Aineistosta esille nousee erilaisia hyötyjä. Hyöty voi olla yksilön hyöty tai organisaation hyöty. Hyöty voi olla artikkelin teoriaosuudesta tai artikkelin tulos osuudesta. Kaikki hyödyt sisällytetään tutkielmaan mitä artikkeleissa esiintyy.
Analyysin perusteella esiin nousee kolme pääluokkaa, jotka ovat laatu, turvallisuus ja tehokkuus. Aineistossa hyötyjä esiintyi eri tavalla eri artikkeleissa. Joidenkin artikkelien kohdalla hyötyjä oli vähän ja taas toisten kohdalla niitä oli paljon. Liitteessä 1 lista artikkelien hyödyistä eriteltynä.
Laatu
Laatu oli ainut pääluokka, joka ei noussut teoriasta selkeästi esille. Peilatessa teoriaan aika moni asia voitaisiin tarkastella laadun näkökulmasta, kuten hoidon järjestäminen.
Tässä tutkielmassa etsittiin hyötyjä ja laatu nousi omaksi luokaksi. Laatua on monenlaista. Se voi olla esimerkiksi elämänlaadun paranemista tai sitä, että ihminen pystyy asumaan kotona mahdollisemman pitkään joko omatoimisesti robotin avustamana tai sitten robotin ja ihmisen avustaman. Laatu on sitä, että hoito on potilas/asiakaskeskeistä. Tämä tarkoittaa potilaan/asiakkaan näkökulman miettimistä palveluiden tarjoamisen yhteydessä eli esimerkiksi internetperäinen ajanvarausjärjestelmä, joka mahdollistaa ajanvarauksen mihin kellonaikaan tahansa.
Tällöin hoidon laatu paranee. Laaduksi voidaan luokitella myös potilasturvallisuuden paraneminen. Mikä olisi parempi laadun mittari kuin potilasturvallisuuden paraneminen mutta tutkielmassa kuitenkin potilasturvallisuus luokiteltiin turvallisuuden luokkaan.
Esimerkiksi lääkitysvirheiden väheneminen on turvallisuuteen liittyvä asia enemmän kuin laatuun tässä tutkielmassa.
Literature in the field of assistive technology reveals that the appliances are viewed as a means of saving resources and improving traditional healthcare delivery and as a means of stimulating user‐directed self‐management and quality of life (Beedholm ym. 2015, 280).
Laatu nousi esiin robotiikkaan liittyvissä artikkeleissa. Kirjallisuudessa elämän laadun paranemista ja oman elämän hallintaa pidetään avustavan teknologian mukana tulevana hyötynä (Beedholmn ym. 2015, 280). Alzheimerin tauti vaikeuttaa kotona pärjäämistä, useat tutkijat painottivat robottien tuovan tähän helpotusta ja lisäävän elämänlaatua.
Päivittäiset toiminnot helpottuvat robotteja käyttämällä sekä itsenäisyys säilyy. (Wang ym. 2017, 67–68).
A crucial factor for independent living is the ability to maintain personal hygiene. In Western culture personal hygiene is one of the most sensitive and intimate subjects and is usually carried out in privacy. Relying on support from relatives or home care services is often accompanied by feelings of shame and helplessness. In this situation an automated showering support system can foster independent living with dignity and may relieve stress of family members or professional caregivers. (Klein &
Schlömer 2017, 25)
Elämänlaatua parantaa esimerkiksi itse suihkussa käyminen avustavan teknologian hyödyntämänä. Tutkijoiden mukaan mittari kotona itsenäisesti pärjäämisessä on omasta hygieniasta huolehtiminen. Tämä lisää arvokkuutta ja voi vähentää stressiä. (Klein &
Schlömer 2017, 25)
What became apparent is that potential users are open to the idea of having a robot to support them in their daily life (Bedaf, Draper, Gelderblom, Sorell & Witte 2016, 418).
Oleellista elämänlaadun paranemisessa on asiakkaiden hyväksyntä automatiikalle tai robotiikalle. Tutkimuksen mukaan tutkimuksessa olleet ikäihmiset ovat avoimin mielin robotteja kohtaan, jos ne pystyvät auttamaan heitä päivittäisissä toiminnoissa (Bedaf ym. 2016, 418).
