Lähde: Suomen virallinen tilasto 1983, vi C:106 Väestö- ja asuntolaskenta 1980, Taajamat, 60; Tilastokeskus 1992, väestölaskenta 1990, osa 11, taajamat, 76–78; Tilastokeskus 2003, väestölaskenta 2000, osa 2 tilastolliset taajamat, 68–70.
Kuvio osoittaa, kuinka esikaupunkitaajaman rakennusten määrä ohitti kunnan kes-kustaajaman 1980-luvun aikana. Nämä kaksi kuviota näyttävät omalta osaltaan, kuin-ka kuin-kasvupaineet kunnan sisällä kohdistuivat Reijolan taajamaan. Asia oli poliittisesti vaikea, ja kunnassa otettiinkin 1990-luvulla ohjenuoraksi Reijolan kasvun hillintä ja Hammaslahden kehityksen tukeminen. Tavoite oli haasteellinen, sillä Hammaslah-dessa ei ollut tarjolla houkuttelevia uusia asuinalueita.526
Vaikka toisaalta haluttiin tukea kuntakeskuksen säilymistä elinvoimaisena ja keskustaajamana, suunnittelu Reijolan osalta oli edelleen sangen kunnianhimois-ta, ja osayleiskaava vuodelta 1994 ennakoikin jo Reijolan asemaa osana Joensuun
526 Toimijahaastattelu 3; Toimijahaastattelu 5.
kaupunkialuetta. Uudessa kaavassa laadittiin taajaman kehittämiselle muun muassa seuraavat tavoitteet:527
‒ Muodostaa viihtyisä, terveellinen, omaperäinen ja toimiva asuinalue
‒ Tiivistää taajamarakennetta täydennysrakentamisella ja sijoittamalla laajennus-alueet kiinteästi olemassa olevaan taajamarakenteeseen
‒ Reijolan suunnittelun tulee lähteä mitoituksen osalta siitä, että se pystyy anta-mamaan palveluja ns. Karhunmäen alueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Reijo-lassa varaudutaan pitkällä aikavälillä siihen, että siitä tulee mitoituksen osalta eräs Joensuu kaupungin osakeskus.
Kokonaisuutena tavoitteena oli muodostaa viihtyisä vaihtoehto Joensuun kaupungin osakeskuksille varautumalla luonnonläheisten asuin- ja työpaikka-alueiden muodos-tamiseen sekä hyvien vapaa-ajanalueiden luomiseen.528 Toisin sanoen, perusperiaate Reijolan kehittämiselle oli 1990-luvun puolivälissä täysin sama kuin 1970-luvulla, mutta alueen kytkeytyminen osaksi Joensuun kaupunkiseutua otettiin konkreettisem-maksi osaksi suunnitelmaa. Arkkitehtitoimistojen esitellessä visioitaan osayleiskaa-vasta ja tulevaisuuden Reijolasta, puheissa ja suunnitelmissa vilisivät automarketit, selkeä keskusta-alue ja tori, kirkko kellotorneineen ja pienkerrostalot. Kunnan maan-mittausteknikko tiivisti asetelman kysymykseen: kehitetäänkö elinkeinopainotteisesti vai viihtyisän asuinpaikan periaatteella?529 Sihvonen ennakoi kaavaselvityksessään asetelman kallistuvan asuinpaikka-ajattelun puolelle. Alueen identiteetti oli vahvasti asumisessa, ja työpaikkarakentamisen visiot epävarmoja.530
Vahvistunut tapa jäsentää Reijola osana kaupunkirakennetta näkyi myös siinä, kuinka alueesta puhuttiin ulospäin. Syksyllä 1990 sanomalehti Karjalaisen artikke-lissa Pyhäselän kunnanjohtaja puhui esikaupunkialueesta ”Reijolan kaupunkina”.
