Politiikkaa, viestintää ja ympäristöä

Yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen tiedetaustassa voidaan havaita analyysin perusteella erilaisia ja uusia muutoksia myös vuonna 2020. Alla olevasta asetelmasta huomataan, että yhteiskuntaopin tiedepohjaan on tullut uusia tieteenaloja, ja tieteenaloja on enemmän verrattuna vuosiin 2014 ja 2008. On kuitenkin myös poikkeus, sillä asetelmasta viisi näkee sen, että Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen pohjaksi ei ole lisätty vuonna 2020 mitään uusia tieteenaloja.

Asetelma 5. Uudet tieteenalat yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa vuonna 2020.

Finnish Nordic Society and Culture

History and Politics of European Integration Aasia-opinnot

OY

Organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisen perusopinnot Politiikkatieteet ja sosiologia

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot ja aineopinnot

(sis. sosiologiaa, hallintotieteitä, valtio-oppia ja viestintää, yhteiskuntapolitiikkaa) Taloustiede

Lähde: Helsingin yliopiston (HY) opinto-opas; Turun yliopiston (TuY) opinto-opas; Åbo Akademin (ÅA) opinto-opas; Tampereen yliopiston (TaY) opinto-opas; Oulun yliopiston (OY) opinto-opas; Lapin yliopiston (LY) opinto-opas; Jyväskylän yliopiston (JY) opinto-opas; Itä-Suomen yliopiston (UEF) opinto-opas.

Filosofia on lisääntynyt yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen tiedepohjassa, sillä vaikka sitä oli jo aiemmin joissain yliopistoissa, kuten Lapin yliopistossa, vuonna 2020 filosofia on sisällytetty myös Itä-Suomen sekä Oulun yliopiston tarjontaan. Filosofian yleistyminen yhteiskuntaopin taustatieteenä kertoo esimerkiksi siitä, että yhteiskuntaopin opetukseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun kuuluu tietynlainen filosofinen ulottuvuus.

Yhteiskuntaopissa on keskeistä myös se, että harjoitellaan avointa keskustelua merkityksellisistä asioista ja arvokysymyksistä. Yhteiskuntaopin ei tulisi siis olla pelkästään käytännöllisen tiedon opiskelemista ja sitä, miten yhteiskunnassa toimitaan,

vaan yhteiskuntaopin tulisi myös ohjata oppilaita syvempään keskusteluun ja itsensä ilmaisemiseen.⁸⁹

Filosofian lisäksi myös taloustiedettä on sisällytetty entistä enemmän opintojen taustaksi vuonna 2020. Åbo Akademi sekä Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot nousivat muiden yliopistojen rinnalle lisäämällä taloustieteen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin. Vaikka näissä yliopistoissa tarjottiin jo aiemmin kansantaloustiedettä vuonna 2014, lisättiin sen rinnalle tai sen tilalle vuoteen 2020 mennessä taloustiede. Taloustieteen sisällyttäminen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin kertoo ensisijaisesti siitä, että yhteiskuntaopin aineenopettaja tarvitsee tietoa ja taitoja taloustieteestä, sillä peruskoulussa ja lukiossa käsitellään paljon taloustieteisiin liittyviä käsitteitä, kuten esimerkiksi markkinat, kysyntä ja tarjonta. Voidaan sanoa, että jos taloustiedettä ei olisi sisällytetty opintoihin, olisi yhteiskuntaopin opettajien osaaminen melko heikkoa. Kuten aiemmin mainittua, lukiossa on taloustieto pakollisena kurssina, ja lisäksi peruskoulussa yhteiskuntaopin yhdestätoista tavoitteesta jopa neljä käsittelee taloutta.⁹⁰

Muun muassa Löfström & Virta & Salo (2017) tuovat esille sen, että kansalaisuuden käsite on Suomessa liitetty usein yhteneväiseksi taloudellisen yrittäjyyden ja toimeliaisuuden kanssa, mikä linkittyy siihen, millaista myös yhteiskuntapolitiikan tulisi olla. Tämän johdosta voidaan päätellä myös hieman sitä, miksi taloustiede on yhteiskunnallisissa aineissa Suomessa tällä hetkellä tärkeää, ja miksi se on tällä hetkellä sisällytettynä yliopistojen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin.⁹¹

Taloustieteen sisällyttäminen opintoihin heijastelee myös sitä, että nuorten talousosaamisesta ollaan nykyisin melko huolissaan. On tutkittu, että 20 prosenttia nuorista kokee, että heidän talousosaamisensa taso huolestuttaa heitä. Lisäksi 64 prosenttia tutkimukseen vastanneista opettajista on sitä mieltä, että nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa. Taloustieteen sisältyessä yhteiskuntaopin tiedepohjaan entistä laajemmissa

89 Lapin yliopiston opinto-opas 2020–2021; Itä-Suomen yliopiston opinto-opas 2020–2021; Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Löfström & Virta & Salo 2017, 58–59.

