Olen teoriaosuudessa Wibergin analyysin avulla tehnyt kustannus-hyöty-analyysin niillä tiedoilla, jotka olivat käytössä. Esimerkkinä käytin lääkkeenjakokaappia, jolla on todettu saavan useita hyötyä mutta yksi, joka nousee erityisesti esille tutkielman aineistosta, on se että potilasturvallisuus paranee. Kustannus-hyöty-analyysiä voisi
käyttää myös tehokkuuden arvioinnissa hyväksi. Tässäkin esimerkkinä voisi käyttää lääkkeenjakokaappia. Onko saatava hyöty suurempi kuin kuinka paljon kaappista tulee kustannuksia eli tehokkuuden kohdalla täytyisi miettiä työntekijöiden käyttämää aikaa ennen kaappia verrattuna kaapinkäyttöönoton jälkeen. Lääkkeenjakokaapin tuomaa hyötyä on vaikea arvottaa mutta kompensoinnin avulla sille saataisiin varmasti hyvä arvo. Kustannus-hyöty-analyysi sopisi tämän kaltaisten asioiden arvioimiseen mutta ennen kunnollista analyysiä tarvitsee saada kaikki tarvittavat tiedot.
5 TULOKSET 5.1 Automaatio
Automaatio on tehokkuuteen, tuottavuuteen, laatuun ja luotettavuuteen keskittyvä järjestelmä, joka toimii itsenäisesti erilaisissa strukturoiduissa ympäritöissä (Goldberg 2012, 1). Terveydenhuollossa on käytössä erilaista automaatiota, kuten lääketeollisuuteen liittyvä automaatio, laboratorio automaatio ja teleautomaatio.
Yhdysvalloissa käytetään automaattista lääkkeenjakoa laajasi eri sairaaloiden apteekeissa (Gray, Ludwig, Temple, Melby & Rough 2013, 1322; Pedersen, Schneider
& Scheckelhoff 2015, 1121–1122). Erilaiset automaattiset lääkkeenjakokaapit ovat olleet markkinoilla yli vuosikymmenen. Lääkekaapeilla haetaan ratkaisuja lääkehoidossa tapahtuville virheille. Teoreettisia hyötyjä automaattisille lääkkeenjakokaapeille ovat lääke varaston kontrolli, lääkitysvirheiden väheneminen ja työnkulku on tehokkaampaa. Automaattinen lääkkeenjaon teknologia kehittyy edelleen ja tulevaisuudessa voi olla hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja. (Spinks, Kirkpatrick &
Wheeler 2017, 394.)
The first system was a complex automated medication system (cAMS), which combined the electronic medication admistration record (eMAR), automated drug dispending, and ADC and BCMA (Risør, Lisby &
Sørensen 2018, 458).
Näitä lääkkeenjakokaappeja on käytössä terveydenhuollossa, kuten Tanskassa oli kokeilussa kompleksi automaattinen lääkitys systeemi, joka sisältää elektronisen lääkityksen dokumentaation, automaattisen lääkkeen jaon sekä viivakoodilla toimivan lääkkeenjaon dokumentaation. Myös yksinkertaisempia vaihtoehtoja on, kuten automaattinen lääkkeen jako kaappi, jossa lääkkeet pakataan joko yksittäisiin- tai useampaan pussiin, josta ne annostellaan. (Risør ym. 2018, 457–458.)
Osa automaattisista lääkkeenjako systeemeistä on kohdistettu tietyille asiakasryhmille, kuten ikäihmisille tai kroonista sairautta sairastaville. Ikäihmiset saavat lääkkeensä palvelutaloihin annosjakelusta, jossa kone jakaa automaattisesti lääkkeet annospusseihin. Kroonista sairautta sairastavat kroonisessa vaiheessa olevat potilaat saavat apteekkiin reseptin, josta se lähetetään keskusjakeluyksikköön, jossa
puoliautomaatti jakaa lääkkeet ja ne toimitetaan suoraan esimerkiksi terveyskeskukseen, josta asiakas hakee ne. Tallainen systeemi on käytössä Etelä- Afrikassa. Englannissa yksityisellä sektorilla on käytössä hub and spoke malli. Keskus eli hub jakaa lääkkeet elektronisen reseptin mukaan ja sieltä ne lähetetään apteekkiin eli spoke, josta asiakas hakee ne. (Magadzire, Marchal, Ward 2015; Sprinks ym. 2017, 394–396.)
In the ADD service, the patient´s regurarly used medicines are packed by a machine in plastic unit-dose bags according to the time of admistration.
