Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun ja yhteiskunnan tasaarvoistumisen myötä suhtautuminen naisten alkoholinkäyttöön on muuttunut aiempaa hyväksytymmäksi ja käyttötottumukset miesten ja naisten välillä ovat lähentyneet. Alkoholin käyttäminen on arkipäiväistynyt. Keskioluen vapautumisen myötä 1960-lopulta alkanut liberaalisuuntaus alkoholipolitiikassa on lisännyt naisten alkoholinkäyttöä. Se on kasvanut viimeisen 40
vuoden aikana 1970 luvun 12 %:sta nykyiselleen, noin neljännekseen kaikesta kulutetusta alkoholista Suomessa. (Komulainen 2017, 269–284.) Komulaisen (2017, 277) tutkimuksessa käytiin läpi 380 perheen raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä. Tutkimuksen mukaan suurin osa raskaana olevista naisista käytti alkoholia, mutta vain pieniä määriä kerrallaan. Neljännes raskaana olevista kuitenkin käytti vähintään kolme annosta kerralla ja viisi prosenttia jopa seitsemän annosta kerrallaan. Tulos on yllättävä, koska vallalla on kuitenkin käsitys siitä, että neuvolan ja viranomaisten ohjeistukset alkoholista pidättäytymiseen raskauden aikana ovat selvät ja suurin osa raskaana olevista kuuluu neuvolatoiminnan piiriin. Mielenkiintoista tässä on se, onko valistuksella tosiaankin niin vähän merkitystä alkoholinkäyttöön.
Koposen (2006) väitöskirjassa tutkittiin päihteille sikiöaikana altistuneiden lasten kehitystä ja kasvuympäristöä ja tavoitteena oli saada tietoa kasvuympäristön osuudesta lapsen kehitykseen. Tutkimusaineistossa oli 93 lasta, joista suurella osalla oli joko FAS (50%), FAE (25%) -diagnoosi. Lisäksi osalla lapsista oli kehitysvamma, olivat heikkolahjaisia tai heillä oli kehityksellisiä kielihäiriöitä, puutteita tarkkavaisuudessa ja keskittymiskyvyssä. Autti-Rämö (1997, 308–314) toteaa altistumisen sikiöaikana alkoholille voivan aiheuttaa keskushermostoon pysyviä häiriöitä ja niiden vaikeusasteeseen vaikuttaa äidin nauttiman alkoholin määrä, kerrat ja missä vaiheessa raskautta äiti nauttii alkoholia. Autti-Rämö (emt.) myös toteaa, ettei ole turvallista riskirajaa, mutta ei voida myöskään ennustaa yksittäisen lapsen vaurioitumista, vaikka tiedettäisiin äidin alkoholinkulutushistoria raskauden aikana tarkasti. Koposen (2006) tutkimus tukee aikaisempia tutkimusta. Lapsen sikiöaikainen altistuminen alkoholille on aina vaarallista lapsen kehitykselle, eikä lapsen hyvä hoito riitä, kun lapsi on jo sikiöaikana vaurioitunut. Tarvitaan toisaalta paljon tukea niin lapselle kuin vanhemmille, mutta myös konkreettisia toimenpiteitä, esimerkiksi varhainen huostaanotto, joiden avulla lapselle saadaan mahdollisimman tasapainoinen kasvu- ja kehitysympäristö.
Hallituksen esitys
Raskauden aikainen alkoholinkäyttö nostetaan hallituksen esityksen (HE100/2017) vaikutusten arviossa tutkimustiedon perusteella erittäin merkittäväksi riskiksi erityisesti syntyvälle lapselle. Alkoholin saatavuuden paraneminen ja vahvempien alkoholijuomien saatavuus vähittäiskaupassa lisää tätä riskiä. Kehityshäiriöiden ja sairausriskin yleisyyttä äidin humalajuomisen takia on hallituksen arvioin mukaan aliarvioitu. Hallitus viittaa Åbo Akademin 2013 julkaisemaan tutkimukseen: Fetal Alcohol Spectrum Disoreders in
Finnis children and adolescemts. Sikiöaikana alkoholin aiheuttamien vaurioiden, kuten FAS-oireyhtymä, keskushermoston toimintahäiriöt ja kasvuhäiriöiden, lisäksi hallituksen arvioissa korostetaan lapselle aiheutuvia psyykkisiä ongelmia, käyttöhäiriötä sekä riskiä tulla kaltoin kohdelluksi, syrjäytyä ja ajautua rikoksiin. Lapseen kohdistuvien riskien lisäksi hallitus korostaa alkoholin terveyttä vaarantavien vaikutusten olevan riski naisille, koska haitat kasvavat merkittävästi alemmilla kulutustasoilla kuin miehillä.
