Analysoin saadun aineiston sisällönanalyysillä.
Sisällönanalyysin tarkoitus on analysoida kirjallisuuskatsauksen aineisto objektiivisesti ja systemaattisesti. Sisällönanalyysin avulla saadaan tiivis kuvaus tutkittavasta ilmiöstä ja sen yleismuoto. Sisällönanalyysin tarkoituksena on järjestää aineisto niin, että siitä voidaan tehdä johtopäätökset. Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida erilaisia dokumentteja. Dokumentit voivat olla kirjoja, artikkeleita, päiväkirjoja, kirjeitä, haastattelu, puhe, keskustelu, dialogi ja raportti. Melkein minkä tahansa materiaalin voi
analysoida sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on saanut myös kritiikkiä, koska sen avulla saadaan aineisto järjestykseen johtopäätösten tekoa varten mutta johtopäätökset voivat jäädä pintapuolisiksi ja sisällönanalyysin avulla analysoitu aineisto esitellään tuloksina. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)
Teorialähtöinen sisällönanalyysi on yksi keino analysoida aineistoa. Teorialähtöinen aineiston analyysi perustuu teoriaan, malliin tai käsitejärjestelmään. Ensimmäiseksi teorialähtöisessä sisällönanalyysissä tulee muodostaa analyysirunko. Analyysirunko perustuu esimerkiksi teoriaan. Analyysirungon perusteella muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita. Luokitusten tai kategorioiden luomiseen käytetään sisällönanalyysin periaatteita. Aineistosta valitaan ne asiat, jotka kuuluvat analyysirunkoon ja sitten ne asiat, jotka eivät kuulu runkoon mutta ovat olennaisia.
Ulkopuolelle jääneet asiat voidaan luokitella aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Luokittelussa tutkimusaineisto järjestellään. Se voi olla hyvin yksinkertaista ja alkeellista luokittelua. Tarkoituksena on määritellä erilaisia luokkia. (Tuomi &
Sarajärvi 2018.)
Tässä tutkielmassa teoriasta nousivat esille automatiikka ja robotiikka sekä voimavarat/resurssit, joita tutkitaan terveystaloustieteessä. Kirjallisuudesta nousi esille automatiikasta ja robotiikasta saatua tehokkuutta ja turvallisuutta, kuten lääkkeenjakokaapin tuoma potilasturvallisuuden lisääntyminen. Näiden perusteella muodostin analyysirungon. Analyysirunko oli molemmissa tutkimuskysymyksissä oma, koska automatiikan ja robotiikan teoriaa ohjasivat eri asiat kuin hyötyjen.
Huomautuksena kuitenkin se, että vaikka teoria vahvasti nojaa talouteen tässä tutkielmassa ja aineistonanalyysissä ei ole tarkoitus analysoida talouden näkökulmia muuta kuin, jos ne aineistosta nousee esille esimerkiksi tehokkuuden näkökulmasta mutta puhtaasti pelkkää taloutta ei ole tarkoitus analysoida. Analyysirungon avulla lähdin selvittämään aineistosta millaista automatiikkaa ja robotiikka on. Luin artikkeleita läpi ja aloin alleviivaamana kaikki havainnot, jotka liittyivät automatiikkaan ja robotiikkaan sekä sen analyysirunkoon. Etsin vastausta kysymykseen millaista automatiikkaa ja robotiikkaa on käytössä terveydenhuollossa. Haasteta analyysille toi aineiston laatu sekä englanninkielisten ilmaisujen kääntäminen suomeksi.
Alleviivaukset kirjoitin ylös Exceliin. Tarkastelin ylös kirjoittamiani asioita. Tämän
jälkeen aloin luokittelemaan aineistoa. Luokittelin samankaltaiset havainnot samaan ryhmään. Tämän jälkeen muodostin alaluokkia. Alaluokkia sain 4 kappaletta. Ne olivat apteekki automaatio, laboratorio automaatio, avustava robotiikka ja automaatio sekä automaattinen teleterveys. Kuten jo aikaisemmin mainitsin käännöksen vaikeudesta, koska kaikille englanninkielisille käsitteille ei välttämättä löydy suoraa käännöstä.
