Se sisälsi 7 huonetta sekä etehisen. Vedenkuumennushuone ja käytävä

jakoivat

rakennuksen kahtia

pituussuuntaan _jarakennuksen järvenpuoli-sella

sivulla

olivat

naisten

ammekylpy-, suihku- ja pukuhuoneet ja Kaivo-huoneen puoleisella sivulla vastaavat herrojen huoneet. Henkilääkäri Fåhreen selostuksen

mukaan

voitiin uuteen kylpylään sijoittaa 4 ammetta

haaleaa

kylpyä varten, kaksi letkukylpyä, ylöspäin kohoava suihku, höyry-kylpy ja

kahdenlaista

rikkihöyrykylpyä. Lisäksi varustettiin sinne kaksi

uimahuonetta

merikylpyjä varten.²²

Kaivopuistoon rakennettiin myöskin

keilana

ta ja keinulautoja nuori-son

huvitukseksi. Liikunta

kuului näet terveysvedenjuontiin.

Lasit

kädessä oli käveltävä

ulkoilmassa

^{ja päivittäin juotiin} 15—20 lasillista

vettä.

Puistoalueella

kasvoi ennestään lehtimetsää, sillä seutu on hyvin vehmasta, mutta puistoon

istutettiin

^{nyt paljon} puita lisää. Niinpä

henki-iääkäri

Fåhree

istutti

vielä myöhään marraskuussa 1821 puistoon omalla

kustannuksellaan

^ja osin omin käsin 300 piilipuun pistoketta. Käytäviä

raivattiin

ja

hiekoitettiin

^ja kaupunki kunnosti Kaivopuistoon johtavaa tietä. Kun arkkiaatteri Bonsdorff varusti kylpylään myöskin karlsbadin-vesihoitoa,

rakennettiin

v. 1826

Kaivohuone

osin kaupungin avustuksin

uudestaan

^ja siihen varustettiin biljardihuone ja erikoinen ”Karlsbader-salonki” jossa pidettiin kestejä. Biljardipöydän vihreä verkapeite oli 6 kyyn. pitkä ja3 kyyn. leveä. Sen hankki toimelias pormestari Grönholm.²³ Paitsi häntä olivat raatimies, kauppias Josef Hansson ja porvarit Joh.

Efr. Reilander ja Joh. Mich. Ilvan innokkaasti mukana kylpylää kuntoon saatettaessa.

Henkilääkäri

Fåhreen oma terveys oli jo v. 1821 ^horjuva, mutta hän

Rauman Kylpylaitoksen pohjapiirros v. 1821.

toimi

kuitenkin

^vv. 1821 ja 1822 kylpylänlääkärinä Raumalla. Kylpy-kausi alettiin v. 1821 kesäk. 25 päivä ja ensimmäinen hoitokausi kesti heinäk. 24 päivään jatoinen siitä elok. 25 päivään. Vähävaraisille

maalai-sille henkilääkäri lupasi lääkärinhoidon ilmaiseksi, kunhan asianomaiset

kustantavat

itse ylläpitonsa. Toisina vuosina kylpykausi kesti heinäkuun

alusta syyskuun alkupäiviin asti.

Naantalissa

^{oli samaan aikaan} kylpylääkärinä ja intendenttinä profes-sori Israel Hvasser. Uumoiltiin eräänlaista kilpailua Rauman ja Naantalin välillä. J. P. Winter Turusta merkitsi päiväkirjaansa huhtik. 29 ^p. 1821:

”Kävin

^Fåhreen

luona.

Hän koettaa kohentaa Rauman terveyslähdettä ja

auttaa G. Bonsdorffia tekemään haittaa Naantalille.” Kilpailu ei kuitenkaan ollut varsin vaarallista, sillä Fähreen kieltäydyttyä toimesta sairauden takia oli prof. Hvasser Rauman kylpylääkärinä

vv.

1827—1830.

Sillä välin oli piirilääkäri J. Arrhenius Rauman kylpylälääkärinä ainakin kesällä 1823 arkkiaatteri ^von Bonsdorffin hankittua hänelle siihen luvan.²⁴ Turku oli pääkaupunkina etuoikeutetussa asemassa terveyslähteen käytössäkin. V. 1824 myönnettiin näet ^yleisistä varoista ^3,200 ruplan koroton laina Kupittaan Kaivohuoneen korjauksiin ja laina muutettiin kolmen vuoden kuluttua lahjoitukseksi. Rauman kaupunki ^sensijaan ei nytkään saanut ^{yleisistä varoista mitään} avustusta terveyslähteen kunnossapitoon, mutta arkkiaatteri von Bonsdorff sai karlsbadin-vesilaitokseen avustusta ^{3,000 ruplaa.} Rauman porvaristo piti Kaivo-huonetta ja sinne johtavaa tietä jatkuvasti kunnossa päivätyörasituksin.

