Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia isomorfisia prosesseja elävän musii-kin vapaalla kentällä ilmenee, hyödyntäen DiMaggion & Powellin (1983) sekä Granlun-din & Lukan (1998) määrittelemiä eri isomorfian ulottuvuuksia. Tarkastelussani olleiden vapaan kentän konserttitalojen, venueiden, keskinäisten samankaltaisuuksien kautta sain tietoa alan tilasta ja rakenteista yleisesti laadullisen tutkimusotteen kautta. Pureutumalla tarkemmin isomorfian eri muotoihin ja niiden linkittymiseen vapaan kentän eri toimin-toihin, päätin selvittää myös, mikä vallitsevia isomorfian muotoja synnyttää.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin haastattelujen sekä niitä tarkastelevan teoriaohjaavan si-sällönanalyysin avulla. Olen myös työskennellyt koko tutkielman tuottamisen ajan elävän musiikin kentällä useassa eri positiossa toimien ensin freelancerina, siirtyen kuitenkin päätoimisesti vapaan kentän välittävään portaaseen, esiintymisiä hallinnoivan ohjelma-toimiston palvelukseen. Työarkeeni ja rutiineihini on kuulunut vuorovaikutus eri kentän toimijoiden, myös venueiden kanssa. Täten positioni paitsi alaa tutkivana, myös saman-aikaisesti siellä työskentelevänä toimijana on näin tukenut tutkimusprosessia, auttanut ymmärtämään aineistoa syvemmin sekä seuraamaan koronavirusepidemian aikaansaamia muutoksia, joita alalla ja sen rakenteissa on tapahtunut. Vaikka epidemia on yhä tätä kir-joittaessani keväällä 2021 vallalla, emmekä vielä tiedä sen lopullisia vaikutuksia musii-kialaan tai yhteiskuntaan, ovat sen aikaansaannokset läsnä myös tässä tutkielmassa.
Työroolistani riippumatta, olen pyrkinyt tässä tutkielmassa luomaan objektiivisen, tar-peen tullen kriittisenkin, katsontakannan elävän musiikin vapaaseen kenttään sekä sen rakenteisiin. Vaikka olenkin määritellyt erääksi tutkielman tavoitteeksi tuottaa tietoa, jolla korostetaan alan ja vapaan kentän yhteiskunnallista merkittävyyttä, olen pyrkinyt välttämään suoraa toimintatutkimuksellista otetta. Vaikka se tuottaakin tietoa alan raken-teista ja toiminnasta, ei se vastaa mielestäni suoraan mihinkään spesifiin kehityskohtaan, tai ole hyödynnettävissä suoraan sellaisenaan alan kehittämistyöhön. Toivoakseni olen kuitenkin onnistunut tavoitteessani alan näkyvyyden korostamisesta ja rakenteiden hah-mottamisessa.
Tämä tutkielma osoittaa, että keskeinen tekijä kaikelle venueiden väliselle isomorfian syntymiselle on toimijoiden vahva leimallinen identiteetti vapaana toimijana. Vapaa tar-koittaa tässä asianyhteydessä usein myös vahvasti omavaraista, jonka keskeinen pää-määrä on vastata ensisijaisesti omasta pärjäämisestään ennen, kuin se pystyy vastaamaan mihinkään institutionaalisiin paineisiin tai odotuksiin. Tämä tutkielma osoittaa, että myös alalla vallitsevat isomorfiset prosessit perustuvat tähän lähtökohtaan.
Tutkielmani aineisto havainnollisti hyvin vapaan kentän rakennetta sekä erilaisia institu-tionaalisia ympäristöjä, jotka siihen välillisesti vaikuttavat. Institutionaalisten rakenteiden läsnäolosta ja vaikutuksesta huolimatta isomorfiat kumpuavat yhä kuitenkin vahvasti omaehtoisen tekemisen perinteestä, joka on saanut osakseen toimintamalleja ja tunnus-piirteitä useilta eri toimialoilta ja joita sovelletaan omien intressien, tarpeiden ja osaami-sen mukaan. Aineistosta on havaittavissa kuitenkin kehityssuuntia, jotka voivat vaikuttaa alan kehityksen ohella siellä vallitseviin isomorfisiin ulottuvuuksiin tulevaisuudessa.