Previous research indicates that eHealt can improve patient safety and make care more efficient and more patient centered (Rydenfält ym 2019, 366).
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet e-palveluiden nostavan potilaan/asiakkaankeskiöön (Rydenfält ym. 2019, 366).
It improves flexibility for the patient as they can make an appointment online without restricting to business hours. It also improves patient satisfaction. ((Leung & Nohr 2019, 274).)
Internetissä tehtävä ajanvaraus lisää joustavuutta asiakkaille ja lisää potilas tyytyväisyyttä (Leung & Nohr 2019, 274). Potilastyytyväisyyden lisäksi asiakas on nostettu keskiöön internetajanvarauksessa. Internet pohjaisen ajanvarauksen arvioinnissa huomioidaan myös odotusajat. Pitkät odotusajat voivat viedä asiakkaita toisille palveluntarjoajille. ( Zhao ym. 2017.)
In the case of the chronic dispensing unit (CDU), existing evidence suggests to some degree that the CDU objectives have been achieved and cite benefits such as reduced waiting times, patients’ improved experiences with healthcare services and their motivation to remain stable, increased time for patient counselling, and pharmacists’ ability to serve more than double the number of people they served prior to CDU implementation (Magadzire 2015).
Kroonisen sairauden hoitoon tarkoitettu lääkekaappi on tutkimuksen mukaan tuonut hyötyä asiakkaalle. Sen ansioista jonotusajat ovat lyhyempiä ja asiakkaat saavat enemmän aikaa ohjaukseen. (Magadzire 2015.)
Turvallisuus
Turvallisuuteen liittyviä hyötyjä nousi kaksi esille. Potilaisiin liittyvä turvallisuus ja työntekijöiden turvallisuus. Näistä suurempana esillä oli potilasturvallisuus.
Potilasturvallisuus nousi monissa tutkimuksissa esille hyötynä. Siihen liittyi lääkitysvirheiden väheneminen, jota useassa tutkimuksessa korostettiin. Se korostui tutkimustuloksissa esille kaikista eniten. Erilaisten lääkekaappien ja proseduurien ansioista potilasturvallisuus parani. Proseduurien ansioista kaikki toimivat samalla tavalla ja tehtäviin tuli rutiini. Työntekijöiden turvallisuutta lisäsi apteekissa toimivat robotit, jotka valmistivat lääkkeen ihmisen sijasta tai laboratoriossa automaation ansioista biologisille näytteille altistuminen pieneni. Automaation tai robotiikan avulla potilasturvallisuutta sekä työntekijän turvallisuutta oli tutkitusti saatu paremmaksi.
Theoretical benefits include efficienies in pharmacy workflow, improved stock control and enhanced safety through the reduction of dispensing errors. (Sprinks ym. 1016, 394).
Potilasturvallisuus oli parantunut automaattisen lääkkeenjaon myötä. Teoreettinen hyöty oli turvallisuuden parantuminen lääkevirheiden vähenemisen vuoksi (Spinks ym. 2016, 394).
Automated Dispensing Systems (ADS) increase the efficiency of medication dispensing, and most studies have found that they decrease the number of MEs. The results indicate that the introduction of an Automated Tablet Dispensing and Packaging System (ATDPS) significantly decreased (i.e. a relative decrease of 91%) the number of reported DEs, and also decreased the number and severity of DEs that reached the patient. (Beobide-Telleria ym. 2017, 142,144.)
Automaattisen lääkkeenjako ja tarkastuskaapin ansiosta lääkevirheitä raportoitiin vähemmän sekä vakavia lääkkeenjako virheitä tapahtui vähemmän. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että automaattisen lääkkeenjako systeemin ansiosta lääkitys virheet ovat laskeneet. (Beobide-Telleria ym. 2017, 142,144.)
There is also some evidence that patients may benefit if their medications are reviewed as part of the ADD procedure. First, the ADD procedure in Finland includes a prescription review for each patient before the enrollment. At minimum, doses, duplications and drug–drug interactions are checked during the prescription review. (Sinnemäki ym. 2017.)
