Lähde: Reijolan kyselytutkimusaineisto, kysymysten 9 & 10 vastaukset.
Joensuun läheisyys tuli esiin asukkaiden muuttomotiiveissa niin haastattelu- kuin kyselylomakeaineistossa. Mikko Kumpulaisen mukaan muuttoprosessissa yhdistyvät niin persoonalliset kuin rakenteelliset piirteet, elämänvaihe, henkilöhistoria, seudul-linen yhdyskuntarakenne ja ympäristötekijät niin luonnon, sosiaalisten tekijöiden kuin kulttuurin osalta. Usein kyse on tavoitteista, joilla pyritään nostamaan omaa tai perheen asumistasoa.609 Rami Ratvio tuo esille samat havainnot pääkaupunkiseudun osalta.610
Reijolassa asuvien tavassa tilallistaa ympäristöään on paljon samaa kuin Kum-pulaisen analyysi esittää. Hyvin usein esikaupunkiin asettumisen taustalla on ollut tavoite tasonnostosta suhteessa aikaisempaan asumiseen. Tasonnosto on tarkoittanut väljempää ja luonnonläheisempää asumista lähellä kaupunkikeskustaa.611
Tähän tutkimukseen haastateltiin kolmea 1970-luvulla Reijolaan muuttanutta, ja Joensuun läheisyys oli kaikkien kohdalla keskeinen tekijä alueelle asettumiseen. Yksi perhe muutti kahden alaikäisen lapsen kanssa Liperistä päästäkseen perheyrityksen
609 Kumpulainen 1993, 61–97.
610 Ratvio 2012, 102–104.
611 Helene Oldrup on havainnut saman Kööpenhaminan esikaupunkeja käsittelevässä tutkimuksessaan.
Keskusta-alueella asuneet perheet halusivat väljempää ja luonnonläheisempää asumista esikaupungista.
Oldrup 2010, 49–51.
kannalta otollisemmalle alueelle lähelle kaupunkia. Toinen perhe valitsi Reijolan, koska ei saanut Joensuusta mieluisaa omakotitalotonttia. Kolmas muutti Pyhäselän kunnan alueelta kotitilan jäädessä Hammaslahden kaivosalueen alle. Reijolaan hou-kutteli kaupungin työpaikkatarjonta.612
Maakuntalehti Karjalainen raportoi Reijolan tilanteesta helmikuussa 1971 seuraa-vasti: ”Reijola saa asukkaansa Joensuusta, noin 90 % nykyisistä Reijolan uusista asuk-kaista on kotoisin Joensuusta. Uudet asukkaat ovat työkykyisiä nuorehkoja ihmisiä, jotka Joensuussa vallitsevan asuntopulan vuoksi etsivät asuinpaikkaa kaupungin liepeiltä. Kenties monet muuttavat Reijolaan myös siksi, että haluavat elää maaseu-dulla.”613 Karjalaisen uutinen yli 40 vuoden takaa tiivistää havaintoni kysely- ja haas-tatteluaineistoista.
Kyselylomakkeen kysymyksessä 11 kartoitettiin vastaajien näkemystä alueelle muuttamisen motiiveista. Avoimesti vastattavassa kysymyksessä yksittäisissä vasta-uksissa saattoi olla useita erilaisia perusmotiiveja, kuten rauhallinen luonnonlähei-nen ympäristö ja työpaikan läheisyys. Tästä syystä vastausten mielekäs kvantifionti oli varsin haasteellista. Suhteellisen väljällä käsitteellisellä luokittelulla ja vastausten kokonaisuutta sisällöllisesti tarkastelemalla oli mahdollista hahmottaa kuusi teemal-lisesti jakautunutta vastausjoukkoa. Kaikkiaan vastauksia oli 96.
Asumispaikan valinta on monimutkainen prosessi, jossa asukas tekee kompromis-seja toiveiden, ideaalien ja arjen realiteettien välillä. Raijaksen mukaan suomalaisten hyvä asuminen koostuu lähiympäristöstä, asunnon tiloista, tekemisestä ja olemisesta.