Esittelen seuraavaksi aineistosta tekemiäni havaintoja osa-alueittain:
Vapaus heijastelee tutkielmassa tarkasteltuihin venueihin siten, etteivät ne ole osa sel-laista institutionaalista toimintaympäristöä, jonka toimintaedellytyksiä säädellään suorilla pakotteilla tai lainsäädännön aiheuttamilla riippuvuussuhteilla. Näin ollen venuet ovat itse tulosvastuussa toimintansa kannattavuudesta sekä jatkuvuudesta ja toimivat siltä osin omien lainalaisuuksiensa mukaan. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna pakottavan isomor-fian ulottuvuudet olivat alalla vähäiset. Vapaan kentän toimijat ovat kaikki ’’samalla ta-valla erilaisia’’ ja tällä tavoin eri kulttuuripoliittisten instituutioiden synnyttämien sään-töjen tai velvoitteiden vaikutuspiirin ulkopuolella.
On kuitenkin huomattavissa, että alalla vallitsevat asenteet ja mielipiteet mukailevat Sit-ran (2017) esitystä eri taiteenalojen tasapuolisemmasta kohtelusta valtionosuusjärjestel-mässä. Esitys perustuu kulttuurin ja taiteiden laitosten toiminnan julkiseen tukemiseen ja sen perusteiden muokkaamiseen. Koronavirusepidemia on niin ikään korostanut tarvetta elävän musiikin ja sen vapaan kentän tukemiselle ja voi toimia muutosvoimana vapaan kentän vahvempaan integraatioon julkisen sektorin ja sen myöntämien tukien kanssa.
Koska venuet eivät kuitenkaan tällä hetkellä täytä valtionosuusjärjestelmän sekä teatteri- ja orkesterilain mukaan määriteltyä kulttuurilaitosten institutionaalista toimintaympäris-töä, eivät heitä kosketa myöskään niiden mukaan tuomat edut ja taloudellinen turva. Ha-vainto tukee Oliverin (1991) käsitystä siitä, että organisaatiot menettävät mukautumatto-muudella tiettyjä etuisuuksia ja hyötyjä. Aineisto osoittaa, että jokaisella tutkielman ve-nuella on vahva koalitio jonkin, heidän ydintoiminnastaan poikkeavan, liiketoiminnan muodon kanssa.
Yleisimpiä liiketoimintamalleja olivat ravintolapalvelut sekä tilanvuokraus. Koska kon-serttitoiminnan säännöllinen harjoittaminen edellytti kaikilta venueilta myös muuta toi-mintaa konserttipalvelujen lisäksi, voidaan heidän kokemansa taloudelliset paineet miel-tää yhdenmukaisiksi. Mikäli valtionosuus tai muut julkiset rahoitusmallit kohdistuisivat tulevaisuudessa laajemmin esittäviin taiteisiin ja sitä kautta venueihin, paineet mitä luul-tavimmin muuttuisivat tai vähenisivät. Samalla vapaan kentän toimijatkin asettuisivat vahvemmin osaksi sellaista institutionaalista ympäristöä, jossa niiden toimintaa ohjataan vahvemmin lainsäädännöllä ja eri velvoitteilla. Integraatio tarkoittaisi samalla toki sitä, että käsitteet ja määritelmät vapaasta kentästä tulisi muovata uusiksi.
Jäjittelevän isomorfian painoarvot vaihtelivat venueiden yritysmuodon ja omistuspohjan mukaan. DiMaggion & Powellin (1983, 152) määrittämien rituaalisten ulottuvuuksien vaalimiselle oli enemmän resursseja ja parempia edellytyksiä silloin, kun toiminta ei pe-rustu niin paljoa voiton tavoitteluun. Osakeyhtiömuotoinen toiminta joutui jäljittelemään toiminnassaan yhdistystoimintaa vahvemmin tiettyä liike-elämän institutionaalisia pakot-teita, jotka määrittävät eri tavoin toiminnan harjoittamisen ehdot. Erilaisista omistuspoh-jista huolimatta, venueiden keskinäinen jäljittely perustui kuitenkin ideologisiin arvoihin joka kytkeytyivät tahtoon mahdollistaa ja tarjota laadukkaita kulttuuripalveluja.
Normatiivisen isomorfian kohdalla alalla on havaittavissa vahva ajallinen kehityskaari, sekä tälläkin hetkellä meneillään oleva rakennemuutos. Elävän musiikin vapaan kentän sisäiset normatiivit ammatillinen identiteetti pohjautuu, tapoihin, arvoihin ja tottumuk-siin, joille on löytynyt koulutuksellista perustaa vasta verrattain lyhyen ajan. Itseoppinei-suus, harrastuneisuus ja koettu intohimo ovat tämän tutkielman näyttöjen perusteella yhä keskeisiä tekijöitä vapaalle kentälle päätymiseen ja siellä vallitsevien, kuuluvuutta
vah-vistavien normatiivien omaksumiseen. Kulttuurialan välittävän portaan ammatteihin joh-tavien koulutuspolkujen lisääntyminen ja yleistyminen tulevat kuitenkin luultavasti lisää-mään myös koulutuksen synnyttämää isomorfiaa tulevaisuudessa.
