Taloutta, oikeutta ja sosiologiaa

Aineiston analyysistä selviää, että yliopistojen yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot ovat tieteenaloiltaan vuonna 2008 osittain samanlaisia, mutta osittain tieteenaloissa on isojakin eroja muun muassa siinä, miten monista tieteenaloista opinnot on koottu. Joissain yliopistoissa on huomattavasti enemmän valinnanvaraa tieteenaloissa, kun taas toisissa yliopistoissa tieteenaloja on vain muutamia. Opintoja tarkastelemalla ensimmäinen huomio kiinnittyy siihen, että Jyväskylän yliopistossa opinnot koostuvat valtio-opista ja kansantaloustieteestä, kun taas esimerkiksi Lapin yliopistossa opinnoissa on tieteenaloina niin valtio-oppia ja kansainvälisiä suhteita kuin politiikkatieteitä, hallintotiedettä, julkisoikeutta sekä sosiologiaakin. Tiedepohjan laajuus vaihtelee siis samoin kuin se, mitä tieteenaloja on valittavana. Alla olevasta asetelmasta löytyy kolme keskeisintä tieteenalaa yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa vuonna 2008, joita käsittelen tässä kappaleessa.⁷²

Asetelma 3. Kolme keskeisintä tieteenalaa yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa 2008.

71 Arola et al. 1993, 25–28; Löfström 2001, 141; Löfström & Virta & Salo 2017, 87–89; Castrén & Lappalainen

& Nöjd 1982, 190.

72 Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2008–2010; Lapin yliopiston opinto-opas 2008–2009.

Filosofia

Lähde: Helsingin yliopiston (HY) opinto-opas; Turun yliopiston (TuY) opinto-opas; Åbo Akademin (ÅA) opas; Oulun yliopiston (OY) opas; Lapin yliopiston (LY) opinto-opas; Jyväskylän yliopiston (JY) opinto-opinto-opas; Itä-Suomen yliopiston (UEF) opinto-opas.

Eri yliopistojen yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa voidaan vuonna 2008 havaita, että jokainen yliopisto, Tampereen yliopistoa lukuun ottamatta, tarjoaa yhteiskuntaopin tiedepohjaksi kansantaloustiedettä tai taloustiedettä. Kansantaloustieteen sijoittuminen yhteiskuntaopin tieteenalaksi jokaisessa yliopistossa ei ole yllätys, sillä perusopetuksessa yhteiskuntaopin opetuksen tuntimäärä lisääntyi vuonna 2001. Lisäksi seuraavana vuonna 2002 lukiossa yhteiskuntaopin kurssien määrä lisääntyi yhdellä kurssilla, ja toiseksi pakolliseksi kurssiksi tuli juuri taloustiedon kurssi.⁷³

73 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 20.12.2001. SäädK 1435/2001; Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002. SäädK 955/2002; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 185.

Kansantaloustieteen tärkeys on huomattu esimerkiksi Helsingin yliopistossa, sillä opinnoista vastaavan tiedekunnan mukaan kansantaloustieteen asemaa tuli opinnoissa vahvistaa, mitä tiedekunta perusteli sillä, että taloustiedosta tuli lukiossa pakollinen kurssi.

Tämä kertoo selkeästi siitä, että Helsingin yliopistossa seurattiin tarkasti sitä, miten yhteiskuntaopin asema lukiossa kehittyy.⁷⁴ Kansantaloustieteen ja taloustieteen sisältyminen voi siis linkittyä vahvasti opetussuunnitelmiin, erityisesti lukion opetussuunnitelmaan. Taloustiedon korostaminen opetussuunnitelmissa taas on todennäköisesti seurausta Suomen 1990–luvun lamasta, sillä Suomessa haluttiin laman kokemusten jälkeen parantaa ihmisten talousosaamista ja kykyä hoitaa omaa talouttaan.⁷⁵

Asetelmasta kolme on havaittavissa vuonna 2008 myös se, että viidessä yliopistossa on sisällytetty sosiologiaa yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin, sillä niin Joensuun kuin Lapin, Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot tarjoavat sosiologiaa. Sosiologian liittäminen yhteiskuntaopin tiedepohjaan on hyvin tavallista, sillä muun muassa Rautiainen (2004) tuo esille sosiologian yhtenä yhteiskuntaopin tieteenalana. Myös vuoden 1999 perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereissä tuodaan esille se, että yhteiskuntaoppi pohjautuu muun muassa sosiologiaan.⁷⁶

Sosiologian tärkeys yhteiskuntaopissa nousee esille muun muassa oppiaineen sisällöissä, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturva, työmarkkinat sekä Suomen väestö- ja elinkeinorakenne.

