5. Nykytila ja yliopistojen väliset erot
5.4. Kohti opiskelijan valinnanvapautta
Yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen analyysi osoittaa opintojen rakenteessa myös muutoksen kohti opintoja, joissa yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijalla on entistä enemmän valinnanvapautta siinä, miten hän itse rakentaa opintonsa.
Yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenne muuttui muun muassa Åbo Akademissa vuodesta 2008 lähtien useasti jollain tavalla vuoteen 2020 asti. Merkittävin muutos Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa näkyy vertailemalla lukuvuosia 2015–2016 ja 2017–2018. Opinnoissa ei ole juuri ollenkaan valinnanvapautta vuonna 2015, sillä kurssit on rajattu opiskelijalle melkein kokonaan, poikkeuksena vain se, että opiskelija saa valita kahdesta kurssista toisen mieluisemman
121 Jyväskylän yliopisto, Laitokset ja yksiköt (päivitetty 9.12.2020).
122 Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2020–2023.
itselleen kansantaloustieteen kahdesta kurssista. Vuonna 2017 tapahtuu kuitenkin rakenteessa suuri muutos, sillä opiskelijalle annetaan valinnanvapautta 30 opintopisteen verran, vaikkakin tiettyjen tieteenalojen kesken. Muutos on suuri verrattuna siihen, että aiemmin opiskelijalla ei ollut valinnanvaraa juuri ollenkaan.123 Vertailemalla asetelmia numero kahdeksan ja yhdeksän, on huomattavissa, että Åbo Akademin opinnoissa on tapahtunut päinvastainen muutos verrattuna Jyväskylän yliopiston opintoihin.
Asetelma 9. Åbo Akademin yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenteellinen muutos lukuvuosina 2015–2016 ja 2017–2018.
ÅA 2015–2016 2017–2018
PAKOLLISET OP. 55 op 30 op
PAKOLLISIA AINEITA
Valtiotiede ja julkishallinto (25 op) Kansantaloustiede (10 op)
VALINNAISIA AINEITA Kansantaloustiede (5 op)
Valtiotiede Julkishallinto
Oikeustiede Kansantaloustiede
Sosiologia Lähde: Åbo Akademin (ÅA) opinto-oppaat 2015–2016 & 2017–2018.
Samankaltaista muutosta on tapahtunut myös esimerkiksi Oulun yliopistossa, sillä yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenne on muuttunut opiskelijan näkökulmasta vapaampaan suuntaan. Oulun yliopiston opinnoissa oli valinnanvapautta ennen vuotta 2018 siinä, mistä tieteenaloista perusopinnot suoritti, mutta vuoden 2018 jälkeen on voinut valita suoritettavaksi joko yhden tai kaksi perusopintokokonaisuutta.
Tämän valinnan myötä opiskelija suorittaa joko 5 opintopisteen verran vapaasti valitsemansa kurssin, tai vaihtoehtoisesti 30 opintopisteen verran muita opintoja. Oulun yliopistossa tapahtunutta muutosta opintojen rakenteessa voi heijastella tieteenalojen muutos, jonka asetelmasta kymmenen huomaa, sillä kurssivalikoima on selvästi
123 Åbo Akademi 2008–2009; Åbo Akademi 2010–2011; Åbo Akademi 2017–2018; Åbo Akademi 2020–2022.
laajentunut. Voi siis olla, että uusien tieteenalojen tulo ja yliopiston kurssitarjonnan muutos on vaikuttanut myös siihen, että yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakennetta on muutettu.124
Asetelma 10. Oulun yliopiston yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenteellinen muutos lukuvuosina 2015–2018 ja 2018–2021.
OY 2015–2018 2018–2021
PAKOLLISET OP.
VALINNAISIA AINEITA Yllä mainitusta tieteenalasta, jota ei valinnut suoritettavaksi
Lähde: Oulun yliopiston (OY) opinto-oppaat 2015–2018 & 2018–2021.
Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenteessa voidaan myös havaita muutosta kohti opiskelijan suurempaa valinnanvapautta. Vielä lukuvuonna 2011–2017 opinnoissa on saanut valita yhden kurssin vapaavalintaisesti yhteiskuntatieteiden alalta, ja lisäksi opinnoissa on ollut pakollisena taloustieteen perusopinnot, mutta toisen perusopintokokonaisuuden on saanut valita itse kolmesta eri vaihtoehdosta. Vuodesta 2017 lähtien opinnoissa on kuitenkin vielä enemmän valinnanvapautta. Opiskelijan on tullut suorittaa kolme eri opintokokonaisuutta, mutta opiskelija on voinut valita itse, suorittaako hän kaikista kolmesta kokonaisuudesta 15 opintopistettä, vai yhdestä 25 opintopistettä ja lopuista 15 opintopistettä (asetelma 11.). 125
124 Oulun yliopiston opinto-opas 2015–2018; Oulun yliopiston opinto-opas 2018–2021.
125 Helsingin yliopiston opinto-opas 2011–2017; Helsingin yliopiston opinto-opas 2017–2020.
Vaihtoehdosta riippuen opiskelija on saanut valita itse joitain opintoja kokonaisuuteensa enemmän, minkä kautta opiskelija on voinut painottaa jotain tieteenalaa enemmän opinnoissaan. Lisäksi lukuvuonna 2017–2020 valinnanvapautta on enemmän, sillä opiskelija voi itse koota kurssitarjottimelta jonkin tieteenalan opintokokonaisuuden.
Opintokokonaisuuksia ei ole siis suoraan opiskelijalle valittu, kuten esimerkiksi lukuvuonna 2011–2017 perusopinnoissa on, vaan opiskelija saa itse koota kurssitarjottimelta mieluisensa opintokokonaisuuden.126
Asetelma 11. Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenteellinen muutos lukuvuosina 2011–2017 ja 2017–2020.
HY 2011–2017 2017–2020
AINEITA Yhteiskuntatieteiden alaan kuuluva kurssi Yhteiskuntatieteiden alaan kuuluvia kursseja Lähde: Helsingin yliopiston (HY) opinto-oppaat 2011–2017 & 2017–2020.
Kokonaisuudessaan yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot eroavat yliopistoittain, mutta joidenkin yliopistojen opinnot ovat myös samankaltaisia sisällöiltään, tieteenaloiltaan ja rakenteiltaan. Opintojen rakenne vaihtelee yliopistoittain muun muassa valinnanvapauden suhteen. Joissain yliopistoissa opiskelijan tulee suorittaa esimerkiksi tiettyjen tieteenalojen perusopintoja ja sen lisäksi valinnaisia kursseja, kuten Oulun yliopistossa. Vaihtoehtoisesti yliopisto voi koota opiskelijalle valmiiksi koko opintopaketin, kuten esimerkiksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa.127
126 Helsingin yliopiston opinto-opas 2011–2017; Helsingin yliopiston opinto-opas 2017–2020.
127 Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2020–2023; Itä-Suomen yliopiston opinto-opas 2020–2021.
Aineiston analyysi osoittaa, että yliopistojen yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen rakenteellinen muutos on tapahtunut vaiheittain nopeastikin, kuten esimerkiksi Åbo Akademissa. Nopea rakenteellinen muutos yliopistoissa voi johtua muun muassa siitä, että yliopistot päivittävät kursseja kokonaisuuden sisällä. Opintojen rakenteellinen muutos voi kytkeytyä myös yliopistojen sisäisiin rakenteellisiin muutoksiin, kuten Jyväskylän yliopistossa on todennäköisesti tapahtunut. Yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijan kannalta opintojen rakenteellinen muutos voi olla uuvuttavaa, sillä opinnot voivat muuttua jo sen aikana, kun opiskelija itse suorittaa kursseja. Oman kokemukseni mukaan on todella turhauttavaa, kun ei pysy perillä siitä, mitä kursseja tulee suorittaa.