Elintason noustessa pihaan ja puutarhaan käytetään yhä enemmän rahaa.614 Kysely-tutkimuksissa selvinneiden preferenssien tulkinta voi olla ristiriitaista, vaikka ylei-sellä tasolla kyselyt ovat osoittaneet homogeenisyyttä asumisen valintoihin liittyen.615 Käsillä oleva tutkimus ei ole poikkeus aikaisemmasta tutkimuksesta: vastaukset toi-sintavat aikaisemman tutkimuksen havaintoa omakotiasumisen ihanteesta, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa vastaajien ajatteluun liittyviä ristiriitoja kaupunkitilan merkityksellistämiseen liittyen.
Kolme suurinta vastaajajoukkoa muodostuivat seuraavista tekijöistä: 1. Väljempi asuminen (35 % vastauksista), jolla tarkoitettiin ensisijaisesti tontin ja asunnon kokoa, useassa tapauksessa tuotiin esiin samassa yhteydessä myös kaupungin läheisyys sekä sopiva hintataso; 2. Maaseutu ja rauhallisuus (22 % vastauksista), näiden luonnehdin-tojen yhteydessä tuotiin esille lapsille sopiva ympäristö sekä niin ikään kaupungin läheisyys; 3. Perhe- ja henkilöhistoriasyyt (13 % vastauksista), tässä motiiviryhmässä tuotiin esille ennen kaikkea henkilön historia ko. alueella ja sukulaisten asuminen alueella. Muut ryhmät olivat suoria viittauksia saatavilla oleviin palveluihin, Joen-suun läheisyyteen tai työpaikan läheisyyteen.616 Sihvosen tulokset 1990-luvun alku-puolelta olivat vastaavat: Reijolaan muutettiin ja aluetta arvotettiin eniten väljyyden, rauhallisuuden ja maaseutumaisuuden perusteella.617 Väljemmän asumisen tavoittelu keskustojen ulkopuolelta on ollut yksi amerikkalaisenkin lähiö- ja kaupunginläheisen
612 Asukashaastattelu 2; Asukashaastattelu 5; Asukashaastattelu 11.
613 Reijolasta tulee katiska, joka pyydystää isot kalat, sanomalehti Karjalainen, 17.2.1971.
614 Raijas 2008, 129.
615 Ilmonen & Hirvonen 2008, 83–84.
616 Reijolan kyselylomakeaineisto, kysymyksen 11 vastaukset.
617 Sihvonen 1994, 55–56.
maaseutuasumisen tärkeimpiä preferenssejä. Muita sikäläisiä preferenssijoukkoja ovat olleet pääsy lähemmäksi luontoa ja yksityisyyden tavoittelu.618
Väljempään ympäristöön ja asuntoon muuttaneet olivat voittopuolisesti Joensuus-ta lähtöisin, sillä 63 % tähän ryhmään luokitelluisJoensuus-ta oli muutJoensuus-tanut nykyiseen asun-toonsa Joensuusta. Samoin rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä tavoitelleet olivat tulleet kantakaupungista: heistä 71 % oli muuttanut Joensuusta.619
Aikaisempi tutkimus on havainnut asumispreferenssien vaikuttavan asuinaluei-den eriytymiseen muun muassa tietynlaisten ihmisten hakeutumisena tienlaisille alueille. Pientalovaltaiset esikaupungit ovat yksi esimerkki alueista, joille hakeudu-taan saman tyyppisten motiivien ohjaamina.620 Reijola ei ole tässä suhteessa poikkeus, ja luonnonläheisyyden ja vihreyden tavoittelu on laajempi esikaupunkeja koskeva ilmiö. Tanskassa esikaupunkien pientaloalueille hakeudutaan viheralueiden lähei-syyden vuoksi, ja asuinalueiden sosiaalinen