Tämän luvun tarkoituksena on esitellä tutkimukseni laadulliseen synteesiin valitut empii-riset julkaisut taulukossa 2 esiteltynä sekä perustelut jokaisen julkaisun valinnalle.
Kriteerinä kaikille tutkielmaan mukaan valituille julkaisuille oli, että ne käsittelivät pää-asiallisesti tutkittavaa aihetta, niitä oli tutkittu empiirisellä tasolla ja ne oli julkaistu aika-välillä 1995 - 2016. Ainoa julkaisu, jonka mukaan ottaminen vaati enemmän harkintaa, oli Itä - Suomen yliopiston kauppatieteiden lehtori Mirjami Ikosen luottamuksen kehitty-mistä esimies – alaissuhteessa käsittelevä väitöskirjatutkimus, sillä ko. tutkimuksen pää-tutkimuskysymys ei keskittynyt rikkoutuneen luottamuksen palauttamiseen vaan luotta-muksen kehittymiseen. Rikkoutuneen luottaluotta-muksen palauttamista ihmisten välillä sivut-tiin vahvasti tutkimusaiheessa, jossa sen nähsivut-tiin olevan osa suurempaa kokonaisuutta, luottamuksen kehittymistä.
Taulukosta 2 löytyvät seuraavat tiedot jokaisesta julkaisusta: julkaisija/julkaisun tyyppi, nimi, aihe sekä tutkimuksen luonne/kirjoittajat. Esittelen jokaisen valitun julkaisun lyhy-esti ja perustelen miksi valitsin kyseisen julkaisun laadulliseen synteesiin.
Taulukko 2: Synteesiin valitut julkaisut
Rikkoutuneen luottamuksen palauttaminen: Narratiivinen tutkimus työpaikoilta - pro gradu - tutkielma tutki rikkoutuneen luottamuksen palauttamista työyhteisökontekstissa ihmisten välillä sekä luokitteli luottamusta murentavia tai palauttavia tekijöitä. Tässä tut-kimuksessa luottamuksen rikkoutumista ja palauttamista tutkittiin interpersoonallisella tasolla. Metodologisena lähestymistapana käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, sillä se soveltuu hyvin käytettäväksi moniulotteisissa tutkimusaiheissa. Tutkimuksen
empiiri-Julkaisija/Julkaisun tyyppi Nimi Aihe Luonne/Kirjoittajat
Trust breach and restoring of violated trust: A narrative study of the stories from Finnish workplaces
Removing the shadow of suspicion: The effects of apology versus denial for repairing competence- versus
nen aineisto kerättiin narratiiveilla ja teemahaastattelulla, jotka analysoitiin sisällönana-lyysin avulla. Tutkittavat henkilöt työskentelivät yrityksissä ja organisaatioissa. Narratii-vien avulla tutkija sai tietoa koehenkilöiden kokemuksista ja ajatuksista luottamuksesta.
Tämä pro gradu - tutkielma valittiin tutkimukseeni mukaan, koska se käsitteli luottamuk-sen palauttamista ihmisten välillä työyhteisössä. Toinen kriteeri valinnalle oli, että tut-kielma on julkaistu Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tutkimusryhmässä.
Trust breach and restoring of violated trust: A narrative study of the stories from Finnish workplaces - pro gradu - tutkielma esitteli tutkimuksen, joka käsitteli luottamuksen ke-hittymistä esimiehen ja alaisen välillä luottamuksen rikkoutumisen ja palauttamisen kautta. Tarkoituksena tutkimuksessa oli lisäksi tarkastella ja selvittää epäluottamuksen käsitettä. Rikkoutuneen luottamuksen palauttamista tutkittiin esimiehen ja alaisen välillä.
Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Tämän tutkimuksen ai-neisto kerättiin eri työpaikoilla työskenteleviltä esimiehiltä ja alaisilta narratiivien eli ker-tomusten avulla. Narratiivit analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkittavat henkilöt kertoivat narratiivien avulla henkilökohtaisia kokemuksia ja näkökulmia luottamuksesta organisaatiossa. Tutkimuksessa käytettiin toisena tutkimusmenetelmänä syvähaastatte-luita, jotka tehtiin esimiehille ja alaisille tarkoituksena monipuolistaa tutkimusaineistoa.
