Tehokkuus on käsite, jota käytetään hallintoa ja taloutta tutkivilla tieteenaloilla sekä se on hallinnon kehittämisessä käytetty käsite, jonka tarkoituksena on antaa arvioinnille näkökulmia. Tehokuudella on laaja merkityksensä ja siksi sitä voidaan pitää onnistuneisuuden yleisenä kriteerinä. Tehokkuuden käsitteellä voidaan tarkoittaa arvoa, päämäärää, toiminnan kehittämistavoitteita ja päämäärien saavuttamiskeinoja.
(Sinkkonen & Kinnunen 1994, 110–112.)
Tehokkuutta voidaan tarkastella operatiivisen tehokkuuden kautta eli rahallisten resurssien ja suoritteiden välisellä suhteella. Operatiivinen tehokkuus kertoo kuinka paljon, jollakin euromäärällä saadaan tehtyä erilaisia hoitoja. Allokatiivinen tehokkuus tarkastelee kuinka resurssit ovat kohdennettu. (Lillrank, Kujala, Parviainen 2004, 107.) Esimerkkinä allokatiivisesta tehokkuudesta on vastaanotottominta, jossa asiakkaat ohjataan hoidon vaativuuden mukaan joko sairaanhoitajalle tai lääkärille (Kangasharju 2008, 11). Janne Aaltosen mukaan (Aaltonen, 2008) allokatiivista tehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi miettimällä millä tavoin resurssit on kohdennettu leikkauspotilaan kohdalla tai lääkärin vastaanottoajalla. Esimerkiksi lääkäri ei kirjaisi kaikkia esitietoja vaan potilas itse kirjaisi ne valmiiksi. Tällä tavoin työtehtäviä uudelleen organisoitaisiin. Potilaan itse kirjoittamat esitiedot olisivat valmiina ennen vastaanottoa lääkärin työaikaa vapautuisi.
Allokatiivisen tehokkuuden tarkastelun avulla voidaan resursseja kohdentaa tarkemmin.
Resurssien tarkempi kohdentaminen voi vapauttaa aikaa. Toisin sanoen automatiikan ja robotiikan avulla voidaan resursseja kohdentaa tai järjestellä työtehtäviä uudelleen, joka voi johtaa ajalliseen hyötyyn. Aikaisemmassa teoriaosuudessa käy ilmi, kuinka automatiikan ja robotiikan avulla voitaisiin vapauttaa työntekijöiden työaikaa.
Resurssien kohdentaminen voi esimerkiksi tarkoittaa automaattista lääkkeenjakoa.
Automaattinen lääkkeenjako vapauttaa resursseja, koska kyseistä tehtävää ei tarvitse tehdä ihmisen vaan automaatio tekee sen.
Eräs tehokkuuden muoto on tekninen tehokkuus. Tekninen tehokkuus muodostuu teknologiasta. Teknisen tehokkuuden korkein taso on silloin, kun yksikkö on ottanut käyttöönsä parhaan mahdollisen teknologian. Teknisen tehokkuuteen kuitenkin vaikuttaa osaaminen. Vaikka teknologia olisi kuinka yksinkertaista tahansa, jos sitä ei osata käyttää ei pystytä saavuttamaan teknisen tehokkuuden korkeinta tasoa.
Teknologian käytössä täytyy siis ottaa huomioon lisäkoulutuksen tarve, uudet rekrytoinnit, uusien laitteiden hankinnat ja paremmat raaka-aineet. Teknistä tehokkuutta voidaan parantaa. Esimerkkinä lääkärin vastaanottoajat, jos asiakas peruu vastaanottoajan ja se jää käyttämättä tehokkuus kärsii mutta teknisen tehokkuuden avulla voidaan ottaa käyttöön järjestelmä, joka antaa jonossa oleville asiakkaille peruutusajan, jolloin ei tule tehottomuutta ja tekninen tehokkuus kasvaa. Yleisesti tehokkuutta voidaan mitata mutta teknistä tehokkuutta ei voida mitata. Syy tähän on se, että teknologia voi olla havaitsematonta, jolloin myös sen tehokkuuden mittaaminen on mahdotonta. Tehottomuutta ja tehokkuutta kuitenkin voidaan verrata vähintään kahden samanlaisen yksikön välillä. (Kangasharju 2008, 9–11.)