heterogeenisyys on ollut kasvava ilmiö.621 Vuonna 1975 Reijolaan muuttanut muistaa taajaman alkuvaiheen nimenomaan nukkumalähiönä. Alueen vähäiset palvelut olivat vielä muutaman kilometrin päässä Niittylahdessa, ja ihmiset kävivät muualla töissä. Aluetta ei enää kuitenkaan pidetty varsinaisena maaseutuna, vaan kehittyvänä ja kasvavana alueena Joensuun kupees-sa, jonne väkeä tuli niin Joensuusta kuin Pyhäselän maaseudulta. Tilaa hahmotettiin eränlaisena kaupungin ja maaseudun välimaastona jo tuolloin, ja haasteltu koki it-sensäkin välimuodoksi sekä muistikuviensa mukaan muuttaessaan että haastattelu-hetkellä syksyllä 2014. Asuinpaikan valintaan vaikutti haastateltavan mukaan enna-kointi työpaikan muuttumisen suhteen. Mikäli työpaikka siirtyisi Hammaslahdesta kaupunkiin, olisi matka lyhyt.622
Vuonna 1972 vanhempiensa kanssa Reijolaan muuttanut muistelee muuttomotii-veiksi uudenaikaisemman asunnon kehittyvällä asuinalueella. Rakentaessaan oman talonsa Reijolaan kymmenen vuotta myöhemmin tavoitteena oli lapselle lyhyt koulu-matka sekä lyhyt työkoulu-matka Joensuuhun. Mielikuvien tasolla Reijolan valtteina olivat kätevä työmatka sekä kouluajoilta jääneet lievästi negatiiviset tuntemukset kuntakes-kus Hammaslahtea kohtaan. Seikka puolsi asuinpaikkana kunnan uutta ja kehittyvää taajamaa.623
Yrityksensä 1978 Liperistä Reijolaan siirtänyt perhe päätyi Pyhäselkään joustavan yrityspolitiikan sekä tarjolla olevien tonttien vuoksi. Reijolan valitseminen asuinpai-kaksi perustui Joensuun läheisyyteen.624 Tarjolla olisi ollut tontteja niin talolle kuin ko-nehallille muualtakin kunnan alueelta, mutta kaupungin läheisyys oli Reijolan valtti.
Sanomalehti Karjalaisen juttu vuodelta 1971 kuvailee Reijolaa hiljaiseksi ja melko rauhalliseksi asumalähiöksi. Lehden haastatteleman paikallisen mukaan taajaman kehitys väistämättä vie pois vanhaa maaseutuhenkeä, mutta toisaalta palveluiden
618 Johnson 2008, 719.
619 Reijolan kyselylomakeaineisto, kysymysten 11 & 10 vastaukset.
620 Kyttä, Pahkasalo & Vaattovaara 2010, 93–94.
621 Oldrup 2010, 43–44.
622 Asukashaastattelu 11.
623 Asukashaastattelu 5.
624 Asukashaastattelu 2.
lisääntyminen ja paikkakunnan vilkastuminen on vain positiivista. Kunnan tavoit-teeksi juttu määrittelee yhdyskunnan kaupungin mukavuuksilla ja maaseudun eduil-la.625
Pienen kunnan voimavarat eivät kuitenkaan riittäneet yhtä aikaa kahtaalle. Alku-pyrähdyksen jälkeen Reijola jäi kunnan silmissä jossakin määrin toissijaiseksi kun-takeskukseen nähden. Hammaslahtea oli kehitettävä kaivoksen avaamisen vuoksi.626 Aikaisemmin mainittu vuonna 1972 Reijolaan muuttanut muistaakin kyseisen muu-taman vuoden ajanjakson kituliaana vaiheena Reijolassa.
Tilan merkityksiin liittyvän muutosvaiheen merkkejä oli kiista alueen postiaseman nimestä. Posti- ja lennätinhallitus oli 1973 lakkauttanut Mulon ja Reijolan erilliset postiasemat, ja uuden yhteisen aseman nimeksi oli tulossa vanha kylänimi Mulo.
