3. Säädökset ja opettajuus
3.2. Kohti tasa-arvoista opettajuutta
Opettajien kelpoisuusehdot ovat muuttuneet paljon vuosien saatossa. Käsittelen tässä kappaleessa niin aineenopettajien ja lehtoreiden, kuin myös yleisesti opettajien muuttuneita kelpoisuusehtoja. Alla oleva asetelma sisältää tutkimuksen kannalta keskeisimmät
50 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä 30.12.2014. SäädK 1451/2014; Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta 23.7.2020. SäädK 595/2020.
opettajien kelpoisuusehdot. Opettajien kelpoisuusehdoista on säädetty melko usein, ja säädöksistä voidaan löytää vaatimuksia sille, millainen opettajan tulisi olla, mutta myös vaatimuksia niistä ehdoista, jotka kertovat tarkemmin muun muassa opettajan koulutusvaatimuksista.
Asetelma 2. Opettajien kelpoisuusehdot eri vuosina.
Säädöksen
vuosi Ketä kosketti? Vaatimus pääaineessa Vaatimus sivuaineessa Muut vaatimukset
1872 Yleisesti virka, niin syventävät opinnot pää- ja sivuaineissa)
1963 Nuorempi lehtori Filosofiankandidaatti- tutkinto virka, niin syventävät opinnot pää- ja sivuaineissa)
1980 Peruskoulun aineenopettajat/le htorit
Korkeakoulututkinto 160 ov Opetettavan aineen opinnot 35 ov
Kasvatustieteelliset opinnot tai luokanopettajan koulutusohjelman mukainen 9 ov opetusharjoittelu + opetusopin opinnot
1996 Peruskoulun lehtoreita
Ylempi korkeakoulututkinto Opetettavan aineen opinnot 35 ov
Opettajan pedagogiset opinnot 35 ov tai luokanopettajan kelpoisuus 1996 Lukion
nuorempia ja Ylempi korkeakoulututkinto Opetettavan aineen opinnot 35
ov (nuorempi) Opettajan pedagogiset opinnot 35 ov tai aineenopettajan
vanhempia
lehtoreita Opetettavan aineen opinnot 55
ov yhdessä aineessa ja toisessa tai useammassa 35 ov (vanhempi)
kasvatustieteelliset opinnot tai peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus
1998 Aineenopettajia Ylempi korkeakoulututkinto (opetettavan aineen opinnot vähintään 60 op)
Opetettavan aineen perus- ja aineopinnot 60 op
Pedagogiset opinnot (60 op/35 ov)
Lähde: Keisarillisen Majesteetin Armollinen koulujärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle 26/1872;
Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajain pätevyysehdoista annetun asetuksen muuttamisesta 515/1963; Asetus
peruskouluasetuksen muuttamisesta 215/1980; Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta 294/1996; Asetus lukioasetuksen muuttamisesta 295/1996; Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998.
Opettajan kelpoisuusehtoina määriteltiin 1800-luvulla vaatimuksia niin opettajaa itseään kohtaan kuin myös hänen koulutustaustaansa varten. Suomen suuriruhtinaskunnalle säädettiin asetus koulujärjestyksestä (26/1872) vuonna 1872, ja tämän asetuksen mukaan yleisoppilaitosten opettajan tai opettajattaren tuli tunnustaa evankelisluterilaista uskontoa ja olla tunnettu jumalanpelosta ja vilpittömästä elämästään. Opettajanviran haltijan tuli myös olla täyttänyt 21 vuotta. Lisäksi kelpoisuuden vaatimuksena oli se, että opettaja oli mieleltään vakaa ja tasainen sekä omasi nuorison johdattamiseen sopivan mielenlaadun.51
Opettajan tuli myös olla suorittanut virkaan kuuluvat aineet erinomaisin arvosanoin sekä omata tarpeellinen harjaantuneisuus ja kokemus opettajana toimimisesta. Lehtorinvirkaan pyrkivän kelpoisuuteen kuului 1800-luvulla asetuksen mukaan filosofiankandidaattitutkinto, mutta kolleganviran haltijan kelpoisuuteen soveltui filosofiankandidaattitutkinnon lisäksi opettajankandidaattitutkinto. Kelpoisuusehtona molempiin opettajan virkoihin oli se, että opinnot oli tullut suorittaa siten, että ne oli arvosteltu korkeimmalla todistusjanalla, mikä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että opinnot on siis suorittu erinomaisin arvosanoin.52 Opettajan kelpoisuusehdoissa lueteltiin siis koulutuksen lisäksi hyvin tarkasti erilaisia vaatimuksia ja jopa ehtoja opettajan luonteelle.