”Näiden juomien saatavuuden helpottuminen ja tarjonnan laajeneminen lisää alkoholin kulutusta nuorten naisten joukossa, jossa kerralla käytetyt alkoholimäärät ovat suuria jo nyt. Tämän vuoksi myös sikiövaurioiden yleistymisen riski kasvaa. Noin puolet raskauksista on suunnittelemattomia, ja alkoholinkäyttö voi vaurioittaa sikiötä jo ennen kuin raskaus on havaittu.” (HE100/2017,29)
Lapsen kehitykseen liittyvien riskien lisäksi hallitus nostaa esille taloudelliset kustannukset, jotka aiheutuvat lapsen sikiöaikaisesta altistumisesta alkoholille.
Esimerkiksi FAS-lapsien kustannukset lastensuojelusta, erityisopetuksesta ja muusta tuesta ovat moninkertaiset verrattuna terveeseen lapseen. Hallituksen arvio perustuu Ruotsalaiseen tutkimukseen, jossa FAS-lasten kustannukset olivat 76000 € ja verrokkiryhmällä 5400 €. (HE100/2017,10.)
Lausunnot
Tutkimusaineistossa 13 lausunnonantajaa antoi lausuman alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksista raskauden ja alkoholin vaikutuksiin aiheuttaa suuria riskejä kehittyvälle lapselle. Lausunnot olivat yhteneväisiä hallituksen vaikutusarvion kanssa ja niissä painotettiin hallituksen kanssa vastaavia tutkimusnäyttöön perustuvia riskitekijöitä. Osassa lausunnoista moitittiin hallituksen vaikutusten arvioinnin olevan liian suppea, eikä esimerkiksi lastensuojeluun liittyviä kustannuksia ole arvioitu riittävästi. Mikään taho ei ottanut hallituksen esityksen vaikutusarvioihin kielteistä kantaa.
Lausuntojen keskeinen huomio nousee alkoholin saatavuuden paranemiseen liittyvistä seurannaisvaikutuksista. Kun saatavuus paranee, myös raskaana olevien naisten lisääntyvä alkoholinkäyttö on riski sekä äidille että vastasyntyneille. Lausunnoissa todetaan, ettei turvallista rajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ole voitu varmistaa,
joten pienikin alkoholin käyttö tai sen käytön lisääntyminen voi olla vaarallista sikiölle.
Osa lausunnoista tuo esille lapsille aiheutuneiden vaurioiden pysyvyyden, niitä ei voi korjata, korkeintaan pyrkiä kuntouttamaan ja tukemaan lapsen myöhempää kehitystä.
”Nykytiedon valossa tällaista rajaa ei kuitenkaan ole vaan pienikin alkoholinkäyttö on useissa tutkimuksissa todettu sikiölle vaaralliseksi.
Alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat suurelta osin pysyviä, joten äidin alkoholinkäyttö vaikuttaa ratkaisevasti myös lapsen myöhempään kehitykseen.” (Terveydenhoitaja_lausunto_20170116122503)
Lausunnoissa nostetaan esille kysymys siitä, täyttääkö sikiön altistaminen alkoholille lapsen kaltoinkohtelemisen piirteitä. Myös kehittyvän lapsen, alkoholialtistuksen myötä syntyvät, käyttäytymisen piirteet saattavat olla kaltoinkohtelun riskitekijöitä, joihin pitäisi olla keinot puuttua. Näitä riskejä ovat muun muassa käytöshäiriöt ja oppimisvaikeudet. Tarve alkoholihaittojen hoitoon ja kuntoutukseen äideille raskausaikana tulisi turvata, mikä nostaa kustannuksia ja samalla vähentää valtion mahdollisia nettoverotuloja huolimatta lisääntyneestä vähittäismyynnistä. Lausunnoissa arvioidaan lastensuojelun kustannusten nousevan samalla kun alkoholin kokonaiskulutus lähtee nousemaan.
”Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi on ristiriidassa hallitusohjelman hyvinvointia ja terveyttä koskevien tavoitteiden kanssa.” (Avi (Lappi)_
lausunto_20170125123005)
”Raskaana oleville naisille tulee asuinpaikasta riippumatta turvata mahdollisuudet alkoholinkäytön haittojen hyvään hoitoon heidän sitä tarvitessaan.” (Etene, eettinenltk_lausunto_20170124131207)
8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Uusi alkoholilaki kokoaa aikaisemmin voimassa olleen alkoholilainsäädännön yhteen lakiin, purkaa vanhentuneita normeja, huomioi alkoholiteollisuuden ja kaupan tarpeet ja samalla pyrkii ehkäisemään alkoholista aiheutuvia haittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Uuden pyrkimyksenä hallituksen esityksen mukaan on yhteensovittaa alkoholiin liittyviä eri tahojen intressejä. Uudella alkoholilailla on tavallaan kaksoistehtävä: ehkäistä alkoholihaittoja mutta samalla vapauttaa alkoholin saatavuutta.
Alkoholilain (1102/2017) 1§ tuodaan esille lain tarkoitus seuraavasti:
”Tämän lain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. ”
Eduskunta hyväksyi 19.12.2017 hallituksen esityksen (HE100/2017) uudeksi alkoholilaiksi (1102/2017) äänin 124-65. Varsinaisessa äänestyksessä useat puolueet eivät noudattaneet ryhmäkuria äänestyksessä, kansanedustajilla oli vapaat kädet äänestää omantunnon mukaan. 1.3.2018 voimaantulleen alkoholilain myötä alkoholijuomien saatavuus paranee. Keskeisin muutos saatavuuden paranemisen kannalta uudessa laissa oli se, että ruokakaupat, elintarvikekioskit ja huoltoasemat voivat jatkossa myydä enintään 5,5 % vahvuisia alkoholijuomia ja niiden ei enää tarvitse olla käymisteitse valmistettuja, vaan myyntiin voi valmistaa väkevistä alkoholijuomista valmistettuja juomasekoituksia, ns. ”limuviinoja”. Toinen tärkeä muutos, joka parantaa alkoholin saatavuutta oli anniskeluravintoloiden aukioloaikojen vapauttaminen kokonaan, samalla myös ravintolat saivat oikeuden hakea vähittäismyyntilupia. Kolmas saatavuutta lisäävä muutos oli Alkoholiliikkeen aukioloaikojen vapauttaminen siten, että ne voivat uuden lain myötä olla auki klo 21 saakka. Edellä mainittujen muutosten lisäksi osittainen alkoholituotteiden mainonta sallittiin uuden lain yhteydessä.
Miten vaikutusten arviointi toteutui alkoholilain käsittelyn yhteydessä?
Alkoholilain valmistelun ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä toteutettu vaikutusten arviointi oli varsin kattava tutkimusaineiston perusteella. Eduskuntakäsittelyä edelsi virkamiesvalmistelu ja sen yhteydessä lausuntokierros, jossa hallitus pyysi ottamaan
kantaa sekä lain yleisperusteluihin että lausumaan pykäläkohtaisesti näkemyksiä uuden lain vaikutuksista. Ihmisiin kohdistuvan ennakko arvioinnin tuloksena saadaan tietoa ja näkemyksiä siitä, miten vaikutukset kohdistuvat eri väestöryhmiin ja miten se toteuttaa terveyden tasa-arvoa. Erityisesti arvioinnin kohteena ovat heikossa asemassa olevat, eri ikäryhmät, sukupuolivaikutukset. (Kauppinen ym. 2009) Käytännössä ihmisvaikutusten arvioinnin tarkastelukehikkona ovat seuraavat pääkohdat: 1. Miten vaikuttaa ihmisiin, 2.
