T vuorovaikutusmuodot ja ihmisten emotionaaliset tarpeet

Positiiviset tunteet I-T vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutusmuodot niiden toteuttamiseen

I- T vuorovaikutusmuodot ja ihmisten emotionaaliset tarpeet

Tässä luvussa tarkastelen millä tavalla emotionaalinen vuorovaikutus voi ilmetä ihmisen ja kalusteen välillä, mitä ihminen tavoittaa sen aikana ja mitkä ihmisen sisäiset tarpeet* ajavat siihen vuorovaikutukseen. Esitän esimerkkejä kalusteista vuorovaikutustyypin mukaan, sekä mietin tarkemmin mitä osatekijöitä jokainen vuorovaikutus voi sisältää. Tämän jälkeen pohdin asiaa oman konseptini näkökulmasta, eli miten se soveltuu kyseisiin vuorovaikutustyyppeihin ja mitkä

tavoittelemani tunteet voivat kustakin syntyä.

*

Tarve on fyysinen tai henkinen tila, jossa koetaan tietoisesti tai tiedostamatta jonkin välttämättömän, tarpeellisen, halutun tai toivotun asian puutetta (Suomisanakirja).

Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa tuotteiden kanssa pyrkiäkseen tyydyttämään tarpeita tai saavuttamaan tavoitteita. Paitsi yksinkertaiset tarpeet, mitä ihmiset tyydyttävät tuotteita käytettäessä (esim. tuolilla istuminen tai reijän poraaminen), on myös syvällisempiä ja laajempia tarpeita, mitkä ajavat ihmisiä I-T vuorovaikutukseen. Koska ihmisillä on taipumus

ihmisenkaltaistamiseen, kuten oli mainittu aiemmin, ja siten, periaatteet, joiden avulla muotoillaan miellyttäviä ja tehokkaita vuorovaikutuksia ihmisten ja tuotteiden välillä ovat hyvin samankaltaiset, kuin miellyttäviä ja tehokkaita kanssakäymisiä ihmisten välillä (Norman 2005, 138). Kun kyse on monimuotoisimmista sisäisistä tarpeista, odotus niiden tyydyttämisestä tuotteen avulla lisää tuotteen ihmiskaltaistamista ja vuorovaikutus objektin kanssa muistuttaa enemmän ihmisten

keskeistä vuorovaikutusta. Sillä tavalla, kaluste koetaan myös vuorovaikutuksen prosessin jossain määrin aktiivisena osallistujana ja sen kautta odotetaan siitä enemmän, kuin pelkästään täyttää odotuksia sen suorista funktionaalisista toiminnoista. Norman tukee ajatusta: ”Tuotteet voivat olla enemmän kuin pelkästään funktioidensa summa. Niiden oikea arvo voi olla ihmisten emotionaalisten tarpeiden täyttämistä” (2005, 87). Eli I-T vuorovaikutus auttaa tyydyttämään ihmisten emotionaalisia tarpeita ja siten rikastuttaa ihmisen elämää. Emotionaalista vuorovaikutusta voi pitää

onnistuneena, jos se on sekä aktiivinen, että viihdyttävä prosessi, joka tyydyttää käyttäjän sisäisiä tarpeita, jotka ajoivat siihen vuorovaikutukseen (Li, Sha, Liu & Zhuang 2011, 665).

Ihmisten emotionaaliset tarpeet ovat monimutkaiset ja erilaiset ja vuorovaikutusmuodot niiden tyydytykseen vaihtelevat.

Artekkilissa Discussion on the Application of Emotional Interaction to Furniture Design (2011) on esitetty neljä I-T vuorovaikutus- tyyppiä neljän tarpeen tyydytyksen kannalta. Ne ovat:

● tarve luomiseen

● tarve muuntautumiseen

● tarve viihdytykseen

● tarve kommunikointiin

Epäilemättä on olemassa muitakin emotionaalisia tarpeita, joiden tyydytystä voi tuotekonsepteissa tavoittaa. Nämä neljä ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä, joista saa paljon irti kalustesuunnittelua ajatellen. Usein kyseisten tarpeiden

ilmenemismuotojen vuorovaikutuksilla on samanlaisia piirteitä tai ne yhdistyy samaan vuorovaikutukseen. Esimerkiksi luomisen ja muuntautumisen raja on välillä häilyvä, eli kalusteen osia muuntamalla, samalla luo erilaisia kokonaisuuksia.