Potilaille on myös hyötyä annosjakelusta. Annosjakelun proseduuriin kuuluu lääkityksen tarkastus. Lääkityksen tarkastus tarkoittaa reseptien tarkastusta, annostusta yms. ja on todettu tämän vähentävän tutkimuksessa käytettävien kontrollilääkkeiden määrää. (Sinnemäki ym. 2017.) Lääkkeiden täydennys kaappeihin ei vaaranna potilasturvallisuutta. Automaattinen lääkkeenjako systeemin käytön lisääntyessä on kinnitetty huomiota turvallisuuteen. Inventaarion yhteydessä käytetään kannellisia laatikoita estääkseen pääsy lääkkeiseen kaapin ollessa auki, koneellinen tarkistus ja kirjaus lääkkeiden määrästä ja saatavuudesta apteekin tietokantaan. Edellä mainitut toimet pitävät yllä potilasturvallisuutta. (Pedersen, Schneider & Scheckelhoff 2015, 1135.) Aineistossa useassa artikkelissa nousee esille sama hyöty eli automatisoidun lääkkeenjaon ansioista lääkevirheet ovat pienentyneet. Seitsemässä artikkelissa hyöty oli lääkitysvirheiden väheneminen. Osassa artikkeleista se oli teoria osuudessa ja tutkimuksen tuloksissa, osassa vain teoriaosuudessa. 88 alkuperäisestä ilmaisusta 21
liittyi lääkitysvirheiden vähenemiseen eli noin 17 % kaikista ilmaisusta liittyi lääkevirheiden vähenemiseen.
Potilasturvallisuutta lisää myös työkalut tai proseduurit, joita noudatetaan. Potilaan raportointi työkalun avulla lisää potilasturvallisuutta sekä kirjallisuudessa esiin on noussut tuloksia, joiden mukaan työkalulla tehty kooste potilaan tilanteesta ennen siirto toiselle osastolle on lisännyt potilasturvallisuutta. (Skaret ym. 2019, 274, 277-278.) Myös e-palveluiden on todettu lisäävän potilasturvallisuutta (Rydenfält ym. 2019, 366).
Clinical laboratories are potentially dangerous places because of biological hazard. Persons facing risk include laboratory staff, customers and visitors entering the laboratory environment. Introducing automation leads to a reduction of manipulation of biological sample by the staff, in particular sample transport, subsampling, analytical operations and waste management. Furthermore the automatic storage space maintain the integrity. (Archetti, Montanelli, Finazzi, Caimi & Garrafa 2017, 31.) Turvallisuutta on myös työntekijän turvallisuus. Aineistosta esiin nousi turvallisuus laboratoriossa, jossa tutkitaan erilaisia biologisia näytteitä. Automaation turvin ihminen joutuu vähemmän kosketuksiin näytteiden kanssa. Se lisää työturvallisuutta. (Archetti ym. 2017, 31.)
Using sterile compounding practices is one of the most important duties of inpatient pharmacy operations due to the high risk that improper preparation can pose to patient and employee safety. Automated robotic compounding technology (ARCT) has a number of advantages, such as consistency of preparation, utilization of ultravioletlight sterilization, and ability to handle products that present hazards to personnel during preparation. Robotic automation devices have demonstrated safety benefits, with mixed results on operational efficiency and pharmacy costs.
(Bhakta ym. 2018, 51–52.)
Myös apteekissa käsitellään ihmiselle haitallisia aineita. Tämän vuoksi automaattista robottia on tutkittu. Robotti valmistaa esimerkiksi onkologiset lääkkeet, jolloin ihmisen ei tarvitse olla kosketuksissa niiden kanssa. Myös kirjallisuudessa on tätä tukevia argumentteja. (Bhakta ym. 2018, 51–52.)
Tehokkuus
Tehokkuutta ilmeni hyvin monin eri tavoin ja tehokkuudesta löytyi monta hyötyä.
Tehokkuus saattoi näyttäytyä välillisesti. Esimerkiksi sairaalajaksot vähentyivät automaation tai robotiikan ansiosta, joka toi tehokkuutta hoitoon tai automaation ansiosta työntekijöiden työtehtäviin tuli muutoksia, koska automaatio hoito heidän työnsä. Sairaalajaksojen väheneminen säästi oletetusti rahaa, koska ennakointi on useasti rahallisesti edullisempaa kuin sitten sairastuminen ja pitkä sairaalajakso. Myös käyttämättä jätetty aika oli todettu kalliiksi ja sen vuoksi tehokkuutta toi lisää automaatio. Automaatio, joka vapautti työntekijän toisiin tehtäviin, loi tehokkuutta esimerkiksi automaattinen teleterveys tai apteekki palvelut. Laboratorio automaatiosta oli tehty muutama kattava artikkeli, jotka valikoituivat tutkielmaani mukaan. Niistä löytyi useita hyötyjä, kuten kustannusteho, työntekijöiden vapautuminen toisiin tehtäviin automaation ansiosta, näytteiden volyymin lisääntyminen sekä ajallinen hyöty.