Kokonaisuudessaan opinnoissa tapahtuvissa rakenteellisissa muutoksissa on positiivisia ja negatiivisia tekijöitä. On toisaalta helppoa, että opinnot on kasattu opiskelijalle suoraan, mutta toisaalta opiskelijalle on motivoivaa sekä mielenkiintoista koota oma yhteiskuntatieteellinen aineenopettajapaketti. Opintojen eroavaisuus rakenteellisesti heijastelee myös jo aiemmin mainittua monipuolisempaa opettajakuntaa. Toisaalta opintojen rakenteelliset erot saattavat aiheuttaa sen, että joidenkin tieteenalojen osaaminen jää opiskelijalla niukemmaksi.
Opintojen rakenne sekä myös tieteenalat vaikuttavat paljon siihen, minkälaisia yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot ovat. Tarkasteltaessa opintoja on huomion arvoista, että niissä yliopistoissa, joissa opiskelija saa valita vapaavalintaisesti esimerkiksi jonkin tieteenalan perusopinnot, voi jonkin toisen tieteenalan sisältöaines jäädä hyvin kapea-alaiseksi. Valinnanvapaus voi kuitenkin olla todella suuri voimavara opinnoissa, sillä opiskelijan saadessa valita itse häntä kiinnostavimmat kurssit, lisääntyy myös motivaatio opiskelua kohtaan.
Tämä voi näkyä myöhemmin työelämässä sekä positiivisesti että negatiivisesti. Esimerkiksi taloustiedettä paljon opiskellut opettaja saattaa myös painottaa opetuksessaan taloustieteitä.
Toisaalta voidaan pohtia, aiheuttaako jonkin tieteenalan painotus koulutuksessa sen, että jonkin toisen aihealueen opettaminen taas hankaloituu. On kuitenkin hyvä huomioida se, että 60 opintopistettä on todella vähän, eikä esimerkiksi kaikkiin yhteiskuntaopin sisältöihin voidakaan syventyä yliopistossa.
Yliopistojen nykyisissä opinnoissa yhteiskuntaopin tiedepohjasta voidaan löytää monia opinnoissa toistuvia tieteenaloja. Monen eri yliopiston yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa on esimerkiksi taloustiedettä, sosiologiaa sekä valtiotiedettä.
Opinnot myös eroavat tieteenaloittain, ja opintojen tieteenaloista löytyy poikkeuksia.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa opiskelijan ei tule suorittaa tulkintani mukaan yhtäkään oikeustieteiden kurssia, kun taas kaikkien muiden yliopistojen opinnoissa on oikeustiedettä.128
Näkemykseni mukaan oikeustieteiden puuttuminen opinnoista luo merkittävää eroavaisuutta yhteiskuntaopin aineenopettajien koulutustaustaan. On arvioni mukaan kyseenalaista, jos joillain yhteiskuntaopin aineenopettajilla ei ole koulutusta opettaa esimerkiksi lukion lakitietoa. Vaikka suurimmassa osassa yliopistoja yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijat opiskelevat taloustietoa, onko tasa-arvoista, jos joissakin yliopistoissa sitä opiskellaan perusopintojen verran ja toisessa yhden tai kahden kurssin verran?
Tämä on näkemykseni mukaan ristiriidassa ainakin suhteessa lukiossa olevaan talousguru-kilpailuun nähden, sillä voidaan olettaa, että taloustieteestä perusopinnot suorittaneella yhteiskuntaopin opettajalla on taloustiedosta vahvempi osaaminen kuin taloustiedosta yhden tai kaksi kurssia suorittaneella opettajalla. Näkyykö tämä lukiossa esimerkiksi siten, että ne oppilaat, joiden opettajilla on taloustiedosta vahva osaaminen, menestyvät vahvemmin talousguru-kilpailussa? Herää kysymys, onko parempi, että yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijat opiskelevat vähän kaikkea eri tieteenaloilta, vai se, että joltain tietyltä tieteenalalta on laaja osaaminen.
128 Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2020–2023.