2. Palvelujen yksikkökustannukset ja niiden kehitys vuosina 2001-2005
2.1 Sosiaalipalvelut
Lasten pääasiallisina päivähoitomuotoina ovat päiväkotihoito ja perhepäivähoito. Kunnan toimintatie-doissa päiväkotihoitoon kuuluvat päiväkotitoiminta ja näiden palvelujen osto sekä niiden tukeminen.
Lasten perhepäivähoitoon kuuluvat lasten päivähoito hoitajan tai lapsen omassa kodissa, lasten ryh-mäperhepäivähoito ja näiden palvelujen osto. Muu lasten päivähoito tarkoittaa lasten leikkitoimintaa ja sen tukemista sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukijärjestelyjä. Päivähoidon yhteydessä voidaan järjestää myös esiopetusta ja esiopetuksessa olevien lasten iltapäivä- tai muuta päivähoitoa, joka ei täytä perusopetuslaissa säädettyjä aamu- ja iltapäivähoidon edellytyksiä.
Tilastokeskuksen tilastoissa lasten päivähoidon toiminta- ja taloustiedot on esitetty päivähoidosta kokonaisuutena sekä erikseen päiväkotihoitona ja muuna lasten päivähoitona, johon sisältyvät per-hepäivähoito, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.
Seuraavat taulukot kuvaavat korkeimpia ja alhaisimpia yksikkökustannuksia vuonna 2005 sekä niiden prosentuaalisia muutoksia ajanjaksolla 2001-2005. Yksikkökustannuksilla tarkoitetaan tässä päivä-hoidon nettomenoja laskettuna 0–6 -vuotiasta lasta kohti.
Taulukko 1. Kunnat, joissa lasten päivähoidon yksikkökustannukset olivat alhaisimmat ja korkeimmat vuonna 2005. (Ykh = lasten päivähoidon nettokustannukset, €/0–6 -vuotias lapsi.)
Kunta 0-6 v 2001 0-6 v 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Karijoki 49 140 2723 2674 -49 -1,8 -0,4
Soini 80 81 3145 2913 -232 -7,4 -1,8
Kauhava 237 122 2966 2950 -16 -0,5 -0,1
Seinäjoki 1353 237 3201 4221 1020 31,9 8,0
Kurikka 375 333 3408 4239 831 24,4 6,1
Ylihärmä 108 121 3331 4446 1115 33,5 8,4
Taulukko 2. Kunnat, joissa lasten päivähoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta 0-6 v 2001 0-6 v 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Soini 80 77 3145 2913 -232 -7,4 -1,8
Karijoki 49 34 2723 2674 -49 -1,8 -0,4
Kauhava 237 227 2966 2950 -16 -0,5 -0,1
Ylihärmä 108 121 3331 4446 1115 33,5 8,4
Lehtimäki 67 68 2873 3920 1047 36,4 9,1
Kortesjärvi 68 47 2461 3438 977 39,7 9,9
Korkeimmat yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat Ylihärmässä ja alhaisimmat Karijoella. Ero oli 1.772 €/0–6 -vuotias eli 1,7-kertainen. Soinissa, Karijoella ja Kauhavalla hoidettujen lasten määrä ja yksikkökustannukset laskivat vuosina 2001–2005 jonkin verran. Seinäjoella ja Ylihärmässä 0–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvoi, mutta Kurikassa määrä laski. Yksikkökustannukset kuitenkin nousi-vat näissä kunnissa. Yksikkökustannusten prosentuaalinen muutos oli suurin Kortesjärvellä ja pienin Soinissa. Kortesjärvellä 0–6 -vuotiaiden lasten määrä vähentyi selvästi tarkastelujakson aikana, mikä osaltaan vaikutti yksikkökustannusten nousuun.
Seuraavissa taulukoissa vastaava tilanne on kuvattu päiväkotihoidon osalta. Yksikkökustannukset on nyt laskettu hoidettua lasta kohti. Hoidossa olleiden lasten määrään on laskettu sekä koko- että osa-päivähoidossa olleet lapset.
Taulukko 3. Kunnat, joissa lasten päiväkotihoidon yksikkökustannukset olivat alhaisimmat ja korkeimmat vuonna 2005. (Ykh = lasten päiväkotien nettokustannukset, €/hoidettu lapsi.)