Samassa artikkelissa Reijolan kanta-alueesta Mulon kylästä puhuttiin ”Mulon kau-punginosana”. Artikkelissa nopeasti kasvanut taajama sidottiin vahvasti osaksi nau-hamaista kaupunkirakennetta, ja kunnanjohtaja korosti ajanmukaisen kaavoituksen tärkeyttä kuntakehitykselle.531
Valtatie 6:sen Reijolan ohitustiehanke- ja eritasoliittymän rakentamiseen liittyvät ongelmat vaikuttivat 1990-luvulla Reijolan kehitykseen niin, että osayleiskaavan ko-konaisvaltainen toteuttaminen ei ollut mahdollista. Epävarmoja olivat muun muassa tulevien linjausten etäisyys Reijolaan ja mahdollisen eritasoliittymän sijoittuminen ja laajuus. Lähelle Reijolan keskustaa sijoittuva ohitustie ja eritasoliittymä merkitsivät huomattavan rajallista tilaa keskustan lisärakentamiselle.532 Pyhäselän täytyi odottaa
527 Pyhäselän ilmoitus Reijolan osayleiskaavan etenemisestä, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 9.6.1994.
528 Pyhäselän ilmoitus Reijolan osayleiskaavan etenemisestä, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 9.6.1994.
529 Reijolan ja ympäristön kehittäminen suunnittelua ensi vuosituhannelle, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 9.6.1994.
530 Sihvonen 1994, 100–101.
531 Pyhäselästä asuinkunta – sisällään ”Mulon suurehko kaupunginosa”, Jorma Siekkinen, sanomalehti Karjalainen, 25.10.1990.
532 Toimijahaastattelu 3.
tulevien tielinjausten ratkaisua, ja tieongelmien lisäksi 1990-luvun lama533 rajoitti kun-nan taloudellisia mahdollisuuksia suurempiin investointeihin. Reijolan kokonaisval-tainen kehittäminen oli odotusvaiheessa useita vuosia.534
Tielinjausten lopulta saatua vahvistuksensa Pyhäselässä oli mahdollista siirtyä Reijolan kehittämisessä eteenpäin. Vuonna 2002 laadittu Reijolan asemakaavan muu-tos- ja laajennus jatkoi 1994 laadittua osayleiskaavasuunnitelmaa, mutta kaupunki-maisuus oli otettu yhä enemmän osaksi seudun suunnittelua. Uudelle vuosituhannel-le siirtyminen päivitti Reijolan suunnittelun periaatteita yhä kaupunkimaisempaan suuntaan. Kaavaselostuksessa tavoite tiivistettiin termiin: ”kylämäinen mutta nyky-aikainen keskusta”. 535
Joensuun seudun seutukaavan tavoitteiden mukaisesti Reijola pyrittiin kytkemään suunnittelun tasolla aikaisempaa enemmän Joensuun puolella sijaitsevaan Karhun-mäen alueeseen, ja samalla pyrittiin eheyttämään taajaman sisäistä rakennetta täy-dennysrakentamisella. Reijolan keskustan ympäristökuvan parantamiselle asetettiin tavoitteeksi omaleimaisuus, korkeatasoisuus ja viihtyisyys. Kunta asetti taajaman kes-kustan kehittymistä suunnitelmien mukaiseksi tukevaksi tavoitteeksi asukasmäärän kaksinkertaistaminen.536
Kaavaselostuksen mukaan Pyhäselän tavoitteena oli luoda Reijolasta viihtyisä asuin- ja työpaikka-alue, joka olisi vaihtoehto Joensuun kaupunkialueen osakeskuk-sille. Kokonaisuutena Reijolan tilallisuus määriteltiin kaavassa viihtyisänä, omalei-maisena sekä kaupunkialueen osakeskusajatteluun sidottuna. Omaleimaisuuden tekijöiksi kaavoitussuunnittelijat näkivät luonnonläheisyyden ja nykyaikaisuuden yhdistelmän käyttämällä hyväksi olemassa olevaa vihreyttä, kuitenkin tiivistäen taaja-man sisäistä rakennetta muun muassa kasvattamalla rakennuskorkeutta ja keskustan palvelurakennetta.537