Myös apteekki toiminnoissa oli useita eri hyötyjä havaittavissa.
Approximately 1 in 10 out-patient hospital appointments are missed in the UK every year, costing the National Health System (NHS) an astounding
£745 million in 2012/13. Notwithstanding these barriers, the balance of attended versus missed appointments in our study was markedly improved among participants who received automated messaging reminders (91% v. 9%) compared with those who did not (75% v. 25%). (Kravati ym. 2018, 15–16.)
Automaattiset telepalvelut toivat tehokkuutta. Saapumatta jättäminen varatulle ajalle on kallista, siksi automaattinen muistutusviesti tulevasta ajasta on kustannustehokasta.
Muistutus viesti on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää varattujen aikojen käyttöä.
(Kravati ym. 2018, 15–16.) Tekstiviestimuistutus oli tehokas tapa muistuttaa asiakasta tulevasta ajasta. Muistutuksen myötä asiakkaat tulivat melkein kaksi kertaa varmemmin vastaanotolle kuin he, jotka eivät muistutusta saaneet. (Thomas ym. 2017, 75,78.)
Automaattinen puhelinmonitorointi tuotti tehokkuutta vähentämällä sairaalajaksoja, joka säästää rahaa. Tehokkuutta toi myös automaatio, jonka ansioista henkilökunnan aikaa säästyi ja se toi tehokkuutta työhön. (Thomson ym. 2015, 3364, 3568.) Myös toisessa artikkelissa esille nousi telemonitoroinnin hyöty. Teorian mukaan sen avulla on
voitu vähentää sairaalajaksoja sekä kuoleman tapauksia on myös todettu vähemmän, ihmisillä, jotka sairastavat kroonista sydänsairautta. (Aranki ym. 2016, 207.)
Interventions promoting psychiatric stability, such as illness management and recovery (IMR), skills training, and assertive community treatment (ACT), benefit individuals and payers by increasing community tenure, reducing relapse, and preventing re-hospitalization. Although effective in reducing travel time, this approach still requires expensive professional involvement and is impractical for decreasing risk of relapse and hospitalization among unstable, high-risk individuals. The telehealth nurse received training in the technical aspects of using the automated telehealth device and the desktop application where responses to daily sessions were reviewed. (Pratt ym. 2015, 261–260, 265.)
Automaattinen teleterveys on tehokas itsehoito muoto. Sen automaation avulla työntekijöiden aikaa säästyy, koska automaatio hoitaa päivittäisen haastattelun.
Työntekijä tarkastaa päivittäin vastaukset ja pystyy reagoimaan näin oirekuvaan tarvittaessa. Se säästää myös rahaa, koska sen avulla voidaan ennalta ehkäistä sairaalajaksoja. (Pratt ym. 2015, 261–262, 265.)
Pilvipalvelut ovat tehokas tapa tallentaa tietoja ja sen avulla voidaan tarkkailla potilaan elintoimintoja akuutissa tilanteessa (Shahzad ym. 2018, 5,10). E-palvelut voivat tehdä kotihoidosta tehokkaampaa. Mobiilikirjaaminen tuo tehokkuutta lisää, koska kirjaaminen tehdään heti asiakkaan luona sekä asiakkaan luona pääsee tarkastamaan terveystietoja ja aikaisempia potilasasiakirjamerkintöjä. Hoidon tehokkuuden lisäksi aikaa myös säästyy, koska esimerkiksi asiakirjamerkinnät voi tarkistaa välittömästi eikä tarvitse etsiä tietokonetta. (Rydenfält ym. 2019, 366.)
Tehokkuutta on todettu saavutettavan laboratorio palveluissa ja apteekki palveluissa.