Kunta Lpvk 2001 Lpvk 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Karijoki 8 8 944 1625 681 72,1 18,0
Lehtimäki 12 8 5662 2375 -3287 -58,1 -14,5
Alavus 43 53 4259 3113 -1146 -26,9 -6,7
Evijärvi 19 21 6188 8667 2479 40,1 10,0
Lappajärvi 19 16 4045 8938 4893 121,0 30,2
Teuva 21 17 9835 15471 5636 57,3 14,3
Taulukko 4. Kunnat, joissa lasten päiväkotihoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Lpvk 2001 Lpvk 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Lehtimäki 12 8 5662 2375 -3287 -58,1 -14,5
Soini 18 13 5307 3231 -2076 -39,1 -9,8
Alavus 43 53 4259 3113 -1146 -26,9 -6,7
Nurmo 286 256 3902 6488 2586 66,3 16,6
Karijoki 8 8 944 1625 681 72,1 18,0
Lappajärvi 19 16 4045 8938 4893 121,0 30,2
Yksikkökustannukset olivat korkeimmat Teuvalla ja alhaisimmat Karijoella. Ero oli peräti 13.846 €/hoi-dettu lapsi eli 9,5-kertainen. Tilaston mukaan Teuvalla päiväkotihoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat alle Etelä-Pohjanmaan kuntien keskiarvon, mutta yksikkökustannukset olivat kuitenkin selvästi muita korkeammat päivähoidossa olleiden lasten pienen määrän vuoksi. (Teuvan kunnan antaman selvityksen mukaan vuoden 2005 aikana päiväkodissa oli keskimäärin 59 lasta, jolloin yksik-kökustannukset olisivat olleet 4.458 €/hoidettu lapsi. Tilastointipäivänä 31.12. päiväkotihoidossa oli vain 17 lasta, minkä vuoksi yksikkökustannukset olivat poikkeuksellisen korkeat.) Yksikkökustannus-ten prosentuaalinen muutos oli suurin Lappajärvellä ja pienin Lehtimäellä, jossa yksikkökustannukset laskivat selvästi. Lappajärvellä yksikkökustannukset taas kasvoivat selvästi. Kaikissa taulukoissa maini-tuista kunnissa paitsi Alavudella päiväkodissa hoidettujen lasten määrä oli vähentynyt tai pysynyt
en-nallaan. Kun hoidettujen lasten määrä vähenee ja yksikkökustannukset alenevat, tämä viittaa siihen, että kunta on kyennyt muuttamaan palveluaan kustannusrakennetta vastaavalla tavalla.
Seuraavat taulukot esittävät perhepäivähoidon vastaavaa tilannetta vuosina 2001 ja 2005. Lasten lukumäärä on kokopäivähoidossa ja osapäivähoidossa olleiden lasten yhteismäärä.
Taulukko 5. Kunnat, joissa lasten perhepäivähoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat. (Ykh = nettokustannukset, €/hoidettu lapsi.)
Kunta Lpph 2001 Lpph 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Alajärvi 242 291 4532 4869 337 7,4 1,9
Kuortane 84 122 6507 4992 -1515 -23,3 -5,8
Soini 62 64 6516 5234 -1282 -19,7 -4,9
Töysä 76 84 8316 7988 -328 -3,9 -1,0
Kortesjärvi 34 18 4610 8000 3390 73,5 18,4
Seinäjoki 534 515 5027 8237 3210 63,9 16,0
Taulukko 6. Kunnat, joissa lasten perhepäivähoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Lpph 2001 Lpph 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Kuortane 84 122 6507 4992 -1515 -23,3 -5,8
Soini 62 64 6516 5234 -1282 -19,7 -4,9
Jalasjärvi 160 205 7854 6537 -1317 -16,8 -4,2
Seinäjoki 534 515 5027 8237 3210 63,9 16,0
Vimpeli 98 66 4565 7500 2935 64,3 16,1
Kortesjärvi 34 18 4610 8000 3390 73,5 18,4
Yksikkökustannukset olivat korkeimmat Seinäjoella ja alhaisimmat Alajärvellä. Ero oli 3.368 €/hoidet-tu lapsi eli 1,7-kertainen. Taulukossa 5 maini€/hoidet-tuista kunnista perhepäivähoidossa olevien lasten määrä lisääntyi tarkastelujakson aikana Kortesjärveä ja Seinäjokea lukuun ottamatta. Yksikkökustannukset puolestaan nousivat Alajärvellä, Kortesjärvellä ja Seinäjoella. Yksikkökustannusten prosentuaalinen muutos oli suurin Kortesjärvellä ja pienin Kuortaneella. Kuortaneella perhepäivähoidossa hoidettujen lasten määrä kasvoi tarkastelujakson aika, kun taas Kortesjärvellä lapsimäärä väheni.