51 Keisarillisen Majesteetin Armollinen koulujärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle 8.8.1872. SäädK 26/1872.
52 Keisarillisen Majesteetin Armollinen koulujärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle 8.8.1872. SäädK 26/1872.
Opettajien kelpoisuudesta on säädetty hieman eri tavalla 1900-luvulle tultaessa. Opettajien yleisistä kelpoisuusehdoista on säädetty muun muassa asetuksessa valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista (620/1948). Oppikoulujen opettajan pätevyysehdot olivat edelleen todella tarkat, sillä opettajaksi ei voitu nimittää alle 21-vuotiasta, ja opettajan tuli olla puhdasmaineinen, ja elämässään nuhteeksi tunnettu Suomen kansalainen.
Poikkeuksellisesti vieraan kielen opettajaksi voitiin kuitenkin nimittää ulkomaalainenkin.
Lisäksi ehtona oli, ettei opettajalla saanut olla ruumiinvikaa tai sairautta, joka olisi tehnyt hänet opettajan tehtävään sopimattomaksi.53
Oppikoulun opettajan kelpoisuusvaatimukset yliopettajan ja vanhemman lehtorin virkaan olivat filosofiankandidaattitutkinto, kahden lukukauden auskultoiminen ja opetusnäytteet normaalilyseossa sekä kasvatusopissa oppimäärä cum laude approbatur (perus- ja aineopinnot). Lisäksi virkaan kelpoisen oli tullut suorittaa laudatur (perus-, aine- ja syventävät opinnot) kaikissa virkaan kuuluvissa aineissa ja tutkinto koulun opetuskielessä, sekä hänen tuli olla suorittanut tutkinto oppikoulun lainsäädännöstä. Huomioitavaa on, että yksityisten oppikoulujen opettajien kelpoisuusvaatimukset (23/1951) olivat samat kuin mitä edellä valtion oppikoulujen asetuksessa säädettiin.54
Pätevyysehdot nuoremman lehtorin virkaan olivat vuoden 1948 asetuksen mukaan samat kuin yliopettajan ja vanhemman lehtorin virkaan sillä poikkeuksella, että filosofiankandidaattitutkinnon sijaan oli mahdollista olla suorittanut myös opettajankandidaattitutkinnon. Asetuksessa mainitaan erityisehdoissa viittaus historian ja yhteiskuntaopin opetukseen, sillä jos virkaan kuului jokin muu aine kuin asetuksessa mainittu oppiaine, vaadittiin pääaineessa oppimäärä laudatur ja sivuaineessa cum laude approbatur.55
Tähän asetukseen lisättiin kuitenkin vuonna 1963 lisäys, joka on oikeastaan ensimmäistä kertaa selkeästi suunnattu historian lisäksi myös yhteiskuntaopin opettajalle, ja tämän
53 Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20.8.1948. SäädK 620/1948.
54 Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20.8.1948. SäädK 620/1948; Yksityisoppikouluasetus 19.1.1951. SäädK 23/1951.
55 Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20.8.1948. SäädK 620/1948.