Myös vuorovaikutrus, jossa voi tyydyttää kaikki neljä tarvetta on tavallista: silloin voi sekä luoda ja muunnella, että olla samalla viihdytetty ja kommunikoida eri tavoin kalusteen kanssa.

Seuraavaksi käyn jokaista tarvetta tarkemmin läpi, kategorisoin ne ilmenemismuotoihin ja esitän esimerkkejä kalusteista, missä kyseiset tarpeet on otettu huomioon suunnittelussa määrittäen niiden tulevaa vuorovaikutustyyppiä. Osan tarpeiden ilmenemismuodoista olen ottanut edellä mainitusta artekkelista ja osan olen muotoillut itse. Yritin valita niitä edustavia kaluste-esimerkkejä niin, että tietty tarve näkyisi kalusteessa mahdollisimman voimakkaasti, kuitenkin usein sama kaluste edustaa monia eri tarpeita, mikä ei ole tietysti huono asia. Myös valitsin enimmäkseen säilytyskalustekategoriaan kuuluvia esimerkkejä, muutama lukuun ottamatta.

Luomistarve I-T vuorovaikutuksessa

Meissä kaikissa on jossain määrin luovuutta. Kun ihminen luo jotain, se tuo tyydytyksen, itsensä ylittämisen,

menestymisen ja ilon tunteita. Luominen on kovin palkitsevaa ja samalla rentouttavaa arjesta irrottamista, silloin voi unohtaa hetkeksi omat huolet ja vain keskittyä tekemiseen. Luomisfaktoria kalustekonseptissa voi toteuttaa sisällyttämällä siihen käyttäjän osallistumisen suunnitteluun (Li ym. 2011, 665). Hyvä esimerkki siitä on nykyään trendikäs DIY* käsite.

Tämän tyyppisissä konsepteissa tärkeintä ei ole lopputulos, vaan itse luomisprosessi ja tekemisen meininki. Donald Normanin mielestä: ”Paras suunnittelun muoto ei ole välttämättä objekti, tila tai rakenne: se on prosessi- dynaaminen ja mukautuva. Se on muotoilu, joka on harmoniassa meidän henkilökohtaisten elämäntyylimme kanssa” (2005, 225).

*

DIY (Do it yourself) tai Tee se itse tarkoittaa sananmukaisesti asian tai esineen tekemistä omatoimisesti. Tee se itse- konseptilla voidaan korvata esimerkiksi jokin teollisesti valmistettu tuote tai menetelmä ja käyttää omia tarvikkeita ja itse kehiteltyjä menetelmiä. Termillä voidaan myös ilmaista se, että jokin tuote ostetaan kaupasta, mutta eri osat yhdistellään myöhemmin itse. DIY periaatteella ei välttämättä pyritä säästämään kustannuksissa, vaan toiminta voi olla harrastusluonteista ja pyrkimystä yksilöllisiin ratkaisuihin (Wikipedia).

Edellä mainitun artikkelin mukaan, osallistuminen suunnitteluun voi ilmetä erilaisissa muodoissa, esimerkiksi:

● Osallistuminen itse suunnitteluun (Li ym. 2011, 665).

Tässä tapauksessa käyttäjän on itse suunniteltava tai lisättävää kalusteen puuttuvat osat (kuva 30: laastarin muotoiset kulmahelat kannustavat ihmisiä suunnittelemaan ja tekemään omia kalusteita).

● Osallistuminen valmistukseen (Li ym. 2011, 665).

Tässä tapauksessa valmis kappale muokataan pysyvästi (kuva 31: käyttäjä voi luoda istuimen tai minkä vaan metallilaatikkoa muokkaamalla).

● Osallistuminen kustomointiin* (Li ym. 2011, 665).

Valmis kappale kustomoidaan oman mielen ja tarpeiden mukaisesti (kuva 32: tappien syvyyttä säätämällä säilytyskalusteeseen voi asettaa erilaisia esineitä, vaikuttaa sen ulkomuotoon ja soveltaa sen omiin tarpeisiin).

● Osallistuminen asentamiseen (Li ym. 2011, 665).