Tämä ei Reijolan asukkaita miellyttänyt, ja he laativat kirjelmän kunnanhallitukselle ja postiviranomaisille vaatien postiaseman nimeksi Reijolaa. Aseman nimeäminen van-halla nimellä nähtiin hankalien käytännönseikkojen lisäksi kunnan etujen vastaisena sekä negatiivisena alueen kehitykselle. Aseman nimi vaihdettiin myöhemmin Reijo-laksi.627 Reijolan asukkaat eivät kokeneet itseään mulolaisiksi, vaan uuden taajaman asukkaiksi. Asuinalueen tilallistamista vanhan kylänimen avulla ei nähty sopivaksi tai todellisuutta vastaavaksi: Reijola oli jotakin muuta kuin Mulo.
Vuoteen 1980 mennessä Reijolan asukasmäärä oli lähes 700 asukasta, mutta kiivain kasvu oli vasta alkamassa. 1980-luvun aikana Reijolasta tuli se 1960-luvulla asetettujen tavoitteiden mukainen esikaupunkialue, joka saalisti kuntaan kohdistuvan muuton
”isot kalat”, kuten paikallispoliitikko kunnan tavoitteet rakentamisen alkaessa mää-ritteli.628
Kaikkiaan 18 kyselyyn vastannutta oli muuttanut alueelle 1980-luvun aikana. Suu-rin ryhmä olivat jälleen Joensuusta muuttaneet, kaikkiaan 11 vastaajaa. Muuttomo-tiiveissa esiintyy samoja syitä kuin 1970-luvulla muuttaneiden kohdalla: isot tontit, rauhallisuus ja kaupungin läheisyys.629
Tutkimukseen haastateltiin kaikkiaan kolmea Reijolaan 1980-luvulla muuttanutta.
Vuonna 1983 Joensuusta muuttanut perhe tuli alueelle rauhallisemman ympäristön toivossa, sillä heidän silloisella asuinalueellaan oli suuri aluerakentamisen projekti käynnissä ja pitkään jatkutut rakentaminen oli asumisen kannalta häiritsevää. Rauhal-lisuuden lisäksi motiiveina oli haave omasta tontista marjapensaineen. Reijola tarjosi vastinetta haaveelle, edulliseen hintaan.630
Toinen haastateltu kertoi Reijolaan muuttamisen tärkeimpänä motiivina kaupun-gin läheisyyden työpaikan suhteen sekä lasten hyvän hoitopaikan. Kaupunkiin he eivät halunneet, sillä kantakaupunkia pienempi ja rauhallisempi asuinalue tuntui paremmalta paikalta lasten kannalta. Perhe muutti Reijolaan 1981 asuttuaan ensin
625 Reijolasta tulee katiska, joka pyydystää isot kalat, sanomalehti Karjalainen, 17.2.1971.
626 Karjalan maa, 27.11.1971. Hammaslahden kuparikaivoksen rakentaminen aloitettiin 1972.
627 Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 24.4.1974; Nimikiista Reijolassa, Mulo ei miellytä, Pohjois-Karjala, 27.4.1974;
Postiasema Mulo 1 avattiin yleisölle, Karjalainen, 3.5.1974.
628 Reijolasta tulee katiska, joka pyydystää isot kalat, sanomalehti Karjalainen, 17.2.1971.
629 Reijolan kyselytutkimusaineisto, kysymyksen 11 vastaukset.
630 Asukashaastattelu 6.
hetken aikaa kuntakeskuksessa, ja vaihtoi suurempaan asuntoon alueen sisällä viisi vuotta myöhemmin.631
Kolmannen haastateltavan perhe muutti Joensuusta Reijolaan 1984. Kuten 1983 muuttaneella haastateltavalla, tavoitteena oli oma tontti ja etenkin isompi asunto.
Vaihtoehtona oli myös rakentaminen Joensuun puolelle, mutta tontinsaantimahdol-lisuuden olivat huonot. Reijolassa oli sopiva valmis talo tarjolla, mutta erityisenä vahvuutena he olivat nähneet Pyhäselän puolella hyvin toimivan perhepäivähoito-järjestelmän.632
Reijolan kehityksessä 1980-luku tarkoitti esikaupungin tilallisuuden suhteen en-tistä selkeämpää kytkeytymistä osaksi kaupunkialuetta niin ihmisten kaupungissa työssäkäynnin kannalta, mutta myös yhteisön mentaliteetin suhteen. Kasvava ja hy-vin nuorekas väestö tarvitsi omanlaisiaan palveluja ja infrastruktuuria.