Sisältöjen lisäksi sosiologian yhteys yhteiskuntaoppiin korostuu siinä, että sosiologiassa pyrkimyksenä on ymmärtää ja selittää yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta myös ajatella mahdollisia vaihtoehtoja yhteiskunnan rakenteille, ja koulun yhteiskuntaopin tavoitteena on kasvattaa oppilaista juuri aktiivisia ja kriittisiä toimijoita. Sisältöjen lisäksi on siis tärkeää tuoda sosiologian tyypillistä analyyttisyyttä ja problematisoivaa otetta koulun yhteiskuntaoppiin. Tämä voi olla syynä sille, että yhteiskuntaopin taustatieteisiin on kuulunut olennaisena osana sosiologia, sillä esimerkiksi jo LOPS1994 korostaa oppilaan

74 Löfström & Virta & Salo 2017, 83–84; Helsingin yliopiston opinto-opas 2008.

75 Löfström & van den Berg 2014, 76–77.

76 Joensuun yliopiston opas 2008–2009; Lapin yliopiston opas 2008–2009; Oulun yliopiston opinto-opas 2009–2011; Helsingin yliopiston opinto-opinto-opas 2008; Turun yliopiston opinto-opinto-opas 2008–2009; Rautiainen 2004, 141; Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit 1999, 99.

ohjaamista aktiiviseksi ja kriittiseksi kansalaiseksi sekä nostaa tavoitteeksi sen, että oppilas osaa hankkia tietoa ja käsitellä muun muassa ajankohtaisia ongelmia.⁷⁷

Aineiston analyysistä selviää, että kansantaloustieteen sekä sosiologian lisäksi oikeustiede sisältyy yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin kuudessa eri yliopistossa.

Ainoastaan Jyväskylän yliopisto ei tarjonnut oikeustieteitä opinnoissaan.⁷⁸ Löfström (2002) tuokin esille, että oikeustieteet ovat osa yhteiskuntaopin taustatieteitä⁷⁹, mutta on poikkeuksellista, ettei oikeustiede sisälly Jyväskylän yliopiston tarjontaan. Lukion lakitiedon kurssi on syventävä kurssi, joten on erikoista, ettei Jyväskylän yliopiston opinnoissa ole oikeustieteitä.

Yhteiskuntaopin opettaja tarvitsee oikeustieteen alalta osaamista opettaakseen lakitiedon kurssia lukiossa, sillä ilman oikeustieteiden pohjaa on hyvin haastavaa opettaa lakitiedon kurssia. Toisaalta Jyväskylän yliopistossa ei voi opiskella oikeustieteitä pääaineena, mikä selittää oikeustieteiden puuttumisen yhteiskuntatieteellisistä opinnoista. Tästä huolimatta muissakin yliopistoissa on oikeustiedettä, vaikka niissä ei oikeustiedettä pääaineena voisikaan opiskella, kuten Tampereen yliopistossa. Itse koen, että ilman oikeustieteitä lakitiedon opettaminen on äärimmäisen haastavaa, ja juuri tästäkin syystä Jyväskylän yliopiston opinnot ilman oikeustieteitä hämmästyttävät.

Kansantaloustieteen, sosiologian ja oikeustieteiden lisäksi vuonna 2008 yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa voidaan havaita se, että yhteiskuntaopin taustatieteiksi on valittu hyvin vahvasti samanlaisia tieteitä, kuin mitä jo edellä mainitut tutkijat 1980-luvulla sekä 2000-luvun alussa yhteiskuntaopin tieteenaloiksi nostivat.

Ainoana poikkeuksena aineistossa vuonna 2008 on nähtävissä Turun yliopiston opinnot, sillä vaikka opinnot sisältävät niin sanotusti perinteisiä yhteiskuntaopin taustatieteitä, erottuvat opinnoissa Aasia-opinnot, monikulttuurisuus ja siirtolaisuus, kehitysmaatutkimus sekä ympäristötiede. Turun yliopisto on valinnut opintoihinsa viisaasti lukion sisältöjä vastaavia teemoja, sillä esimerkiksi monikulttuurisuuden teemoja sisältyi LOPS2003:n

77 Lukion opetussuunnitelman perusteet 1994, 98.

78 Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2008–2010.

79 Löfström 2002, 94–95.

yhteiskuntaopin kursseille, esimerkiksi neljännelle kurssille eurooppalaisuudesta ja Euroopan unionista.⁸⁰

Toisaalta voidaan kuitenkin pohtia myös sitä, onko tarpeellista tuoda melko rajattuja aihealueita yhteiskuntaopin aineenopettajan opintoihin, sillä esimerkiksi Aasia-opinnot ovat varmasti hyödyllinen aihealue yhteiskuntaopin opettajalle, mutta herättää pohtimaan, miten Aasia-opinnot vastaavat lukion kurssien sisältöjä? On selvää, että Aasia on jo nyt ja tulee myös jatkossa olemaan suuri poliittinen ja taloudellinen vaikuttaja maailmassa, ja on ehdottoman tärkeää yhteiskuntaopin opettajalle tuntea globaalia maailmaa, mutta onko Aasian opiskeleminen tosiaan tärkeämpää kuin suomalaisen sosiaalipolitiikan tai oikeusjärjestelmän opiskeleminen? Yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen tulee kuitenkin vastata maailman tapahtumia sekä muutoksia maailmassa, minkä vuoksi opintojen voidaan sanoa olevan relevantteja yhteiskuntaopin aineenopettajalle. Aasia-opintojen sisällyttäminen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin on Turun yliopistossa myös ymmärrettävää, sillä Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta hallinnoi Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskusta, jonka tehtävänä on muun muassa edistää Itä- ja Kaakkois-Aasian opetusta, henkilövaihtoa sekä tutkimusta suomalaisissa tiede- ja taidekorkeakouluissa.⁸¹