Terveysvedenjuojilta kannetuilla maksuilla korvattiin kaupungin maan käyttö kylpylätarkoitukseen. V. 1823 esim.

maksoivat

säätyhenkilöt vedenjuonnista kylpykaudelta 1 rupi. 16 kop., tilalliset maaseuduilta 1 ruplan, vähävaraiset maalaiset ja Rauman omat ^{porvarit, jotka}

ottivat

osaa lähteenkustannuksiin, 32 kop. ^ja vähävaraisetkaupunkilaiset 16 kop.

Kaivohuoneen

vartijalle, "prunnimestarille”,

suorittivat

säätyläiset, porvarit ja varakkaat maalaiset 24 kop. javähävaraiset 12 kop. ^hengeltä juomarahaa. Aivan köyhille oli terveyslähteen käyttö ilmaista. ^Kylpylän

lääkärille

maksettiin erikseen korvaus, ^sekin

varallisuuden

^mukaan.

Kesinä, jolloin kylpyvieraita oli runsaasti, saattoi

lääkäri

^{ansaita jopa} 700 ruplaa yli välttämättömien menojen, kuten suurta luottamusta

naut-tiva

professori Hvasser kesällä 1826.

Kaivohuoneen

läheisyyteen rakennetun kylpylän käytöstä suoritettiin v. 1821 kylpylämaksut seuraavan taksan ^mukaan;

rikkikylpy 20 killinkiä

ryytikylpy 24

ammekylpy 16 ^~

höyrykylpy

suihku ja

kylmävesi-kylvyt 8

Kylpylämestari Vassbergille makset-tiin viikossa 3 riikintalaria 24 killin-kiä ja hänen apunaan olivat kylvettä-jinä hänen vaimonsa ja muuan leski-vaimo.²⁵

Pormestari Grönholm hankki auliisti asuntoja kylpylävieraille ja talleja heidän hevosilleen. Vuokra-hevosia oli aina saatavissa huviajelua

varten, samoin veneitä vesillä liikku-miseen. Kylpylaitoksen ruokala oli vakinaisesti Käkelän talossa n:o ^237,

jossa tarkoitukseen oli varattu 2-ker-roksinen päärakennus. Talon omisti

vv.

1819—1847 porvarinleski Anna Katariina Mandelin, o.s. Stenborg, joka myöskin piti ruokalaa, ^apunaan

vv.

1821—1823 rouva Anna Maria Candou-Pettersson. V. 1826 oli

myös-Käkelä (oikealla) Vähänkoulukadun puolelta.

kin raatimiehenrouva Regina Hammarströmillä, ^o.s. Windlad, ruokala talossaan Junnilassa ^{(n:o 72),} joka sijaitsee kaupungin itäosassa. Run-saammista, 4 ruokalajia sisältävistä aterioista maksettiin 32—40 killinkiä

ja 3 ^ruokalajia sisältävistä 16—24 killinkiä.²⁶

Kylpylävieraista on säilynyt tarkempia tietoja vain harvoilta vuosilta.

Niinpä oli ^v. 1805 terveyslähdevettä juomassa n. 40 säätyläisiin ja n. 35 alempaan porvaristoon, talonpoikiin, käsityöläisiin j.n.e. kuuluvaa henkilöä.

Säätyläisistä, jotka

olivat

^{Turun ja} Rauman seudun herraskartanoista, mainittakooneverstiluutnantti, vapaaherra Berndt Otto von Stackelbergin puoliso Johanna Gustaava Blomcreutz Wehmaalta, Porin koulun ^kollega Carl G. Utter perheineen, aatelislipullisen rykmentin kirjuri Fredrik Rabbe ja hänen puolisonsa Sofia Eurasta, kuninkaallinen

ylijääkäri-mestari, parooni Axel Reinhold Cedercreutz Köyliöstä, everstinrouva, Eleonora Maria Grönvall^27, kappalainen Isak Wellenius Kiukaisista y.m.