vuoksi olen tuonut asetuksen sisällön ilmi asetelmassa numero kaksi. Asetuksen (515/1963) mukaan yliopettajan sekä vanhemman lehtorin viran pätevyysehto aineyhdistelmälle historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto oli filosofiankandidaatin tutkinto oppimäärältään laudatur joko yleisessä historiassa, Suomen historiassa tai Suomen ja Skandinavian historiassa. Tämän lisäksi pätevyysehdoksi esitettiin kolme eri vaihtoehtoa, joilla oli mahdollista saavuttaa kelpoisuus opettajanvirkaan. Asetuksessa vaadittiin joko cum laude approbatur (perus- ja aineopinnot) yhteiskuntatieteet-oppiaineessa, tai cum laude approbatur kansantaloustieteessä ja approbatur (perusopinnot) yleisessä valtio-opissa, sosiaalipolitiikassa tai sosiologiassa, tai cum laude approbatur yleisessä valtio-opissa, sosiaalipolitiikassa tai sosiologiassa sekä approbatur kansantaloustieteessä.56
Nuoremman lehtorin viran pätevyysehto aineyhdistelmälle historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto oli edellisiä matalampi, sillä pätevyyden sai suorittamalla filosofiankandidaatin tutkinnon oppimäärältään cum laude approbatur yleisessä tai Suomen historiassa taikka Suomen ja Skandinavian historiassa. Tämän lisäksi tuli suorittaa approbatur yhteiskuntatieteet-oppiaineessa tai approbatur kansantaloustieteessä ja yleisessä valtio-opissa, sosiologiassa tai sosiaalipolitiikassa.57 Voidaan havaita, että opettajan kelpoisuusehdot olivat 1900-luvun alkupuolella tarkat, ja vaatimuksia ja ehtoja oli edelleen hyvin tarkasti myös suhteessa opettajan luonteeseen ja persoonaan. Asetus kuitenkin jättää pohdittavaksi sen, mitä tarkoitetaan sillä, että opettajalla ei saanut olla sairautta tai ruumiinvikaa, mikä olisi tehnyt hänet sopimattomaksi opettajan tehtävään.
Peruskouluun siirryttäessä määriteltiin aineenopettajan sekä lehtorin kelpoisuusehdot peruskouluasetuksessa (443/1970) melko laveasti. Asetuksen mukaan peruskoulun aineenopettajan virkaan vaadittiin peruskoulun asianomainen aineenopettajan tutkinto tai valtion oppikoulun vastaavan opettajan kelpoisuus. Lisäksi asetuksessa mainittiin, että jos aineenopettajan virka kattaa kahden tai useamman oppiaineen, tuli opettajan omata kaikkien näiden aineiden kelpoisuus. Tällainen oppiaineyhdistelmä on voinut olla esimerkiksi historia ja yhteiskuntaoppi. Peruskoulun lehtorin virkaan vaadittiin asetuksen mukaan
56 Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajain pätevyysehdoista annetun asetuksen muuttamisesta 15.11.1963. SäädK 515/1963.
57 Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20.8.1948. SäädK 620/1948; Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajain pätevyysehdoista annetun asetuksen muuttamisesta 15.11.1963. SäädK 515/1963.
peruskoulun lehtorin tutkinto tai valtion oppikoulun nuoremman lehtorin kelpoisuus.
Asetuksessa tuotiin ilmi myös poikkeuksia, sillä esimerkiksi peruskoulun lehtorin virkaan ei vaadittu toisen lukukauden opetusharjoittelua normaalilyseossa, jos opettajalla oli lisäksi kansakoulunopettajan kelpoisuus.58 Tämä kertoo luultavasti siirtymisajasta varsinaisesta kansakoulusta, kansalaiskoulusta ja keskikoulusta yhdeksänvuotiseen peruskouluun.
Yksityiskohtaisemmat kelpoisuusehdot säädettiin vuonna 1980 (215/1980), jolloin asetustasolla nostettiin esille peruskoulun aineenopettajan sekä lehtorin viran kelpoisuusehdot (asetelma 2.). Vaatimuksena oli 160 opintoviikon laajuinen korkeakoulututkinto sekä 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot. Tämän lisäksi ehdoksi nostettiin kasvatustieteelliset opinnot tai luokanopettajan koulutusohjelman mukaisesti vähintään 9 opintoviikon laajuinen opetusharjoittelu ja opetusopin opinnot.