90 Åbo Akademin opas 2020–2022; Jyväskylän yliopiston opas 2020–2023; Lapin yliopiston opinto-opas 2020–2021; Itä-Suomen yliopiston opinto-opinto-opas 2020–2021; Löfström & Virta & Salo 2017, 59;

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 419; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 293.

91 Löfström & Virta & Salo 2017, 44.

määrin voidaan pohtia, kuvastaako se osaltaan sitä, että ollaan huolissaan nuorten talousosaamisesta, mutta myös samalla yhteiskuntaopin opettajien talousosaamisesta.

Pohdintaa tukee samainen tutkimus, jossa todetaan, että nuorista vain 21 prosenttia kokee, että koulu antaa heille riittävät talousosaamisen valmiudet. Talousosaamisen ja sen aiheuttaman huolen taustalla on Suomessa talouden ylivalta-ajattelua, mikä linkittyy 1990-luvun lamaan. Laman jälkeen talousosaamista korostettiin ja korostetaan edelleen, sillä ihmisten halutaan pystyvän pitämään huolta omasta taloudestaan.⁹²

Yliopistoissa taloustieteen sisällyttäminen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin voi liittyä myös taloudelliseen lukutaitoon ja sen ympärillä olleeseen ja edelleen olevaan keskusteluun. Esimerkiksi Kalmin (2013) mukaan taloudellista lukutaitoa voidaan pitää eräänlaisena kansalaistaitona, ja sen edistäminen kuuluu kaikille koulutustasoille. Näin ollen taloudellisen lukutaidon edistäminen kuuluu myös peruskouluun ja lukioon, mikä tarkoittaa sitä, että yliopiston koulutuksenkin on vastattava tähän tarpeeseen yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa.⁹³ Omaa opettajuuttani ajatellen koen, että opintojen laajuuden näkökulmasta yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa on Itä-Suomen yliopistossa hyvä määrä taloustiedettä. Taloustieteen painotuksen ollessa suuri kouluissa, taloustiedettä voisi olla ehkä jopa yksi kurssi enemmän. Tämä kuitenkin aina tarkoittaa sitä, että jostain muusta karsitaan, ja on vaikea karsia jo lähtökohtaisesti pienestä kokonaisuudesta.

Taloustieteen lisäksi viiden yliopiston opinnoista löytyy aineiston analyysin perusteella vuonna 2020 politiikkaa. Vaikka osa yliopistoista, kuten Tampereen yliopisto, tarjosi jo aiemmin politiikkatieteitä yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen pohjana, on politiikkaa sisällytetty vuonna 2020 myös entistä enemmän muiden yliopistojen opintoihin, kuten Helsingin ja Oulun yliopistoihin. Politiikan tutkimuksen ja politiikkatieteiden sisällyttäminen yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen taustalle on tavallista, sillä muun muassa Löfströmin (2001) mukaan yliopistoissa opiskellaan yhteiskuntaopin taustatieteenä myös politiikan tutkimusta, ja peruskoulussa ja lukiossa käsitellään politikkaa paljon yhteiskuntaopin tunneilla.⁹⁴

92 Taloudellinen tiedotustoimisto 2018, 5, 10; Saari 2017, 48; Löfström & van den Berg 2014, 76–77.

93 Kalmi 2013, 157–158.

94 Tampereen yliopiston opinto-opas 2020–2021; Helsingin yliopiston opinto-opas 2020–2023; Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Löfström 2001, 13.

Suomen yhteiskunnallisesta opetuksesta kouluissa on kuitenkin puuttunut Löfströmin (2017) mukaan poliittisten ristiriitojen ja erimielisyyksien käsittelyä. Löfströmin (2017) mukaan suomalaisten kiinnostus politiikkaan on vähäistä, ja etenkin nuorten kiinnostuksesta politiikkaan on oltu Suomessa huolissaan jo pitkään. Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on peruskoulussa muun muassa ohjata oppilasta laajentamaan yhteiskunnallisia näkemyksiään ja osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun. Tämä vaatii yhteiskuntaopin opettajilta siis politiikan tuntemista sekä taitoa käsitellä poliittisia ristiriitoja ja erimielisyyksiä yhteiskunnassa.⁹⁵

Syy politiikan sisällyttämiselle yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin voi olla hyvin arkinen, kuten se, että yliopiston tarjonnasta löytyy politiikan tutkimusta, ja koska opetussuunnitelmat sisältävät politiikkaa, on politiikalla jalansija yhteiskuntaopin aineenopettajankin opinnoissa. Voidaan kuitenkin spekuloida, onko esimerkiksi Oulun yliopiston tapauksessa kyse myös siitä, että politiikka nähtiin yhteiskuntaopin tiedepohjan kannalta tarpeelliseksi ja oleelliseksi yhteiskunnallisissa aineenopettajaopinnoissa, sillä Oulun yliopisto ei itse tarjoa politiikkatieteitä, vaan syksystä 2018 lähtien politiikkatieteiden perusopintokokonaisuuden on voinut suorittaa Lapin yliopiston kautta⁹⁶. Ei ole ollut siis täysin yliopiston kurssitarjottimesta kiinni, mitä yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen tiedepohjana on Oulun yliopistossa.