Neljän alaluokituksen mukaan päädyin kahteen pääluokkaan ja ne olivat automaatio sekä robotiikka. Teoriaohjaavasti pääluokkia oli kaksi automaatio ja robotiikka. Kuvio 4 esimerkkinä aineiston luokittelusta. Ensimmäisessä laatikossa on havainto analyysirungon mukaisesti. Tämän jälkeen on alaluokka, johon kuului apteekki automaatio. Sen jälkeen muodostui pääluokka, joka oli automaatio.
KUVIO 4. Aineiston luokittelu
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineiston analysoinnin jälkeen siirryin analysoimaan aineistoa, koskien millaisia hyötyjä artikkeleissa esiintyy. Aineisto on sama molempiin tutkimuskysymyksissä mutta päädyin analysoimaan aineiston kahdessa osassa. Tämä helpotti minun omaa työskentelyäni. Analyysirungon avulla lähdin etsimään hyötyjä.
Hyötyjen piti liittyä automatiikkaan ja robotiikkaan, hyödyn piti olla automatiikan ja robotiikan tuottama tai toivottava. Luin artikkelit uudestaan ja viivasin kaikki havainnot, jotka liittyivät analyysi runkoon. Havainnot kirjoitin Exceliin, jonka jälkeen luokittelin samankaltaiset havainnot samaan luokkaan. Tämän jälkeen luin kaikki ilmiasut moneen kertaan ja aloin miettiä alaluokkia. Aineistoa oli vielä runsaasti ja alaluokkien miettiminen oli aikaa vievää. Alaluokat muodostuivat pitkän pohdinnan jälkeen. Luokittelu vaiheessa oli useita luokkia ja aluksi alaluokat alkoivat muodostua eri tavalla mutta kuitenkin esimerkiksi ajan säästyminen päätyi tehokkuuden luokkaan teorian perusteella ja esimerkiksi potilasturvallisuus oli kuitenkin enemmän
turvallisuutta kuin laatua teorian perusteella. Analyysi muodostui hieman eri tavalla kuin ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä, koska tutkimuskysymys oli monisyisempi.
Pääluokkia sain kolme kappaletta. Kuviossa 5 esimerkki kuinka laatuun päädyin. Kuten (Tuomi & Sarajärvi 2018) ovat todenneet, että teorialähtöisessä sisällönanalyysissä voi analyysirungon ulkopuolelle jääneet asiat analysoida sisällönanalyysin keinoin. Laatu oli uusi luokka, joka oli analyysirungon ulkopuolella. Analyysin tein seuraavanlaisesti, ensimmäisessä laatikossa on pelkistetty ilmaus, joka oli luokiteltu muiden kotona pärjäämistä lisäävien havaintojen kanssa. Suihkujärjestelmän avulla kotona voi pärjätä pidempään omatoimisestikin tai avustettuna. Kotona pärjääminen lisää elämänlaatua ja tutkimuksissa oli todettu avustavan teknologian lisäävän kotona pärjäämistä. Minusta kuitenkaan elämän laatu ei vielä ollut riittävän yksinkertainen ilmaisu, joten päädyin laatuun, johon voi liittyä myös hoidon laatu.
KUVIO 5. Aineiston luokittelu laatu
Kuviossa 6 esimerkki kuinka aineistosta päädyin turvallisuuden luokkaan. Olin luokitellut havainnot niin, että kaikki mikä liittyi esimerkiksi lääkevirheisiin, oli samassa luokassa. Tämän jälkeen aloin muodostamaan luokkia. Päädyin turvallisuuden pääluokkaan. Lääkevirheiden väheneminen lisää potilasturvallisuutta teorian mukaan, potilasturvallisuus taas yksinään olisi ollut pieni pääluokka ja kun turvallisuuteen liittyi myös työturvallisuus niin pääluokka oli turvallisuus.