Tämä tutkielma valittiin, koska se käsitteli luottamuksen rikkoutumista ja palauttamista esimiehen ja alaisen välillä. Lisäksi tutkielma on julkaistu Itä - Suomen yliopiston kaup-patieteiden tutkimusryhmässä.
Trust Development and Dynamics at Dyadic Level - A Narrative Approach to Studying Processes of Interpersonal Trust in Leader - Follower Relationships - väitöskirja esitteli luottamuksen kehittymisen prosessia ja dynamiikkaa esimies - alaissuhteissa käsittelevän tutkimuksen. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään millaisena luottamuksen kehitty-minen ja dynamiikka näyttäytyvät esimiesten ja alaisten käsityksissä. Tutkimuksen em-piirinen aineisto hankittiin ensisijaisesti haastattelujen ja toissijaisesti narratiivien avulla.
Tutkimuksen kohdeorganisaatioina oli kaksi kolmannen sektorin organisaatiota. Tutki-muksen aineisto kerättiin vuosien 2009 - 2011 aikana. Esimiehiä ja alaisia haasteteltiin sekä yhdessä että erikseen. Tässä tutkimuksessa yhdistettiin etnografisia ja narratiivisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla tutkija halusi tarkkailla ja haastatella
esimies-alaispa-reja. Empiirinen aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin ja narratiivisen ana-lyysin avuilla. Väitöskirja valittiin tutkimukseeni mukaan, sillä haluttiin saada tietoa luot-tamuksen kokonaisvaltaisesta kehittymisestä esimies-alaissuhteessa. Tutkimus käsitteli myös luottamusta rikkovaa käytöstä.
Trust - Communication Dyad in Interpersonal Workplace Relationships - Dynamics of Trust Deterioration and Breach - artikkeli käsitteli luottamuksen kehittymistä suhteessa viestintään työpaikan suhteissa. Artikkelin empiirisessä osiossa tutkittiin erityisesti luot-tamuksen huonontumisen dynamiikkaa ja luotluot-tamuksen rikkoutumista (trust breach).
Tutkimuksessa tarkasteltiin viestinnän ja luottamuksen välistä vuoropuhelua sekä miten luottamus kehittyi ihmisten välisissä suhteissa työpaikoilla luottamuksen rakentumisen (building), heikentymisen (violation), rikkoutumisen (breach) ja palauttamisen (restora-tion) kautta. Aihetta tutkittiin tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksen kvalitatiivinen ai-neisto kerättiin erilaisista lähteistä kuten haastatteluilla, tutkijan havainnoinnilla sekä au-toetnografisilla menetelmillä. Artikkeli oli helppo valita tutkimukseen mukaan, koska ha-lutiin saada tietoa, miten henkilöiden välinen viestintä vaikuttaa luottamuksen rikkoutu-miseen ja palauttarikkoutu-miseen työpaikoilla. Artikkelin valintaan vaikutti myös se, että se on julkaistu Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden tiedekunnan Trust - tutkimusryhmässä.
Trust restoration: an examination of senior managers’ attempt to rebuild employee trust - artikkeli esitteli tutkimuksen, joka käsitteli ylempien esimiesten yritystä palauttaa luotta-musta työntekijöihin työpaikkakiusaamisen jälkeen. Tutkimus toteutettiin tapaustutki-muksena, jossa kohdeorganisaation työntekijöitä tutkittiin vuosina 2004 ja 2007. Tutki-mustuloksia analysoitiin kvantitatiivisen eli määrällisen menetelmän avulla. Tutkimuk-sessa analysoitiin, miten laajasti ylemmät esimiehet kykenevät palauttamaan luottamusta työpaikalla työntekijöiden keskuudessa käsittelemällä työpaikkakiusaamista. Ensisijai-nen tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2004 ja 2007 kyselylomakkeilla, joihin koehenki-löt vastasivat itsenäisesti. Kyselylomake muokattiin tutkittavien henkilöiden työaseman ja osaston mukaisesti, jotta sen avulla saatavat vastaukset edustivat parhaiten tutkittua kohderyhmää. Molemmilla tutkimuskerroilla, vuosina 2004 ja 2007, kyselylomakkee-seen vastasi noin 60% tutkittavista henkilöistä. Kysely lähetettiin yhteensä 208 henkilölle molemmilla kerroilla. Ensisijaista tutkimusaineistoa täydennettiin toissijaisella aineis-tolla, jossa tutkittiin työntekijöiden asenteita tapaustutkimuksen avulla vuodesta 1999
vuoteen 2003. Tässä tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan työntekijöiden luottamusta ylempiä esimiehiä kohtaan eikä kahdensuuntaista luottamusta esimiehen ja alaisen välillä.