Yhteiskuntaopin tiedetaustana on yleistynyt lisäksi viestintä, sillä ennen vuotta 2020 viestintää ei ole havaittavissa opinnoissa, mutta vuonna 2020 muun muassa Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa on lisätty viestintää yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin. Turun yliopisto taas on tarjonnut mediatutkimusta yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen pohjana jo vuonna 2008. Sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmia tarkasteltaessa voidaan huomata, että yhteiskuntaopissa tavoitteena on ohjata oppilasta arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä sekä esimerkiksi oppia mediataitoja, joten näin ollen viestintä on tärkeä tieteenala yhteiskuntaopin opettajalle. Sama näkökulma välittyy Löfströmin (2001) teoksesta, sillä Löfström nostaa mediatutkimuksen osaksi yhteiskuntaopin tiedepohjaa.

95 Löfström & Virta & Salo 2017, 26–27; Berndtson & Löfström 2001, 36–37; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 419.

96 Oulun yliopisto, Yhteiskuntaopin opinnot uudistuvat (päivitetty 2.3.2020).

Viestintä on jo aiemmin siis nähty myös osana yhteiskuntatieteellisiä aineenopettajaopintoja.⁹⁷

Tarkasteltaessa viestinnän lisääntymistä yliopistojen tarjonnassa ja perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa, eivät nämä ole niinkään yhteydessä toisiinsa. Muun muassa kriittisyys informaatiota ja mediaa kohtaan eivät ole nousseet esille ensimmäistä kertaa uusimmissa opetussuunnitelmissa, vaan tämän suuntaisia tavoitteita on havaittavissa vanhemmistakin opetussuunnitelmista.⁹⁸ Viestinnän lisääntyminen yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa voi kuitenkin kertoa jonkinlaisesta heräämisestä siihen, että yhteiskuntaopin opettajat tarvitsevat spesifimpää koulutusta ylipäänsä mediasta tai muun muassa medialukutaidon opettamisesta. Nykyisin on valtava määrä harhaanjohtavaa ja väärää tietoa kaikkien käsillä, ja opettajilla on tärkeä rooli oppilaiden ohjeistamisessa kriittiseen lukutaitoon mediassa.

Nyky-yhteiskunta kamppailee jatkuvasti esimerkiksi trolleja vastaan, ja mediassa on paljon valeuutisia, joten viestinnän lisääminen on voinut olla myös tarttumista tärkeään taitoon, jota yhteiskuntaopinkin opettajat tarvitsevat. Lisäksi iso osa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tapahtuu nykyisin sosiaalisessa mediassa erilaisten sovellusten, twiittien ja chattien välityksellä, joten kriittistä lukutaitoa on todella tärkeä opettaa kouluissa.

Yhteiskunnan muuttumiselle ja sen linkittymiseen yhteiskuntaoppiin ja opintoihin voidaan löytää perusteita myös jo yliopistoilta itseltään, sillä Oulun yliopiston sivuilla todetaan, että esimerkiksi ympäristöopinnot ja viestinnän opinnot on lisätty yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin yhteiskuntaopin opetuksen muuttuviin tarpeisiin.⁹⁹

Tiedepohjaan on sisällytetty vuonna 2020 myös erikoisempia tieteenaloja, kuten saamelainen kulttuuri, sillä Oulun yliopistossa voi suorittaa yhteiskuntatieteellisistä aineenopettajaopinnoista valinnaisina opintoina myös saamelaisen kulttuurin kursseja.

Saamelaisen kulttuurin sisältyminen Oulun yliopiston tarjontaan voi johtua Oulun maantieteellisestä sijainnista. Saamelaisista noin kolmannes asuu Pohjois-Suomessa

97 Jyväskylän yliopiston opinto-opas 2020–2023; Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Åbo Akademin opinto-opas 2020–2022; Turun yliopiston opinto-opas 2020–2022; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 419; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 290; Löfström 2001, 13.

98 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 228; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 419; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, 177; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 290–291.