KUVIO 6. Aineiston luokittelu turvallisuus
Tehokkuuden kohdalla tein samoin kuin turvallisuuden. Luokittelin kaikki tehokkuuteen liittyvät ilmaisut. Tehokkuuden luokitteluun olin aluksi eritellyt kaikki mikä säästää aikaa tai toi muutoin rahallista hyötyä tai tuo muuta tehokkuutta. Huomasin, että tehokkuuteen liittyi monenlaisia asioita jo ihan teoriankin perusteella. Teorian perusteella päädyin tähän loppu tulokseen vaikka olisin ehkä voinut päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Kuvio 7 esimerkkinä analyysin vaiheista. Eli testi määrää oli saatu lisättyä automaatiolla, työntekijöitä ei tarvittu samalla tavalla laboratorioon kuin aikaisemmin, jolloin on mietittävä uudelleen työtehtäviä ja tämä tuo tehokkuutta työhön mutta myös tehokkuutta, koska testimäärät olivat lisääntyneet. Kuten huomata saattaa tehokkuus on laaja-alainen asia ja analyysissä yhdestä havainnosta voi lopputuloksena olla kaksi tehokkuuden aluetta.
KUVIO 7. Aineiston luokittelu tehokkuus
Olen teoriaosuudessa Wibergin analyysin avulla tehnyt kustannus-hyöty-analyysin niillä tiedoilla, jotka olivat käytössä. Esimerkkinä käytin lääkkeenjakokaappia, jolla on todettu saavan useita hyötyä mutta yksi, joka nousee erityisesti esille tutkielman aineistosta, on se että potilasturvallisuus paranee. Kustannus-hyöty-analyysiä voisi
käyttää myös tehokkuuden arvioinnissa hyväksi. Tässäkin esimerkkinä voisi käyttää lääkkeenjakokaappia. Onko saatava hyöty suurempi kuin kuinka paljon kaappista tulee kustannuksia eli tehokkuuden kohdalla täytyisi miettiä työntekijöiden käyttämää aikaa ennen kaappia verrattuna kaapinkäyttöönoton jälkeen. Lääkkeenjakokaapin tuomaa hyötyä on vaikea arvottaa mutta kompensoinnin avulla sille saataisiin varmasti hyvä arvo. Kustannus-hyöty-analyysi sopisi tämän kaltaisten asioiden arvioimiseen mutta ennen kunnollista analyysiä tarvitsee saada kaikki tarvittavat tiedot.
5 TULOKSET 5.1 Automaatio
Automaatio on tehokkuuteen, tuottavuuteen, laatuun ja luotettavuuteen keskittyvä järjestelmä, joka toimii itsenäisesti erilaisissa strukturoiduissa ympäritöissä (Goldberg 2012, 1). Terveydenhuollossa on käytössä erilaista automaatiota, kuten lääketeollisuuteen liittyvä automaatio, laboratorio automaatio ja teleautomaatio.
Yhdysvalloissa käytetään automaattista lääkkeenjakoa laajasi eri sairaaloiden apteekeissa (Gray, Ludwig, Temple, Melby & Rough 2013, 1322; Pedersen, Schneider
& Scheckelhoff 2015, 1121–1122). Erilaiset automaattiset lääkkeenjakokaapit ovat olleet markkinoilla yli vuosikymmenen. Lääkekaapeilla haetaan ratkaisuja lääkehoidossa tapahtuville virheille. Teoreettisia hyötyjä automaattisille lääkkeenjakokaapeille ovat lääke varaston kontrolli, lääkitysvirheiden väheneminen ja työnkulku on tehokkaampaa. Automaattinen lääkkeenjaon teknologia kehittyy edelleen ja tulevaisuudessa voi olla hyvinkin innovatiivisia ratkaisuja. (Spinks, Kirkpatrick &
Wheeler 2017, 394.)
The first system was a complex automated medication system (cAMS), which combined the electronic medication admistration record (eMAR), automated drug dispending, and ADC and BCMA (Risør, Lisby &
Sørensen 2018, 458).
Näitä lääkkeenjakokaappeja on käytössä terveydenhuollossa, kuten Tanskassa oli kokeilussa kompleksi automaattinen lääkitys systeemi, joka sisältää elektronisen lääkityksen dokumentaation, automaattisen lääkkeen jaon sekä viivakoodilla toimivan lääkkeenjaon dokumentaation. Myös yksinkertaisempia vaihtoehtoja on, kuten automaattinen lääkkeen jako kaappi, jossa lääkkeet pakataan joko yksittäisiin- tai useampaan pussiin, josta ne annostellaan. (Risør ym. 2018, 457–458.)