Apteekki palveluissa teoreettisia hyötyjä automaattisesta lääkkeenjaosta saadaan työn organisoinnissa. Esimerkiksi varastojen täydentämisen voi tehdä jonkin muu ammattiryhmä kuin farmaseutit tai se voidaan automatisoida. Tämä vapauttaa farmaseuttien työaikaa ja lisää työtyytyväisyyttä mutta se myös säästää rahaa, koska työn organisoinnilla voidaan säästää henkilöstökuluissa. (Spinks ym. 2017, 394, 396.)
This quasi-experimental study at a single institution found the implementation of ARCT reduced TAT and preparation time for 4 oncological agents. Robotic preparation resulted in a failure rate of approximately 2% during the study period for these 4 agents. Cost analysis revealed a breakeven point of 8.6 years postimplementation based solely on projected supply cost savings. An average savings of
$27.56 per unit produced during ARCT was utilized to perform cost-savings projections. (Bhakta ym. 2018, 55–56.)
Apteekki automaatiolla saavutetaan kustannustehokkuutta ja tehokkuutta työhön. Neljän robotin valmistamat tietyt onkologiset lääkeinfuusiot ovat kustannustehokkaita tutkimuksen mukaan, koska yhden lääkkeen valmistamisessa säästämä rahasumma keskimäärin oli 27.56 dollaria. Nollatuloksen kohta oli 8.6 vuotta. (Bhakta ym. 2018, 54–56.)
The early adopters of such consolidation of services have demonstrated that implemented changes resulted in less staff, reduced operating costs, more rapid testing and better enhanced process control. The median TAT for random glucose tests was reduced by 21% from 70.1 minutes in 2012 to 55.7 minutes in 2016. The financial impact of the TLA was achieved by contract consolidation (5 contracts reduced to 1), head-count reduction (6 less full time staff required), staff skill mix change (fewer senior staff required) and enhanced medical value with the ultimate goal of more efficient use of clinical staff time. The changes in staffing yielded a cost improvement of 1.14 million SAR per year while consolidation of contacts resulted in a direct cost reduction of 28.8 million SAR. (Ellison ym. 2018, 353–354.)
Laboratoriossa tehokkuutta tuo automaatio. Täysin automatisoitu laboratorio voi olla kustannustehokas, työntekijöiden työteho voi nousta työn organisoimisen jälkeen ja laboratorion teho voi olla suurempi. Esimerkiksi glukoositesti voidaan tehdä nopeammin automatisoidussa laboratoriossa. Tutkimuksen mukaan vastauksen saamisen aika parani 21% eli 55.7 minuutista 70.1 minuuttiin. Myös työntekijöitä tarvittiin vähemmän, joka toi säästöä sekä työtehtäviä pystyttiin uudelleen organisoimanaan, jolloin työteho nousi. Rahallinen etu oli yli 1.1 miljoonaa SAR
vuodessa automatisoidun laboratorion myötä. (Ellison ym. 2018, 353–354). Myös toisessa tutkimuksessa laboratorion automaatio oli tuonut kustannussäästöjä henkilöstön osalta (Archetti ym. 2017, 31, 34–35). Automaattinen laboratorio lisää näytteiden volyymi määrää sekä sen avulla näytteiden analysointiin tulee tehokkuutta.
Automaattinen laboratorio systeemi nosti 10 % testivolyymiä vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2014. Se vähensi näytteiden läpimenoaikaa, joka osoittaa tehokkuuden lisääntyneen. (Lou, Elnenaie, Thompson, Crocker & Nassar 2016, 1254, 1256.) Automaation avulla laboratoriossa saadaan analysoitua näytteitä 80 %. Sen takia ammattilaisilla jää aikaa analysoida loppuja 20 % näytteistä. (Moynihan & Wider 2019, 20.)
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tutkielman luotettavuus ja eettisyys
Hyvän tutkimuksen kriteerinä toimii johdonmukaisuus. On tärkeä huomioida millaisia lähteitä käyttää ja kuinka niitä käyttää. Tutkijan on oltava tietoinen valinnoistaan ja tutkimuksella on oltava eettinen kestävyys. Eettinen kestävyys tarkoittaa, että tutkimus on laadukas. Laadukkuuteen vaikuttaa tutkimuksen monet vaiheet kuten tutkimussuunnitelma, raportointi jne. Tutkijan on eettisesti sitouduttava tutkimukseen.