Each unit-dose bag is labeled whit patient data, drug contents and admistration time (Sinnemäki, Airaksinen, Malaste, Saatamoinen 2017, 380).
Suomessa on käytössä annosjakelu, jossa lääkkeet on annosteltu yksittäisiin pusseihin annosaikoihin koneen avulla. Jokaisessa pussissa on potilaan tiedot, lääke sekä milloin lääke tulee ottaa. Vuoden 2016 lopussa 49 500 asiakasta oli annosjakelun piirissä suomessa. (Sinnemäki ym. 2017, 379–383.)
Espanjassa tutkittiin kuinka, automaattisella lääkkeenjaolla voidaan vaikuttaa lääkitysvirheisiin. Käytössä oli automaattinen lääkkeenjako kaappi, jossa oli varastointi mahdollisuus käyttäen viivakoodia. Yli 400 lääkkeelle oli jako mahdollisuus. Kaappi käyttää elektronista reseptiä. Lääkkeet tulevat pusseihin, joissa on viivakoodi, potilaan nimi, missä potilas asuu, päivä ja aika milloin lääke tulee ottaa, lääkkeen nimi ja annostus sekä kuinka monta lääkettä pussissa tulisi olla. Käytössä on myös laite, joka tarkastaa jaetut lääkkeet. Kone lukee viivakoodin ja ottaa kuvan jokaisesta pussista. Jos virheitä havaitaan, tarvitsee ne manuaalisesti tarkastaa. Kaikki lääkkeet tarkastetaan apteekissa. Lääkkeet, joita ei voi jakaa kaapissa valmistetaan ne lääkkeenjako kaapin ulkopuolella, kuten nesteet inhaloitavat lääkkeet yms. (Beobide-Telleria, Ferro-Uriguen, Miro-Isasi, Martinez, Arrechea & Genua-Goena 2017, 141–144.)
In October 2012 the department of pathology and laboratory medicine began to implement total laboratory automation(TLA), which went live partially in 2013 and was comleted in 2016. TLA compassed preanalytical proseccing, automated chemistry, immunoassay, serology, infectious
diseases and post analytical storage (Ellison, Alharbi, Alkaf, Elimam, Alfaries, Nounou, Nasr & Owaidah 2018, 352–353).
Vuonna 2012 Saudi-Arabiassa aloitettiin implentoimaan täysin automatisoitua laboratoriota, johon kuuluin hematologian, kemian ja serologian alat. 2013 aloitetiin asteittain siirtymään automatisoituun laboratorioon ja vuonna 2016 se oli kokonaan automatisoitu. Automaattinen laboratorioon kuuluin preanalyyttinen prosessi, automaattinen kemia, immunomääritys, serologia, infektio sairaudet ja näytteiden säilytys mahdollisuus. Automaattinen laboratorio yhdistettiin eri IT- toimiin. (Ellison ym. 2018, 352–353.) Yhdyisvalloissa Floridan osavaltoissa toimivassa Sarasota memorial sairaalassa vuonna 2018 otettiin käyttöön automaattinen laboratorio linja.
Ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa oleva linjasto prosessoi potilaiden näytteet alusta loppuun käyttäen Siemenssin uutta laboratorio automaatio systeemiä. (Moynihan &
Wider 2019, 20–21.)
We report on the first randomised controlled trial of automated short message service appointment reminders in a psychosis community services in the UK. Participants were randomly allocated to receiving/not receiving automated text message appointment reminders on teheir personal mobilephones 7 day and 1 day before each appointment.
(Kravariti, Reeve-Mates, Da Gama Pires, Tsakanikos, Hayes, Renshaw, McAllister, Bhavsar, Patterson, Daley, Stewart, Pritchard, Shetty, Ramsay, Perez-Iglesias & McGuire 2018, 15.)
Isossa-Britanniassa on käytössä automaattinen varatun ajanmuistutus. Aikaisemmin mielenterveys asiakkaat olivat tämän automaation ulkopuolella mutta nyt tutkimuksessa tutkittiin mielenterveys asiakkaiden automaattista tekstiviesti muistutusta. Muistus viesti, lähetettiin seitsemän päivää ennen ajanvarausta ja yksi päivä ennen. (Kravariti ym. 2018, 15.) Nigeriassa on tutkittu psykiatrisilla potilailla muistutus puhelinsoittoja ja tekstiviestejä tulevista ajoista. On todettu tekstiviestien olevan parempi vaihtoehto muistutukseen sen halpuuden ja helppouden vuoksi. (Thomas, Lawani & James 2017, 75.)