Osa automaattisista lääkkeenjako systeemeistä on kohdistettu tietyille asiakasryhmille, kuten ikäihmisille tai kroonista sairautta sairastaville. Ikäihmiset saavat lääkkeensä palvelutaloihin annosjakelusta, jossa kone jakaa automaattisesti lääkkeet annospusseihin. Kroonista sairautta sairastavat kroonisessa vaiheessa olevat potilaat saavat apteekkiin reseptin, josta se lähetetään keskusjakeluyksikköön, jossa
puoliautomaatti jakaa lääkkeet ja ne toimitetaan suoraan esimerkiksi terveyskeskukseen, josta asiakas hakee ne. Tallainen systeemi on käytössä Etelä- Afrikassa. Englannissa yksityisellä sektorilla on käytössä hub and spoke malli. Keskus eli hub jakaa lääkkeet elektronisen reseptin mukaan ja sieltä ne lähetetään apteekkiin eli spoke, josta asiakas hakee ne. (Magadzire, Marchal, Ward 2015; Sprinks ym. 2017, 394–396.)
In the ADD service, the patient´s regurarly used medicines are packed by a machine in plastic unit-dose bags according to the time of admistration.
Each unit-dose bag is labeled whit patient data, drug contents and admistration time (Sinnemäki, Airaksinen, Malaste, Saatamoinen 2017, 380).
Suomessa on käytössä annosjakelu, jossa lääkkeet on annosteltu yksittäisiin pusseihin annosaikoihin koneen avulla. Jokaisessa pussissa on potilaan tiedot, lääke sekä milloin lääke tulee ottaa. Vuoden 2016 lopussa 49 500 asiakasta oli annosjakelun piirissä suomessa. (Sinnemäki ym. 2017, 379–383.)
Espanjassa tutkittiin kuinka, automaattisella lääkkeenjaolla voidaan vaikuttaa lääkitysvirheisiin. Käytössä oli automaattinen lääkkeenjako kaappi, jossa oli varastointi mahdollisuus käyttäen viivakoodia. Yli 400 lääkkeelle oli jako mahdollisuus. Kaappi käyttää elektronista reseptiä. Lääkkeet tulevat pusseihin, joissa on viivakoodi, potilaan nimi, missä potilas asuu, päivä ja aika milloin lääke tulee ottaa, lääkkeen nimi ja annostus sekä kuinka monta lääkettä pussissa tulisi olla. Käytössä on myös laite, joka tarkastaa jaetut lääkkeet. Kone lukee viivakoodin ja ottaa kuvan jokaisesta pussista. Jos virheitä havaitaan, tarvitsee ne manuaalisesti tarkastaa. Kaikki lääkkeet tarkastetaan apteekissa. Lääkkeet, joita ei voi jakaa kaapissa valmistetaan ne lääkkeenjako kaapin ulkopuolella, kuten nesteet inhaloitavat lääkkeet yms. (Beobide-Telleria, Ferro-Uriguen, Miro-Isasi, Martinez, Arrechea & Genua-Goena 2017, 141–144.)
In October 2012 the department of pathology and laboratory medicine began to implement total laboratory automation(TLA), which went live partially in 2013 and was comleted in 2016. TLA compassed preanalytical proseccing, automated chemistry, immunoassay, serology, infectious
diseases and post analytical storage (Ellison, Alharbi, Alkaf, Elimam, Alfaries, Nounou, Nasr & Owaidah 2018, 352–353).
Vuonna 2012 Saudi-Arabiassa aloitettiin implentoimaan täysin automatisoitua laboratoriota, johon kuuluin hematologian, kemian ja serologian alat. 2013 aloitetiin asteittain siirtymään automatisoituun laboratorioon ja vuonna 2016 se oli kokonaan automatisoitu. Automaattinen laboratorioon kuuluin preanalyyttinen prosessi, automaattinen kemia, immunomääritys, serologia, infektio sairaudet ja näytteiden säilytys mahdollisuus. Automaattinen laboratorio yhdistettiin eri IT- toimiin. (Ellison ym. 2018, 352–353.) Yhdyisvalloissa Floridan osavaltoissa toimivassa Sarasota memorial sairaalassa vuonna 2018 otettiin käyttöön automaattinen laboratorio linja.
Ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa oleva linjasto prosessoi potilaiden näytteet alusta loppuun käyttäen Siemenssin uutta laboratorio automaatio systeemiä. (Moynihan &
Wider 2019, 20–21.)
We report on the first randomised controlled trial of automated short message service appointment reminders in a psychosis community services in the UK. Participants were randomly allocated to receiving/not receiving automated text message appointment reminders on teheir personal mobilephones 7 day and 1 day before each appointment.
(Kravariti, Reeve-Mates, Da Gama Pires, Tsakanikos, Hayes, Renshaw, McAllister, Bhavsar, Patterson, Daley, Stewart, Pritchard, Shetty, Ramsay, Perez-Iglesias & McGuire 2018, 15.)
Isossa-Britanniassa on käytössä automaattinen varatun ajanmuistutus. Aikaisemmin mielenterveys asiakkaat olivat tämän automaation ulkopuolella mutta nyt tutkimuksessa tutkittiin mielenterveys asiakkaiden automaattista tekstiviesti muistutusta. Muistus viesti, lähetettiin seitsemän päivää ennen ajanvarausta ja yksi päivä ennen. (Kravariti ym. 2018, 15.) Nigeriassa on tutkittu psykiatrisilla potilailla muistutus puhelinsoittoja ja tekstiviestejä tulevista ajoista. On todettu tekstiviestien olevan parempi vaihtoehto muistutukseen sen halpuuden ja helppouden vuoksi. (Thomas, Lawani & James 2017, 75.)
Interaktiivinen äänipuhelu tunnistaa riskin kirroosipotilaiden uudelle sairaalajaksolle joutumisen. Kirroosi potilaat saivat joka viikko äänipuhelun. Potilaat itse sopivat
parhaan ajan automaattiselle puhelulle. Puhelun kysymyksiin he vastasivat numeronäppäimillä. Kysymyksien avulla pyrittiin seulomaan ne, joilla on riski uudestaan sairaalaan joutumisesta. Hepatologinen hoitaja sai ilmoituksen jokaisesta potilaasta, jonka ennuste näytti johtavan uudelle sairaala jaksolle. (Thompson, Volk, Kim & Piette 2015, 3563–3569.) Teleterveys mielenterveyspotilaille on lisääntymässä.
Mielenterveyspotilaille on tarjolla mobiilipalvelua, jossa joka viikko vastataan 10 kysymykseen, jotka varoittavat sairauden aktivoitumisen mahdollisuudesta. Hoitava psykiatri saa tiedon, jos pisteytys nousee liian korkeaksi. Toinen vastaavanlainen automaattinen teleterveys ohjelma on health buddy. Health buddy on kellon kokoinen laite, sisältäen neljä nappia ja näytön. Jokainen ”tapaaminen” kestää noin 5-10 minuuttia. Kysymykset liittyvät oireisiin ja kuinka niiden kanssa pärjää. Vastaukset annetaan näppäimillä, jotka ovat laitteessa. Jokaisen ”tapaamisen” lopussa testataan vielä, kuinka motivoitunut vastaaja on ollut. Vastaukset saa telehoitaja. (Pratt, Naslund, Wolfie, Santos & Bartels 2015, 261–264.)
Internetissä tapahtuva ajanvaraus systeemi SaaS mahdollistaa asiakkaiden ajanvarauksen lääkärinvastaanotolle kellon ympäri (Leung & Nohr 2019, 271, 274).
