Moderneja ja poikkeuksellisia opintoja

Analyysi osoittaa, että eri yliopistojen nykyisiä yhteiskuntatieteellisiä aineenopettajaopintoja yhdistää ja erottaa monet eri tekijät. Asetelmasta kuusi selviää nykyisten opintojen rakenne sekä sisältö yliopistoittain. Asetelmasta on tärkeää huomata se, että opinnot vaihtelevat rakenteeltaan ja sisällöltään yliopistoittain, sillä missään yliopistossa opinnot eivät ole täysin samanlaiset. Olennainen ero yliopistojen opintojen rakenteessa on se, että joissain yliopistoissa on jätetty selkeästi enemmän valinnanvaraa opiskelijalle, kun taas toisissa yliopistoissa vähemmän. Asetelmassa eritelläänkin opiskelijan näkökulmasta pakolliset opinnot ja opinnot, joissa on valinnanvaraa.

Olennainen havainto yliopistojen yhteiskuntatieteellisten aineenopettajaopintojen sisällössä taas on opinnoissa toistuvat tieteenalat opintojen pohjana. Asetelmasta kuusi voidaan havaita, että opinnoissa toistuvia tieteenaloja ovat muun muassa oikeustiede, taloustiede sekä sosiologia. Näiden tieteenalojen lisäksi opintojen pohjana on useita muita tieteenaloja, kuten politiikan tutkimusta, valtio-oppia, yhteiskuntapolitiikkaa sekä filosofiaa.

Sisällöllisesti eroavaisuudet opinnoissa on havaittavissa tarkastelemalla asetelman kuusi opiskelijan valittavana olevia aineita. Eroavaisuus näkyy selkeimmin vertailemalla Turun yliopiston valittavia aineita, joita on yhteensä 11, ja Lapin yliopiston valittavia aineita, joita on vain neljä. Tarkastelen tässä luvussa tarkemmin eri yliopistojen nykyisiä opintoja sisällön ja rakenteen näkökulmasta.

Asetelma 6. Nykyisten opintojen rakenne ja sisältö.

Lähde: Helsingin yliopiston (HY) opinto-opas; Svenska social- och kommunalhögskolanin (Svenska soc.) opas; Turun yliopiston (TuY) opas; Åbo Akademin (ÅA) opinto-opas; Tampereen yliopiston (TaY) opinto-opinto-opas; Oulun yliopiston (OY) opinto-opinto-opas; Lapin yliopiston (LY) opinto-opas; Jyväskylän yliopiston (JY) opinto-opas; Itä-Suomen yliopiston (UEF) opinto-opas.

Aineistosta selviää, että taloustiede korostuu Helsingin yliopistossa, jossa yhteiskuntaopin aineenopettajaksi opiskelevan on suoritettava vähintään 15 opintopistettä sekä taloustieteestä, sosiaalitieteistä että politiikan ja organisaatioiden opintokokonaisuudesta.

Tämän lisäksi jokaiselle opiskelijalle kuuluu pakollisena yksi julkisoikeuden kurssi sekä 10 opintopistettä muita valinnaisia yhteiskuntatieteen alaan kuuluvia kursseja, muun muassa valtiotieteellisen tiedekunnan järjestämiä kursseja. Taloustieteen opintokokonaisuus on selkeästi suurin, sillä opiskelija voi valita 27 eri kurssista. Taloustieteen kurssien aihealueita ovat muun muassa mikro- ja makrotaloustiede, rahapolitiikka, rahoitus, ekonometria sekä peliteoria. Politiikan ja organisaatioiden opintokokonaisuuden kurssien aihealueita taas ovat esimerkiksi demokratia, media, poliittinen ajattelu sekä viestintä ja päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa. Sosiaalitieteissä kursseja on kaikista vähiten, joten valinnanvaraa kurssien suhteen ei opiskelijalla ole. Sosiaalitieteiden kurssien aiheita ovat muun muassa väestötiede ja yhteiskuntapolitiikan kysymykset.¹⁰⁴

Yhteiskuntatieteellisiin aineenopettajaopintoihin kuuluu siis Helsingin yliopistossa valinnanvapautta, sillä vaikka on tiettyjä opintokokonaisuuksia, jotka tulee suorittaa, saa opiskelija valita opintokokonaisuuden sisältä mielekkäimmät kurssit. Tieteenaloista opinnoissa painottuvat taloustiede, sosiaalitieteet sekä politiikan tutkimus. Oikeustieteitä on hyvin rajallisesti, vain yksittäinen kurssi julkisoikeutta. Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- och kommunalhögskolanissa on myös mahdollista opiskella yhteiskuntaoppi toiseksi opetettavaksi aineeksi siten, että suorittaa niin taloustieteistä, sosiaalitieteistä että valtiotieteistä 15 opintopistettä. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa viiden opintopisteen oikeustieteiden kurssi ja 10 opintopisteen verran valinnaisia opintoja yhteiskuntatieteistä. Opinnot ovat siis melko samanlaisia kuin Helsingin yliopiston edellä mainitut opinnot, mutta Svenska social- och kommunalhögskolanissa ei politiikan ja organisaatioiden opintokokonaisuutta ole, vaan tilalla on valtiotieteitä.¹⁰⁵