Mitkä ovat vaikutukset väestöryhmiin ja 3. Ovatko vaikutukset merkittäviä.
Hallituksen vaikutusten arviointi
Hallituksen omassa vaikutusten arvioinnissa nojauduttiin pitkälti aikaisempaan tutkimukseen ja tilastotietoihin alkoholin kokonaiskulutuksen vaikutuksista sekä yksilö että väestötasolla. Hallituksen oma vaikutustenarviointi toi selkeästi esille alkoholin saatavuuden parantamisen, anniskelun vapauttamisen sekä osittaisen mainonnan sallimisen merkittävät kielteiset vaikutukset sekä yksilö- että väestötasolla. Alkoholilain kokonaisuudistuksessa, hallitus pyrki kuitenkin huomioimaan myös alkoholiteollisuuden ja kaupan näkökulmat. Omassa arvioinnissaan hallitus toteaa, että alkoholilain uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia niin sosiaali- ja terveyspolitiikkaan kuin omat vaikutuksensa elinkeinopolitiikkaan. Uhkakuvat siitä, että alkoholista johtuvat terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat nähdään lain liberaalisoinnin myötä yksilöiden itse aiheutettuna ongelmana eikä enää kansanterveysasiana nousee hallituksen arvioinnissa myös esille. Huoli siitä, että nyt toteutettava kehitys yhä vapaampaan alkoholipolitiikkaan vaikuttaa heikentävästi alkoholiriippuvuutta sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä asemaan yhteiskunnassa on hallituksen omassa vaikutusten arvioinnissa keskeistä.
Sosioekonomisen aseman ja siihen liittyvän terveyden eriarvoisuuden osalta hallituksen oma vaikutusten arviointi nostaa esille jatkumon, jossa alemmat sosioekonomiset ryhmät, joissa kouluttamattomuus, alhainen koulutus ja työttömyys ovat tyypillisiä ovat myös ryhmiä, jotka ovat alttiimpia lisääntyvälle alkoholinkäytölle ja samalla edesauttaa yksilön liukumista työmarkkinoiden ulkopuolelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Alkoholisairauksien ja -tapaturmien osalta hallituksen vaikutusten arviointi tuo esille terveyserojen kasvun lisäksi sen, että ne kuormittavat niin perusterveydenhuoltoa kuin erikoissairaanhoitoa merkittävästi. Lasten ja nuorten osalta hallituksen vaikutusten arviointi nostaa esille alkoholin kielteiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja aiheuttaen terveydellistä uhkaa merkittävästi enemmän kuin aikuiselle, johtuen lasten ja nuorten
heikommasta alk0holin sietokyvystä. Hallitus on myös huolissaan, aiheuttaako saatavuuden paraneminen nuorten alkoholinkäytön lisääntymisen ja kääntäisi nuorten alkoholinkäytön kasvu-uralle. Perheiden hyvinvoinnin osalta hallituksen arviointi nostaa esille vanhempien liiallisen alkoholinkäytön heikentävät vaikutukset perheiden hyvinvoinnille ja samalla nostaa esille huolen lastensuojeluntarpeen lisääntymisestä.
Naisten raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaarat nousevat esille erityisesti syntyvän lapsen terveyden osalta sekä taloudelliset kustannukset lisääntyvistä terveydenhuollon menoista toteaa hallitus omassa vaikutustenarvioinnissaan.
Lausunnonantajien vaikutusten arviointi
Ihmisvaikutusten arvioinnin osalta lausunnon antajat jakoivat hallituksen oman huolen liberaalin alkoholipolitiikan vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Kun tarkastellaan tutkimusaineistoa sisällönanalyysissä nostettujen väitteiden kautta, 95 % tutkimuksen aineistosta totesi alkoholin saatavuuden parantamisen, anniskelun vapauttamisen sekä mainonnan osittaisen sallimisen aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia yksilö- ja väestötasolla ja vain 5 % lausunnoista oli alkoholiin liittyvien rajoitusten purkamisen kannalla.