Tekninen tehokkuus korostuu tässä tutkielmassa. Automaatio ja robotiikka ovat osa teknistä tehokkuutta. Kuten aikaisemmin esimerkkinä on toiminut lääkkeenjako. Kun käytössä on paras mahdollinen teknologia eli tässä tapauksessa lääkkeenjako kaappi, jota henkilökunta osaa käyttää syntyy teknistä tehokkuutta mutta jos lääkkeenjako kaappia ei osata käyttää syntyy teknistä tehottomuutta, vaikka teknologia onkin hankittuna.
Kustannustehokkuus nousee tässä tutkielmassa esille jo aikaisemmasta kirjallisuudesta, jossa on tutkittu mm. Tug-robotin tuovan säästöjä. Kustannustehokkuus voidaan määritellä seuraavasti: se on teknisen tehokkuuden parhaan teknologian käyttöä, jolloin tekninen tehokkuus on korkealla ja allokatiivisen tehokkuuden yhteissumma.
(Kangasharju 2008, 11–12.) Teknisen tehokkuuden ja kustannus tehokkuuden yhteydessä tarvitsee myös muistaa laitteiden hinnan huomiointi. Vaikka uusi laite olisi teknisesti parempi ja sillä tekninen tehokkuus paranee mutta laite on kallis, arvioidaan hyöty verrattuna kustannuksiin (Kangasharju 2008, 11). Teknistä tehokkuutta voidaan analysoida myös kustannus-hyöty-analyysin avulla. Tilanteessa, jossa arvioidaan, saadaanko uudella tekniikalla suurempi hyöty verrattuna kustannuksiin, on KHA yksi
analyysin tapa. Onko tekniikasta saatu hyöty suurempi vai onko kustannuksista tuleva tappio arvoltaan suurempi. Analyysiä varten tarvittaisiin tarkat kustannuksen hinnat, miten tehokkuus on arvotettu. Tarkkojen tietojen perusteella voitaisiin tehdä kustannus-hyöty-analyysi, jonka antaisi tietoa päätöksentekoon. Kustannustehokkuus on parhaimmillaan, kun käytössä on esimerkiksi lääkkeenjako kaappi. Oletuksena on, että henkilökunta osaa käyttää sitä. Uuden kaapin myötä henkilökunnan resurssit kohdennetaan eli tässä tapauksessa työtehtäviä järjestellään uudelleen, jotta työntekeminen olisi tehokasta. Kustannussäästöjä syntyy ajan myötä työntekijä maksuista, koska ihminen ei enää annostele/jaa lääkkeitä vaan automaatio tekee sen.
3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO 3.1 Integroiva kirjallisuuskatsaus
Tässä pro gradu tutkielmassa olen käyttänyt metodina integroivaa kirjallisuuskatsausta.
Kirjallisuuskatsauksessa tutkija kokoaa aikaisemmin aiheesta tehdyt tieteelliset tutkimukset ja tekee niistä päätelmiä. Tutkielmassa kirjallisuuskatsaus valikoitui metodiksi, koska aineiston määrä voisi muilla menetelmillä jäädä niukaksi. Tutkielma olisi voitu tehdä kyselytutkimuksella, mutta ongelmaksi nousee se, että terveydenhuollossa ei välttämättä ole kenelläkään vastauksia kysymyksiin automaatiosta ja robotiikasta. Tutkielma olisi voitu myös toteuttaa havainnoimalla millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on käytössä mutta myös siinä ongelmaksi voisi nousta havainnoitavan aineiston määrä. Edellä mainituista syistä kirjallisuuskatsaus oli aineiston keräämisen vuoksi järkevä tapa.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kerätä tietoa rajatusta aiheesta, kirjallisuuskatsaukseksi voi kutsua jo kahden tutkimuksen kokonaisuutta tai suurempaa kokonaisuutta, joten tämä on otettava huomioon. Tarkoituksena kirjallisuuskatsauksella on selvittää tutkittavan aiheen kokonaisuutta. Katsauksen avulla saadaan tietoa, kuinka paljon tutkimustietoa on olemassa ja millaisia tutkimuksia on tehty.
Kirjallisuuskatsauksella pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen ja tutkimusongelmaan. Ilman olemassa olevaa tietoa ei kirjallisuuskatsausta voi tehdä.