2.1.2 Vanhusten laitoshoito- ja asumispalvelut
Vanhusten laitospalveluyksiköitä ovat vanhainkodit sekä erilaiset hoiva- ja hoitokodit, joissa toiminta tapahtuu koko- ja osavuorokautisena hoitona ja joissa asiakkaalta peritään laitoshoidon hoitomaksu.
Palveluasumismuodossa asiakkaalla on pysyvä asunto ja siihen kuuluvat jokapäiväistä selviytymistä edistävät palvelut. Asuminen perustuu vuokra- omistus- tai muuhun vastaavaan hallintaan. Palvelu-asumisyksiköitä ovat sekä palvelutalot että ryhmä- ja pienkodit.
Tilastokeskuksen tilastoissa ovat vanhusten laitospalvelujen toiminta- ja kustannusten perustiedot.
Joukossa on neljä kunta, joilla ei tilastojen mukaan ollut tähän ryhmään luettavaa toimintaa vuonna 2001 tai 2005. Vuoden 2001 tilastossa Alajärvi, Jalasjärvi, Lappajärvi ja Vimpeli olivat kuntia, joilla ei mainittua palvelua ollut. Vuonna 2005 toimintaa ei ollut Alajärvellä, Jalasjärvellä, Vimpelissä eikä myöskään Kauhajoella. Sen sijaan Lappajärvellä oli kyseistä toimintaa.
Edellä mainittuja kuntia lukuun ottamatta vanhusten laitospalveluista on saatavissa toiminta- ja kus-tannustiedot vuosilta 2001-2005, joiden perusteella palvelujen kustannuseroja voidaan vertailla. Asu-mispalvelujen osalta saadaan vain asiakkaiden ja eri ikäisten asiakasryhmien määriä koskevat tiedot molemmilta vuosilta, mutta yksikkökustannuksia koskevat tiedot vain vuodelta 2005. Yksikkökustan-nusten kehitystä ja vertailua ei siten ole mahdollista tehdä. Seuraavissa taulukoissa kuvataan vanhus-ten laitospalvelujen tilannetta vuosina 2001 ja 2005.
Taulukko 7. Kunnat, joissa vanhusten laitoshoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat. (Vho = vanhainkodissa ollut henkilö, Ykh = nettokustannukset, €/hoitopäivä.) Kunta Vho 2001 Vho 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Töysä 23 26 67 70 3 4,5 2,3
Kurikka 44 44 66 71 5 7,6 2,6
Nurmo 30 34 59 71 12 20,3 4,7
Alahärmä 29 28 77 95 18 23,4 5,4
Ähtäri 34 36 79 107 28 35,4 9,7
Isojoki 20 14 67 134 67 100,0 28,5
Taulukko 8. Kunnat, joissa vanhusten laitoshoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Vho 2001 Vho 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Kortesjärvi 25 29 81 74 -7 -8,6 -0,2
Kauhava 29 29 85 81 -4 -4,7 0,2
Evijärvi 14 11 77 75 -2 -2,6 4,2
Ylihärmä 24 20 50 74 24 48,0 13,0
Isojoki 20 14 67 134 60 100,0 28,5
Karijoki 27 16 42 93 51 121,4 25,2
Laitoshoidon yksikkökustannuksina ovat laitoshoidon nettokustannukset hoitopäivää kohti. Tau-lukkoon otettiin mukaan siis vain ne kunnat, joiden toiminta- ja kustannustiedot olivat saatavissa molemmilta tarkasteluvuosilta. Tämän vuoksi Lappajärvi ja Kauhajoki jäivät pois taulukoista, vaikka näissä kunnissa yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat (Lappajärvi 51 €/hoitopäivä ja Kauhajoella 67 €/hoitopäivä.) Yksikkökustannukset ovat siten alhaisimmat Töysässä. Korkeimmat yksikkökustannukset olivat Isojoella. Ero oli 64 € eli 1,9-kertainen. Yksikkökustannusten prosentuaa-linen muutos oli pienin Kortesjärvellä ja suurin Karijoella, jossa hoidossa olevien vanhusten määrä oli selvästi vähentynyt tarkastelujakson aikana.
Seuraavassa kuviossa on vanhusten asumispalvelujen osalta asiakasmäärää vuosilta 2001 ja 2005 ja yksikkökustannuksia vuodelta 2005 koskevat tiedot. Yksikkökustannuksina ovat asumispalvelujen nettokustannukset asukasta kohti.
Taulukko 9. Kunnat, joissa asumispalvelujen yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeim-mat. (% 65 v 2001/2005 = palveluasumisasiakkaiden osuus yli 65-vuotiaista, Ykh 2005 = netto-kustannukset, €/asukas.)
Yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Nurmossa ja korkeimmat Lappajärvellä. Ero oli huomattavan suuri, 234 €/asukas eli noin12-kertainen. Myös taulukossa mainitun kahden muun kunnan erot ovat lähes samaa luokkaa. Asiakasmäärissä ei juuri ollut muutosta tarkasteluvuosien välillä. Taulukon tie-tojen perusteella eroihin vaikuttavista tekijöistä ei ole mahdollista esittää arvioita.
2.1.3 Vanhustenhuolto yhteensä
Vanhusten laitoshoidon, kotipalvelun ja omaishoidon tuen kustannukset muodostavat kokonaisuu-den, josta seuraavissa taulukoissa on palvelukohtaiset kustannustiedot ja kustannukset yhteensä.
Vanhusten laitoshoidossa oikea yksikkökustannus olisi nettokustannukset hoitopäivää kohti (ks.
kappale 4.3.), kotipalvelussa nettokustannukset kodinhoitoapua saaneiden vanhustalouksien määrä kohti ja omaishoidossa omaishoidon tukipalkkiot hoidettua tai asukasta kohti. Koska kaikille yhte-näistä yksikkökustannusta ei ole löydettävissä, on yksikkökustannukset seuraavissa taulukoissa las-kettu asukaskohtaisina.
Taulukoissa ovat mukana vain ne kunnat, joiden toiminnasta saatiin tilastotiedot kaikista kolmesta toimintamuodosta. Vertailun pohjana olevat yksikkökustannukset koostuvat siis vanhusten laitos-hoidon, kotipalvelun ja omaishoidon tuen yhteenlasketuista asukaskohtaisista nettokustannuksista.
Vuonna 2005 alhaisimmat yksikkökustannukset olivat Alajärvellä, Vimpelissä, Kauhajoella ja Jalasjär-vellä, joissa vanhusten laitoshoidon toiminnasta ei löytynyt tilastotietoja molemmilta vuosilta. Vastaa-vasti pienin prosentuaalinen muutos oli Kauhajoella ja suurin muutos Lappajärvellä, mutta joita edellä mainittujen toimintatietojen puuttumisen vuoksi ei sisällytetty taulukoihin. Näillä kunnilla vanhusten laitoshoito oli vain joko vuonna 2001 tai 2005 järjestetty muulla tavalla.
Taulukoissa mukana olevista kunnista yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Lapualla ja korkeim-mat Lehtimäellä. Ero oli 440 €/asukas eli noin 4,0-kertainen. Eroja aiheutuu muun muassa siitä, että Lehtimäellä vanhusväestöstä suhteellisesti selvästi suurempi osuus (4,9 %) oli laitoshoidossa kuin La-pualla (1,2 %). Lisäksi kotipalvelujen käyttökustannukset olivat suhteellisesti korkeimmat Lehtimäellä.
Taulukko 10. Kunnat, joissa vanhustenhuollon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat. (Vlntm = vanhusten laitoshoidon nettokustannukset, €/asukas, Kpntm=kotipalvelun nettokustannukset (vanhuskotitaloudet), €/asukas, Ohntm=omaishoidon tuen nettokustannukset, €/asukas, Vhntm=vanhustenhuollon nettokus- tannukset yhteensä, €/asukas.) KuntaVlntm 2001Vlntm 2005Kpntm2001Kpntm2005Ohtp2001Ohtp2005Vhntm2001Vhntm2005Muutos, €Muutos, %Muutos/v, % Lapua506023241125841092530,17,5 Nurmo587311162122901112123,25,8 Seinäjoki83104545413141501722214,93,7 Isojoki198310107135283933348415145,311,3 Kortesjärvi28234391149102038351212933,78,4 Lehtimäki33840442112333341454813532,58,1 Taulukko 11. Kunnat, joissa vanhustenhuollon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat. KuntaVlntm 2001Vlntm 2005Kpntm2001Kpntm2005Ohtp2001Ohtp2005Vhntm2001Vhntm2005Muutos, €Muutos, %Muutos/v, % Kauhava10510963381329180176-5-2,5-0,6 Evijärvi1241185360181719519610,40,1 Kuortane174230107603132312322103,30,8 Kortesjärvi28234391149102038351212933,78,4 Teuva123168639219262052868139,39,8 Isojoki198310107135283933348415145,311,3
Tämä näkyi selvästi palkkakustannuksissa, joiden osuus käyttökustannuksista oli Lapualla 48,9 % ja Lehtimäellä 65,1 %. Vastaavasti omaishoidon tuen osalta kustannukset olivat Lapualla suhteellises-ti alhaisemmat kuin Lehsuhteellises-timäellä. Kokonaisero yksikkökustannuksiltaan korkeimpien ja alhaisimpien kuntien välillä syntyi pääosin vanhusten laitoshoidon ja kotipalvelun kustannuserojen seurauksena.