Kokoonpanomahdollisuuksien iso määrä vaatii luovaa lähestymistapaa niitä asentaessa (kuva 33: käyttäjä voi suunnitella mihin muotoiseen moduuliin mikäkin esine sopii parhaiten ja asettaa moduleita erilaisiin

komposiitioihin).

*

Kustomoida- muuttaa toiveiden mukaiseksi, tehdä tilaustyönä, räätälöidä (Suomisanakirja).

Muuntautumistarve I-T vuorovaikutuksessa

Muuntautumistarpeen heräämisen syynä on usein vaihtelunhalu, halu uudistukseen ja uudelleenjärjestykseen. Kaikki ihmiset kokevat välillä halua muutoksiin, ja jos isoja elämän muutoksia ei ole aina mahdollista toteuttaa heti, muutoksia ympäristössä ja kalusteissa voi toteuttaa paljon helpommalla. Se piristää ja auttaa katsoa vanhoja asioita uudella tavalla.

Myös kalusteeseen, jota on mahdollista muuttaa, ei kyllästy yhtä nopeasti ja siten se palvelee kauemmin.

Muuntautumistarve voi myös johtua käytännöllisimmistä syistä, kuten esimerkiksi: elämän olosuhteiden muutos (mikä on sopinut ennen, ei välttämättä toimi enää) ja tilan tai rahan säästäminen monifunktionaalisten kalusteiden avulla.

Tähän kategoriaan kuuluvien kalusteiden ominaispiirteitä ovat monikäyttöisyys, muuntautuminen tai modulaarisuus (Li ym.

2011, 666). Tarkentaen, tämän kategorian kalusteita voi jakaa esimerkiksi seuraavaksi:

● Yhdestä kalusteesta saa vuorotellen monta funktiota, eli sama kaluste hoitaa eri kalusteiden tehtäviä (kuva 34:

kaluste toimii sekä pöytänä, että hyllynä).

● Yhdestä kalusteesta saa erilaisia kokoonpanoja, eli kaluste muuttaa ulkomuotoaan säilyttäen funktionsa (kuva 35: tavallisen näköinen kaappi muuttuu dramaattisesti sen oveja avatessa).

● Monesta samantyyppisestä kalusteosasta (moduuleista) saa erilaisia kokoonpanoja (kuva 36: käyttäjä voi rakentaa tuoleista ja pöydistä säilytyskalusteen kasaamalla ne päällekkäin).

● Monesta erityyppisestä kalusteosasta saa erilaisia kokoonpanoja (kuva 37: matalat pöydät ja avonaiset säilytyskalusteet voi käyttää joko erikseen tai yhdessä kokonaisuudessa).

Viihdytystarve I-T vuorovaikutuksessa

Viihde on kevyt ajanviete, jonka tarkoitus on tuottaa huvia tai mielihyvää (Wikipedia). On ilmiselvä, että viihteellä on tärkeä ja korvaamaton rooli elämässä. Kuuluisan sitaatin mukaan: ”Emme lakkaa leikkimistä koska tulemme vanhoiksi; tulemme vanhoiksi koska lakkaamme leikkimästä” (Shaw). Viihde auttaa ihmisiä irrottautumaan paineista, tuo onnellisuutta ja nautintoa, poistaa stressiä ja lisää luovuutta. Ja jopa enemmän: se on biologisesti tärkeä rentouttumisen prosessi, silloin mieli rentoutuu ilman tietoista pyrkimysta, mitä tekee siitä samankaltaisen nukkumisen kanssa. Ihmiset aina hakevat viihdettä suoranaisesti tai alitajuisesti ja luultavasti jos se olisi mahdollista, pyhittäisivät koko vapaa-ajan jonkun tyyppiselle viihteelle. Minusta kalusteilla on erinomainen mahdollisuus olla viihdytysvälineiden rooleissa omien perusfunktionsa ohella, sillä se on helppo keino rikastuttaa jokapäivästä elämää. Joskus pelkästään kalusteeseen vilkaisu riittää tullakseen jossain määrin viihdytetyksi.

Viihdytysfaktoria kalustekonseptissa voi toteuttaa sisällyttämällä siihen esimerkiksi seuraavat ominaisuudet:

● Yllätys/hämmästys – elementti.