Paikallislehden haastattelussa Pyhäselän ympäristölautakunnan puheenjohtaja korosti Pyhäselän asemaa kasvavana kuntana ja Reijolan tulevien liikenneratkaisujen tärkeyttä. Pyhäselkä halusi Reijolasta monipuolisen palvelu- ja työpaikka-alueen, ja esimerkiksi mahdollinen automarket toisi paljon uusia työpaikkoja. Taajaman kes-kustan ilmettä oli tarkoitus kohentaa pienkerrostaloilla, uusilla liiketiloilla ja julkisten palveluiden rakennuksilla. Aikaisempaa Reijolan ja Hammaslahden välistä ristiriitaa ei enää nostettu esille.538
Viimeisin Pyhäselän kunnan aikana suunniteltu ja Joensuun kaupungin jatkama kaavoitus valmistui syksyllä 2012. Suunnitelma ei poikennut jo omaksutusta linjasta, ja sen päälinjat tiivistettiin seuraavasti: ”Reijolasta kehitetään viihtyisä, korkeatasoinen,
533 Talouslama oli osin eurooppalainen ilmiö, mutta se oli Suomessa paljon syvempi kuin muualla:
kansantulon romahdus, voimakas työttömyys, viennin, kulutuksen ja investointien lasku, konkurssit ja pankkikriisi. Työttömyys nousi rajusti, ja leikkauksia tehtiin esim. kuntien valtionapuihin. Vahtola 2003, 414.
534 Pyhäselän kaavoituskatsaus, Pyhäselkä lehti, 27.11.1997; Pyhäselän kaavoituskatsaus, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 10.12.1998.
535 Reijolan rakennuskaavan selostus 1.12.1968, Pyhäselän kunta; Reijolan asemakaavan muutos ja selostus 12.11.2002, Pyhäselän kunta, 16–18.
536 Reijolan asemakaavan muutos ja selostus 12.11.2002, Pyhäselän kunta, 16–18.
537 Reijolan asemakaavan muutos ja selostus 12.11.2002, Pyhäselän kunta, 4–7.
538 Reijolan taajaman ja liikenneväylien rakentaminen kulkevat käsikädessä, Kiihtelys-Pyhäselkä lehti, 28.11.2002.
hyvät palvelut omaava, pientalopainotteinen kaupungin aluekeskus. Alueen omat vahvuudet säilytetään ja niitä pyritään edelleen kehittämään.”539
Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi Joensuun kaupunki näki teollisten- ja palve-lutyöpaikkojen lisäämisen, keskusta-alueen kehittämisen jatkamisen, pienkerrosta-loalueet sekä tiiviit omakotitapienkerrosta-loalueet. Suunnitelman lopputulemana pidettiin yli 2 000 uuden asukkaan sijoittumista Reijolaan. Samalla yhdyskuntarakenteesta tavoitel-tiin eheämpää ja tiiviimpää, mutta edelleen viihtyisää.540
Joensuun seudun yleiskaavallisten tavoitteiden osalta Reijolan suunnittelussa toteutettiin keskeisten kasvusuuntien periaatetta. Reijola oli etelään suuntautuvan kasvun pääalue yhdessä Karhunmäen alueen kanssa. Osayleiskaavaratkaisu tukeutui silloiseen yhdyskuntarakenteeseen ja täydensi kaupunkimaisia alueita, mikä oli ollut Joensuun seudun yleiskaavan kantavia periaatteita.541
Kaavoitusasiakirjojen perusteella Reijolan kehittämisen ja rakentamisen suunta-viivat olivat selvät. Alueen suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin viihtyisän nukku-malähiön periaatteella niin, että taajaman valmistuttua Reijolasta muotoutuisi kunnan sisäisessä rakenteessa toimiva aluekeskus Hammaslahden pysyessä vahvana kunta-keskuksena. Kaupunkialueen kehityksessä Reijola kytkeytyi yhä enemmän osaksi kaupunkiseutua, kun Hammaslahti jäi tästä kehityksestä syrjään. Suunnittelun kan-nalta pienimuotoinen nukkumalähiö koki tilallisten merkitystenantojen suhteen muu-toksen, ja siitä tuli pientalovaltainen aluekeskus, jossa yhdistyvät monet suomalaiselle viihtyisälle kaupunkiympäristölle asetetut ideaalit: riittävästi väljyyttä ja vihreyttä, palveluita, työpaikkoja ja toimivia liikenneyhteyksiä.542