Raumalla

asuvia

kylpyvieraita olivat

vv.

1808—1809 sotasankarin,

Käkelä Pappilankadun puolelta

kapteeni J. Fr. Eekin puoliso Kristiina Sofia, o.s. von Dyben, kapteenin-leski Johanna Charlotta Fahlstedt ja hänen tyttärensä Eva, ylijääkäri-mestari Carl Petter Constantin Bodin, tullinhoitaja-runoilija

Matthias

Jakob Bjugg rouvineen, mamsellit Johanna ^Maria, Beata Ulriikka ^ja

Emanuela

^Norrmen ja pedagogi Fredrik Anckar.²⁸

Keisarinvierailun yhteydessä mainitun hovioikeudenpresidentti C. Fr.

Rotkirchin kirjeistä, vapaaherra G. von Kothenille²⁹ saamme tietää yhtä ja

toista

Rauman kylpyläelämästä näinä vuosina, jolloin kylpylän maine oli korkeimmillaan. Niinpä presidentti Rotkirch kertoo Vaasasta marrask.

17 p. ja jouluk. 1 ^p. 1821 Kothenille lähettämissään kirjeissä kälynsä Henrietta Aminoffin kirjoittaneen sisarelleen Vaasaan henkilääkäri Fåhreen saapumisesta Raumalle piilipuita istuttamaan siinä toivossa, että kaupunki

kustantaisi

Kaivopuiston kaunistamisen, mutta ^Fåhree olikin siinä suhteessa pettynyt. Piilipuita istuttaessaan oli Fåhree leikillisesti

lausunut

toivovansa, _että ne kasvaisivat niin hyvin, että kolmen vuoden

kuluttua

tarjoisivat siimeksen toisiaan silmäillessään kaihoten

huokaile-ville nuorille.Rotkirch, jonkaterveys oli huono, lisää puolestaan: "Veikko-nen, kun voisinkin vielä nähdä rakkaudenkevään.” Huhtikuun 5 p. ¹⁸²⁽² hän kirjoitti ystävälleen arkkiaatteri G. von Bonsdorffin ottavan ^lomaa viroistaan ja lähtevän ystävänsä Fåhreen kanssa Raumalle terveysvettä

Kaivopuisto 1900-luvun taitteessa.

juomaan. Rotkirch arvelee kuitenkin Fåhreen ja Bonsdorffin välien kylmenneen, mikä olikin totta, vieläpä siitä ^syystä, ettei Fåhree luottanut P. A.

v.

Bonsdorffin suorittamiinvesi-analyyseihin, vaan vaati veden päte-vämpää tutkimista, sillä hän oli itse havainnut Rauman terveyslähteen veden ^hyvin rautapitoiseksi, mutta ei tietänyt, mikä aine siinä huononsi tätä ominaisuutta. Erimielisyys johti siihen, että ^Fåhree lähti kesällä 1823 Ruotsiin terveyttään hoitamaan ja ilmoitti arkkiaatteri von Bons-dorffille kieltäneensä tuttaviaankin enää menemästä Rauman lähdevettä

juomaan, ellei sitä tarkoin analysoida. Rotkirch valitti Raumalla olleen edellisenä vuonna liian vähän kylpyvieraita, jotta kylpylaitos kannattaisi.

Hän

itse

oli ollut paikkaan ja hoitoon siellä hyvin tyytyväinen. Maalisk.

29 ^p. 1826 Rotkirch ^kirjoitti taasen: "Kiiruhdan Raumalle kuultuani, että professori Hvasser tulee sinne kylpylänlääkäriksi. Varmaan sinne ^nyt saapuukin paljon kylpyvieraita.” Elok. 29 ^p. hän kertoo Riilahdesta

lähettämässään

kirjeessä olleensa Raumalla karlsbadinvesihoidossa 4

viik-koa

^ja lopettaneensa hoidon heinäk. 28 p. Hänen puolisonsa ja lapsensa

palasivat Vaasaan vasta elok. 5 p. Rotkirch arvelee G. von Kothenin kuulleen jomaaherra Sam. Fredrik von Hornilta, miten loistavan onnistu-nut kylpykausi oli ollut.

Mitä

kaikkea

^kylpyvieraan päiväohjelmaan Raumalla saattoi ^sisältyä,

siitä

saamme käsityksen Ispoisten herran, hovioikeudenneuvos J. P. Win-terin päiväkirjamerkinnöistä. Winter kävi heinäkuussa 1826 kaksi

kertaa

terveysvettä juomassa,

tosin

vain muutaman päivän kerrallaan.