Turun yliopistossa yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot koostuvat uusimman opetussuunnitelman mukaan joko valtio-opin tai taloustieteen perusopinnoista sekä yhdestä pakollisesta oikeustieteiden kurssista ja yhdestä pakollisesta yhteiskuntatieteellisestä kurssista. Loput opintopisteet on suoritettava vapaavalintaisista tieteenaloista, kuten

104 Helsingin yliopiston opinto-opas 2020–2023.

105 Helsingin yliopiston opinto-opas 2020–2023; Svenska social- och kommunalhögskolanin opinto-opas 2020–

2021.

sosiaalitieteistä, sosiaalipolitiikasta, valtio-opista, sosiologiasta, taloussosiologiasta, sosiaalityöstä, taloustieteestä tai filosofian alalta. Opiskelijat voivat myös halutessaan valita valinnaiset kurssinsa hyvin erilaisen kuuloisista opintokokonaisuuksista, kuten Aasia-opinnoista, kehitysmaatutkimuksesta, kaupunkitutkimuksesta, ympäristötieteestä, mediatutkimuksesta, monikulttuurisuuden alalta tai sellaisista opintokokonaisuuksista kuin History and Politic of European Integration tai Finnish and Nordic Society and Culture.

Nämä opintokokonaisuudet eroavat hyvin paljon muiden yliopistojen opintokokonaisuuksista, sillä ne ovat erikoisempia kuin muiden yliopistojen opintokokonaisuudet.¹⁰⁶

Turun yliopiston yhteiskuntaoppi toisena opetettavana aineena -opinnot sisältävät myös paljon valinnanvaraa, sillä opiskelija saa itse valita kahdesta vaihtoehdosta itseään enemmän kiinnostavan perusopintokokonaisuuden, minkä lisäksi vähintään 16 tai 19 opintopistettä saa valita useammastakin eri vaihtoehdosta, riippuen opiskelijan perusopintokokonaisuudesta. Opinnot ovat Turun yliopistossa niin sanotusti myös melko moderneja, sillä esimerkiksi Aasia-opinnot kuulostavat siltä, että ne vastaavat hyvin maailmalla tapahtuvaa muutosta siinä, että Aasia on valtaamassa vahvasti jalansijaa maailmanpolitiikassa ja -taloudessa. POPS2014 toteaakin, että yhteiskunnallisissa asioissa tulee ottaa huomioon myös globaalit kysymykset, mikä tukee Aasia-opintoja yhteiskuntatieteellisissä aineenopettajaopinnoissa. Aasia-opinnot myös erottuvat muiden yliopistojen tarjoamista opinnoista, sillä muiden yliopistojen valikoimissa ei mainita Aasia-opintoja. Lapin yliopistossa kylläkin voi opiskella perusopinnot kansainvälisisistä suhteista osana yhteiskuntatieteellisiä aineenopettajaopintoja, mikä tuo opintoihin Turun yliopiston Aasia-opintojen lailla globaalia näkökulmaa tarkemmin.¹⁰⁷

Samanlaisella linjalla on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot. Tampereen yliopistossa opinnot tarjoavat opiskelijalle valinnanvapautta, koska opiskelijan tulee suorittaa kaksi pakollista kurssia, taloustieteen ja oikeustieteiden kurssit, minkä lisäksi opiskelija saa valita mistä kahdesta eri tutkinto-ohjelmasta hän suorittaa vähintään 10 opintopistettä. Vaihtoehtoja ovat hallintotieteiden, politiikan tutkimuksen sekä yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmat. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa loput 30 opintopistettä edellä mainittujen tutkinto-ohjelmien perus- ja