Käytännön toiminnan tasolla kunnassa jouduttiin tekemään erilaisia kompromis-seja, ja läheskään kaikki suunniteltu ei sellaisenaan toteutunut. Haastatteluaineiston perusteella haasteet voi jakaa seuraaviin neljään pääteemaan:543
‒ Erimielisyys siitä, mitä kunnan alueita ja miten paljon kehitetään
‒ Maanhankinta tapahtui ”kädestä suuhun” -tyyppisesti ilman pitkän aikavälin suunnitelmallisuutta
‒ Suunnitellaanko viihtyisän asumisen näkökulmasta vai yritys- ja elinkeinotoi-minnan näkökulmasta?
‒ Infrastruktuurin ”pullonkaulat”: sijainti rautatien ja valtatien välissä, pitkitty-neet suunnitteluprosessit
Pienessä kunnassa resurssien riittävyys oli jatkuva keskustelun aihe. Maanhankin-nassa kunnalla ei aina ollut varaa maksaa sitä, mitä maanomistajat vaativat, ja pak-kolunastuksiin ei haluttu mennä kuin välttämättömissä tilanteissa. Maata hankittiin pienissä erissä, ja Reijolan osalta maanhankinta oli välillä hyvinkin haastavaa. Tämä taas asetti haasteita kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Kaavoituksen näkökulmasta maanhankinta olisi pitänyt tehdä kymmenien vuosien tähtäimellä, mutta tällainen
539 Reijolan osayleiskaavan selostus 13.9.2012, Joensuun kaupunki, 36.
540 Reijolan osayleiskaavan selostus 13.9.2012, Joensuun kaupunki, 36–44.
541 Reijolan osayleiskaavan selostus 13.9.2012, Joensuun kaupunki, 56–57.
542 Ideaaleista esim. Strandell 1999, 96–97; Kolbe 1996, 19–20; Lapintie 2010, 50–53.
543 Toimijahaastattelut 1, 2, 3, 5, 8, 9 & 10.
ei ollut joko taloudellisesti tai poliittisesti mahdollista.544 Tilanne johti muun muassa siihen, että tiivistämisen tavoite oli mukana Reijolan kaavoituksessa aina 1970-luvulta alkaen, mutta tavoitetta ei suuremmassa mittakaavassa saatu toteutettua kuin vasta 2010-luvulla.545
Poliittinen nihkeys maanhankinnassa liittyi Reijolan liialliseksi koettuun kasvuun, jota on jo aikaisemmin käsitelty tässä tutkielmassa. Esitykset maanhankinnasta tor-juttiin sillä oletuksella, että taajaman kasvu esitellyille alueille ei tulisi toteutumaan tai olisi vähintäänkin ei-toivottua. Hiukan myöhemmin kuntapäättäjät olivat samassa tilanteessa, ja maata oli hankittava joka tapauksessa.546
Pyhäselän profiloituminen asumiskunnaksi tapahtui jossain määrin aktiivisen elinkeinopolitiikan kustannuksella. Entinen kunnan virkamies kritisoi asuinkun-ta-ajattelun syöneen Pyhäselän mahdollisuuksia ja poliittista halua yritys- ja teolli-suustoiminnan saamiseksi kuntaan.547
Toisaalta niin haastatteluaineiston, arkistoaineiston kuin sanomalehtiaineiston pe-rusteella Pyhäselässä oltiin hyvin aktiivisia elinkeinoelämän tukemisessa, ja 1960-lu-vulta aina kuntaliitokseen saakka kunnassa kehitettiin useita suurisuuntaisia hankkei-ta teollisuuden ja työpaikkojen lisäämiseksi. Ongelma oli enemmänkin siinä, että lähes kaikki suunnitellut hankkeet raukesivat enemmän tai vähemmän epäonnistuneina.548
Asuinkunta-ajattelu ja profiloituminen sen mukaisesti sen sijaan onnistui hyvin.