Ensimmäinen

matka alkoi heinäk. 1 p:nä, ^joka oli lauantai. Winter lähti Ispoisista _joklo %6 aamulla Turun kautta Humikkalaan, jostahän palautti omat

hevosensa

ja jatkoi kyytihevosella matkaa Mynämäelle. Majatalossa hän tapasi tuomari Enoch Wilh. Sallmenin, joka odotti matkaseuraa.

Winter

kiirehti

edelle ajaen Kolisevan kautta Nästin krouviin. Siellä saavutti Sallmen hänet. Laitilan tiellä Winter tapasi senaattori,

vapaa-herra

^Otto Wilhelm Klinckowströmin suurine, 5 hevosen vetämine

vaunui-lleen, jotka

vaivoin

sopivat kulkemaan kallioisilla ahdepaikoilla. Laitilassa piti rastia ^eversti, kreivi Gustaf Magnus Armfelt rouvineen paluumatkalla

Raumalta

^Halikkoon. Winter jatkoi kyytihevosilla matkaansa Ihoden ja Unajan

kautta Raumalle

saapuen perille klo 4 iltapäivällä Turun aikaa eli

klo

3.20 Rauman aikaa. Rauman majatalossa

hän

^tapasi

heti

Metsä-kylän Aminoffin

Raisiosta

^{ja kapteeni August} Lundströmin

Uskelasta.

Professori

Israel Hvasser

asui lääninviskaali Reinholmin talossa n:o 18 ^ja

Winterin ensimmäinen

käynti suuntautui sinne. Sitten hän meni

pormes-tari

Grönholmin luokse, joka

auliisti

kuulusteli hänelle asunnon kauppias Paqvalinin

talossa

^{(nro 11).} Tervetuliaiskahvia juotaessa pormestarin luona tapasi Winter toisen juuri saapuneenkylpyvieraan, nim. Vehmaan kirkkoherran, rovasti Isak Enebergin ja lähti hänen seurassaan tutustu-maan asuntoonsa. Sitten Winter kävi

Hvasserin

luona, joka

kuitenkin

lähti

presidentinrouva Rotkirchin luokse ja Winter poikkesi tullinhoitaja Sam. Södermanilla³⁰ asuvaa Turun hovioikeuden presidentti Adolf Fredrik von

Willebrandia

tervehtimään virkistäen kuumuuden

rasittamaa

sydän-tään

vedellä

ja madeiraviinillä, kunnes presidentti von Willebrand klo 6

lähti ratsastamaan

^satamaan ja Winter palasi prof. Hvasserin luo. Siellä

hän

^tapasi voimisteluharjoituksissa prokuraattorin apulaisen Joh. Fredrik

Sticheuksen,

Helsingistä saapuneen

Mathiezenin

ja

iloisen

viipurilaisen

konsuli Johan Sigfrid Ignatiuksen, joka reippaasti notkisteli 70-vuotiaan jäseniään, sekä majuri Anders Otto Enehjelmin, tuomari Krogeruksen ja Sallmenin. Klo 8 lähdettiin illalliselle Käkelän talon yläkertaan, jossa oli katettu pöytä 30 hengelle. Pöytävieraana oli m.m. presidentti Rotkirch, joka esitti Winterin pöytäseuran ainoalle naiselle, everstinrouva Loviisa Avellan-Furuhjelmiile. Winter moitti ruokaryyppyä huonoksi, mutta ruoka, nim. lihamuhennos, puuro, viini ja luumut maistuivat matkan jälkeen.

Illalla

Winter saattoi professori Hvasserin kotiin ^ja palasi asun-toonsa klo V2IO.