Asetuksessa ei yksilöidä opetettavia aineita, joille kelpoisuusehdot säädettiin, vaan asetuksessa puhutaan aineenopettajan ja lehtorin viran yleisistä kelpoisuusehdoista. Näin ollen voidaan tulkita, että asetus sääti myös historian ja yhteiskuntaopin opettajien kelpoisuusehdoista. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija on voinut suorittaa historia pääaineenaan korkeakoulututkinnon sekä yhteiskuntaopista 35 opintoviikon laajuiset opinnot.59
Opettajien kelpoisuusehdoista säädettiin jo muutamien vuosien päästä uudestaan, ja vuonna 1983 säädetty peruskoululaki (476/1983) on linjassa vuoden 1948 asetuksen kanssa opettajan kelpoisuudesta, sillä jo tuolloin säädettiin, että vain Suomen kansalainen voitiin nimittää opettajan virkaan. Opettajien muista kelpoisuusehdoista säädettiin erillisellä peruskouluasetuksella (718/1984). Sekä viranhaltijan että tuntiopettajan tuli olla 18 vuotta täyttänyt, eikä opettajalla saanut olla sellaista vammaa tai sairautta, joka tekisi hänet virkaan tai tehtävään sopimattomaksi. Vaatimus opettajan iästä on siis koko ajan alentunut, sillä aiemmin alle 21-vuotiasta ei voitu nimittää opettajaksi. Myöskään vaatimus siitä, ettei opettajalla saanut olla vammaa tai sairautta, joka tekisi hänet virkaan sopimattomaksi, linkittyy 1900–luvun alun samankaltaiseen vaatimukseen. Vuoden 1984 asetuskin jättää auki sen, millaiseen vammaan tai sairauteen asetuksessa viitataan, mutta voidaan pohtia,
58 Peruskouluasetus 26.6.1970. SäädK 443/1970.
59 Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta 21.3.1980. SäädK 215/1980.
tarkoitetaanko tällä esimerkiksi sitä, ettei opettajalla voinut olla jonkinlaista aistivammaisuutta, mikä olisi tehnyt hänet virkaan sopimattomaksi.60
Vuoden 1984 peruskouluasetuksen pohjalta on selkeästi tunnistettavissa yhteiskuntaopinkin aineenopettajan kelpoisuusehto, sillä aineenopettajan viran kelpoisuusehto on säädetty siten, että viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto sekä kasvatustieteelliset opinnot ja aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Peruskouluasetusta muutettiin kuitenkin (294/1996) lehtorin viran kelpoisuusehtojen osalta, ja asetelmasta kaksi selviää, että opetettavan aineen opinnot määriteltiin vähintään 35 opintoviikon laajuisiksi. Opettajan pedagogiset opinnot määriteltiin vähintään 35 opintoviikon laajuisiksi, mutta vaihtoehtoisesti opettajan pedagogiset opinnot oli mahdollista korvata luokanopettajan virkaan vaadittavalla kelpoisuudella.61
Siirryttäessä peruskoulusta lukion opettajia varten säädettyjen kelpoisuusehtojen puolelle, selviää vuonna 1983 lukiolaissa (477/1983) myös lukion opettajien kelpoisuusehdot. Ehdot ovat kansalaisuuden kohdalla samat kuin peruskouluasetuksessa, eli virkaan voitiin nimittää vain Suomen kansalainen, mutta vieraan kielen virkaan myös muu kuin Suomen kansalainen. Erillisellä lukioasetuksella (719/1984) on säädetty muista kelpoisuusehdoista, joita ovat täysi-ikäisyys sekä se, ettei opettajalla saanut olla vammaa tai sairautta, joka olisi tehnyt hänet virkaan sopimattomaksi. Lisäksi säädettiin, että aineenopettajalla tuli olla ylempi korkeakoulututkinto, kasvatustieteelliset opinnot sekä aineenopettajan koulutusohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat opetettavan aineen opinnot.
Ehdot ovat siis pääosin samat kuin mitä peruskoulun aineenopettajalla.62
Kuten peruskouluasetusta, myös lukion asetusta (719/1984) muutettiin vuonna 1996.
Asetelmasta kaksi selviää, että asetuksessa (295/1996) lukion nuoremmilta ja vanhemmilta lehtoreilta vaadittiin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot. Tämän lisäksi vaatimuksena oli 35 opintoviikon laajuiset
60 Peruskoululaki 27.5.1983. SäädK 476/1983; Asetus valtion oppikoulujen opettajanvirkain ja -toimien haettavaksi julistamisesta ja hakemisesta sekä opettajien pätevyysehdoista 20.8.1948. SäädK 620/1948;
Peruskouluasetus 12.10.1984. SäädK 718/1984.
61 Peruskouluasetus 12.10.1984. SäädK 718/1984; Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta 26.4.1996. SäädK 294/1996.