Reijola oli asuinkuntaprofiloitumisen vetonaula, mutta taajamien läheinen haja-asu-tusrakentaminen veti myös, jopa siinä määrin, että kunta joutui rajoittamaan tonttien lohkomista. Etenkin 1990-luvulla kiihtynyt haja-asutusrakentaminen uhkasi riistäy-tyä käsistä ja näin omalta osaltaan hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tuolloisen buu-min taustalla oli myös kunnan asettamat rajoitteet Reijolasta luovutettaville tonteille.
Tällä pyrittiin ohjaamaan uusia tulijoita Hammaslahteen, mutta moni valitsi sen sijaan haja-asutusalueen.549
Asuinkunta-ajattelu näkyi kunnan markkinoinnissa. Kuntaesitteet 1980-luvun lo-pulta alkaen maalailivat mielikuvia viihtyisästä ja luonnonläheisestä asumisesta Joen-suun kupeessa.550 Aikaisemmat esitteet painottivat kunnan edullista sijaintia yritystoi-minnan kannalta. Kyseessä oli selvä tilan tuottamiseen, ja koko kunnan ohella myös Reijolan tilallisuuden määrittelyyn liittyvä muutos. Kuntaesite 1970-luvulta sisälsi otsikot sijainti, liikenneyhteydet, asuntotuotanto, kehitysalue-edut, työvoima, elinkeino-rakenne sekä kunta ja teollisuus, ja Reijolan ja Hammaslahden sijainnit suhteessa Jo-ensuuhun esitettiin pelkistetyin kartoin. Kuntaesitteessä 1990-luvun alusta otsikko kuului Pyhäselkä – maaseudun rauha ja kaupungin palvelut. Yrittäjien houkuttelua ei oltu unohdettu, mutta pääpaino oli asumisen markkinoinnissa: esitteessä muun muassa
544 Toimijahaastattelu 3; Toimijahaastattelu 5.
545 Tiivistämispyrkimyksiä ja siihen liittyvää keskustelua on myös kritisoitu. Anssi Joutsiniemen mukaan tiivistäminen on palveluiden ja tuottavuuden välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Tiivistämiskeskustelu on kääntynyt ideologiseksi, ja urbanismin haikailu ruokkii ensisijaisesti asuntotuotanto-ohjelmien ja rakennusteollisuuden intressejä. Joutsiniemi 2015.