(Leino-Kilpi & Johansson 2007, 2–3.) Tämän tutkielman tutkimuskysymykset ovat esiteltynä tutkielman ensimmäisessä osioissa. Tutkimus kysymyksiin on tarkoitus pystyä vastaaman kirjallisuuden perusteella. Salminen (2011, 3) Mikä kirjallisuuskatsaus teoksessa on kerännyt perusteluja eri lähteistä miksi kirjallisuuskatsaus kannattaa tehdä. Se kehittää olemassa olevaa teoriaa ja mahdollisesti rakentaa uutta teoriaa siinä sivussa. Sen avulla voidaan arvioida olemassa olevaa teoriaa sekä sen avulla saadaan kokonaiskuva tutkittavasta ilmiöstä. Kirjallisuuskatsauksen avulla tunnistetaan ongelmia sekä sen avulla voidaan katsastaa historiallinen näkökulma tutkittavaan ilmiöön. Tässä tutkielmassa kirjallisuuskatsauksen tekeminen kokoaa kokonaiskuvaa automatiikasta ja robotiikasta sekä sen avulla voidaan tunnistaa ongelmia, kuten potilastuvallisuuden puutteita tai työturvallisuuden vaaroja.
Tutkielmassa tutkin hyötyjä ja hyötyjen avulla selvitetään kerätystä aineistosta millaisia hyötyjä turvallisuudesta, nousee esiin terveydenhuollossa.
Kirjallisuuskatsauksia tehdään eri tarpeisiin ja niillä voi olla hyvin erilainen kohdeyleisö. Cooper:n (1985, 10–12, 14–15) mukaan kirjallisuuskatsaukset jaetaan kohdistettuun aiheeseen, haluttuihin tuloksiin, näkökulmiin millä aineistoa tutkitaan, kirjallisuuskatsauksen kattavuuteen, järjestykseen, jonka mukaan kirjallisuuskatsauksen artikkelit on järjestetty ja kirjallisuuskatsauksen kohdeyleisöön. Torraco:n (2016) mukaan hyvin tehty kirjallisuuskatsaus on elementtejä yhdistävä. Siinä on kriittinen analyysi, johtopäätökset, jotka perustuvat kirjallisuuteen ja katsauksen myötä tulevat uudet tutkimus aiheet tuodaan esille.
Kirjallisuuskatsaus voidaan tehdä monella tapaa. Erilaiset tavat erottavat kuitenkin omat metodit sekä menetelmän erityispiirteet. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yleiskatsaus, jossa ei ole tiukkoja sääntöjä. Tutkittavasta ilmiöstä saadaan kuitenkin laaja-alainen kuva. Kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta kuitenkin voidaan erottaa kaksi eri tyyppiä integroiva kirjallisuuskatsaus ja narratiivinen kirjallisuuskatsaus. (Salminen 2011, 6–7.)
Tutkielma toteutetaan laadullisena integroivana kirjallisuuskatsauksena. Integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on, tutkia ilmiötä monipuolisti ja tuottaa laaja-alaisesti tietoa tutkittavan aiheen kirjallisuudesta. Integroivaa kirjallisuuskatsausta käytetään silloin, kun halutaan tuottaa uutta tietoa jo tutkitusta aiheesta. Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuksen aineiston valikointi ei ole yhtä tarkkaa kuin esimerkiksi systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja tämän vuoksi on mahdollista saada laajempi otos. Myöskään metodiset lähtökohdat eivät ole yhtä tarkkoja ja erilaisilla lähtökohdilla tehdyt tutkimukset sopivat integroivaan kirjallisuuskatsaukseen.
Integroivassa kirjallisuuskatsauksessa oleellista on kriittisesti arvioida tutkimuksenmateriaalia ja muodostaa niistä katsauksen perusta. (Salminen 2011, 8.) Tutkielman menetelmäksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus, koska tarkoituksena on saada mahdollisemman monipuolinen katsaus. Automatiikka ja robotiikka ovat uusia asioita terveydenhuollossa. Sen vuoksi integroiva kirjallisuuskatsaus sopi menetelmäksi paremmin kuin esimerkiksi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Integroiva
kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden kerätä aineistoa myös käsin hakemalla. Tässä tutkielmassa etsin aineistoa myös kirjallisuuskatsaukseen valikoitujen artikkeleiden lähdeluettelosta.