Sosioekonomisen aseman ja terveyserojen osalta tarkasteltuna ne lausunnonantajat, jotka pitävät kokonaiskulutuksen hillitsemistä tärkeimpänä keinona alkoholihaittojen ehkäisyssä, totesivat lausunnoissa, että alkoholin saatavuuden paraneminen tulee johtamaan lisääntyviin ongelmiin kasvavina terveyseroina, perheiden pahoinvointina sekä lisääntyvinä kustannuksina yhteiskunnalle. Lausunnot toivat myös esille, ettei saatavuutta pitäisi parantaa, vaan pikemminkin miettiä keinoja, joilla alkoholista aiheutuvia ongelmia yhteiskunnalle voidaan ratkaista entistä tehokkaammin. Liberaalia alkoholipolitiikkaa kannattavat tahot eivät vaikutusten arvioinnissa nähneet alkoholin saatavuuden paranemisen olevan syynä syrjäytymiseen, eikä alkoholin vaikutuksia eriarvoistumiseen ole myöskään tutkittu riittävästi.
Lasten ja nuorten alkoholinkäytön osalta suurin osa lausunnonantajien vaikutusten arvioinnista nosti esille erityisesti lasten ja nuorten kasvavat alkoholihaitat, mikä on ristiriidassa hallituksen tavoitteeseen edistää lasten ja nuorten terveyttä, elinoloja sekä ehkäistä eriarvoistumista. Liberaalia alkoholipolitiikkaa tukevat lausunnot nostivat esille nuorten alkoholinkäytön vähenemisen ja että on uhkakuvien maalaamista, että laskeva alkoholinkäytön trendi voisi muuttua näin vähäisillä muutoksilla lakiin.
Perheiden hyvinvoinnin osalta vaikutusten arviointi tuo esille ylisukupolviset vaikutukset, mikäli alkoholipolitiikka muuttuu vapaammaksi säätelyä purkamalla.
Huolena korostuu perheväkivallan ja sosiaalisten ongelmien sekä turvattomuuden lisääntyminen alkoholinkäytön vapautuessa normien purkamisen myötä.
Naisten raskauden aikaisen alkoholinkäytön osalta lausunnonantajat nostavat esille riskitekijät erityisesti kehittyvälle sikiölle ja lapselle. Osa lausunnonantajista nosti omassa vaikutusten arvioinnissaan esille sen, ettei hallituksen oma vaikutusten arviointi ole riittävän kattava lastensuojeluun liittyvien lisääntyvien kustannusten osalta, mikäli alkoholin kulutus raskauden aikana lisääntyy.
Lausuntojen vaikutus säädettyyn lakiin
Huolimatta siitä, että lainvalmistelun yhteydessä toteutettu ihmisvaikutusten arviointi oli huomattavan yksimielinen sekä hallituksen oman vaikutusten arvioinnin että lausunnonantajien tekemän arvioinnin osalta, eduskunta ei käsittelyssään tehnyt merkittäviä muutoksia hallituksen esitykseen alkoholin saatavuuden, vapaamman anniskelun sekä markkinoinnin osalta, vaan pitäytyi hallituksen esityksessä näiltä osin.
Tältä osin voidaan sanoa, ettei ihmisvaikutusten arvioinnilla ollut, vaikkakin se oli kattava, merkitystä lopulliseen säädettyyn alkoholilakiin. Alkoholin kokonaiskulutusta hillitsevää rajoittavaa alkoholipolitiikkaa purettiin samalla kun liberaali alkoholipolitiikka sai vahvemman painoarvon Suomalaisessa alkoholipolitiikassa.