Yksikkökustannukset olivat laskeneet tarkastelujakson aikana eniten Kauhavalla (-2,5 %) ja nousseet eniten Isojoella (45,3 %), kun taulukosta pois jätettyjä kuntia ei oteta huomioon.
2.1.4 Kotipalvelu
Kotipalvelulla tarkoitetaan kodinhoitoapua sekä siihen liittyviä tukipalveluja, kuten kuljetus- saatto-, ateria-, kylvetys- ja siivouspalveluja. Kotisairaanhoitoa ei lueta tähän palveluun. Tilastokeskuksen tilas-toihin sisältyivät kotipalvelujen toiminnan ja kustannusten perustiedot, joiden perusteella palvelujen kustannuserojen analysointi oli mahdollista. Kotitalouksia käsitellään tässä yhtenä kokonaisuutena, vaikka tilastossa lapsiperheiden ja vanhusten kotitaloudet luokitellaan erikseen.
Kotipalvelusta on kysymys, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän toiminnoista. Palveluja annetaan monissa kunnissa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotisairaanhoidon palveluja käyttävät kaikki ikäluokat, mutta vanhusten osuus asi-akkaista kasvaa jatkuvasti. Osassa kuntia kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidon yksiköksi. Seuraavat taulukot kuvaavat kotipalvelujen toiminnan ja yksikkökustannusten kehitystä.
Taulukko 12. Kunnat, joissa kotipalvelun yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat.
(Ktlkm = kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien määrä., Ykh = nettokustannukset, €/kotitalo-us.)
Kunta Ktlkm 2001 Ktlkm 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Ylihärmä 99 90 1808 1242 -566 -31,3 -7,8
Vimpeli 94 182 2694 1313 -1381 -51,3 -12,8
Evijärvi 160 162 1495 1674 179 12,0 3,0
Ähtäri 169 111 4094 5644 1550 37,9 9,5
Ilmajoki 337 205 2546 6113 3567 140,1 35,0
Kortesjärvi 75 69 4107 6464 2356 57,4 14,3
Taulukko 13. Kunnat, joissa kotipalvelun yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Ktlkm 2001 Ktlkm
2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Vimpeli 94 182 2694 1313 -1381 -51,3 -12,8
Kauhava 167 442 5136 2807 -2329 -45,3 -11,3
Kuortane 138 111 3870 2526 -1344 -34,7 -8,7
Soini 109 87 1705 2764 1059 62,1 15,5
Nurmo 159 127 2028 3675 1647 81,2 20,3
Ilmajoki 337 205 2546 6113 3567 140,1 35,0
Kotipalvelun yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Ylihärmässä ja korkeimmat Kortesjärvellä. Ero oli 5.222 € eli noin 5,2-kertainen. Molemmissa kunnissa kodinhoitoapua saaneiden talouksien määrä laski tarkastelujaksolla. Yksikkökustannukset laskivat prosentuaalisesti eniten Vimpelissä ja nousivat eniten Ilmajoella. Vimpelissä kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien määrä lähes kaksinkertaistui ja Ilmajoella vähentyi lähes 40 %.
2.1.5 Lastensuojelu
Lastensuojelutoiminnaksi luetaan lasten- ja nuoriso- ja koulukotien ja perhekotien toiminta, muu lasten laitoshoito sekä sijaisperhetoiminta. Lasten ja perheiden muihin palveluihin kuuluvat muun muassa kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, lastenhuolto- ja tapaa-misoikeusasioiden hoito, isyyden selvittely ja lapsen elatuksen turvaamiseen liittyvät asiat, sosiaalinen toiminta, ensi- ja lomakodit, nuorten asumispalvelut, koulukuraattoritoiminta sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittama ohjaus, neuvonta ja sosiaalisten ongelmien selvittäminen. Toi-mintamuodoista voidaan erottaa palvelujen kustannuserojen analysoimiseksi lasten ja nuorten laitos-hoidon kustannukset hoidettua lasta tai nuorta kohti. Seuraavissa taulukoissa on tiedot lastensuoje-lun laitoshoidon osalta.
