Taloudelliset paineet & resurssit

Granlund & Lukka (1998) määrittävät taloudellisia resursseja yhdeksi organisaatioiden yhdenmukaisuutta määrittävänä tekijänä. Rajalliset, yritystoiminnan lainalaisuuksien mukaan rakentuvat taloudelliset resurssit ajavat elävän musiikin vapaan kentän toimijat keksimään ydintoiminnan ympärille toisenlaisia ansaintalogiikkoja. Kuten LiveFINin toi-mialabarometri (2020a) antaa ymmärtää, venuet harjoittavat konserttitoimintansa tueksi myös muita liiketoiminnan muotoja.

Kaikki kuusi venueta pyörittävät tiloissaan ravintolatoimintaa ja se nähtiin keinona, jolla taataan toiminnan jatkuvuus laajemmassa mittakaavassa. Haastateltavat toivat ilmi, mil-laisia tulonmuodostusmalleja venuen toiminnassa syntyy ja mitkä ovat niiden keskinäiset painoarvot. Vaikka venueiden fokus on kulttuuripalveluissa, nähtiin ravintolatoiminta silti venueta kannattelevana elementtinä:

Janne: ’’... Esimieheni Tero Viikari Tullikamarilta eilen sen hyvin sano jol-lekin, että vaikka toiminnan ydin on se ohjelma, niin varsinaisesti se, millä ihmiset työllistyvät ja se homma pyörii on se ravintolatoiminta. Tietyt osa-alueet toiminnasta kattaa se ohjelmatoiminta, mutta kuten varmaan kaikki Suomessa elävän musiikin klubeja pyörittäneet tietää, että jos siellä paikan päällä myytäisi vaan vettä, niin se ei olisi kannattavaa.’’

Raine: ’’Mitä lipputuloista tulee, niin se käytännössä menee ... bändeille menee isoin osa ja sit se mitä siitä jää, niin niillä katetaan niitä meidän keikkaan suoraan kohdistuvia kuluja. Sit se on se baarimyynti, millä käy-tännössä maksetaan vaikka meidän neljän palkatun ihmisen palkat ja sitten tota… tyyliin vaikka vastikkeet ja sähkölaskut ja mitä tosta nyt kuluja tulee-kaan.’’

Ravintolatoiminnan lisäksi jokainen haastateltavana ollut venue harjoitti myös jossain muodossa tilanvuokraustoimintaa. Toisille se toimi jopa toiminnan harjoittamisen yti-menä. Sen sijaan, että tapahtumia järjestetään itse, tarjotaan tila ja laadukkaat puitteet järjestää tapahtumia siten, että päävastuu, sekä riski, tapahtuman järjestämisestä on muilla:

Päivi: ’’Mehän ollaan siitä ehkä poikkeuksellinen talo, että me ei käytän-nössä järjestetä omia tapahtumia ollenkaan. Me ollaan vähän niinkun tylsä talo omalla tavallaan siinä mielessä. Me toimitaan tilavuokraa-jana.’’

Sami: ’’Mehän ollaan pääsääntösesti konserttitalo, tai tapahtumatalo, joka vuokraa tiloja ja palveluita tapahtumajärjestäjille.’’

Haastatteluista voidaan yksipuolisesti todeta, että jokainen venue joutuu etsimään toimin-taansa sellaisia liiketoiminnan muotoja, jotka kompensoivat toiminnasta syntyviä kuluja.

Aineistosta käy ilmi, että elävän musiikin harjoittaminen onnistutaan takaamaan suurilta osin lipputuloilla, mutta muut hallinnolliset kulut kuten tilavuokrat, henkilökunnan palkat ja tarvikehankinnat katetaan muilla toimilla. Venuet harjoittivat muuta toimintaa joko itse, tai sopimussuhteessa ulkoiseen palvelutuottajaan tai yhtiöön, joka integroi toimin-tansa osaksi talon toimintoja. Näissä tapauksissa venue luo alustan ja toimintakentän, jossa nämä palveluntuottajat voivat harjoittaa liiketoimintaansa.

Taloudellinen näkökulma osana isomorfiakeskustelua auttaa ymmärtämään organisaa-tioiden toimintaa silloin, kun ne joutuvat sopeuttamaan toimintaansa taloudellisesti vai-keissa tilanteissa ja taantumissa (Mänttäri-Van Der Kuip, Tammelin & Anttila, 2018, 235). Koronavirusepidemia on pakottanut elävän musiikin vapaan kentän toimijat kamp-pailemaan olemassaolostaan tilanteessa, jossa liiketoiminnan harjoittaminen on ollut joko kiellettyä tai raskaasti säännösteltyä (kts. luku 2.3. & 2.4.). Aineisto osoittaa, että alalle kohdistunutta, taloudellisia menetyksiä paikkaavaa taloudellista tukea on tullut toimijoi-den määrään ja suuruusluokkaan nähtoimijoi-den rajallisesti ja sen kohtoimijoi-dentamisessa on ollut myös epämääräisyyttä:

Janne: ’’...just siinä kohtaa kun perusedellytykset ajetaan alas, pystyi ha-kemaan rahaa innovointiin. Se on vähän kuin sanoisi masentuneelle ihmi-selle, että koita keksiä jotain uutta hauskaa. Siinä olisi tarvittu ensiapua, eikä uusia kuvioita.’’