Vaikutusten arvioinnin osalta taloudelliset vaikutukset ja perustelut, joissa korostettiin yksilön oman vastuuta alkoholipolitiikan osalta huomioitiin, vaikkakin näiden puolestapuhujat olivat vähemmistönä vaikutusten arvioinnissa. Uuden alkoholilain (1102/2017) osalta ennakkoarviointi ei ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta vaikuttanut tämän tutkimuksen mukaan säädettyyn lakiin ja siltä osin ei tässä lainsäädäntöprosessissa järjestelmällisen ennakkoarvioinnin tuloksia käytetty ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten osalta päätöksenteossa.
9 LOPPUSANAT
Uusi alkoholilaki tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Viimeisimmän terveyden ja hyvinvoinnin alkoholitilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus vuonna 2018 10,4 litraa 100% alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä Suomalaista kohti. Vuoteen 2017 verrattuna alkoholin kokonaiskulutus kulutus kasvoi 0,4 % ja samalla vuodesta 2007 alkanut kokonaiskulutuksen väheneminen taittui (Jääskeläinen & Virtanen 2019). On vielä liian aikaista sanoa, mikä on uuden alkoholilain vaikutus pitkällä tähtäimellä alkoholin kulutukseen, joka tapauksessa signaali siihen, että pienilläkin muutoksilla on vaikutuksensa alkoholin kulutukseen.
Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella miten alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä toteutettu ennakkoarviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta toteutui ja mitä vaikutusta arvioinnilla oli lopulliseen lakiin. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee väistämättä mieleen, että taloudelliset intressit nousivat huomattavasti merkittävämpään rooliin kuin kansanterveyteen liittyvät perustelut ja siihen vaikuttavat seuraukset. Suomalainen alkoholipolitiikka tarvitsee edelleen ravistelua. Liberaalilla alkoholipolitiikalla on puolensa, sen korostama yksilön vastuu yksilön omasta toiminnasta on mielestäni kannatettavaa. Kuitenkin kun säädetään niin laajasti yhteiskuntaan vaikuttavasta ja ihmisiin kohdistuvasta lainsäädännöstä, kuten alkoholi on, tulisi virkamiesvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa huomioida, ettei alkoholi ole vain yksilön asia, se vaikuttaa merkittävästi koko yhteiskunnan toimintaan.
LÄHTEET
Allartd, Erik 1999.”Filosofinen ja sosiologinen hyvää elämää koskeva keskustelu terveystutkimuksen kannalta.” Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 36.3, 203-212.
Autti-Rämö, Ilona 1997. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen kognitiiviset vaikutukset.
Duodecim: lääketieteellinen aikakauskirja, 113(4), pp. 308-314.
Babor, Thomas 2003. Alcohol: No Ordinary Commodity: Research and Public Policy.
Oxford: Oxford University Press.
Bruun, Kettil 1975. Alkoholipolitiikka: Kansanterveydellinen Näkökulma. Helsinki:
Alkoholitutkimussäätiö.
Galobardes Bruna, John Lynch & George Smith 2007. “Measuring socioeconomic position in health research.” British medical bulletin, 2007, 1.
Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE100/2017).
Helakorpi Satu, Pia Mäkelä, Ville Helasoja, Sakari Karvonen, Tommi Sulander ja Antti Uutela 2007. ”Alkoholinkäyttö.” Teoksessa
Palosuo Hannele, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen ja Eila Linnanmäki (toim.) 2007. Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 141-148.
Hellman, Matilda 2016. ”Alkoholipoliittinen Liberalismi Nettiraivon Aikakaudella:
Tapaus #viski”. Yhteiskuntapolitiikka 81.4, 453-460. Helsinki
Herttua Kimmo, Pia Mäkelä & Pekka Martikainen 2008. ” Changes in Alcohol-Related Mortality and It’s Sosioeconomic Differences After a Large Reduction in Alcohol Prices: A Natural Experiment Based on Register Data.” American Journal of Epidemiology 168, 1110–1118.
Herttua, Kimmo, Pia Mäkelä, & Pekka Martikainen 2015. ” Educational inequalities in hospitalization attributable to alcohol: a population‐based longitudinal study of changes during the period 2000–07.” Addiction, 110: 1092–1100.