Myös toisessa tutkimuksessa on tutkittu internetpohjaista ajanvaraussysteemiä. Kuten Saas-systeemissä myös tässä tutkimuksessa on nostettu esille joustavuus ajanvarauksessa. (Zhao, Yoo, Lavoie, Lavoie & Simoes 2017.) Kroonista kardiologista sairautta sairastavat voivat käyttää älypuhelinta telemonitoroimiseeen. Tutkimukseen osallistui 15 ihmistä, joilla oli krooninen sydänsairaus. Tutkimuksessa puhelimen avulla monitoroitiin potilaita, käyttäen erilaisia sensoreita. (Aranki, Kurillo, Yan, Liebovitz &
Bajcsy 2016, 206–207, 210.) Tänä päivänä on mahdollista kerätä ja lähettää terveystietoja puhelimen kautta terveydenhuollon ammattilaiselle. Tiedot voivat olla sydämen syke, verenpaine tai verensokeri. Tällaista palvelua kutsutaan telemonitorointi systeemiksi. On olemassa myös automaattinen työkalu, joka esimerkiksi analysoi sydänfilmin. Rfid-tunnisteen kautta ”MiTag eli lääketieteen informatio tarra” seurattiin ja monitoroitiin terveydentilaa akuutin sairauden yhteydessä. Tilaa pystytiin seuraamaan sieltä missä tapahtumat alkoivat aina ambulanssiin ja sairaalaan. (Shahzad, Lee, Kim &
Xiong 2018, 1–12.) Ruotsissa kotihoidossa on käytössä e-terveyspalvelut. Käytössä on mobiilikirjaaminen, yö kameravalvonta, robotteja, erilaisia sensoreita ja hälytyksiä, digitaalisia hälytyksiä, digitaalisia kelloja ja digitaalinen suunnittelutyökalu. Ruotsin
kotihoidossa on käytössä mobiilitekniikka. Kotihoito ei käytä avaimia vaan lukot aukeavat digitaalisesti osalla asiakkaista, digitaalinen lääkkeiden kirjaus, potilastietojärjestelmä e-palveluna, mobiilidokumentaatio osalla työntekijöistä(projekti), GPS sekä pääsy tiettyihin oleellisiin tietoihin puhelimella. (Rydenfält, Persson, Erlingsdottir & Johansson 2019, 366–372.) Seuraavassa taulukossa lisää automaatiotta, jota käytetään ruotsissa kotihoidossa sekä jota ollaan implantoimassa seuraavan vuoden aikana:
KUVIO 8. Ruotsin kotihoidossa käytettävä ja käyttöönottava automatiikka (Rydenfält ym. 2019, 366–372.)
Pass- työkalu alun perin kehitettiin raportoinin selkeyttämiseen terveydenhuollossa. I-Pass lyhenne tulee englanninkielestä illness severity (sairauden vakavuus), patient summary (potilaan yhteenveto), action list (toiminnot), situation awareness (tilannetietoisuus) and synthesis by receiver (vastaanottajan synteesi). 2016-2017 työryhmä kehitti I-Pass työkalua, jotta potilaan tiedot olisivat elektronisessa työkalussa.
Automaattisesti täyttyvät tiedot olisivat terveydenhuollon henkilökunnan saatavilla yhdessä paikassa. Data koostuisi potilaan nimestä, syntymäajasta, huoneen numero, tunnistusnumerosta, allergioista, elvytys tiedoista, lääkityksestä ja viimeisimmistä laboratorio tuloksista. (Skaret, Weaver, Humes, Carbone, Grasso & Kumar 2019, 274–
278.)
Lääkkeenjakokaapit Lääkkeiden annosjakelu
Automaattinen laboratorio Automaattinen varatun ajanmuistutus.
Interaktiivinen äänipuhelu Teleterveysmobiilipalvelu Internetpohjainen ajanvaraussysteemi Telemonitorointi systeemiksi
E-terveyspalvelut I-Pass- työkalu
Taulukko 2. Kooste automaatiosta
5.2 Robotiikka
Palvelurobotti toteuttaa hyödyllisiä tehtäviä ihmisten hyväksi tai laitteita lukuun ottamatta teollisuuden automaation applikaatioita (IFR 2016, 9).