546 Toimijahaastattelu 3; Toimijahaastattelu 5.
547 Toimijahaastattelu 3.
548 Toimijahaastattelu 2; Toimijahaastattelu 3; Toimijahaastattelu 5.
549 Toimijahaastattelu 1; Toimijahaastattelu 3.
550 Karhu 2015, 130–133.
kerrottiin, kuinka helppoa Pyhäselästä olisi kulkea yliopistolle tai muihin Joensuun oppilaitoksiin.551
Viihtyisyys ja luonnonläheisyys otettiin keskeiseksi osaksi kuntaimagon rakenta-mista. Uudeksi sloganiksi muotoiltiin Elämää ja ympäristöä. Kunta rakensi imagonsa ja identiteettinsä Joensuun läheisyyden varaan, joko elinkeinoelämän tai asumisen näkökulmasta. Ainoa selkeästi kotoperäinen elinkeinollinen valtti oli Lähdekorven kaivos, mutta kaivostoiminnan loputtua 1987 ja korvaavien teollisuus- ja työpaikka-hankkeiden enimmäkseen epäonnistuttua asumisesta tuli Pyhäselän osa seudullisessa roolinjaossa.552
Järjestelyratapihan ja etenkin valtatie 6 linjausten pitkittyneet suunnitteluprosessit olivat kunnan näkökulmasta aidosti hidasteena Reijolan kehittämisessä. Kaavoituk-sessa varattiin tilaa ja mahdollisuus järjestelyratapihalle, mutta hankkeesta tuli han-kala niin kuntapäättäjille kuin alueen asukkaille. Vuosia kestänyt suunnittelu ja har-kintavaihe päättyi VR:n perääntymiseen. Sen sijaan vuosia Reijolan keskusta-alueen suunnittelua jarruttanut ohitustiehanke ja eritasoliittymän rakentaminen saivat vah-vistuksen 2003, ja rakennustyöt päättyivät 2007.553
Yhdyskuntarakenteen ja taajamakuvallisen puolen lisäksi Reijolan suunnittelussa ja rakentamisessa oli kunnanhallinnon puolelta myös puhtaasti taloudellisia intresse-jä. Nukkumalähiötyyppinen pienen mittakaavan suunnitelulla toteutettu omakotita-loasuinalue katsottiin tehokkaaksi ja helpoksi tavaksi saada kuntaan hyviä veronmak-sajia. Ilmiöön liittyi myös halu rajoittaa liiaksi kiihtyvää haja-asutusaluerakentamista.
Kasvukuntana Pyhäselkä joutui koko ajan tasapainoilemaan asukasmäärän kasvatta-misen ja siitä seuraavien investointien välillä.554
Entisen virkamiehen muistelun mukaan tuohon aikaan (1980-luvulla) pidettiin kokonaisväkilukuun suhteutettuna yhden prosentin vuotuista kasvua terveenä. Py-häselässä kasvu oli parhaimmillaan 3–4 prosenttia. Seurauksena oli, että palvelut eivät pysyneet perässä. Toisaalta kunta halusi vastata kysyntään ja pitää kilpailuasemansa Joensuun seudun asunto- ja tonttimarkkinoilla.555
551 Pyhäselän kunnan markkinointiesitteet 1970-luvulta ja 1990-luvun alusta. Esitteiden laatimisajankohta on arvioitu niiden sisällön ja esittämien faktojen perusteella, painovuotta ei esitteissä ole mainittu.
552 Pyhäselän kunnan markkinointiesitteet; Toimijahaastattelu 2.
553 Toimijahaastattelu 2; Toimijahaastattelu 3; Toimijahaastattelu 5.
554 Toimijahaastattelu 1; Toimijahaastattelu 3.
555 Toimijahaastattelu 1.
6 ESIKAUPUNKI JA SEN ASUKKAAT
JOENSUUN SEUDULLA 1960-LUVULTA 2000-LUVULLE
6.1 REIJOLA KYSELYTUTKIMUSAINEISTON VALOSSA
Tässä luvussa analysoidaan Reijolan esikaupunkiyhteisön rakennetta ja kaupunkiti-lan tuottamista ensisijaisesti kyselyaineistoa käyttäen. Haastatteluaineistoa ja sano-malehtiaineistoa on käytetty täydentävässä roolissa. Luvun tarkoituksena on kertoa, millaisena esikaupunkiyhteisö rakenteeltaan näyttäytyy. Aineisto on kerätty tam-mi–maaliskuussa 2012, joten aineisto kertoo sen hetkisestä tilanteesta. Kysymyksen-asettelulla ja monipuolista, toisiaan tukevaa lähdeaineistoa käyttämällä on kuitenkin mahdollista analysoida esikaupunkiyhteisön rakentumista vuosikymmenien varrella ja pyrkiä hahmottamaan niitä yhteisöllisiä tekijöitä, jotka ovat kaupunkitilan raken-tumiseen vaikuttaneet. Analyysin menetelmälliset periaatteet on kerrottu luvussa 2.1.
Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin vastaajien ja kotitalouksien taustoja. Ky-symykset koskivat sukupuolta, koulutusta, varsinaista toimintaa ja asuinhistoriaa.
Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma oli naispainotteinen, sillä noin 64 % vas-tanneista oli naisia. Vastanneiden keski-ikä oli 50 vuotta nuorimman vastaajan ollessa 17 ja vanhimman 85 vuotta. Useimmin esiintynyt ikä oli 44 vuotta. Noin puolet (49
%) vastaajista asettui ikähaarukkaan 40–60 vuotta. Yleistäen voi siis luonnehtia, että kyselyyn vastasivat voittopuolisesti keski-ikäiset naiset.556
Yksittäisten lomakkeiden kohdalla oli havaittavissa, että täyttäminen oli tehty yh-teistyössä muiden perheenjäsenten kanssa. Naispainotteisen aineiston vaikutusta ana-lyysiin on vaikea arvioida. Kysymyksiin, joiden vastaus muodostuu lähtökohtaisesti tiedossa olevista tosiasioista, ei sukupuolella ole suurta vaikutusta kokonaisuuden kannalta, mutta kokemuksellisiin seikkoihin naisnäkökulma voi tuoda oman vaiku-tuksensa. Kokevatko naiset asuinympäristönsä eri lailla kuin miehet, arvostavatko he eri asioita?
Sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna naisten ja miesten vastauksissa on havait-tavissa eroavaisuuksia. Avoimissa kokemusmaailmaa kartoithavait-tavissa kysymyksissä naisten vastaukset olivat jossain määrin laveampia ja moniulotteisimpia. Esimerkkinä voisi mainita eri sukupuolten suhtautumisen asuinalueensa kuvailuun. Siinä missä 41
% naisista käytti kuvailuissaan niin maaseutumaisia kuin kaupunkimaisia piirteitä, miehistä näin toimi vain 27 %. Toisena esimerkkinä voi käyttää alueelle muuttamisen motiiveja: miehistä 14 % mainitsi keskeisimmäksi muuttosyyksi työpaikan, naisista näin teki vain noin 6 %.
On siis perusteltua olettaa, että mikäli vastaukset olisivat jakautuneet tasan naisten ja miesten välillä, kokonaisuus näyttäytyisi jossakin määrin erilaisena. Vaikutus ei kui-tenkaan olisi niin merkittävä, että se veisi analyysin keskeisiä johtopäätöksiä eri suun-taan. Toisekseen useat kysymyksistä oli aseteltu koskemaan koko taloutta, joten on
556 Reijolan kyselytutkimusaineisto, kysymysten 1 & 2 vastaukset.
oletettavaa, että useiden vastausten määräytymisen perustana eivät ole sukupuolesta riippuvat seikat, vaan perheestä tai pariskunnasta kokonaisuutena riippuvat asiat.
Toinen kysymys käsitteli vastaajien koulutustaustaa. Koulutustaustalla voi olla suuriakin vaikutuksia siihen, kuinka ihmiset rakentavat asumistaan, asumisaluettaan ja omaa suhdettaan paikallisyhteisöön, ja millaisia käsityksiä heille muodostuu. Kou-lutuksen kaltaisilla demografisilla seikoilla on havaittu olevan suuri vaikutus asumi-sen valintoihin sekä asuinalueiden tilallisiin rakentumisiin.557
Ihmiset ympäri maailmaa valitsevat asuinalueensa sen mukaan, kuinka hyvin he kokevat sopivansa alueen yhteisöön taustojensa, elämäntilanteensa, sosiaalisen sta-tuksensa ja arvojensa perusteella. Ilmiö synnyttää homogeenisiä asuinalueita. Tut-kimuksissa on myös havaittu etenkin Pohjois-Amerikkalaisen yhteiskunnan osalta, että verrattuna keskustoihin muuttaviin, esikaupunkialueille muuttavat ihmiset työl-listyvät todennäköisemmin ja omaavat korkeamman koulutustason. Esikaupunkien asukkaiden on koettu olevan positiivisia roolimalleja ja näin kannustavan työntekoon elämänlaadun parantamiseksi.558 Myös Joensuun seudun omakotitalovaltaisia esikau-punkeja leimaavat monet keskiluokkaisina pidetyt piirteet.