Tutkittavat koehenkilöt valittiin tutkimukseen tarkasti ennalta määrättyjen kriteereiden avulla. Artikkeli valittiin tutkimukseen mukaan, koska haluttiin saada lisäymmärrystä työpaikkakiusaamisen ja luottamuksen palauttamisen välisestä yhteydestä.
Follower reactions to leader trust violations: A grounded theory of violation types, like-lihood of recovery, and recovery process - artikkeli käsitteli tutkimusta, jossa tutkittiin luottamuksen rikkoutumista ja palauttamista esimies - alaissuhteessa. Tutkimuksessa käytettiin grounded - teoriaa ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui syvähaastattelu. Groun-ded - teoria soveltuu hyvin käytettäväksi tutkimukseen, jossa halutaan ymmärtää syvälli-sesti tutkittavaa ilmiötä. Keskeistä siinä on, että tutkimuksen aineisto kerätään laadulli-silla menetelmillä, aineisto koodataan merkityksellisiin kategorioihin ja sitten etsitään merkityksiä eri kategorioiden välisistä suhteista. Tutkimusta varten haastateltiin neljä-kymmentäyksi koehenkilöä syvähaastattelun avulla. Koehenkilöt olivat valkokaulustyön-tekijöitä eri aloilta (jälleenmyynti, konsultointi, teollisuus, julkinen sektori, hyvänteke-väisyys), keski-iältään 36-vuotiaita naisia ja miehiä sekä heillä oli keskimäärin viisi vuotta työkokemusta nykyisestä organisaatiosta. Syvähaastattelujen aikana koehenki-löillä oli keskimäärin ollut nykyinen esimies kaksi ja puoli vuotta ja suurimalla osalla esimiehenä toimi mieshenkilö. Tutkimuksessa keskityttiin koehenkilöihin, joilla oli ollut nykyinen esimies vähintään vuoden ajan, koska tutkimuksessa haluttiin tutkia nimen-omaan läheistä esimies-alaissuhdetta. Suurin osa tutkittavista henkilöistä oli länsimaalai-sia (60% ranskalailänsimaalai-sia ja 30% amerikkalailänsimaalai-sia, brittejä tai kreikkalailänsimaalai-sia). Valintakriteerinä tämän artikkelin mukaan ottamiseen oli se, että tutkimuksen artikkelin aihe käsittelee tut-kielmani aihetta.
Removing the shadow of suspicion: The effects of apology versus denial for repairing competence - versus integrity - based trust violations - artikkeli käsitteli kahta tutkimusta, jotka tutkivat luottamuksenrikkojan vastaustyypin (apology versus denial) seurauksia luottamuksen palauttamisessa työyhteisössä luottamusrikkomuksen jälkeen. Molemmat tutkimukset suoritettiin laboratoriokokeilla ja tutkittavat henkilöt olivat eri opintovai-heessa olevia korkeakouluopiskelijoita organisaatiokäyttäytymisen kurssilta. Tutkittavia henkilöitä oli kahdessa tutkimuksessa yhteensä useita satoja.