Usein ilmenee esimerkiksi kun kaluste esittää muuta, kun miltä sen oletetaan näyttävan, tai kun on epäselvä miten kaluste toimii (kuva 36: kätevän materiaalin käsittelyn ansiosta metallista tehdyt kalusteet näyttävät ihan paperista tehdyiltä).

● Leikki – elementti (Li ym. 2011, 666).

Kaluste kannustaa osallistumaan leikkimieliseen toimintaan sen kanssa (kuva 37: käyttäjä voi leikkiä metallikuuloilla, jotka vierivät pöydän koloja pitkin).

● Humoristinen elementti (Li ym. 2011, 666).

Kaluste saa hymyilemään (kuva 38: oikean aasin kokoinen työpöytä hoitaa aasin tehtävää nykyaikaisessa

ulottuvuudessa toimien työsymbolina. Itsepäinen ja salamyhkäinen, kuten sukulaisensa, Maturin kätkee liukuoven taakse säilytystilan ja salaiset laatikot kirjeille ja tiedostoille. Aasin suitset on myös sähköjohto pöytään

rakennetuille LED valoille).

● Taiteellinen elementti.

Taidokkaasti toteutettu ja sisäisen merkityksen omaava kaluste on viihdyttävä (kuva 39: vääristyneeltä VHS-videolta näyttävän CNC koneella veistetyn puisen kaapin ajatuksena oli vastakkaisten asioiden yhdistäminen:

perinteiseen ja laadukkaasti toteutettuun kaappiin on lisätty trendikäs ja heikkolaatuisen kuvan vääristymä).

Kommunikointitarve I-T vuorovaikutuksessa

Nykyisessä nopeatahtisessa elämässä ihmisten välinen kommunikointi voi joskus jäädä vähäiseksi. Silloin kalusteiden rooli ihmisten emotionaalisuudessa ja tarve kommunikoida kalusteen kautta kasvaa. Kommunikaatio on sanomien siirtäminen ja merkitysten tuottaminen. Lisäksi se on määritelty yhteisyyden tuottamiseksi, jolloin olennaista ei ole tiedon tai informaation välittäminen vaan yhteisen ymmärryksen tuottaminen (Wikipedia). Minusta tämä voi päteä myös

kommunikointiin kalusteen kanssa. Kommunikoimalla kalusteen kanssa me luodaan omia merkityksiä ja rituaaleja ja jopa tunnetaan yhteistä ymmärrystä ihmiskaltaisemisen tarpeen ansiosta. Kommunikointia voi harjoittaa eritavalla. En käsittele tässä kommunikointia teknologisten ominaisuuksien kautta (esimerkiksi kommunikointia puhelimen välityksellä), jotka auttavat kommunikoimaan kirjaimellisesti, vaan kommunikointia objektin tasolla.

Kommunikonti kalusteen kanssa voi ilmetä seuraavilla tavoilla:

● Kaluste auttaa kommunikoimaan muiden kanssa (Li ym. 2011, 667). Kuva 42: pöytä, jonka sisään on asennettu 12 lyömäsoitinta kutsuu rummuttamaan yhdessä.

● Kommunikointi fyysisellä tasolla: kommunikointi muodon tai tekstuurin avulla, kun tärkein osatekijä on taktiilinen kokemus (Li ym. 2011, 666). Kuva 43: kaapin pinta, joka on peitetty tuhansilla puutikuilla houkuttelee sen

kosketukseen).

● Kommunikointi emotionaalisella tasolla, jota voi jakaa esimerkiksi seuraavasti:

• Käyttäjä on jollain tavalla riippuvainen kalusteesta (kuva 44: kaluste kutsuu viettämään aikaa sen kanssa säilömällä henkilökohtaiset lempiesineet miellyttävää ajanviettoa varten. Jokaiselle esineelle (esim.

puhelimelle, soittimelle, kuullokkeille, koruille, lempijuomalle, asiakirjoille) on oma sille tarkoitettu laatikko lukon takana, sekä yksi salalaatikko).

• Kaluste on jollain tavalla riippuvainen käyttäjästä (kuva 45: konsepti ”heikoista kalusteista”, jotka eivät toimi ilman käyttäjän apua ja riippuvat myös muista objekteista: on lisättävää joku objekti kalusteen päälle taatakseen vakautta).