Torraco (2016) mukaan integroiva kirjallisuuskatsaus on tapa tuottaa uutta tietoa tutkit-tavasta aiheesta. Integroivaa kirjallisuuskatsausta tehdessä tarkastellaan, arvioidaan kriittisesti ja tehdään johtopäätöksiä kirjallisuuden perusteella, jotta saadaan uusia näkökulmia ja pohdintoja tutkittavasta aiheesta. Eräänä hyvänä tapana arvioida uusia aiheita on tehdä integroiva kirjallisuuskatsaus, koska sen avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä ja saada uusia näkökulmia aiheeseen erityisesti silloin, jos kirjallisuuden ja havaintojen välillä on epäjohdonmukaisuutta.
Integroiva kirjallisuuskatsaus tehdään tietyn rungon mukaan. Ensiksi päätetään tutkimuskysymykset, suunnitellaan aineiston keräys ja tehdään strategia, kerätään aineisto ja analysoidaan se, jonka jälkeen tulkitaan tulokset. Menetelmä kirjallisuudessa usein kuvattaan integroivan kirjallisuuskatsauksen tekoon viisi vaihetta Ensimmäiseksi tutkija muotoilee tutkimusongelman. Seuraavaksi hän kerää aineiston ja tekee kirjallisuushaut. Tämän jälkeen tutkija arvioi aineistonsa ja analysoi sen. Lopuksi tutkija tulkitsee aineiston ja esittää tulokset. (Flinkman & Salanterä 2007, 88.)
Laadullisessa tutkimuksessa aineiston kerää tutkija itse eli kyseessä on inhimillinen aineiston keräys menetelmä. Aineiston lisääntyessä tutkija tulee tietoisemmaksi tutkittavasta aiheesta ja sen seurauksena voi olla se, että näkökulmat ja tulkinnat elävät koko prosessin läpi. Laadullisessa tutkimuksessa tarvitsee antaa tilaa kesken tutkimusta nouseville aiheen omaispiirteille sekä niiden ilmiöille. (Aaltola & Valli 2010, 70, 74–
75.)
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden tarkastelussa voi esiintyä tutkimusmittausten vaihtelua mutta tutkijan tulee tiedostaa se ja osattava hallita sitä. Näin vaihtelu ei aiheuta ongelmia luotettavuudessa vaan sitä pidetään yhtenä osana laadullista tutkimusta. Läpi tutkimuksen on tutkijan hyvä tiedostaa, minkälaista vaihtelua tapahtuu
tutkijassa itsessään, aineistokeruumenetelmissä ja tutkittavassa ilmiössä. Tutkimuksen raportointi vaiheessa nämä huomiot on hyvä kirjata ylös (Aaltola & Valli 2010, 81–82).
3.2 Aineiston hankinta
Tarkoituksenani on löytää artikkeleita, joissa käsitellään automatiikkaa ja robotiikkaa ja millaisia hyötyjä niistä on saatu tai toivotaan saavan. Leikkausrobotit ovat iso kokonaisuus ja niitä on jo tutkittu paljon, joten päätin sulkea ne tutkielmani ulkopuolelle. Alustavien hakujen perusteella mahdollista vastata tutkimuskysymyksiin.
Olen tehnyt testihakuja useita kertoja ja hionut hakulausettani tarkasti, jotta saan tutkielmaan sopivimmat artikkelit. Testihakujen sekä Itä-Suomen yliopiston informaatikon avulla tein lopullisen hakulausakkeeni, jonka avulla sain alustavista hauistani hyviä otoksia.
Aineiston hankinnan tarkoituksena on saada mahdollisemman kattava otos. Aineistoa voi kerätä esimerkiksi eri tietokannoista ja lähdeluetteloista. Aineiston keruun suunnitteluun tulee varata riittävästi aikaa ja on tärkeää tehdä aineiston keruu mahdollisemman läpinäkyväksi, jotta sama haku voidaan suorittaa uudelleen ja näin varmistetaan myös kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta. Myös lukijan näkökulmasta on oleellista kuvata tiedonhaku mahdollisemman avoimesti, jotta lukija voi päättää onko kirjallisuuskatsauksessa hänelle oleellisia tutkimuksia ja tuloksia. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit tulee määritellä tarkasti ja perustella ne. (Flinkman & Salanterä 2007, 91.) Tutkielmassa tarkoituksena on tehdä kirjallisuuskatsaus cinahl, pubmed ja scobus tietokannoista ja näiden lisäksi tutkia valikoitujen artikkeleiden lähdeluetteloista sekä vielä niistä valikoitujen artikkeleiden lähdeluettelosta. Käsin haku lähdeluetteloista voi olla tuottoisaa, koska artikkelit, jotka valikoituvat kirjallisuuskatsaukseen ovat aihepiirin ytimessä. Oletettavasti myös näihin artikkeleihin on käytetty tasokkaita lähteitä, jotka sopivat tutkielmaan mukaan. Myös näihin artikkeleihin sovelletaan sisäänotto- ja poissulkukriteereitä.