(Tuomi & Sarajärvi 2013, 127.) Tutkielmani on edennyt alusta asti johdonmukaisesti ja tiedonhaku sekä aineiston analyysi on johdonmukaisesti toteutettu sekä toteutettavissa raportin mukaisesti myös uudestaan. Käytin informaatikkoa apunani hakulauseen teossa, hänen avullaan sain vahvistusta oikeasta suunnasta tiedonhaun kohdalla.
Lähteeni ovat olleet luotettavia. Tutkielmaan valikoidut artikkelit olivat luotettavista tietokannoista sekä tutkielman tekijänä olen arvioinut artikkelien luotettavuuden ja käytettävyyden. Tutkielman edetessä tutkittavan aiheen tieto on lisääntynyt ja sen vuoksi myös tutkielman edetessä tutkielma on muuttanut muotoaan. Lisäsin toisen tutkimuskysymyksen aineiston haun jälkeen, jotta sain avattua aineistoa. Automatiikka ja robotiikka eivät yksin mahdollistaneet koko aineiston hyödyntämistä, joten lisäsin toisen tutkimuskysymyksen, joka monipuolisti aineiston käytön. Alun punainen lanka on kuitenkin säilynyt tutkielman teon läpi. Olen palannut useaan kertaan aineistoon ja käynyt sen tarkasti läpi, ettei mitään oleellista jää analyysistä pois.
Tieteellisellä tutkimuksella ja etiikalla on vuorovaikutteinen suhde. Etiikka ja tieteellinen tutkimus vaikuttaa tutkimuksen tekemiseen. Eettiset valinnat vaikuttavat ratkaisuihin, joita tutkimuksessa joutuu tekemään ja taas, tieteelliset tutkimuksen lopputulokset ovat eettisten valintoihin vaikuttavia. (Haaranta & Niiniluoto 2016, 153.)
Myöskään kaikkea ei etiikan puolesta voi tutkia, joten tutkimusaiheen valinta on eettinen valinta. Tutkimus voi olla myös vallankäytön väline. Uuden tiedon tuottaminen on pitkään nähty yhteiskunnalle hyödykkeenä mutta kun tiedettä on aloitettu tutkimaan pelkästään tiedon vuoksi eikä oteta huomioon moraalisia ongelmia, on huomioitu, että tiede voi olla myös haitallista yhteiskunnalle. (Tuomi & Sarajärvi 2013, 128–129.) Omassa tutkielmani aiheen valinnassa otin huomioon tutkimusaiheeni eettisyyden.
Vaikka tutkielmassa en aineiston puolesta ottanut huomioon automatiikan tai robotiikan eettisyyttä mutta aiheena uuden tiedon tuottaminen automaatikasta ja robotiikasta on eettistä. Ilman uutta tutkittua tietoa voisi automatiikkaa ja robotiikkaa käyttää väärin ja siksi on tärkeää tuottaa aiheesta lisää tietoa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin aiheen olevan vielä tuore, on erityisen tärkeä saada eettistä ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Tutkimuseettinenneuvottelulautakunta on laatinut ohjeistuksen koskien hyvää tieteellistä käytäntöä, johon eettinen toiminta kuuluu vahvasti. Tieteellisen tutkimuksen tuloksien luotettavuuden kriteerinä voidaan pitää eettisesti hyväksyttävä ja luotettava toiminta. Jokaisen tutkijan tulee itse huolehtia eettisestä toiminnastaan.
(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 6–7.) Tutkijan työn perusta on tutkijan pyrkimys objektiivisuuteen ja rehellisyyteen (Clarkeburn & Mustajoki 2007, 15). Olen omalla toiminnalla huolehtinut tutkimuksen hyvästä käytännöstä. Olen huomioinut eettisen näkökulman tutkielmaa tehdessäni ja tutkielmani on myös luotettava. Olen pyrkinyt tutkielmalla tuottamaan uutta ja laadukasta tietoa millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on saatavilla. Tutkielmaa tehdessä olen ollut objektiivinen. Ainut asia mitä jäin pohtimaan oli miksi tuloksia tuli Aasian maista niin vähän. Olettamukseni oli, että Japani ja Kiina olisivat automaation ja robotiikan edelläkävijöitä mutta tutkielman tuloksista käy esille, että artikkeleita ei valikoitunut Aasian maista mukaan kuin kaksi, joista toinen oli tehty yhteistyössä USA:n kanssa.