62 Lukiolaki 27.5.1983. SäädK 477/1983; Lukioasetus 12.10.1984. SäädK 719/1984.
opettajan pedagogiset opinnot. Asetuksen mukaan oli myös mahdollista suorittaa vaihtoehtoisesti joko aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot tai peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus.63
Uusimmat säädökset opettajan kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella, eli asetuksella opetustoimen henkilöstön vaatimuksista (986/1998). Asetuksen mukaan opettajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, opetettavasta aineesta vähintään 60 opintopisteen laajuiset opetettavan aineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Asetus käsittelee yleisiä aineenopettajan kelpoisuusvaatimuksia, ja asetus koskee näin ollen myös yleisiä perusteita yhteiskuntaopin aineenopettajan kelpoisuuteen liittyen. Opettajien kelpoisuusehdot haluttiin hallituksen esityksen (HE 86/1998) mukaan koota yhteen ja samaan asetukseen, eikä kelpoisuusvaatimuksia haluttu sitoa tiettyyn virkaan tai tehtävänimikkeeseen, vaan kelpoisuus määriteltäisiin oikeutena antaa määrätyn sisältöistä opetusta.64
Säädöksiä 1800-luvun lopusta 1900-luvun loppuun tarkastelemalla selviää, että opettajan kelpoisuusehdot on välillä hyvin sekalaisesti määritelty, etenkin 1900-luvun loppupuolella, sillä osa asetuksista ja laista tuo esille yleisiä ehtoja, mutta vasta muutoksilla on säädetty tarkemmin esimerkiksi aineenopettajan kelpoisuusehdoista. Voidaan siis sanoa, että 1900-luvulla asetukset opettajan kelpoisuusehdoista ovat vähintäänkin hyvin sekavat. On enemmän kuin ymmärrettävää, että hallituksen esityksessä nostetaan esille opettajien kelpoisuusehtojen kokoaminen yhteen ja samaan asetukseen.
On myös huomattava, että opettajan kelpoisuusehdot ja vaatimukset opettajan virkaan soveltuvasta henkilöstä ovat muuttuneet vuosien saatossa hyvin paljon. Erityisesti vaatimukset jumalanpelosta, nuhteettomuudesta ja vilpittömästä elämästä ovat nykypäivään tultaessa kadonneet säädöksistä. Ikävaatimus on pysynyt, mutta sen raja on muuttunut.
Nykyisessä asetuksessa ei myöskään enää puhuta mitään siitä, ettei opettajalla saisi olla sairautta tai vammaa, joka tekisi hänet opettajan tehtävään sopimattomaksi, vaikka vielä 1980-luvun säädöksissä vaatimus esiintyi. Jos kyse on ollut esimerkiksi siitä, että opettajalla ei saanut olla aistivammaisuutta, nykyisin minkäänlaista tällaista rajoitetta opettajalle ei ole.
63 Asetus lukioasetuksen muuttamisesta 26.4.1996. SäädK 295/1996.
64 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998. SäädK 986/1998; Hallituksen esitys (HE) n:o 86 Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi. Valtiopäivät (VP) 1997.
Tulkintani siitä, ettei opettajalla olisi saanut olla aistivammaa vielä 1980-luvullakaan, voidaan tukea sillä, että vasta vuonna 1991 kumottiin säädös, joka esti kuurojen pääsyn opettajan virkoihin.65 Kertoo siis tasa-arvon lisääntymisestä, että uusimmassa säädöksessä opettajien kelpoisuusehdoista ei löydy vaatimuksia sille, että opettajalla ei saisi olla vammaa tai sairautta, joka estäisi häntä toimimasta opettajana.
Kokonaisuudessaan voidaan havaita, että säädökset yhteiskuntatieteellisistä aineenopettajaopinnoista ja aineenopettajien kelpoisuudesta ovat väljentyneet vuosien saatossa huomattavasti. Aiemmin säädettiin hyvin tarkasti jopa siitä, mistä tieteenaloista yhteiskuntaopin aineenopettajan oli tullut suorittaa opinnot ja millä arvosanoilla.
Nykypäivään tultaessa vaatimukset ovat pienentyneet, ja nykyisin säädetään vain siitä, että toisen opetettavan aineen opinnoista on tullut suorittaa perus- ja aineopinnot (asetelma 2.).
Säädöspohjan voidaan siis sanoa väljentyneen huomattavasti. Tämä on jättänyt paljon vapautta yliopistoille suunnitella yhteiskuntatieteellisiä aineenopettajaopintoja, mikä voi heijastella syytä sille, miksi opinnot eroavat niin paljon yliopistoittain.