Avustava robotiikka voi auttaa fyysisesti esimerkiksi tuomalla esineitä tai sosiaalisesti esimerkiksi olemalla seuraksi tai keksimällä virikkeitä. Mobiili robotii Hector pystyy kommunikoimaan ihmisen kanssa älykodissa. Hectorilla on suuri muisti ja sen avulla se pystyy esimerkiksi muistuttamaan varatuista ajoista. Hector pystyy myös tarjoamaan ennalta sovittuja aktiviteettejä, tarjoamaan videopuheluita ja aktiviteetteja, jotka stimuloivat kognitiivisuutta. Giraff mobiilirobotti, jota voi kauko-ohjata pystyy tarjoamaan videopuheluita ihmisten välillä. Paro vauvahylje robotti on markkinoilla kenelle tahansa ostettavaksi. Sen alun perinen tarkoitus, oli olla seuraksi vaikeasti dementoituneille. Tele robotti ED on kauko-ohjattava robotti. Ed:n liikkeitä, puhetta ja muita toimintoja voidaan ohjata. Testissä ED esimerkiksi avusti keittämään teetä.
(Wang, Sudhama, Bedum, Huq & Mihailidis 2017, 67–71.)
An existing service robot Care-O-bot. This robot has a machine-like appearance and is equipped with omnidirectional drives, a seven-degree-of-freedom manipulator, a tree finger gripper and a tray that can be used to carry objects. The robot can move autonomously, can fetch, carry and manipulate objects in everyday enviroments. (Bedaf, Marti & Witte 2019, 147–148.)
The Care-O-bot 3 on palvelurobotti, joka pystyy liikkumaan automaattisesti, voi noutaa, kantaa ja käsitellä tavaroita ihmisten kotona. Robotissa on tarjotin ja ns. sormet, joilla voi tarttua esineisin. Robotin tarkoitus on auttaa ihmisiä kotiympäristössä. (Bedaf ym.
2019, 147–148.)
TOC robotti eli task-centeric optimization of robot. Toc robotti siis keskittyy erilaisiin tehtäviin. Toc toimii offline-tilassa ja online-tilassa. Offline-tilassa se käyttää geometriaa ja kinematiikkaa löytääkseen sopivan paikan tehtävälleen verrattuna missä ihminen on. Online-tilassa se käyttää yhteyttä valitessaan paikkaa mistä suorittaa tehtävän. Tutkimus vaiheessa tutkijat olivat valinneet 9 avustavaa tehtävää, jolla testaavat TOC:n toimintaa. Ne olivat parranajo, syöttäminen, suun pyyhkiminen, molempien käsien pyyhkiminen, molempien jalkojen pyyhkiminen ja käsien sekä jalkojen raapiminen. (Kapusta & Kemp 2019, 2033–2051.) TOORAD robotti on tehtäviin keskittynyt avustava robotti, joka avustaa pukeutumisessa. Simulaatio vaiheessa TOORAD robotin piti avustaa molemmat kädet hihoihin ja hihat viedä olkapään yli eikä vaate saanut jäädä pyörätuoliin kiinni. (Kapusta, Erickson, Clever, Yu, Liu, Turk & Kemp 2019, 2183–2207.)
This robotic shower system consists of a motorized chair to enable safe stand-to-sit and sitto-stand transfer, a robotic shower arm utilizing soft robotics, and various human-robot interaction modalities. The system can be operated by speech input, by gestures and also by remote control.
(Klein & Schlömer 2018. 25–26.)
Automaattinen älykäs suihku systeemi on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua suihkussa. Tarkoituksena on, että henkilöt pystyvät käymään kotona itsenäisesti suihkussa. Suihkussa on moottorisoitu tuoli, robotti käsi, josta vesi tulee ja useita muita toimintoja. Suihkua pystytään ohjaamana puheella, kaukosäätimellä tai eleillä. (Klein
& Schlömer 2018. 25–26.) Tanskassa implementoitiin robot bathtub eli robottikylpyamme, joka toimii horisontaalisen suihkunlailla. Suihkussa on automaattinen vesijärjestelmä ja saippuajärjestelmä, jota voidaan ohjailla suihkun ulkopuolelta tarvittaessa. Ihminen on vaakatasossa suihkussa. (Beedholm, Frederiksen, Frederiksen & Lomborg 2015, 280–281.)
Pharmacy robotics are “mechanical devices that perform programmed, complex, and repetitive manipulations which mimic human behavior without continuous input from an operator”. Intravenous automated workflow technologies are designed to ensure proper product selection of medications and standardization of the IV preparation process.