Seuraavana päivänä, heinäk. 2:na, joka oli sunnuntai, Winter ajoi kahden hevosen

vetämällä

vaunuilla aikaisin aamulla Kaivopuistoon, ^jossa lähdeveden juojia oli n. 40 ja karlsbadinveden nauttijoita 12 henkeä sekä paljon muita vieraita. Niistä hän mainitsee erikseen raumalaisen neiti Katariina Sofia Rosenlewin ja kreivitär Magdaleena Maria Katariina Augusta Armfelt-Piperin sekä hänen tyttärensä Augustan, eversti Elis Furuhjelmin tyttärineen, senaatin

kirkollisasiaintoimituskunnan

^päällikön JohanWalheimin, laamanni Nils Bonsdorffin y.m. Useimmat heistä valit-tivat vedenjuonnin vaikuttavan päinvastoin kuin oli ollut tarkoitus.³¹ Lauantai-iltana oli kylpylän intendentti,

arkkiaatteri

^{Gabriel von Bonsdorff} molempine tyttärineen ^saapunut kaupunkiin Kauttualta. Biljardisali oli ollut lukittuna intendentin tuloon asti jamuitakin järjestelyjä oli suoritta-matta. Klo 8 toimitettiin aamurukous, jonka jälkeen osa kylpyvieraita lähti ajelulle kesävihantaan ympäristöön, osa meni uimaan, osa juomaan kahvia. Klo 10 tarjosi professori Hvasser Winterillekupin kahvia 2 pipar-kakkuineen. Tämän virkistyksen saatuaan Winter ajoi takaisin asuntoonsa

klo

¹¹ levätäkseen ja pukeutuakseen, sillä klo 12 oli presidentti Rotkirch kutsunut pienen ^seuran koolle asuntoonsa. ^{Sieltä seurue} meni aamiais-päivälliselle Käkelään tyydyttäen nälkäänsä paahtopaistilla, keitetyillä ahvenilla, viinisopalla veskunoineen

sekä

vasikanpaistilla, jonka paineeksi tarjottiinportviiniä jakahvia. Aterian jälkeenpelattiin Stichaeuksen luona haminalaista turakkia, koska mukana oleva konsuli Ignatius oli kotoisin Haminasta. Klo puoli 5 lähdettiin huvimatkalle raatimies Hanssonin niityllä, Äyhön järvenrannalla olevalle kisapaikalle presidentti Rotkirchin vaunuilla ajaen. Mukana olivat myöskin Piperit, Furuhjelmit,

arkkiaat-teri ^von Bonsdorff tyttärineen y.m. Neitoset soutelivat järvelle ja koko seurue nautti täysin siemauksin kesä-illan sulosta ja maiseman rau-hallisesta kauneudesta. Kaupunkiin palattiin jalkaisin ja Winter sekä presidentti Rotkirch istuivat Furuhjelmin luona, kunnes klo 8 oli mentävä

ilta-aterialle.

^Siihen kuului paistettua haukea, vihanneksia, vasikanpais-tia ja mansikoita. Ilta kului prof. Hvasserin luona ja Winter palasi asuntoonsa klo Vzll.

Maanantai-aamuna kiirehti vieraamme jo klo 6 lähteelle, mutta ilma oli ^nyt sateinen jaepäsuotuisa, minkä vuoksi Winter kulutti aikaa biljardi-salissa,

kunnes

^tuli kahvinjuonnin aika klo 10. Ostettuaan lisäksi muutamia piparkakkuja å 8 killinkiä kpl. Winter palasi kaupunkiin klo %11. Aamiai-seksi tarjottiin frikasseeta ^{ja paistettua} haukea, lihasoppaa ja vasikan-paistia sekä kahvia. Winter tilasi itse pullon madeiraa tyhjentäen sen

Hvasserin, Mathiesenin ja Enebergin seurassa. Iltapäivällä hän kävi por-mestari Grönholmin ja tilanomistaja Mathiesenin luona, jossavoimisteltiin

ja %5 lähdettiin ajelulle Unajan kylään. Mukana olivat tuomarinrouva Timm tyttärineen, arkkiaatteri Bonsdorffin täti sekä edellämainitut herrat.

Isäntänä esiintyi tuomari Agricola, joka tarjosi perillä limonaatia ja makeisia.

Huviretkeläiset

^ihailivat Unajan jokimaisemaa jamerta. Lähei-seltä vuorelta näkyi meren ulappa kokolaajuudessaan.Kaupunkiin palattiin

klo V2B.

Turun hovioikeuden asessori Olof Holmberg oli sillä välin jättänyt Winterin asuntoon kirjeen merkiksi, että hän oli matkalla Turusta Poriin.