Interaktiivinen äänipuhelu tunnistaa riskin kirroosipotilaiden uudelle sairaalajaksolle joutumisen. Kirroosi potilaat saivat joka viikko äänipuhelun. Potilaat itse sopivat
parhaan ajan automaattiselle puhelulle. Puhelun kysymyksiin he vastasivat numeronäppäimillä. Kysymyksien avulla pyrittiin seulomaan ne, joilla on riski uudestaan sairaalaan joutumisesta. Hepatologinen hoitaja sai ilmoituksen jokaisesta potilaasta, jonka ennuste näytti johtavan uudelle sairaala jaksolle. (Thompson, Volk, Kim & Piette 2015, 3563–3569.) Teleterveys mielenterveyspotilaille on lisääntymässä.
Mielenterveyspotilaille on tarjolla mobiilipalvelua, jossa joka viikko vastataan 10 kysymykseen, jotka varoittavat sairauden aktivoitumisen mahdollisuudesta. Hoitava psykiatri saa tiedon, jos pisteytys nousee liian korkeaksi. Toinen vastaavanlainen automaattinen teleterveys ohjelma on health buddy. Health buddy on kellon kokoinen laite, sisältäen neljä nappia ja näytön. Jokainen ”tapaaminen” kestää noin 5-10 minuuttia. Kysymykset liittyvät oireisiin ja kuinka niiden kanssa pärjää. Vastaukset annetaan näppäimillä, jotka ovat laitteessa. Jokaisen ”tapaamisen” lopussa testataan vielä, kuinka motivoitunut vastaaja on ollut. Vastaukset saa telehoitaja. (Pratt, Naslund, Wolfie, Santos & Bartels 2015, 261–264.)
Internetissä tapahtuva ajanvaraus systeemi SaaS mahdollistaa asiakkaiden ajanvarauksen lääkärinvastaanotolle kellon ympäri (Leung & Nohr 2019, 271, 274).
Myös toisessa tutkimuksessa on tutkittu internetpohjaista ajanvaraussysteemiä. Kuten Saas-systeemissä myös tässä tutkimuksessa on nostettu esille joustavuus ajanvarauksessa. (Zhao, Yoo, Lavoie, Lavoie & Simoes 2017.) Kroonista kardiologista sairautta sairastavat voivat käyttää älypuhelinta telemonitoroimiseeen. Tutkimukseen osallistui 15 ihmistä, joilla oli krooninen sydänsairaus. Tutkimuksessa puhelimen avulla monitoroitiin potilaita, käyttäen erilaisia sensoreita. (Aranki, Kurillo, Yan, Liebovitz &
Bajcsy 2016, 206–207, 210.) Tänä päivänä on mahdollista kerätä ja lähettää terveystietoja puhelimen kautta terveydenhuollon ammattilaiselle. Tiedot voivat olla sydämen syke, verenpaine tai verensokeri. Tällaista palvelua kutsutaan telemonitorointi systeemiksi. On olemassa myös automaattinen työkalu, joka esimerkiksi analysoi sydänfilmin. Rfid-tunnisteen kautta ”MiTag eli lääketieteen informatio tarra” seurattiin ja monitoroitiin terveydentilaa akuutin sairauden yhteydessä. Tilaa pystytiin seuraamaan sieltä missä tapahtumat alkoivat aina ambulanssiin ja sairaalaan. (Shahzad, Lee, Kim &
Xiong 2018, 1–12.) Ruotsissa kotihoidossa on käytössä e-terveyspalvelut. Käytössä on mobiilikirjaaminen, yö kameravalvonta, robotteja, erilaisia sensoreita ja hälytyksiä, digitaalisia hälytyksiä, digitaalisia kelloja ja digitaalinen suunnittelutyökalu. Ruotsin
kotihoidossa on käytössä mobiilitekniikka. Kotihoito ei käytä avaimia vaan lukot aukeavat digitaalisesti osalla asiakkaista, digitaalinen lääkkeiden kirjaus, potilastietojärjestelmä e-palveluna, mobiilidokumentaatio osalla työntekijöistä(projekti), GPS sekä pääsy tiettyihin oleellisiin tietoihin puhelimella. (Rydenfält, Persson, Erlingsdottir & Johansson 2019, 366–372.) Seuraavassa taulukossa lisää automaatiotta, jota käytetään ruotsissa kotihoidossa sekä jota ollaan implantoimassa seuraavan vuoden aikana:
KUVIO 8. Ruotsin kotihoidossa käytettävä ja käyttöönottava automatiikka (Rydenfält ym. 2019,