Elävän musiikin vapaan kentän sisäinen järjestäytyminen ja edunvalvonta on ottanut viime vuosien aikana suuria edistysaskelia ja muotoutunut keskeisimmäksi eri toimijoita yhdistäväksi voimaksi ja isomorfian synnyttäjäksi. Edunvalvontajärjestöt ovat onnistu-neet muovaamaan ja kehittämään toimintaansa sellaiseksi, jollaisena se pystyy ensim-mäistä kertaa ajamaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti alan ja sen toimijoiden etua sekä tuottamaan siitä kaivattua tutkimustietoa. Kehitystyöstä sekä kasvaneesta yhteiskun-nallisesta legitimiteetistä huolimatta koronavirusepidemia sekä sen synnyttämät lieveil-miöt ovat pakottaneet alan toimijat kuitenkin muotoilemaan rakennettaan ja tavoitteitaan uusiksi, paljastaen samalla siinä vallinneet puutteet ja epäkohdat.
Vallitsevan epidemian synnyttämä isku venueita kohtaan on ollut paikoin musertava ja uhannut koko alan olemassaoloa ja kehitystä. Siitäkin huolimatta pandemian voidaan sa-noa olleen myös tietynlainen etu elävän musiikin vapaalle kentälle sekä sen toimijoille, vaikka se kuulostaakin ajatuksena varsin makaaberilta. Koronavirusepidemia on asettanut elävän musiikin kentän, ja samalla koko kulttuurialan, laajan yhteiskunnallisen tarkaste-lun alle ja paljastanut avoimesti sen rakenteet. Ilman pandemiaa tällainen esiintulo olisi voinut antaa odottaa itseään vielä määräämättömän ajan. Elävän musiikin vapaa kenttä käy läpi muutosprosessia, jonka seurauksena myös venuet voivat kiinnittyä aiempaa vah-vemmin ja keskitetymmin erilaisiin, sen toimintaa ohjaaviin instituutioihin.
Goodin (1996) määrittelee kolme eri menetelmää, jotka ilmentävät ja muuttavat eri insti-tuutioita tai ihmisryhmiä ajan myötä alkaen siitä lähtökohdasta, ettei mikään instituutio pysy ikuisesti muuttumattomana. Hän määrittelee sattuman sekä evoluution muutosvoi-miksi, jotka voidaan rinnastaa tietynlaiseen biologiseen kehityskulkuun. Satunnaiset ja tarkoituksettomat muutokset voivat pohjata yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, joka kehittää instituutioille tiettyjä variantteja, joiden nojalla ne muuttuvat ja asettuvat uuteen ympäristöönsä. Näiden menetelmien lisäksi Goodin nimeää kuitenkin myös kolmannen, tarkoituksenhakuisen ulottuvuuden joka syntyy, kun yksi tai useampi instituutio tai toi-mija pyrkii tavoitteellisesti muuttamaan asemaansa tai vallitsevia rakenteita. (1996, 24-25.)
Peilaten Goodinin (1996) eri teorioita tämän tutkielman tuloksiin voidaan todeta, että elä-vän musiikin vapaan kentällä vaikuttavat isomorfiat syntyvät ja muuntautuvat, niiden laa-dusta riippumatta, suurten yhteiskunnallisten muutosten, tai globaalien kriisien mukana.
On mielestäni jokseenkin tulkinnallinen kysymys, lukeutuuko koronavirusepidemia tässä asiayhteydessä sattuman vai evoluution piiriin. Tämän tutkielman johtopäätelmät osoit-tavat kuitenkin, että oli kyseessä kumpi tahansa, niin tahattomasti syntynyt muutos kiih-dyttää myös tarkoituksenhakuisia muutosprosesseja.
Tämä tutkielma on osoittanut, että elävän musiikin vapaalla kentällä on vahva, omaehtoi-suuteen ja riippumattomuuteen perustunut identiteetti, joka on ollut helposti omaksutta-vissa sekä monistettaomaksutta-vissa kapealla ja tiiviillä toimijakentällä. Toimijoiden keskinäinen yhdenmukaisuus on syntynyt tämän identiteetin sisältämistä arvoista, ominaisuuksista sekä muiden instituutioiden siitä tekemistä määritelmistä. On kuitenkin selvää, että elä-vän musiikin vapaalla kentällä on edessään uusi järjestäytymisen paikka, jota ohjaavat koronaepidemian myötä muovautuneet muutospaineet, legitiimit ja prosessit. Nämä sa-mat muutokset määrittelevät myös alan sisällä vallitsevien isomorfisten prosessien muo-dot tulevaisuudessa.