• Kaluste ja käyttäjä kasvavat yhdessä (kuva 46: pöydän korkeutta voi kasvattaa sen jalkojen sijaintia vaihtamalla).

• Kaluste kommunikoi tuntumalla elävältä:

• ulkonäön kautta (kuva 47). Kalusteen kertoma tarina: ”Ensin ilmestyi jalka, ruumiini sai muotonsa ja lopulta nousin ylös. Vaeltelemalla elämän kujilla tunnen olevani muistutus luojani muistoista. Minun ulkonäkö kätkee tarinan ja sen kerronnan suunta on ohjattu katsojan mielikuvituksella. Mikä on minun tarkoitukseni? Tämä kysymys ei ole mieleen monitahoiselle luonteelleni. Olen

progressiivisesti irrottautumassa ”tuote” käsitteestä. Olen juoksemassa tuntemattomaan määränpäähän täynnä mielikuvitusta ja personifikaatiota” (Loellmann 2011).

• kanssakäymisen kautta (kuva 48). Tiheillä suomun tapaisilla levyillä peitetty laatikko liikuttaa suomujaan ja vaihtaa niiden väriä laatikkoa vedettäessä.

• vastaamalla olosuhteiden muutoksiin (kuva 49). Lamppu sammuttaa itseään jos on tarpeeksi valoisaa tai siihen ei kiinnitetä huomiota.

Tavoittelemieni tunteiden saavuttaminen vuorovaikutustyyppien kautta

Seuraavaksi pohdin vuorovaikutustyyppien soveltavuudesta oman konseptini näkökulmasta, sekä mietin mitkä tavoittelemiani tunteita voin niiden kautta saavuttaa.

Luomistarve konseptissani toteutuu osallistumisena asentamiseen, eli asettamalla moduulit eri tavoin. Kalusteen lukuiset kokoonpanomahdollisuudet ja lisäosien erilaiset käyttömahdollisuudet pakottavat käyttäjää ajattelemaan luovasti. Joka kerta kalusteesta voi tehdä vähän erinäköisen. Tämä vuorovaikutuksen luonne voi auttaa saavuttamaan jossain määrin kaikki kuusi tavoittelemani tunnetta. Ilon tunne voi syntyä, jos on tyytyväinen prosessiin tai lopputulokseen. Tarkemmin sanottuna, jos kalusteen asentamista eri kokoonpanoihin ja asetelmiin edesauttavat sen toimiva toteutus, eli kohdallaan olevat mitoitukset, turvalliset rakenteet ja hyvä ergonomia. Huvin tunne voi syntyä, jos prosessi on jollain tavalla

viihdyttävä, eli viihdyttävän muotokielen ja leikki-elementin kautta, joka ilmenee asentamisen aikana. Inspiraatio, innostus ja yllätyksellisyys voivat syntyä kalusteen osien käyttötapojen monimuotoisuudesta, piilofunktioista ja niiden

selvittämisestä. Ylpeyden tunne tulee edellisten seurauksena, jos kyseinen prosessi oli onnistunut.

Muuntautumistarve konseptissani toteutuu viimeiseen kategoriaan kuuluvaan muuntautumistavan kautta, eli kun monesta erityyppisestä kalusteosasta saa erilaisia kokoonpanoja. Kyseiset kalusteosat voi jakaa kolmeen ryhmään, jotka ovat:

pöydät, laatikot ja lisäosat. Niitä osia järjestelemällä konseptista saa erilaisia säilytyskalusteita: lipasto, kun laatikot ja tasot ovat kasattuina päällekkäin; sivupöydät, kun laatikot ja tasot ovat yhdessä rivissä tai erikseen; pienet pöydät, kun laatikot ja tasot ovat erikseen. Myös voi muuttaa kalusteen lisäosien määrää ja esillepanoa. Koska tämä vuorovaikutuksen luonne, muistuttaa edellistä, sillä molemmissa on kyse kalusteen osien viihdyttävästä järjestelemisestä, se voi myös aiheuttaa samantyyppisiä tunteita. Kuitenkin, muuntautumistarvetta tyydyttävässä vuorovaikutuksessa, korostuvat enemmän kalusteen fyysiset ominaisuudet ja sen käytännöllinen puoli ja siten tunteet, jotka liittyvät kalusteen toimivuuteen.