106 Turun yliopiston opinto-opas 2020–2022.

107 Turun yliopiston opinto-opas 2020–2022; Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014, 419.

aineopinnoista. Yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot ovat Tampereen yliopistossa analyysin perusteella perinteisiä, sillä opinnoissa ei nouse tarkastelun perusteella sellaisia kokonaisuuksia kuin esimerkiksi Turun yliopistossa, mutta tarkasteltaessa yliopiston yhteiskuntaopin aineenopettajalle suositeltuja kursseja opinnoissa korostuu esimerkiksi Euroopan Unionia koskevat sisällöt, kuten kurssit European Union Law, Kansallisen ja Euroopan tason vuorovaikutus sekä Päätöksenteko, demokratia ja valta EU:ssa. Eurooppaa ja Euroopan unionia koskevat kurssit ovatkin yhteiskuntaopin aineenopettajalle todella hyödyllisiä, sillä POPS2014 korostaa oppilaan ohjaamista kohti ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja toimintatavoista Euroopan unionin tasolla, ja lukiossa on myös Euroopan unionia ja Eurooppaa käsittelevä kurssi (YH3).¹⁰⁸

Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteelliset aineenopettajaopinnot on koottu siten, että opiskelija saa valita yhdeksästä eri oppiaineesta jonkin, josta suorittaa perusopinnot. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu yksi pakollinen oikeustieteiden kurssi, yksi pakollinen kansantaloustieteen kurssi sekä valinnaisia opintoja jopa 25–30 opintopistettä.

Perusopintoja voi suorittaa hallintotieteistä, organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisen opintokokonaisuudesta, hallintotieteistä ja johtamisesta, kansainvälisistä suhteista tai esimerkiksi politiikkatieteistä, politiikkatieteistä ja sosiologiasta, sosiaalioikeudesta, sosiologiasta tai valtio-opista. Lapin yliopisto tarjoaa siis paljon erilaisia opintokokonaisuuksia, ja opinnoissa painottuu Helsingin ja Turun yliopiston lailla opiskelijan valinnanvapaus. Lisäksi Lapin yliopisto tarjoaa monipuolisesti eri tieteenaloja yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijalle. Lapin yliopiston opinnot ovat myös samankaltaiset Helsingin, Tampereen ja Turun yliopiston opintojen kanssa siinä suhteessa, että nämä kaikki yliopistot ovat asettaneet oikeustieteistä vain yhden pakollisen kurssin yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijoita varten.¹⁰⁹

Vielä edellisiäkin laajemmat ja monipuolisemmat opinnot ovat tutkimuksen analyysin perusteella Oulun yliopistossa. Oulun yliopistossa yhteiskuntatieteellisiä aineenopettajaopintoja uudistettiin vuonna 2018, ja nykyisin opintoihin sisältyy joko sosiologian, kauppatieteiden tai politiikkatieteiden perusopinnot, minkä lisäksi on yksi pakollinen lakitiedon kurssi. Loput 30 opintopistettä yhteiskuntaopin opettajaksi haluava

108 Tampereen yliopiston opinto-opas 2020–2021; Perusopetuksen opetussuunnitelma perusteet 2014, 419; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 294.

109 Lapin yliopiston opinto-opas 2020–2021.

opiskelija voi valita vapaasti kurssitarjottimelta. Opintoja on muun muassa filosofiasta, humanistisista ympäristöopinnoista, saamelaisesta kulttuurista, viestinnästä, nais- ja sukupuolentutkimuksesta sekä sosiologiasta. Vaikka muun muassa Lapin ja Tampereen yliopistoissa voi valita myös opintoja tällä tavoin, Oulun yliopistossa opiskelija voi myös halutessaan valita suoritettavakseen kahdet perusopinnot, eli valita kolmesta mahdollisesta perusopintokokonaisuudesta kaksi. Opiskelija voisi suorittaa esimerkiksi sosiologian sekä politiikkatieteiden perusopinnot, tai vaikka kauppatieteiden ja sosiologian perusopinnot.

Tämän lisäksi opiskelija suorittaa lakitiedon kurssin ja vain yhden valinnaisen kurssin, jotta 60 opintopistettä täyttyisi. Oulun yliopisto tarjoaa siis parikin eri vaihtoehtoa yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijalle.¹¹⁰

Oulun yliopistossa yhteiskuntaopin aineenopettajaopiskelijalla on laajat vaihtoehdot opinnoilleen, ja opiskelija voi valita vapaasti kursseja eri tieteenaloilta. Lisäksi vapaavalinnaiset kurssit ovat otsikkotasolla tarkasteltaessa hyvin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaavia, sillä esimerkiksi saamelaisesta kulttuurista voi suorittaa kurssin Monikulttuuriset alkuperäiskansayhteisöt tai nais- ja sukupuolentutkimuksesta Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet. Opetussuunnitelmissakin määritellään yhteiskuntaopin tavoitteeksi se, että oppilas seuraa ja ymmärtää ajankohtaisia tapahtumia, joten kurssit vastaavat hyvin muun muassa POPS2014.¹¹¹