Ensimmäisessä tutkimuksessa (Study 1) selvitettiin, millaisia seurauksia luottamuksen palauttamiseen on luottamuksen rikkojan erilaisilla vastaustyypeillä luottamusrikkomuk-seen; anteeksipyynnöllä verrattuna kieltämiseen. Tutkittavien henkilöiden piti katsoa vi-deonauha työnhakijasta, joka oli aikaisemmin työskennellyt tilitoimistossa ja häntä oli syytetty veronpalautusten väärin arkistoimisesta. Sen jälkeen hänen luotettavuutta arvioi-tiin asteikon avulla. Molemmat tutkimukset suoritetarvioi-tiin kvantitatiivisin menetelmin, joissa oli ennalta määrätyt muuttujat: luottamusrikkomuksen tyypit (Violation type: com-petence vs. integrity) ja vastaustyypit luottamusrikkomukseen (Violation-response: apo-logy vs. denial). Kaikki tutkimushenkilöt edustivat yhtä analyysiyksikköä ja jaettiin nel-jään erilaiseen tutkimustilanteeseen. Tutkimuksen tulokset analysoitiin muuttujien keski-näisiä variansseja tutkimalla. Sen lisäksi tutkimustuloksia analysoitiin ja hypoteeseja tes-tattiin sisällönanalyysin avulla. Toinen tutkimus (Study 2) oli lähes identtinen ensimmäi-sen tutkimukensimmäi-sen kanssa. Erona tutkimusten välillä oli, että toisessa tutkimuksessa koe-henkilöt saivat videonauhan katsomisen jälkeen tiedon, joka joko vahvisti videonauhalla esiintyneen työnhakijan syyllisyyden tai syyttömyyden syyllisyys/syytön - manipulaati-olla (guilt/innocence manipulation). Artikkeli oli helppo valinta tutkimukseen mukaan, koska se käsitteli luottamuksen rikkojan vastakkaisten vastaustyyppien (anteeksipyyntö verrattuna kieltämiseen) vaikutusta luottamuksen palauttamiseen. Tässä artikkelissa esi-tetyissä kahdessa tutkimuksessa käytettiin huomattava määrä koehenkilöitä, mikä on tyy-pillistä määrälliselle tutkimukselle.
The role of causal attribution dimensions in trust repair - artikkeli esitteli tutkimuksen, jossa käsiteltiin rikkoutuneen luottamuksen palauttamista yksilön näkökulmasta. Tutki-musmenetelmä oli laadullinen. Tarkoituksena tutkimuksessa oli kehittää attribuutionäkö-kulmaa rikkoutuneen luottamuksen palauttamisessa hyödyntäen Weinerin (1986) kehit-tämää attribuutioteoriaa. Weinerin attribuutioteorialla viitataan ihmisen toiminnan selit-tämistä eri syillä. Weinerin (1986) attribuutioteoria jakaantuu kolmeen ihmisen toimintaa selittävään ulottuvuuteen, jotka ovat kausaliteetin lokus (locus of causality), ohjattavuus (controllability) ja vakaus (stability). Kausaliteetin lokuksella viitataan siihen, selite-täänkö yksilön toimintaa hänestä johtuvilla sisäisillä tekijöillä vai ulkoisilla. Ohjattavuu-della viitataan yksilön tahdonalaisen kontrolloinnin asteeseen. Vakaus osoittaa millaista käytöstä tulevaisuudessa voidaan odottaa vastaavanlaisissa tilanteissa. Valitsin artikkelin
tutkimukseen mukaan, koska se käsitteli rikkoutuneen luottamuksen palauttamista ihmis-ten välillä.
Analyysiin valituista julkaisuista kaikissa oli selkeästi esitetty teoreettinen viitekehys.
Kuudessa tutkimuksessa oli käytetty kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja kahdessa kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Laadullisen tutkimuksen avulla tutkittavien henki-löiden omakohtaiset kokemukset pääsevät syvemmin esille. Kuudessa tutkimuksessa käytettiin useita erilaisia tiedonkeruumenetelmiä, joista yleisimmin käytetyt olivat narra-tiivit, haastattelut ja tapaustutkimukset. Käytettyjä haastettelumuotoja olivat puolistruk-turoidut haastattelut ja syvähaastattelut. Lähdeluettelot olivat kattavat kaikissa tutkimuk-sissa.