Taulukko 14. Kunnat, joissa lastensuojelun laitoshoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat. (LN lh = Laitoshoidossa olevien lasten ja nuorten (0-20 v) osuus, % ikäluokasta;
Ykh = Laitoshoidon nettokustannukset, €/ hoitopäivä.) Kunta LN lh,
Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Teuva 0,6 1,4 262 730 177 126 -51 -28,8 -7,2
Kauhava 2,3 8,6 1709 5633 143 127 -16 -11,2 -2,8
Alavus 1,5 4,4 1262 3064 85 137 52 61,2 15,3
Seinäjoki 1,9 2,4 5441 8132 221 221 0 0,0 0,0
Isojoki 1,6 1,7 365 229 108 236 128 118,5 29,6
Jurva 1,8 2,1 564 1064 130 248 118 90,8 22,7
Taulukko 15. Kunnat, joissa lastensuojelun laitoshoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta LN lh,
Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Teuva 0,6 1,4 262 730 177 126 -51 -28,8 -7,2
Kauhava 2,3 8,6 1709 5633 143 127 -16 -11,2 -2,8
Seinäjoki 1,9 2,4 5441 8132 221 221 0 0,0 0,0
Alavus 1,5 4,4 1262 3064 85 137 52 61,2 15,3
Jurva 1,8 2,1 564 1064 130 248 118 90,8 22,7
Isojoki 1,6 1,7 365 229 108 236 128 118,5 29,6
Taulukoihin poimittiin mukaan vain sellaiset kunnat, joista saatiin kaikki tilastotiedot molemmilta tar-kasteluvuosilta. Näin ollen taulukosta jäi pois Karijoki, jossa yksikkökustannukset olivat vuonna 2005 alhaisimmat (74 €/hpv) sekä Töysä ja Lehtimäki, joilla yksikkökustannukset olivat korkeimmat (Töysä 384 €/hpv, Lehtimäki 252 €/hpv). Kortesjärvellä, Soinilla ja Ylihärmällä ei ollut tilastotietoja asiakas-määristä ja hoitopäivistä tarkasteluvuosina.
Lastensuojelun laitoshoidon yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Teuvalla ja korkeimmat Jurvassa.
Ero oli 122 €/hoitopäivä eli 9-kertainen. Hoidossa olleiden suhteellinen määrä oli Jurvassa selvästi suurempi kuin Teuvalla. Hoitopäivien määrä lisääntyi Teuvalla tarkastelujaksolla lähes kolminkertai-seksi ja Jurvassa lähes kaksinkertaikolminkertai-seksi.
2.1.6 Vammaispalvelut
Vammaispalvelujen tavoitteena on järjestää kuntalaisille tasavertaiset mahdollisuudet elämiseen talou-dellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Vammaispalveluja ovat muun muassa kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, apuvälineet, sosiaali- ja terveydenhuollon kun-toutus, kuntoutusraha, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusohjaus, kehitysvammaisten erityishuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lapsen hoitotuki, vammaistuki ja työllistymistä tukeva toiminta.
Seuraavissa taulukoissa on kuvattu tilannetta vammaishuollon laitospalvelujen osalta vuosina 2001 ja 2005.
Taulukko 16. Kunnat, joissa vammaishuollon laitoshoidon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisim-mat ja korkeimalhaisim-mat. (Hplkm = laitoshoidon hoitopäivämäärä, Ykh = laitoshoidon nettokustannuk-set, €/hoitopäivä.)
Kunta Hplkm 2001 Hplkm 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Kauhava 2069 1627 97 132 35 36,0 9,0
Jurva 789 779 113 135 22 19,5 4,9
Karijoki 1095 853 102 135 33 31,8 8,0
Lehtimäki 457 365 158 227 70 44,3 11,1
Seinäjoki 8627 8582 184 254 70 38,0 9,5
Evijärvi 39 52 231 385 154 66,7 16,7
Taulukko 17. Kunnat, joissa vammaispalvelun laitoshoidon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Hplkm 2001 Hplkm 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Ylihärmä 2097 1487 129 137 8 6,2 1,5
Lapua 1815 2631 152 179 27 17,5 4,4
Nurmo 2270 2947 175 206 31 18,0 4,5
Lappajärvi 783 699 106 182 76 71,4 17,8
Töysä 26 5 115 200 85 73,3 18,3
Kuortane 2057 1509 88 194 105 118,7 29,7
Vammaishuollon yksikkökustannuksilla tarkoitetaan tässä laitoshoidon nettokustannuksia hoitopäi-vää kohti. Yksikkökustannukset olivat korkeimmat Evjärvellä ja alhaisimmat Kauhavalla. Ero oli 252
€/hoitopäivä eli 2,9-kertainen. Taulukossa 16 mainituista kunnissa hoitopäivät vähenivät tarkastelu-jakson aikana Evijärveä lukuun ottamatta. Yksikkökustannusten prosentuaalinen muutos oli pienin Ylihärmässä ja suurin Kuortaneella. Molemmissa kunnissa yksikkökustannukset kuitenkin nousivat tarkastelujakson aikana.