Taulukko 1. Tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit
Englanninkieliset julkaisut Muun kieliset julkaisut kuin englanti Koko teksti saatavissa ilman maksua Maksulliset julkaisut
Otsikko tai tiivistelmä liittyy tutkimusaiheeseen
Otsikko tai tiivistelmä ei liity tutkimusaiheeseen
Vertaisarvioitu kirjallisuus Ei vertaisarvioitu kirjallisuus Käytössä oleva robotiikka ja automatiikka Sisältö ei ole tutkielmaan soveltuva Julkaistu vuosien 2015-2020 välillä Julkaistu vuosien 2015-2020 ulkopuolella
Tutkielman sisään- poissulkukriteerit olivat tarkoin valikoituja. Kielivalinta liittyi tutkijan omaan osaamiseen ja kielitaitoon. Tutkielmaan ei ole rahoitusta, joten tästä syystä maksullinen kirjallisuus poissuljettiin. Aineiston haku vaiheessa mukaan valikoitui ne artikkelit, joissa oli aineistoa koskien millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on käytössä. Valikoiduista artikkeleista tarkasteltiin hyötyjä. Tutkielmaan valikoitui ainoastaan vertaisarvioituja artikkeleita, jotta varmistutaan siitä että, tutkielman lähteet ovat laadukkaita ja tiedon laatu hyvää. Tutkielma olisi voitu suorittaa ilman julkaisun vuosirajaa mutta teknologia kehittyy koko ajan ja tässä tutkielmassa halutaan tuoda esille ne automatiikka ja robotiikka, joka on tällä hetkellä käytössä tai testi vaiheessa. Vuosiraja tuli tämän vuoksi. Vuonna 2009 oli haettu robotiikan patentteja hieman yli 200 kpl ja julkaisuja vuosien 2000- 2016 välisenä aikana Yhdysvalloissa 378 kpl (Ventä ym. 2018, 48). Hakuni tietokantoihin oli:
(automation or "robotic process automation" or "service robot”) AND (healthcare or
"health care" or hospital or "health services" or "health facilities"))NOT (surgery or surgical or medicine).
Scobus tietokantaan tein myös maa rajauksen eli otin mukaan jokaiselta mantereelta eniten hakuja tuottaneen maan eli USA, Iso-Britannia, Egypti, Meksiko ja Australia.
Maa rajaus ei kuitenkaan tarkoittanut automaattisesti tutkielmaan sisäänottoa vaan artikkelin piti muutoinkin olla soveltuva. Haun ensimmäisen vaiheen jälkeen dokumentteja 2334 ja tutkielmana valikoitui 20 dokumenttia.
Ohjelmisto robotiikan osalta päädyttiin vielä tekemään käsihakua, koska ohjelmisto robotiikan osuus jäi erittäin niukaksi. Haku tehtiin scobus tietokantaan, josta tuloksia tuli 28 hakulausekkeella "Robotic process automation" AND healthcare. Kuitenkaan näistä artikkeleista mikään ei ollut tutkielmaan sopiva. Myöskään artikkeleiden lähdeluettelosta ei löytynyt sopivia artikkeleita. Pubmed hakukannasta samalla hakulauseella ei tullut yhtään osumaa. Cinahl tietokannasta saatiin neljä tulosta ja kun
rajasi vertaisarvioituihin artikkeleihin tuli tuloksia yksi. Myöskään tämä ei vastannut tutkimuskysymykseen. Kaikki ohjelmistorobotiikkaan liittyvät hakutulokset olivat julkaistu vuoden 2015 aikana tai jälkeen. Vuosirajausta hauissa ei ollut mukana.
Yhteenvetona voisi todeta, että ohjelmistorobotiikka on vielä tuore asia ja tutkittua tietoa ei ole vielä siis saatavilla ainakaan näillä hakuehdoilla. Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu hakuprosessi (Kuvio 2 ja 3).