Myös epidemia sekä sen edellyttämät toimenpiteet ovat toimineet vaikuttimina sille, että venueiden toiminta on skaalattu uuteen muottiin. Toimijoiden mukaan toiminta vallitse-vien rajoitusten aikana on ollut kuitenkin kannattamatonta, ja pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna kestämätöntä. Lisäksi uuteen tilanteeseen sopeutuminen on vaatinut myös kustannuksia osakseen, jotka osoittautuivat kuitenkin tehottomiksi:

Sami: ’’Se on enemmänkin ollut sellaista säilyttävää toimintaa, mitä tässä ollaan tehty. Ei tätä voi sanoa kannattavaksi toiminnaksi.’’

Marco J. : ’’Siitä kun lähdet laskemaan, että vaikka desifiointiainetta otet-tiin siten, että me toimitaan syksy normaalisti, Meillä käy ihmisiä, jos ei nyt normaalisti, niin vaikka 50 prosentilla. Ja siihen varauduttiin ... Ja sitten kaikki maskien ostot, sitten me vuokrattiin aivan jumalattomasti aitaa, millä me jaettiin neljään lohkoon se sali, että saadaan ihmiset siten, että ne ei oo kylki kyljessä. Että kyllä siellä puhutaan pelkästään tämmösiin kiinteisiin juttuihin, niihin on mennyt toistakymmentä tuhatta oikeesti rahaa. Ja sitten niistä ei ollut mitään hyötyä.’’

Granlund ja Lukka (1998) painottavat, että talouden vaihtelut ovat enenevissä määrin glo-baaleja ja luovat yhtäläisiä toimintamalleja saman toimialan toimijoille kansainvälisellä-kin tasolla. He tuovat ilmi myös sen, että taloudelliset paineet ovat jossain määrin myös sääntelyn tulosta, jolloin ne saavat osakseen myös pakottavan isomorfian apsekteja.

(Granlund ja Lukka 1998, 160.) Kuten mainittu (kts. 2.3. & 2.4.) venueiden toimintaa on rajoitettu koronavirusepidemian aikana raskaasti valtionjohdon ja viranomaistahojen toi-mesta. Johtuen alan toiminnan luonteesta ja sen vähäisistä tuista, joutuvat jokainen tut-kielmaan osaa ottanut venue kamppailemaan samankaltaisten paineiden alla ja skaalaa-maan toimintaansa uusiksi niiden olosuhteiden ja taloudellisten reunaehtojen mukaan, miten se on kulloinkin mahdollista.

Taloudellisten paineiden globaalia näkökulmaa tukee myös Live DMA:n toteuttama tut-kimus, joka raportoi epidemian vaikutuksia venueiden toimintaan ja taloudellisiin mene-tyksiin. Live DMA on koko Euroopan laajuinen edunvalvontaverkosto ja kattojärjestö elävän musiikin toimijoille, kattaen toimijoita yhteensä seitsemässätoista maassa.

Tutki-mus osoittaa, että verkoston kahdentuhannen kuudensadan venuen liikevaihdon menetys-ten keskiarvo oli kahdeksankymmentäneljä prosenttia. Venuet ovat joutuneet skaalaa-maan toiminnan sekä sen harjoittamisesta syntyvät kulut mahdollisimman hyvin vastaa-maan nykyistä tilannetta. Lopullinen taloudellinen tulos ja pärjääminen poikkeusaikana määräytyy tutkielman mukaan julkisen sektorin myöntämästä taloudellisesta tuesta sekä sen määrästä. Lisäksi veroja ja lainoja koskevat maksuviivästykset ja helpotustoimet näh-tiin merkittävinä vaikuttimina venueiden selviytymiseen. (LiveDMA, 2020, 1-4.) Kuten edellä käy ilmi, ovat koronavirusepidemia sekä siitä johtuneet rajoitustoimet aset-taneet venueille uudenlaisia taloudellisia paineita, jotka ovat yhdenmukaisesti edellyttä-neet venueita muotoilemaan toimintaansa uudelleen. Sen synnyttämät olosuhteet ovat saaneet aikaan myös ennennäkemättömän vahvoja toimintaa säänteleviä, tai sen harjoit-tamisen kieltäviä pakotteita, joiden läsnäolo ja vaikutus vapaan kentän yhdenmukaistu-miseen ovat olleet normaaliolosuhteissa vähäiset. Vähäisten pakotteiden johdosta venu-eiden toiminta vapaana, sääntelystä riippumattomana toimijana on korostunut.

Pakotteet sisältävät tämän tutkielman kontekstissa kuitenkin myös kääntöpuolen, joka voi näyttäytyä myös etuna, erityisesti koronavirusepidemian kaltaisten kriisien aikana. Pa-kottava isomorfia ja sen noudattaminen tuo taloudellista turvaa regulaatioiden alaisille toimijoille, kuten kaupunginteattereille ja -orkestereille. Aineistokatkelmat antavat ym-märtää, että epidemia on raa’alla tavalla paljastanut valtionosuusjärjestelmän mukanaan tuoman tukiverkon merkityksen, sekä sen ulkopuolisten kulttuuritoimijoiden heikon ase-man. Siirrynkin seuraavaksi analyysissani kuvaamaan paremmin vapaan kentän sisäisiä rakenteita ja toimenpiteitä, joihin sen toimijat ovat ryhtyneet oman asemansa paranta-miseksi.