2.1.7 Päihdehuolto
Päihdehuollon palveluita ovat A-klinikka- ja nuorisoasematoiminta, päihdeongelmaisten asuntola- ja asumispalvelut, ensisuojat ja selviämisasemat, pav-huoltolat ja muiden päihdehuollon kuntoutuslai-tosten ja katkaisuhoitoasemien toiminta, muu päihdehuolto ja raittiustyö sekä perusterveydenhuol-lossa järjestetty päihdehuoltotoiminta. Päihdehuollon toimintakokonaisuus muodostuu siten useista eri toimintamuodoista, ja yhtenäisen toimintakokonaisuuden muodostaminen palvelujen kustannus-erojen analysoimiseksi on ongelmallista. Sotkanetin tiedoista löytyi kyllä runsaasti tietoja päihteiden vaikutuksesta hyvinvointiin ja muita päihdeyksiköiden toimintatietoja, mutta ei tietoja kustannuk-sista. Kuntakohtaiset kustannustiedot päihdehuollosta saatiin kuitenkin tilastokeskuksen tilastoista.
Yksikkökustannukset raportoidaan tässä asukasta kohti laskettuna.
Taulukko 18. Kunnat, joissa päihdehuollon yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeim-mat. (ALH = avo- ja laitospalvelun asiakkaat 1000 asukasta kohti, Ykh = päihdehuollon nettokus-tannukset, €/ asukas.)
Kunta ALH2001 ALH2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos,%/v
Lappajärvi 0,6 2,2 0,30 1,90 1,60 533,3 133,3
Teuva 2,8 4,8 1,40 2,60 1,20 85,7 21,4
Kurikka 2,9 4,9 2,40 2,80 0,40 16,7 4,2
Alavus 2,4 1,5 6,90 14,50 7,60 110,1 27,5
Soini 0,0 8,4 7,00 14,50 7,50 107,1 26,8
Seinäjoki 15,3 21,6 16,90 21,10 4,20 24,9 6,2
Taulukko 19. Kunnat, joissa päihdehuollon yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-005 olivat pienimmät ja suurimmat.
Kunta ALH2001 ALH2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos,%/v
Ylihärmä 2,9 3,3 6,20 3,00 -3,20 -51,6 -12,9
Vimpeli 3,5 6,1 5,50 4,10 -1,40 -25,5 -6,4
Alahärmä 3,0 3,4 4,90 4,60 -0,30 -6,1 -1,5
Lehtimäki 0,5 12,4 1,40 8,30 6,90 492,9 123,2
Lappajärvi 0,6 2,2 0,30 1,90 1,60 533,3 133,3
Kortesjärvi 1,2 5,5 0,40 3,40 3,00 750,0 187,5
Päihdehuollon yksikkökustannukset olivat korkeimmat Seinäjoella ja alhaisimmat Lappajärvellä. Ero oli 19,20 €/asukas eli noin 11-kertainen. Seinäjoella avopalvelun ja laitoshoidon asiakkaiden osuus väestöstä oli huomattavasti muita kuntia suurempi, mikä näkyy myös yksikkökustannuksen suuruu-dessa muihin kuntiin verrattuna.
Prosentuaalisesti yksikkökustannukset nousivat eniten Kortesjärvellä. Tilanne oli päinvastainen Yli-härmässä, jossa yksikkökustannusten lasku oli suurin. Sekä asiakasmäärien että yksikkökustannusten suuret vaihtelut kunnittain johtuivat ainakin osittain toimintaeroista palveluissa. Päihdehuollon eri-tyisyksikköjä on useimmiten vain suurilla paikkakunnilla.
2.1.8 Sosiaalityö
Sosiaalityön tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta. Työn tavoitteena on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen omaehtoisen toiminnan tuke-minen. Lähtökohtana on sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä tuen tarpeessa olevien kansalais-ten voimavarojen vahvistaminen.
Sosiaalityö on osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Työ kohdentuu erityisesti lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviin sekä vanhuksiin ja vammaisiin. Sosiaalityön palveluja on saatavilla sosiaalihuollon avo- ja laitoshuollon palveluissa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avohuollossa ja laitoshoidon yhteydessä. Yksilökohtaisen asiakastyön ohel-la sosiaalityötä tehdään yhä enemmän yhteisöissä. Yhteisötyön tavoitteena on ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä yhteisöissä sekä vahvistaa yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta lähiyhteisöjensä kehittymiseen.