KUVIO 2. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaun prosessi
Hakulausakkeen mukaiset dokumentit N=32 Scobus=28 Cinahl=1
Pubmed=0 Otsikoiden perusteella
hylätyt dokumentit Scobus=24 Cinahl=1
Otsikoiden perusteella valikoidut dokumentit Scobus=4
Tiivistelmän perusteella hylätyt
dokumentit Scobus=4
Tiivistelmän perusteella valikoidut dokumentit
=0
KUVIO 3. Ohjelmisto robotiikka lisähaun prosessi
Näiden 20 valikoidun artikkelin lähdeluettelosta vielä etsin sopivia lähteitä tutkielmaan.
Lopulta valikoitui vielä 11 artikkelia lisää, jotka sopivat kriteeristöön.
Artikkeleita valitessa kiinnitin huomiota sisällön sopivuudesta tutkielmaan. Otsikko tasolla sain rajattua artikkeleita pois. Erityisesti Scopus-tietokannassa oli paljon artikkeleita, jotka otsikko tasolla viittasivat pelkästään tekniikan alaan ja tietokonetekniikkaan. Otsikossa ei ollut viitteitä siitä, että ne olisivat soveltuneet tähän tutkielmaan ja siksi ne rajautuivat ulos. Vaikka olin hakulausekkeessa pyrkinyt rajaamaan lääketieteen pois tuli siitä huolimatta tuloksiin esimerkiksi leikkausrobotteihin liittyviä dokumentteja, joita en ottanut mukaan tutkielmaani.
Leikkausrobottien rajaamisen perusteluna toimii se, että ne ovat laajasti käytössä, joten niistä myös löytyy hyvin tutkittua tietoa. Esimerkiksi Suomeen tuli vuonna 2000 ensimmäinen leikkausrobotti Tampereen yliopistollisen sairaalaan ja Yhdysvalloissa
joka kolmas sairaala omistaa leikkausrobotin ja vuonna 2018 leikkauksia oli tehty yli 3 miljoonaa ympäri maailmaa. (Alho ym. 2018, 8; Beane 2018.) Ensimmäinen dokumentoitu robottinen leikkaus on tehty vuonna 1985, 1998 da Vinci systeemi esiteltiin ensimmäisen kerran kaupalliseen tarkoitukseen saksalaisessa sairaalassa ja vuonna 1999 se asetettiin vapaille markkinoille. Vuosien 2007-2013 1.7 miljoonaa operaatiota tehtiin da Vinci robotiikan avulla pelkästään Yhdysvalloissa. (Marino, Shabat, Gullotta, Komarowski 2018.)
Kaikki tiivistelmät olivat saatavilla lukuun ottamatta cinahl-tietokannan 4 artikkelia.
Tiivistelmien avulla osasta artikkeleista sai hyvin selville sopivatko ne tutkielmaan vai ei sisäänottokriteereiden mukaisesti. Kuitenkin suhteellisen suuri joukko artikkeleita jäi koko tekstin tarkasteluun, koska tiivistelmästä ei esimerkiksi selvinnyt oliko artikkelissa oleva automatiikka tai robotiikka jo käytössä tai edes kokeiluasteella terveydenhuollossa. Koko tekstin tarkastelun jälkeen artikkeleita jäi 20 kappaletta, jotka sopivat tutkielmaan. 20 valitun artikkelin lähdeluetteloista valikoitui vielä 11 artikkelia.
Jokaisen tutkimuksen lähdeluettelo käytiin läpi yksitellen. Sopivat artikkelit valikoituivat tarkempaan tarkasteluun. Tarkastelussa luettiin koko teksti ja jos se täytti, sisäänottokriteerit artikkeli valikoitui mukaan. Valikoitujen artikkeleiden lähdeluetteloista etsittiin myös sopivia artikkeleita mutta sieltä ei löytynyt tutkielmaan sopivia artikkeleita tai ne eivät täyttäneet sisäänottokriteereitä. Yhteensä artikkeleita valikoitui 31 kappaletta tutkielmaan. Artikkelit noudattivat sisäänottokriteerejä.