Holmila, Marja 2016. ”Eriarvoisuutta vähentävä toiminta alkoholihaittojen ehkäisyssä.”
Teoksessa Sihto, Marita ja Sakari Karvonen (toim.) 2016. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus: lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
72-85.
Itäpuisto, Maritta 2005. Kokemuksia Alkoholiongelmaisten Vanhempien Kanssa Eletystä Lapsuudesta. University of Kuopio.
Itäpuisto, Maritta & Jani Selin. 2013. ”Miten palvelut vastaavat päihteiden käyttäjän läheisten avuntarpeisiin?”. Teoksessa Alkoholi ja päihdehaitatläheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle, toim. Katariina Warpenius, Marja Holmila & Christoffer Tigerstedt.
Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 138–145.
Jääskeläinen Marke & Sirpa Virtanen 2019. Alkoholijuomien kulutus 2018, Tilastoraportti. Thl.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138186/Tr17_19_sv.pdf?sequence=5&is Allowed=y. Luettu 18.7.2019.
Karlsson, Thomas 2018. ”Mitä tilastot kertova sumoalaisten alkoholinkäytöstä ja sen haitoista?” Teoksessa: Mäkelä, Pia, Janne Härkönen, Tomi Lintonen, Christoffer Tigerstedt, and Katariina Warpenius 2018. Näin Suomi Juo: Suomalaisten Muuttuvat Alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 15-25.
Karlsson, Thomas, Elina Kotovirta, Christoffer Tigerstedt ja Katariina Warpenius (toim.) 2013. Alkoholi Suomessa: Kulutus, Haitat Ja Politiikkatoimet. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kauppinen, Tapani, Kirsi Nelimarkka & Timo Ståhl 2009. "Sosiaalisten Ja Terveysvaikutusten Ennakkoarvioinnin Kehittäminen Suomessa."
Yhteiskuntapolitiikka 74.2: 158-166.
Kemm, J. 2006. “Health impact assessment and Health in All Policies.” Teoksessa Ståhl, Timo, Mathias Wismar, Eeva Ollila, Eero Lahtinen & Kimmo Leppo (toim.) Health in All Policies. Prospects and potentials. Helsinki: Ministry of Social affairs and Health, 189–207.
Koskinen, Seppo & Tuija Martelin 2013: ”Suomalaisten terveys, toimintakyky ja terveyserot.” Teoksessa Sihto, Marita ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL.
Komulainen, Jenni 2017. ”Tulevien vanhempien alkoholinkäyttö raskausaikana”
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(4), p. 4.
Koponen, Anne 2006. Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys. Helsinki: Kehitysvammaliiton tutkimusyksikkö Kotu.
Kunttu, Kristiina, Tommi Pesonen & Juhani Saari 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.
Lahelma, Eero & Ossi Rahkonen 2011. ”Sosioekonominen asema.” Teoksessa Laaksonen, Mikko, Karri Silventoinen (toim.) Sosiaaliepidemiologia. Väestön
terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Helsinki: Gaudeamus, 41–59.
Lahelma Eero & Ossi Rahkonen Ossi 2017. ”Sosiaalinen rakenne ja terveys.
”Teoksessa: Karvonen, Sakari, Laura Kestilä, Tomi Mäki-Opas 2017. Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus, 19–39.
Larivaara, Meri 2016. Kärkihanke: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen – Hankesuunnitelma.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75362/Rap_ja_mui_2_2016__.
pdf. Luettu 22.1.2018.
Larivaara, Meri 2016. Kärkihanke: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen – Hankesuunnitelma.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75362/Rap_ja_mui_2_2016__.
pdf. Luettu 4.10.2018.
Mackenbach, Johan. ym. 2008.” Socioeconomic inequalities in health in 22 European countries.” New England Journal of Medicine, 358(23), 2468–2481.
Mackenbach, Johan ym. 2015. Inequalities in Alcohol-Related Mortality in 17 European Countries: A Retrospective Analysis of Mortality Registers (Inequalities in Alcohol-Related Mortality in Europe).