Sosiaalityötä kuvaavia indikaattoreita on lukuisia. Tästä syystä kattavan kuvan saaminen toiminnasta ja sen kustannuseroista vaatisi usean toimintalajin kuvaamista. Tässä yhteydessä rajoitutaan kuitenkin vain pariin toimintamuotoon. Seuraavissa taulukoissa näkyvät toimeentulotukitoiminnan asianomai-set tiedot.
Taulukko 20. Kunnat, joissa toimeentulotuen yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeim-mat. (Tttplkm = toimeentulotukea saaneiden tapausten/perheiden määrä; Ykh = toimeentulotu-en kustannukset, €/tapaus/perhe.)
Kunta Tttplkm2001 Tttplkm2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Ähtäri 288 206 1171 786 -385 -32,9 -8,2
Soini 118 78 730 795 65 8,9 2,2
Kauhajoki 920 58 1944 862 -1082 -55,7 -13,9
Kauhava 348 688 1301 1635 334 25,7 6,4
Evijärvi 177 150 1405 1740 335 23,8 6,0
Ylistaro 211 188 1635 1878 243 14,9 3,7
Taulukko 21. Kunnat, joissa toimeentulotuen yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 oli-vat pienimmät ja suurimmat.
Kunta Tttplkm2001 Tttplkm2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Kauhajoki 920 58 1944 862 -1082 -55,7 -13,9
Ähtäri 288 206 1171 786 -385 -32,9 -8,2
Ilmajoki 599 401 1495 1287 -208 -13,9 -3,5
Alajärvi 501 445 1252 1593 341 27,2 6,8
Seinäjoki 2202 2150 977 1534 557 57,0 14,3
Karijoki 55 203 630 1236 606 96,2 24,0
Toimeentulotuen kustannukset tapausta/perhettä kohti olivat alhaisimmat Ähtärissä ja korkeimmat Ylistarossa. Ero oli 1092 €/tapaus eli noin 2,4-kertainen. Molemmissa kunnissa tukea saaneiden ta-pausten/perheiden määrä väheni tarkastelujakson aikana. Suhteellisesti eniten tuen määrä laski Kau-hajoella, jossa tuettujen määrä laski murto-osaan tarkastelujakson aikana. Päinvastainen kehitys oli Karijoella, jossa kustannukset nousivat suhteellisesti eniten samalla, kun tuettujen määrä kasvoi lähes nelinkertaiseksi tarkastelujakson aikana.
Seuraavissa taulukoissa on elatusturvan laajuutta ja yksikkökustannuksia koskevat tunnusluvut.
Taulukko 22. Kunnat, joissa elatustuen yksikkökustannukset vuonna 2005 olivat alhaisimmat ja korkeimmat.
(Etlkm = elatustukea saaneiden määrä, % ikäluokasta (0-18 v); Ykh = elatustuen kustannukset,
€/ saajaa.)
Kunta Etlkm 2001 Etlkm 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Soini 3,0 3,7 963 917 -46 -4,8 -1,2
Kuortane 5,2 6,3 1171 944 -227 -19,4 -4,8
Nurmo 8,1 8,3 974 968 -6 -0,6 -0,2
Jalasjärvi 8,4 7,7 1007 1229 222 22,0 5,5
Alahärmä 5,6 5,2 1226 1262 36 2,9 0,7
Vimpeli 4,4 4,6 1084 1314 230 21,2 5,3
Taulukko 23. Kunnat, joissa elatustuen yksikkökustannusten prosentuaaliset muutokset 2001-2005 olivat pie-nimmät ja suurimmat.
Kunta Etlkm 2001 Etlkm 2005 Ykh 2001 Ykh 2005 Muutos, € Muutos, % Muutos/v, %
Kuortane 5,2 6,3 1171 944 -227 -19,4 -4,8
Lehtimäki 4,8 5,4 1275 1045 -230 -18,0 -4,5
Alajärvi 4,3 6,0 1191 986 -205 -17,2 -4,3
Lappajärvi 3,2 3,3 1015 1160 145 14,3 3,6
Vimpeli 4,4 4,6 1084 1314 230 21,2 5,3
Jalasjärvi 8,4 7,7 1007 1229 222 22,0 5,5
Elatusturvan yksikkökustannukset olivat alhaisimmat Soinissa ja korkeimmat Vimpelissä. Ero oli 397
€/tapaus eli noin 1,4-kertainen. Vimpelissä tukea saaneiden suhteellinen määrä oli korkeampi, mikä selittää eroja kyseisten kuntien välillä. Yksikkökustannukset laskivat suhteellisesti eniten Kuortaneella ja kasvoivat eniten Jalasjärvellä. Yksikkökustannusten muutokset tässä palvelussa olivat maltillisia moneen muuhun palveluun verrattuna.