Intravenous Compounding robotic systems were developed to improve the safety of high-risk IV compounding for both patient and pharmacy personnel. The goal of these systems is to improve compounding accuracy of robotic systems over manual preparation and create self-contained compounding areas to reduce potential hazardous medication exposure for pharmacy staff. (Boyd & Chaffee 2019, 1, 7.)
Apteekissa on myös robotiikkaa automaation lisäksi. Apteekki robotit ovat mekaanisia laitteita. Niiden tehtävänä on suorittaa ohjelmoituja, vaikeita ja toistuvia tehtäviä matkien ihmisen toimintaa kuitenkaan tarvitsematta operaattoria koko ajan.
Suonensisäisten lääkkeiden automaattinen valmistaminen tapahtuu teknologian avulla.
Teknologian avulla varmistetaan oikea lääke ja lääkkeen valmistuksen hyvä taso.
Suonensisäisen lääkkeen valmistuksen robotti on kehitetty turvallisen lääkkeen valmistuksen tueksi. Sen on tarkoitus turvata sekä apteekin työntekijä kuin potilaskin joka lääkettä saa. Robotilla pyritään saamaan lääkkeen sekoitusvaiheessa lisää tarkkuutta ja estää työntekijän altistuminen vaarallisille lääkkeille. (Boyd & Chaffee 2019, 4–11.) Automaattinen lääkkeenvalmistus robotti valmistaa lääkkeet johdonmukaisesti, käyttää ultraviolettivaloa sterilointiin ja pystyy käsittelemään lääkkeitä niin ettei niistä koidu haittaa ihmisille. Automaattista lääkkeen valmistus robottia on erityisesti testattu onkologisten lääkkeiden valmistuksessa. Testissä lääkkeitä valmistettiin neljästä eri vaikuttavasta aineesta. Määrätyt lääkkeet menivät automaattisesti robotille, joka valmisti ne siinä järjestyksessä kuin määräykset saapuivat. Aluksi valmistui lääkkeen etiketti, robotti valitsi lääke ampullit eränumeron mukaan sekä viimeisen käyttöpäivän mukaan ja käyttöliittymän kautta robotti aloitti lääkkeen valmistuksen. Ennen valmistuksen aloittamista tarvittiin vahvistus viivakoodilla lääkeampulleista ja nesteistä, joita käytettiin lääkkeen valmistukseen.
Tämän jälkeen lääke ja nesteet ladattiin robottiin, joka valmisti lääkkeen. Tuotteiden oikeellisuus valmistettiin vielä valokuva galleriassa sekä punnitsemalla nesteet sekä lääkkeet ennen valmistusta ja valmistuksen jälkeen. Näin varmistettiin oikea annostus.
(Bhakta, Colavecchia, Cofee, Curvey & Garey 2018, 51–56.)
Mobiili robotii Hector Giraff mobiilirobotti Paro vauvahylje robotti Tele robotti ED
Care-O-bot 3 TOC robotti
TOORAD robotti Automaattinen älykäs suihku
Robottikylpyamme Apteekki robotit
Taulukko 3. Kooste roboteista
5.3 Hyöty
Aineistosta esille nousee erilaisia hyötyjä. Hyöty voi olla yksilön hyöty tai organisaation hyöty. Hyöty voi olla artikkelin teoriaosuudesta tai artikkelin tulos osuudesta. Kaikki hyödyt sisällytetään tutkielmaan mitä artikkeleissa esiintyy.
Analyysin perusteella esiin nousee kolme pääluokkaa, jotka ovat laatu, turvallisuus ja tehokkuus. Aineistossa hyötyjä esiintyi eri tavalla eri artikkeleissa. Joidenkin artikkelien kohdalla hyötyjä oli vähän ja taas toisten kohdalla niitä oli paljon. Liitteessä 1 lista
Analyysin perusteella esiin nousee kolme pääluokkaa, jotka ovat laatu, turvallisuus ja tehokkuus. Aineistossa hyötyjä esiintyi eri tavalla eri artikkeleissa. Joidenkin artikkelien kohdalla hyötyjä oli vähän ja taas toisten kohdalla niitä oli paljon. Liitteessä 1 lista