Paikallislehden otsikon mukaan Reijola ei ollut enää pelkkä nukkumalähiö, kun se uutisoi liike- ja palvelukeskuksen avaamisesta heinäkuussa 1984. Taajaman kes-kukseen tuli nyt ruokakaupan lisäksi terveyskeskus, kirjasto, paloasema, pankki, kahvila, kampaamo sekä muita pienyrityksiä. Lehti haastatteli kolmea paikallista, ja kaivatuimmiksi palveluiksi nimettiin etenkin nuorison kannalta kahvila, pankki sekä kauppaliikkeet. Jutun perusteella Joensuusta muuttaneet ihmiset olivat tottuneet käyttämään Joensuun palveluita, ja tämän arveltiin aiheuttavan haasteita uudelle lii-kekeskukselle.633
Samaisen lehden artikkelissa vuodelta 1985 Reijolaan maaseudulta muuttanut per-he kuvailee aluetta rauhalliseksi ja maaseutumaiseksi. Reijola koettiin hyväksi pai-kaksi lapsiperheille. Koulu oli lähellä ja päivähoitoasiat hyvin järjestetty. Puutteiksi mainittiin katujen kunto ja vinot liikennemerkit, vähäiset leikkikentät sekä apteekin puuttuminen.634 Olennaista perheen kommenteissa oli rauhallisuuden ja maaseutu-maisuuden hyvien puolien sekä kaupunkimaisen kehityksen positiivisuuden yhdis-täminen.
Kaivatessaan päällystettyjä katuja, suoria liikennemerkkejä sekä monipuolisia pal-veluita maaseutumaiseen ja rauhalliseen ympäristöön ihmiset alkoivat tuottamaan uudenlaista tilaa, sillä hetken kuluttua kadut asvaltoitiin, leikkikenttiä rakennettiin ja apteekkikin on toiminut jo jonkin aikaa. Asukkaiden käsitysten mukaan maaseutu-maisuus ja rauhallisuus ovat kuitenkin vähentyneet yllättävän vähän, jos laisinkaan.
Vuonna 1994 julkaistussa selvityksessä Reijola oli useiden asukkaiden mielikuvis-sa eräänlainen maaseutuidylli kaupungin kainalosmielikuvis-sa, tämä siitäkin huolimatta, että alueen väestömäärä oli kaksinkertaistunut kuluneen 10 vuoden aikana ja ohittanut kuntakeskuksen väestömäärän.635
Kyselytutkimusaineiston perusteella alueen muutos maaseutumaisesta kohti urbaania ympäristöä ei ole ihmisiä haitannut, päinvastoin. Ympäristön ja yhteisön muutos koettiin hyvin positiivisena asiana. Vaikuttaa siltä, että etenevän urbanisoitu-misen ja maaseutumaisuuteen liitettyjen positiivisten ominaisuuksien välistä ristirii-taa ei suuremmassa mittakaavassa yhdistetä toisiinsa. Sihvosen mukaan asukkaiden arki sovittautuu aina tiettyihin ympäristöihin, ja muutokset näkyvässä ympäristössä
631 Asukashaastattelu 1.
632 Asukashaastattelu 8.
633 Reijola ei ole enää pelkkä nukkumalähiö, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 11.7.1984.
634 Äiti, eihän, muuteta Reijolasta ikinä pois, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 18.9.1985.
635 Sihvonen 1994; Reijola ohitti Hammaslahden, Karjalainen, 3.3.1990.
kohdistuvat samalla sen symboliseen sisältöön.636 Reijolan kohdalla vaikuttaa kuiten-kin siltä, että ympäristön muutos ei ole muuttanut symbolista sisältöä. Alueen kehit-tyminen esikaupunkialueeksi ei ole horjuttanut sen maaseutumaisuuden ja rauhal-lisuuden merkitysrakenteita. Kuvio 11 kertoo vastaajien positiivisen suhtautumisen muutokseen.