Positiivisten tunteiden saavuttamiseksi, tässä vuorovaikutuksessa tärkeintä on, että osien vaihtelu ja yhdistäminen toimii vaivattomasti.

Viihdytystarpeen kaikki neljä edellä mainittua ominaisuutta ovat jossain määrin läsnä konseptissani. Yllätys-elementti toteutuu sekä kalusteen epätavanomaisella ulkomuodolla, että kokoonpano mahdollisuuksien lukuisalla määrällä ja ylimääräisen jalan ja muiden osien epäilmeisillä funktioilla. Kalusteen leikki-elementti toteutuu kalusteen osien tutkimisen kautta, jos lisäosien siirtelyä ja kokoonpanojen kokeilua erilaisiin asetelmiin pidetään leikkimieleisenä toimintana.

Humoristinen elementti toteutuu kalusteen ulkomuodon kautta, jonka tarkoitus on muistuttaa monijalkaista olentoa. Taide-elementti toteutuu sekä kalusteen uniikki-ominaisuuden kautta (joka ilmenee epästandardien osien ja epätavanomaisten muotoiluratkaisujen kautta), että sen monitasoisuuden kautta (jotkut kalusteen ominaisuuksista eivät avaudu heti, mikä tuo siihen lisää sisältöä ja merkitystä). Tämä vuorovaikutuksen luonne aiheuttaa eniten tavoittelemani huvin ja

yllätyksellisyyden tunteita. Huvin tunne voi syntyä kalusteen muotokielen kautta ja leikkimielisestä vuorovaikutuksesta sen kanssa. Yllätyksellisyyden tunne tulee kalusteen piilofunktioista. Myös muut tavoittelemani tunteet ovat jossain määrin läsnä tässäkin vuorovaikutuksessa.

Konseptissani ei ole edellä mainittuja kommunikointitarvetta tyydyttäviä ominaisuuksia, paitsi mahdollisesti se, että kaluste kommunikoi näyttämällä elävältä. Tämä ominaisuus ei ole kuitenkaan ilmiselvää ja riippuu katsojasta. Konseptini

tapauksessa kommunikointi emotionaalisella tasolla voi ilmestyä ajan kanssa, käyttäjän henkilökohtaisten kokemusten kautta, eivätkä emotionaaliseen kommunikointiin ajavat ominaisuudet ole heti näkyvissä ja käytettävissä, kuten edellisissä esimerkeissä. Enimmäkseen kommunikointi tapahtuu kanssakäymisenä muiden vuorovaikutustyyppien kautta, eli:

kokeilemalla erilaisia käyttömahdollisuuksia, miettimällä luovasti, yllättymällä kalusteen piilo-ominaisuuksista ja pitämällä hauskaa kalusteen kanssa.

Niin kuin oli mainittu aikaisemmin, tavoittelemieni tunteiden kokemisen edellytyksinä yleistettynä nousivat konseptin osien ja kokoonpanojen monimuotoisuus, viihdyttävät muotokieli ja toiminnot, sekä onnistunut toteutus. Seuraavaksi on

selvitettävää täyttääkö kaluste näitä ominaisuuksia. On ilmeistä, että ensimmäinen ominaisuus on läsnä vain katsomalla kalusteen osien ja kokoonpanojen määrää. Toisen ominaisuuden täyttämisestä ei voi olla varma, sillä kalusteen

muotokielen ja toiminnan viihdyttävänä pitäminen on subjektiivista. Toivon, kuitenkin viihdytys-elementin olevan aika vahvasti läsnä. Eniten epäillyksiä niiden täyttämisessä aiheuttavat ominaisuudet, joista riippuu kalusteen onnistunut toteutus. Erityisesti muutaman osan mitoitukset voivat joissain tapauksissa haitata käytettävyyttä. Esimerkiksi puuosien yhteensovittaminen ei ole niin sulavaa, kun olisin toivonut, puun elämisestä johtuen. Myös pöytien rei´itykset, joiden läpi upotetaan muiden pöytien jalkoja pinottamista varten, olisivat voineet olla isompia, sillä kalusteen jalat eivät välttämättä ole täydellisen 90 asteen kulmassa sen pinnasta ja pienikin heitto vaikeuttaa niiden sulavaa menemistä. Tämä asia on kuitenkin, helposti korjattavissa.

