkökustannukset päin-vastoin laskivat. Nurmon tilannetta selittää pitkälle käyntimäärien huomattava kasvu, joka oli tarkas-telujaksolla noin 2,3-kertainen. Vimpelissä taas käyntimäärien väheneminen nosti yksikkökustannuk-sia, mikä näkyi myös muutoksen suuruudessa.
2.2.3 Vuodeosastohoito
Vuodeosastotoiminnan osalta tilastotiedot vuosilta 2001 ja 2005 olivat käytettävissä vain kuntien omien terveyskeskusten osalta. Seuraavissa taulukoissa on ääripäitä edustavien kuntien toiminta ja yksikkökustannustiedot vuosina 2001 ja 2005.
Taulukko 28. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 oli-vat alhaisimmat ja korkeimmat. (Hp/as = vuodeosaston hoitopäiviä/asukas, Ykh = vuodeosasto-hoidon nettokustannukset, €/hoitopäivä.)
Kunta Ktm 2001 Hp/as
2001 Ktm 2005 Hp/as 2005
Kurikka 1615 2,3 2083 2,3 68 88 20 29,0 7,2
Jurva 1296 3,4 1448 3,4 84 94 10 11,7 2,9
Kauhajoki 2568 2,0 3462 2,5 71 95 25 34,8 8,7
Ylihärmä 742 2,1 935 2,3 106 134 28 26,0 6,5
Alahärmä 1188 2,1 1455 1,8 134 164 30 22,5 5,6
Teuva 2466 3,0 3078 2,8 143 179 36 24,8 6,2
Taulukko 29. Kunnat, joissa perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Ktm 2001 Hp/as
2001 Ktm 2005 Hp/as 2005
Lappajärvi 1170 4,1 924 2,4 135 107 -28 -21,0 -5,3
Jurva 1296 3,4 1448 3,4 84 94 10 11,7 2,9
Jalasjärvi 2295 2,9 2682 3,2 82 96 14 16,9 4,2
Kurikka 1615 2,3 2083 2,3 68 88 20 29,0 7,2
Kauhajoki 2568 2,0 3462 2,5 71 95 25 34,8 8,7
Alajärvi 2208 1,6 3950 3,7 66 118 52 78,9 19,7
Vuodeosastohoidon yksikkökustannukset olivat korkeimmat Teuvalla ja alhaisimmat Kurikassa. Ero oli 91 €/hoitopäivä eli noin 2-kertainen. Teuvalla oli hoitopäiviä suhteellisesti enemmän kuin Kurikassa, mikä selittää osan yksikkökustannusten eroista. Taulukosta 28 jätettiin Isojoki pois, koska kaikkia tun-nuslukuja ei ollut saatavilla, vaikka yksikkökustannukset olivat toiseksi alhaisimmat (94 €/hp).
Yksikkökustannukset kasvoivat suhteellisesti eniten Alajärvellä ja laskivat eniten Lappajärvellä. Kun Alajärvellä hoitopäivien suhteellinen osuus nousi tarkastelujaksolla selvästi, osuus Lappajärvellä laski huomattavasti. Tämä selittää osan yksikköhintojen muutoksesta molemmissa kunnissa.
2.2.4 Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairau-den ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntou-tukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Toimintaan sisältyvät erikoissairaanhoidon ja terveyskes-kusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito sekä psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot, kuten asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit ja perhehoi-to. Toimintaan kuuluvat myös erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja terveyskeskusten erikoissai-raanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat myös tukipalvelut, joita ovat esimerkiksi huolto ja sairaanhoidolliset palvelut (laboratorio, kuvantamistutkimukset).
Etelä-Pohjanmaalla erikoissairaanhoidosta vastaa valtaosin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toimin-tayksiköidensä välityksellä. Kunnat ostavat palvelut sairaanhoitopiiriltä. Erikoissairaanhoitopalveluja antavat myös yksityiset palveluntuottajat. Tämän toiminnan tiedot eivät kuitenkaan sisälly käytettä-vissä olevaan tilastoaineistoon. Erikoissairaanhoidon kustannuserot kuntien välillä eivät kerro kuntien kustannustehokkuudesta vaan palveluja tuottavien organisaatioiden kustannustehokkuudesta, vaik-ka käytettävissä olevat tiedot ovat kuntakohtaisia. Tämä on tarpeellista ottaa huomioon yksikkökus-tannusten eroja tarkasteltaessa.
Väestön terveydentila on keskeisimpiä tekijöitä erikoissairaanhoidon palvelutarvetta tarkasteltaessa.
Terveydentilan arvioimiseksi on käytettävissä useita mittareita. Yksi on luonnollisesti väestön ikä. Mitä vanhempaa on väestö, sitä suurempi on palvelutarve. Oma vaikutuksensa saattaa myös olla perus-terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisellä porrastuksella ja hoidon järjestämiseen liittyvillä tekijöillä. Myös väestön sosioekonomisilla tekijöillä on vaikutusta yksilöiden terveydentilaan ja sen välityksellä palvelujen käyttöön.
Erikoissairaanhoidon toiminta- ja yksikkökustannustiedot vuosilta 2001 ja 2005 ilmenevät seuraavista taulukoista.
Taulukko 30. Kunnat, joissa erikoissairaanhoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja kor-keimmat. (Kkerta = avohoidon käyntikerta, Hpäivä=vuodeosaston hoitopäivä, Ykh = nettokus-tannukset, €/asukas, Ykh = erikoissairaanhoidon nettokusnettokus-tannukset, €/asukas.)
Kunta Kkerta
Lehtimäki 2352 2179 3039 1340 763 657 -106 -13,9 -3,5
Nurmo 11494 12411 10643 10131 570 682 112 19,6 4,9
Töysä 2677 3266 3654 3591 608 726 118 19,4 4,9
Vimpeli 3376 4117 5129 4844 694 883 189 27,2 6,8
Jalasjärvi 8659 10350 10104 11260 677 946 269 39,7 9,9
Karijoki 2477 2220 2671 2217 879 1030 151 17,2 4,3
Taulukko 31. Kunnat, joissa erikoissairaanhoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005
Lehtimäki 2352 2179 3039 1340 763 657 -106 -13,9 -3,5
Soini 3091 3032 4055 3359 789 780 -9 -1,1 -0,3
Isojoki 3289 2931 3530 2829 761 874 113 14,8 3,7
Alahärmä 5384 5743 4332 4364 558 750 192 34,4 8,6
Kauhava 8864 10539 9019 9164 626 851 225 35,9 9,0
Jalasjärvi 8659 10350 10104 11260 677 946 269 39,7 9,9
Erikoissairaanhoidon yksikkökustannukset olivat korkeimmat Karijoella ja alhaisimmat Lehtimäellä.
Ero oli 373 €/asukas eli noin 1,5-kertainen. Molemmissa kunnissa sekä avohoidon käyntimäärät että sairaalahoidon hoitopäivämäärät laskivat. Lehtimäen hoitopäivämäärä laski erityisen paljon.
Yksikkökustannukset kasvoivat prosentuaalisesti eniten Jalasjärvellä ja laskivat eniten Lehtimäellä.
Päinvastoin kuin Lehtimäellä, Jalasjärven käyntikertamäärät ja sairaalahoidon hoitopäivämäärät kas-voivat. Erikoissairaanhoidon avohoidon käyntikerrat ja sairaalahoidon hoitopäivät kertyvät useilta eri-koisaloilta, jolloin täsmällisten johtopäätösten tekeminen yhteismäärien perusteella yksikköhintojen taustoista ei ole mahdollista.