Valikoin artikkelit, joista käy ilmi, että niitä käytetään terveydenhuollossa jo tai niitä oli tutkittu ihmisten käytössä. Artikkeleita valikoidessa en huomioinut artikkelin alkuperäistä tarkoitusta vaan pyrin löytämään ne artikkelit, joista saan vastauksen tutkimuskysymykseeni. Valitut artikkelit olivat tutkimuksia ja artikkeleita laidasta laitaan mutta kaikki vertaisarvioitu. Liitteenä (LIITE 1) artikkelilista, josta selviää kirjoittaja, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, automatiikan ja robotiikan laatu sekä millaista hyötyä valitussa artikkelissa oli.
31 artikkelista 11 oli yhdysvaltalaisten kirjoittajien kirjoittama, yksi oli kirjoitettu kanadalaisen kirjoittajan kanssa, yksi artikkeli oli kokonaan kanadalaisen kirjoittama.
12 artikkelia oli eurooppalaisten kirjoittamia, yksi artikkeleista oli suomesta muut muualta Euroopasta. Kaksi artikkelia oli australialaisen kirjoittamia ja kahdesta toinen
kirjoitettu yhdessä Uusi-seelantilaisen kirjoittajan kanssa. Korean tasavallasta oli yksi artikkeli, jossa yksi kirjoittaja oli USA:sta. Yksi artikkeli oli Saudi-Arabiasta, yksi Nigeriasta ja yksi Etelä-Afrikasta. Artikkeleita oli kaikista muista maanosista paitsi Etelä-Amerikasta. Yllättävää on, että Aasian maat eivät nousseet esille hauissa tämän enempää. Artikkelit jakautuivat tasaisesti Euroopan ja USA:n välille.
Tutkielmassa aikaisemmin on määritelty ohjelmistorobotiikan mutta koska haku ei tuottanut tuloksia kokeilin vielä hakea artificial intelligence eli keinoälyn nimellä.
Tuloksia tuli jokaiseen tietokantaan paljon. Tässä kohtaa haluan vielä erotella tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan eron. Tekoälyä sekä ohjelmistorobotiikkaa käytetään organisaatioissa. Ohjelmistorobotiikkaa käytetään rutiininomaisissa tehtävissä, joita ihminen normaalisti tekisi, se ei päättele vaan noudattaa sille annettuja tehtäviä. Tekoäly taas päättelee ja ratkaisee ongelmia. (Kääriäinen, Aihkisalo, Halen, Holmström, Jurmu, Matinmikko, Seppälä, Tihinen, Tirronen 2018, 8.) Tekoälyn käsitteellistäminen on haastavaa, koska se on niin laaja sekä moniulotteinen asia. Laajan ja moniulotteisen siitä tekee se, että ei ole yksi teknologia vaan koostuu monesta eri menetelmästä, teknologiasta, sovelluksesta ja jopa tutkimussuunnasta. Yhtenä tekoälyn suuntauksena on pidetty digitalisaatiota, jossa tekoäly, sen menetelmät, teknologiat ja sovellukset olisivat osa digitalisaatiota. (Ailisto, Heikkilä, Helaakoski, Neuvonen, Seppälä 2018, 6.) Kuten tekoälyn käsitteellisestämisetä käy ilmi sen olevan laaja kokonaisuus sekä sen tehtävä on eri kuin ohjelmistorobotiikalla, joten sen tutkiminen on oma tutkimusaiheensa eikä näin ollen tekoälyä sisällytetä tähän tutkielmaan.
3.3 Aineiston analyysi
Analysoin saadun aineiston sisällönanalyysillä.
Sisällönanalyysin tarkoitus on analysoida kirjallisuuskatsauksen aineisto objektiivisesti ja systemaattisesti. Sisällönanalyysin avulla saadaan tiivis kuvaus tutkittavasta ilmiöstä ja sen yleismuoto. Sisällönanalyysin tarkoituksena on järjestää aineisto niin, että siitä voidaan tehdä johtopäätökset. Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida erilaisia dokumentteja. Dokumentit voivat olla kirjoja, artikkeleita, päiväkirjoja, kirjeitä, haastattelu, puhe, keskustelu, dialogi ja raportti. Melkein minkä tahansa materiaalin voi
analysoida sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on saanut myös kritiikkiä, koska sen avulla saadaan aineisto järjestykseen johtopäätösten tekoa varten mutta johtopäätökset voivat jäädä pintapuolisiksi ja sisällönanalyysin avulla analysoitu aineisto esitellään tuloksina. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Teorialähtöinen sisällönanalyysi on yksi keino analysoida aineistoa. Teorialähtöinen aineiston analyysi perustuu teoriaan, malliin tai käsitejärjestelmään. Ensimmäiseksi teorialähtöisessä sisällönanalyysissä tulee muodostaa analyysirunko. Analyysirunko perustuu esimerkiksi teoriaan. Analyysirungon perusteella muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita. Luokitusten tai kategorioiden luomiseen käytetään sisällönanalyysin periaatteita. Aineistosta valitaan ne asiat, jotka kuuluvat analyysirunkoon ja sitten ne asiat, jotka eivät kuulu runkoon mutta ovat olennaisia.