Koulutustaustaltaan reijolalaiset ovat kyselyn perusteella suomalaisten yleistä sekä Joensuun seutukunnan yleistä koulutustasoa koulutetumpia. Vuonna 2015 suo-malaisista 15 vuotta täyttäneistä noin 9 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulutut-kinnon. Joensuun seutukunnassa samana vuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli samalla otannalla noin 7 %.559 Kyselyyn vastanneiden joukossa ylem-män korkeakoulututkinnon suorittaneita oli noin 14 %.
Alemman korkea-asteen kohdalla ero on selkeämpi. Niin valtakunnallisesti kuin Joensuun seutukunnassakin alemman korkea-asteen on suorittanut noin 10 % 15 vuot-ta täyttäneistä.560 Reijolan kyselyaineistoon vastanneiden joukosta heitä löytyy noin 23 %. Kyselytutkimusten aineistoihin liittyy aina erilaisia epäluotettavuustekijöitä ja virhemarginaaleja aineiston edustavuudesta riippuen. Erot valtakunnallisiin ja seu-tukunnallisiin tilastoihin ovat kuitenkin sen verran suuret, että kyselyn perusteella voi päätellä Reijolan asukkaiden olevan keskimääräistä korkeammin koulutettuja.561
Toisaalta on mahdollista ajatella, että koulutetummilla olisi jollakin tavalla suu-rempi motivaatio vastata tutkimuksessa käytetyn laisiin kyselyihin, mutta tällainen epäily on melko kaukaa haettua. Jos muu aineisto näyttäisi Reijolan asukkaiden kou-luttautuneisuuden suhteen toiseen suuntaan, epäilyille olisi enemmän katetta. Näin ei kuitenkaan ole.
Kontrolliaineiston kohdalla ilmiö toistuu. Lehmon kohdalla kyselyyn vastan-neista jopa 20 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 23 % alemman.
Ylämyllyllä luvut ovat noin 17 % ja 21 %. Joensuun seudun esikaupunkialueilla kou-lutustaso näyttäisi olevan selvästi yleistä tasoa korkeampi. Asiaan otti kantaa myös 1980–2000-luvuilla Kontiolahdella työskennellyt kaavoitusviranomainen. Hänen
557 Anttila 2015, 234–235; Ratvio 2012, 134–135; sosiaalisista rakenteista myös Kortteinen 1982, 37–45.
558 Sirgy, Grzeskowiak & Su 2005, 334–336.
559 Tilastokeskuksen tietokantataulukot: 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Ikä, Aluejako 2016, Koulutusaste ja Tiedot: http://pxnet2.stat.fi/
PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_001.px/?rxid=5a359ac3-30ec-44c1-8877-183027ca0333. Luettu 4.10.2018.
560 Ibid.
561 Reijolan kyselytutkimusaineisto, kysymyksen 3 vastaukset.
mukaansa Lehmo oli hyvin suosittu asuinpaikka yliopiston henkilökunnan keskuu-dessa.562 Kyselytutkimuksen ja haastattelujen aineistot heijastavat samaa ilmiötä.
Joensuun, Kontiolahden ja Liperin 15 vuotta täyttäneiden koulutusastetta kysely-aineiston keruuvuonna 2012 voi havainnoida kuviosta 6. Kuten kuviosta voi päätel-lä, näyttää esikaupunkialuiden asukkaiden koulutustaso kyselyaineiston perusteella huomattavasti korkeammalta kuin alueiden emokuntien koulutustaso yleensä. Kai-kissa kunnissa vähintään ylemmän korkea-asteen suorittaneiden osuus jää korkein-taan kymmeneen prosenttiin.
Kuvio 6. Joensuun, Kontiolahden ja Liperin 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusaste 2012563