Iltasella

nautittiin Käkelän ruokasalissa kotletteja, puuroa, viiniä ja hyy-telöä. Winter saattoi Piperit asuntoon ^ja palasi itse kotiin klo %11. Seu-raavana aamuna klo V26 lähti Winter Raumalta Taipaleen—Lapijoen—

Eurajoen kautta Poriin ajaen Eurajoen uuden kirkon ohi ja halki Ravi-lan laajan peltoaukeanaan Luvialle jasieltä Pietniemen ohi Poriin. Porista hän palasi Lammaisten—Euran—Säkylän—Oripään ja Pöytyän kautta

Turkuun.

Toisen

^matkansa32 Raumalle Winter suoritti heinäkuun keskivaiheilla.

Hän

lähti

Turusta torstaina heinäk. 13 ^p. illalla yöpyen Mynämäellä ja jatkoisieltä matkaa varhain seuraavanaaamuna, nim.klo %4 Nästiin, jossa

kuunteli hevosia vaihdettaessa

vihreävarpusen, peipposen ja käen vuoro-laulua, hienointa konserttia, mitä saattoi ajatella ja ajeli tyytyväisenä

eteenpäin jo tuttuja taipaleita saapuen Raumalle klo V212 Turun aikaa.

Kapteeninrouva Charlotta von ^{Willebrand33 oli} asettunut ^{asumaan Winterin} edellisiin huoneisiin, mutta Winter sai 2 huonetta kaupungin läntisestä osasta, lähempänä Kaivopuistoa. Rouva Hvasserin miehelleen lähettämän kirjeen perille vieminen oli Winterin ensimmäinen mieluinen velvollisuus ja sitten hän kävi tervehtimässä presidentti Rotkirchiä. Tiellä Käkelään tapasi Winter Augusta Piperin ja ruokapöydässä hän kohtasi vasta saapu-neen tri Ignatiuksen. Muutenkin oli kylpyvieraita tullut paljon lisää.

Pöydässä tarjottiin sillä kertaa ahvenia, "kurjaa lihalientä", laihaksi keitettyä lihaa ja luumuja, mutta Winter tilasi portviiniä ja joi iltapäivä-kahvin kreivitär Piperin ja Mimmi Troilin seurassa. Peliseura kokoontui hetkiseksi raatihuoneelle ja

klo

5 ^ajettiin Kaivopuistoon kulkueena, jossa etumaisina kulkivat Piperin,

sitten

^Aminoffien ja sitten Mathiesenin vaunut. Viimemainituissa istui kertojamme. Ennen ^Syväraumaa peläs-tyivät kreivitär Piperin hevoset erään santakuopan kohdalla jakarkasivat metsään. Vaunut kaatuivat ^ja kreivitär loukkasi itsensä, niin _{että hänet} puoliksi tajuttomana nostettiin Aminoff ien vaunuihin. Kaivohuoneella iskettiin hänestä suonta ^ja sitten hänet kuljetettiin takaisin kaupunkiin.

Muu seura ^jäi

Kaivohuoneelle huvittelemaan. Laamanni Nils

Bonsdorff tarjosi virvokkeita, kylmää juomaa ja piparkakkuja. Tanssi-ohjelmassa oli poloneesi, katrilli japurpuri, jossaetenkin viehkeä voudintytär neiti Grön-lund herätti huomiota. Illalla Winter kävi Furuhjelmin asunnossa, jonne oli sijoitettu vasta Turusta Kokemäen kautta saapunut pronotarius Kristian Avellan.³⁴

Lauantai-aamuna

klo %7 lähti Winter taasen vesihoitoon. Kaivo-huoneella oli ^nyt noin 100 henkeä terveyslähdettä käyttäviä vieraita, m.m. heikko, mutta toisten

tukemana

liikkuva neiti Troil. Aamurukous luettiin, kuten oli aina tapana. Sitten rupesi satamaan ^jaWinterin täytyi pysyä kylpylän salongissa vielä kahvinjuonnin jälkeenkin. Hän ajoi kau-punkiin hovioikeudenauskultantti Carl P. E. Gaddin seurassa ja meni heti pormestarille valittamaan, että asunnossa oli syöpäläisiä. Vuode kannettiin

ulos

^javaleltiin kuumalla vedellä. Winter kävi sitten kauppias C. Fr. Oxellin kauppapuodissa Rautilassa ostamassa tuliaisiksi pumpulihuivin å 1:42 ^ja naulan luumuja ä 18 killinkiä. Päivälliseksi tarjottiin kaurasoppaa, ahvenia,

Oianlahti lähelläKaivopuistoa. Valokuva Åbo Akademin kokoelmista.

In document KAUPUNGIN IV (sivua 41-51)