Ulkopuolelle jääneet asiat voidaan luokitella aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Luokittelussa tutkimusaineisto järjestellään. Se voi olla hyvin yksinkertaista ja alkeellista luokittelua. Tarkoituksena on määritellä erilaisia luokkia. (Tuomi &
Sarajärvi 2018.)
Tässä tutkielmassa teoriasta nousivat esille automatiikka ja robotiikka sekä voimavarat/resurssit, joita tutkitaan terveystaloustieteessä. Kirjallisuudesta nousi esille automatiikasta ja robotiikasta saatua tehokkuutta ja turvallisuutta, kuten lääkkeenjakokaapin tuoma potilasturvallisuuden lisääntyminen. Näiden perusteella muodostin analyysirungon. Analyysirunko oli molemmissa tutkimuskysymyksissä oma, koska automatiikan ja robotiikan teoriaa ohjasivat eri asiat kuin hyötyjen.
Huomautuksena kuitenkin se, että vaikka teoria vahvasti nojaa talouteen tässä tutkielmassa ja aineistonanalyysissä ei ole tarkoitus analysoida talouden näkökulmia muuta kuin, jos ne aineistosta nousee esille esimerkiksi tehokkuuden näkökulmasta mutta puhtaasti pelkkää taloutta ei ole tarkoitus analysoida. Analyysirungon avulla lähdin selvittämään aineistosta millaista automatiikkaa ja robotiikka on. Luin artikkeleita läpi ja aloin alleviivaamana kaikki havainnot, jotka liittyivät automatiikkaan ja robotiikkaan sekä sen analyysirunkoon. Etsin vastausta kysymykseen millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on käytössä terveydenhuollossa. Haasteta analyysille toi aineiston laatu sekä englanninkielisten ilmaisujen kääntäminen suomeksi.
Alleviivaukset kirjoitin ylös Exceliin. Tarkastelin ylös kirjoittamiani asioita. Tämän
jälkeen aloin luokittelemaan aineistoa. Luokittelin samankaltaiset havainnot samaan ryhmään. Tämän jälkeen muodostin alaluokkia. Alaluokkia sain 4 kappaletta. Ne olivat apteekki automaatio, laboratorio automaatio, avustava robotiikka ja automaatio sekä automaattinen teleterveys. Kuten jo aikaisemmin mainitsin käännöksen vaikeudesta, koska kaikille englanninkielisille käsitteille ei välttämättä löydy suoraa käännöstä.
Neljän alaluokituksen mukaan päädyin kahteen pääluokkaan ja ne olivat automaatio sekä robotiikka. Teoriaohjaavasti pääluokkia oli kaksi automaatio ja robotiikka. Kuvio 4 esimerkkinä aineiston luokittelusta. Ensimmäisessä laatikossa on havainto analyysirungon mukaisesti. Tämän jälkeen on alaluokka, johon kuului apteekki automaatio. Sen jälkeen muodostui pääluokka, joka oli automaatio.
KUVIO 4. Aineiston luokittelu
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineiston analysoinnin jälkeen siirryin analysoimaan aineistoa, koskien millaisia hyötyjä artikkeleissa esiintyy. Aineisto on sama molempiin tutkimuskysymyksissä mutta päädyin analysoimaan aineiston kahdessa osassa. Tämä helpotti minun omaa työskentelyäni. Analyysirungon avulla lähdin etsimään hyötyjä.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineiston analysoinnin jälkeen siirryin analysoimaan aineistoa, koskien millaisia hyötyjä artikkeleissa esiintyy. Aineisto on sama molempiin tutkimuskysymyksissä mutta päädyin analysoimaan aineiston kahdessa osassa. Tämä helpotti minun omaa työskentelyäni. Analyysirungon avulla lähdin etsimään hyötyjä.