Martelin, Tuija, Jukka Murto, Oona Pentala, Eila Linnanmäki. 2014. ”Terveys, terveyserot ja niiden kehitys.” Teoksessa: Vaarama, Marja., Sakari Karvonen, Laura Kestilä, Pasi Moisio, Anu Muuri 2014. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 62–79.
Metcalfe Owen & Claire Higgins. 2009. Healthy public policy – is health impact assessment a cornerstone? Public Health 123, 296–301.
Mustonen, Heli & Esa Österberg. 2010. ”Missä juodaan? Alkoholinkäyttö koti ja anniskeluympäristössä.” Teoksessa Pia Mäkelä & Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.). Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. Helsinki: THL, 70–83.
Mäkelä Pia, Tapio Paljajärvi 2008.” Do consequences of a given pattern of drinking vary by socioeconomic status? A mortality and hospitalisation follow-up for alcohol-related causes of the Finnish Drinking Habits Surveys” Journal of Epidemiology &
Community Health 2008; 62:728-733
Mäkelä Pia 2018. ”Miten työikäisten yhteiskunnallinen asema on yhteydessä alkoholinkäyttöön?” Teoksessa: Mäkelä, Pia, Janne Härkönen, Tomi Lintonen, Christoffer Tigerstedt, and Katariina Warpenius 2018. Näin Suomi Juo: Suomalaisten Muuttuvat Alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 168-177.
Mäkelä, Pia, Katariina Warpenius & Esa Österberg 2010. ” Mitä opimme
alkoholihaittojen vähentämisestä?” Teoksessa Mäkelä Pia, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) 2010. Suomi juo. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 295-302.
Mäkelä Pia, Pekka Martikainen & Markku Peltonen 2017. Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. Tutkimuksesta tiiviisti 4, maaliskuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Mäkelä Pia &Tapio Alajärvi 2008. “Do consequences of a given pattern of drinking vary by socioeconomic status? A mortality and hospitalisation follow-up for alcohol-related causes of the Finnish Drinking Habits Surveys” Journal of Epidemiology &
Community Health 62:728-733.
Mäkelä, Pia 2015.” The Socioeconomic Differences in Alcohol-Related Harm and the Effects of Alcohol Prices on Them: A Summary of Evidence from Finland” Alcohol and Alcoholism, 50(6), pp. 661-669.
Mäkelä, Pia & Janne Härkönen 2017. ”Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt – keiden ja millainen kulutus?” Yhteiskuntapolitiikka 82:5. Helsinki
Oikeusministeriö 2007. Säädösehdotusten vaikutusten arviointi: Ohjeet. Julkaisuja 2007:6. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76082/
saadosehdotusten_vaikutusten_arviointi_ohjeet.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 1.12.2018
Orjasniemi, Tarja. 2017. ”Häpeän päivät, pelon yöt - Lapsuuskokemuksia
päihdeperheessä.” Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 25(2), 127-143.
Palosuo, Hannele, Eero Lahelma 2013. ”Terveyden sosiaaliset määrittäjät.” Teoksessa Sihto, Marita, ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL. 39–
55.
Prättälä Ritva, Seppo Koskinen, Tuija Martelin, Eero Lahelma, Marita Sihvo ja Hannele Palosuo 2007. ”Terveyserot ja niiden kaventamisen haaste.” Teoksessa: Palosuo Hannele, Seppo Koskinen, Eero Lahelma, Ritva Prättälä, Tuija Martelin, Aini Ostamo, Ilmo Keskimäki, Marita Sihto, Kirsi Talala, Elisa Hyvönen & Eila Linnanmäki (toim.) 2007.
Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 15-23.
Peltoniemi, Teuvo 2013. Pääasiana Alkoholi: Käyttö, Haitat, Hoito, Politiikka Nyt Ja 2040. Turku: Lundbeck.
Varantola, Krista 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki:
Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Rahkonen, Ossi, Tea Lallukka, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma 2011
Rahkonen, Ossi, Tea Lallukka, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma 2011