Tässä luvussa selvitin mitkä konseptini ominaisuudet auttavat kokemaan tavoittelemia tunteita ja missä tilanteissa se tapahtuu luonnostaan. Näiden ihmistarpeista lähtevien tilanteiden tunnustaminen on hyvä lähtökohta suunnittelijalle, jonka tavoite on sisällyttää tuotteisiinsa emotionaalista lisäarvoa I-T vuorovaikutuksen kautta.

Päätelmät

Tässä työssä yritin lähestyä Emotionaalisen suunnittelun laajaa ja monimuotoista aihepiiria. Päätavoitteenani oli saavuttaa perusymmärryksen miten suunnitella tuote, joka kiinnostaa ensimmäistä kohtaamisesta pitkäkestoiseen I-T

vuorovaikutukseen asti emotionaalisen muotoilun oppeja käyttäen.

Työtä aloittaessa, minulla ei ollut tarkkaa visiota mihin suuntaan se etenisi ja mihin johtopäätöksiin tulisin. Välillä aihetta oli vaikeaa hallita ja jotkut sen aspektit jäivät väkisinkin käsittelemättä. Siitä huolimatta uskoin löytäväni lopulta jotakin, joka hyödyttäisi sekä itseäni suunnittelijana, että mahdollisesti myös muita asiasta kiinnostuneita. Yritin avata aihetta kahdelta eri suunnalta (objektin aiheuttamia vaistonvaraisia tunteita ja tunteita joita voi saavuttaa vuorovaikutuksen kautta),

soveltaa saamani tiedon omaan konseptiini ja sen kautta oppia miten voi vaikuttaa konseptin havaintoon eri tavoin.

Tutkimus osoitti, että konseptilla on hyvät lähtökohdat olla emotionaalisen suunnittelun onnistunut esimerkki, eli aiheuttaa positiivisen alitajuisen reaktion, tyydyttää käyttäjän sisäisiä tarpeita vuorovaikutuksen kautta ja aiheuttaa tavoittelemiani tunteita, ainakin teoria tasolla. On vielä epäselvää onko asia niin myös käytännössä. Työn seuraava vaihe olisikin konseptin testaaminen oikeassa elämässä käyttäjäkokemuksien kautta. Suurempana mahdollisena esteenä sen

onnistumiselle tällä hetkellä näen valmistuksesta johtuvia epäkohtia, jotka voivat vaarantaa käyttömukavuutta. Kuitenkin, koska suunnittelun lähestymistapa oli luonteeltaan kokeellinen ja opettavainen, koen onnistuvani tavoitteessani melko hyvin.

Toivottavasti pystyin työssäni näyttämään mitkä emotionaalisen suunnittelun osa-alueita suunnttelijan on mahdollisesti mietittävää onnistuakseen tehtävässään, mikä omassa tapauksessa oli lempikalusteen suunnittelu.

Lähteet

Kirjat

Kupetz A., Klanten R., Ehmann S., Moreno S. & Mollard A. (2008) Desire: the shape of things to come. Berlin: Gestalten.

Norman D. (2005) Emotional design: why we love (or hate) everyday things. New York: Basic Books.

van Gorp T. & Adams E. (2012) Design for Emotion. Waltham: Elsevier.

Artikkelit ja tutkimukset

Desmet P. (2012) Faces of product pleasure: 25 positive emotions in human-product interactions. International Journal of Design, 6:2. http://www.ijdesign.org/index.php/IJDesign/article/viewFile/1190/466. Haettu 7.04.2016.

Ekström T. (2011) Emoticons - the emotional meaning of form, shape and music. http://goo.gl/IODgpg. Haettu 18.04.2016.

Li J., Sha Q., Liu L. & Zhuang Q. (2011) Discussion on the application of emotional interaction to furniture design. Zurich:

Scientific.Net. https://www.scientific.net/AMR.230-232.664. Haettu 2.09.2016.

Internet

Artemest (2021) First chair by Michele de Lucchi. https://artemest.com/products/first-chair-by-michele-de-lucchi. Haettu 5.02.2021.