99 Löfström & Virta & Salo 2017, 68; Oulun yliopisto, Yhteiskuntaopin opinnot uudistuvat (päivitetty 2.3.2020).

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen sekä Sodankylän kunnan alueella, eikä muissa yliopistoissa ainakaan mainita yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa saamelaista kulttuuria.¹⁰⁰

Kuitenkaan esimerkiksi Lapin yliopiston opinnoissa ei tarjota saamelaisen kulttuurin opiskelua, vaikka Lapin yliopisto on maantieteellisesti pohjoisin yliopisto Suomessa. On silti mahdollista, että joihinkin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen perusopintoihin sisältyy kursseja, joissa käsitellään saamelaista kulttuuria. Syy saamelaista kulttuuria sisältäville opinnoille Oulussa on kuitenkin maantieteen lisäksi siinä, että Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on Suomessa erityinen tehtävä saamen kielen ja kulttuurin kehittäjänä, mistä syystä Oulun yliopistossa on opintoja saamelaisesta kulttuurista.¹⁰¹

Yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen taustalla on vuonna 2020 myös kiinnostava tieteenala, ympäristötiede. Turun yliopisto on tarjonnut ympäristötiedettä yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa jo vuonna 2008, mutta esimerkiksi Oulun yliopistossa opintoihin nousi vasta vuonna 2020 humanististen ympäristöopintojen nimellä ainakin nimellisesti samansuuntaisesti ympäristötiedettä. Ympäristötieteen sisältyminen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin voi linkittyä esimerkiksi opetussuunnitelmiin. Ympäristötieteen linkittyminen opetussuunnitelmiin voidaan havaita uusimmasta lukion opetussuunnitelmasta, sillä LOPS2019 tuo ensimmäistä kertaa lukion yhteiskuntaopin tavoitteissa esille kestävän kehityksen. Myös POPS2014 korostaa kestävän kehityksen mukaista kuluttamista yhteiskuntaopin tavoitteissa. Näin ollen ympäristöopintojen ja -tieteen sisällyttäminen yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin on voinut juontua yhteiskuntaopille asetetuista tavoitteista opetussuunnitelmissa.¹⁰²

On myös tutkittu, että nuorten poliittista käyttäytymistä ohjaa nykyisin ympäristönsuojelu, eikä esimerkiksi niinkään vaikka talouskasvu. Tämä voi kertoa arvojen muutoksesta maailmassa, esimerkiksi pyrkimyksestä kohti kestävää kehitystä ja ekologisuutta, mikä

100 Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Saamelaiset (päivitetty 14.4.2021).

101 Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Lapin yliopiston opinto-opas 2020–2021; Oulun yliopisto, Saamelainen kulttuuri (luettu 15.4.2021).

102 Turun yliopiston opinto-opas 2008–2009; Oulun yliopiston opinto-opas 2020–2021; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 291; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 419.

näkyy suoraan myös kouluissa. Yhteiskuntaopin opettajilla on tärkeää olla koulutuksessaan myös tähän vastaavaa tietämystä ja osaamista, minkä vuoksi ympäristötieteen voi nähdä kuuluvaksi osana yhteiskuntatieteellisisä aineenopettajaopintoja.¹⁰³

Jää kuitenkin pohdittavaksi, onko ympäristötiede oleellisempaa osaamista kuin esimerkiksi taloustiede. Opintojen ollessa vain perus- ja aineopintojen verran, ja tiedepohjan ollessa todella laaja, on vaikea sanoa, tulisiko ympäristötiedettä olla jokaisen yliopiston tarjonnassa. Omaa yhteiskuntaopin opettajuuttani ajatellen koen, että ympäristötiede ei nouse merkittävämmäksi kuin perinteinen taloustiede, valtiotiede, sosiologia tai oikeustiede. Koen kuitenkin yhteiskuntaopin opettajuuden laajenevan koko ajan lisää, joten näin ollen koulutuksessakin tulisi olla niin sanotusti vähän kaikkea. Millaiset eväät tämän tyylinen koulutuspohja antaa, jää nähtäväksi.

Kokonaisuudessaan aineiston analyysi osoittaa, että opinnoissa on tapahtunut muotoutuminen selkeästi laajempaan tieteenalaisuuteen nykypäivään tultaessa. Vaikka eri yliopistojen yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot eroavat kaikissa yliopistoissa, on opinnoissa havaittavissa samankaltaisuuksia opintojen tiedepohjassa. Opintojen muotoutumiselle ja tieteenalapainotuksien muutoksille voidaan havaita syitä niin opetussuunnitelmista kuin myös yhteiskunnassa tapahtuvista asioista ja muutoksista. On kuitenkin muistettava, että opinnot ja muutokset tiedepohjassa voivat heijastaa myös puhtaasti yliopiston kurssitarjontaa, ja luultavasti suurin muutoksen aiheuttaja opinnoissa on yliopistojen tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen tiedepohjan takana olisi tarve ja kysyntä tietynlaisille opinnoille, sillä opintojen taustalla on oltava opiskelijalle relevantteja ja hyödyllisiä opintoja.

103 Löfström & Virta & Salo 2017, 42.