Kirjallisuuskatsaus menetelmänä voi olla haasteellinen. Minulle kirjallisuuskatsaus valikoitui menetelmäksi aiheeni vuoksi. Automatiikka ja robotiikkaa on tutkittu vielä varsin vähän, joten kirjallisuuskatsauksella sain hyvän otoksen aineistossa, jota en esimerkiksi haastattelemalla olisi saanut, koska käyttäjiä ei vielä ole niin paljoa.
Aineiston keräsin kolmesta eri tietokannasta ja tuloksia oli paljon. Usean koehaun ja eripäivinä tehdyn tiedonhaun koen tekevän tutkielmasta luotettavamman, koska olen keskittynyt tekemääni tehtävään kokonaisvaltaisesti. Aineistonanalyysin tein useampana päivänä ja luin artikkelit useampaan kertaan, tämäkin on pienentänyt virheen mahdollisuutta. Haastavaa oli englanninkielisen dokumentin yksittäisten termien suomentaminen sekä oikeiden hakusanojen löytäminen. Kaikille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta ja tästä syystä osa suomennoksista on suoria käännöksiä ja
silloin luonnollisesti kieliopillisesti ne kuulostavat erikoisilta. Päädyin kuitenkin tähän ratkaisuun, etten aloittavana tutkijana anna virheellistä tietoa.
Aineiston haun ja analysoinnin jälkeen esille nousi ohjelmistorobotiikan tutkitun tiedon vähyys. Harkinnassa oli tekoälyn mukaan ottaminen tutkielmaan. Tutkielmassa aineistoa on kuitenkin hyvin ja pelkkä tekoäly itsessään on laaja-asia ja sen tutkiminen voisi olla omana tutkielmana. Teoriasta käy ilmi automatiikan ja robotiikan kulkevan käsikädessä ja siksi ne valikoituivat yhdessä eikä esimerkiksi robotiikka ja tekoäly.
Päätin rajata leikkausrobotit pois tutkielmasta. Rajauksen syy oli siitä jo löytyvä tieto eli niitä on tutkittu jo. Olen toiminut tässä kohdassa täysin objektiivisesti ilman ennakkoasenteita. Tutkielmaa tehdessäni olen toiminut eettisesti sekä tutkielma on luotettava. Haasteita tutkielmalle toi erilaisen termistön käyttö. Vielä ei automatiikan ja robotiikan osalta termistö ole vakiintunut vaan vaihtelee ja se tuottaa haasteita.
6.2 Tulosten tarkastelua
Tässä tutkimuksessa tarkastelin automatiikka ja robotiikkaa sekä niiden hyötyä terveydenhuollossa omien tutkimuskysymysten kautta. Tutkielma tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Osa valikoitujen artikkeleiden automatiikka tai robotiikka oli vasta testivaiheessa mutta testit oli tehty simulaatio ympäristössä tai terveydenhuollon yksikössä ja siksi ne valikoituivat mukaan, vaikka eivät varsinaisesti olleet vielä käytössä mutta testitulokset olivat lupaavia.
Tutkielma koosti tietoa millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on käytössä sekä millaisia hyötyjä niistä on saatu. Tutkielman tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tulevaisuudessa laaja-alaisesti, kun halutaan tietää millaista automatiikka ja robotiikkaa on ollut käytössä vuosien 2015-2020 välillä sekä kun halutaan saada tietoa millaisia hyötyjä automatiikka ja robotiikka voi tuoda.
Tutkielman tuloksista käy ilmi, että käytössä on puhdasta robotiikkaa, automatiikkaa ja niiden sekoitusta kuten apteekkipalveluissa. Robotiikka terveydenhuollossa on palvelurobotiikkaa, joka kattaa monenlaisia robotteja aina kotona toimivista roboteista sairaalan apteekissa toimiviin robotteihin. Automatiikkaa on hyvin monenlaista
käytössä terveydenhuollossa. Useat eri lääkkeenjako kaapit ja systeemit ovat automatiikalla toimivia sekä automaattiset laboratoriot ja teleterveydessä käytetyt automaattiset puhelinsoitot esimerkkinä.
Johtopäätöksenä voisin todeta robotiikkaa ja automatiikkaa olevan käytössä
Johtopäätöksenä voisin todeta robotiikkaa ja automatiikkaa olevan käytössä