Bourn J. (2010) Color Meaning: Meaning of The Color Beige. http://www.bourncreative.com/meaning-of-the-color-beige Haettu 7.11.2017.

Bradley S. (2010) The Meaning of Lines: Developing A Visual Grammar. http://vanseodesign.com/web-design/visual-grammar-lines. Haettu 9.10.2017.

Bradley S. (2010) The Meaning Of Shapes: Developing Visual Grammar. http://vanseodesign.com/web-design/visual-grammar-shapes. Haettu 12.10.2017.

Cahill P. (2013) Shapes And Their Meanings. http://onlinedesignteacher.blogspot.fi/2013/04/shapes-and-their-meanings.html. Haettu 12.10.2017.

Cambridge Dictionary (2021) Vuorovaikutus (interaction). https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/interaction.

Haettu 2.04.2016.

Fraktaalinen (fractal). https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/fractal. Haettu 20.04.2016.

Tekstuuri (texture). https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/texture. Haettu 25.04.2016.

Kontrasti (contrast). https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/contrast. Haettu 29.04.2016.

Chalcraft E. (2013) "In the future, design thinking is going to be called emotionalism" – Roger Arquer.

www.dezeen.com/2013/01/14/roger-arquer-at-designed-in-hackney-day. Haettu 2.02.2016.

Core Jr (2009) A periodic table of form: the secret language of surface and meaning in product design, by Gray Holland.

www.core77.com/blog/featured_items/a_periodic_table_of_form_the_secret_language_of_surface_and_meaning_in_prod uct_design_by_gray_holland_12752.asp. 2.09.2015. Haettu 18.10.2017.

Cousins C. (2014) Using Lines and Curves in Design Projects. https://designshack.net/articles/graphics/using-lines-and-curves-in-design-projects. Haettu 9.10.2017.

Cox P. (2011) Communication, Mood and Meaning: Lines in Web Design. http://tympanus.net/codrops/2011/11/17/lines-in-web-design. Haettu 9.10.2017.

Dictionary of Sport and Exercise Science and Medicine by Churchill Livingstone (2008). Circumplex model.

https://medical-dictionary.thefreedictionary.com/circumplex+model. Haettu 15.01.2018.

@Droog (2021) Chest of drawers. https://www.droog.com/product/chest-of-drawers. Haettu 10.02.2021.

Milk bottle lamp (12pcs). https://www.droog.com/product/milk-bottle-lamp-12pcs. Haettu 10.02.2021.

Push and store cabinet. https://www.droog.com/product/push-and-store-cabinet. Haettu 10.02.2021.

Tree-trunk bench. https://www.droog.com/product/tree-trunk-bench. Haettu 10.02.2021.

Forbes T. Composition Study. Visual composition. http://compositionstudy.com/line. Haettu 9.10.2017.

Front. About. http://www.frontdesign.se/about. Haettu 18.02.2021.

Design by Animals. http://www.frontdesign.se/design-by-animals-project. Haettu 18.02.2021.

Gestalten (2013) Nendo. https://gestalten.com/collections/design-fashion/products/nendo. Haettu 18.02.2021.

Hallock J. (2003) Colour Assignment. http://www.joehallock.com/edu/COM498/associations.html. Haettu 5.11.2017.

Hansgrohe Group (2020) Front Design- The Swedish Avantgardistes. https://www.hansgrohe-group.com/en/about-us/claim/design/designer/front. Haettu 18.02.2021.

Howard Bear J. (2017) Using Shades of Gray in Desktop Publishing. https://www.thoughtco.com/gray-color-meanings-1073964. Haettu 7.11.2017.

Howarth D. (2015) Postmodern design: Carlton bookcase by Ettore Sottsass.

https://www.dezeen.com/2015/08/03/ettore-sottsass-memphis-group-carlton-storage-unit-tahiti-lamp-postmodernism.

Haettu 5.02.2021.

Icon (2018) Droog: 25 years from „anti-luxury, anti-formal and „anti-product“.

https://www.iconeye.com/design/features/droog-25-years-from-anti-luxury-anti-formal-and-anti-product. Haettu

In document Lempikaluste. Ihmisen ja kalusteen välinen emotionaalinen vuorovaikutus (sivua 75-107)