Alle 18 – vuotiaiden lasten ja nuorten alkoholinkäyttö on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Syitä alkoholinkäytön laskuun on tutkittu muun muassa nuorten päihteiden käyttöä tutkivan ESAPD-aineiston pohjalta. Aineiston pohjalta on esitetty kolme keskeistä syytä alkoholinkäytön vähenemiseen. Alkoholin saatavuuden vaikeutumisen on todettu olevan keskeinen syy siihen, että nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt.
Tutkimuksen pohjalta on todettu, että kun yhä suurempi joukko nuoria ei käytä alkoholia ja nuoren kaveripiiri raitistuu, myös väylät hankkia alkoholia vähenevät. Kun kaveripiirissä ei ole täysi-ikäisiä alkoholia käyttäviä kavereita, myös väylät alkoholin hankintaan vähenevät (Raitasalo 2016, 33). Toisaalta myös alkoholin saatavuuteen liittyvä viranomaisten ja kaupan kontrolli on kiristynyt. Muun muassa ikärajoihin liittyvä valvonta kaikilta alle 30-vuotta näyttäviltä nuorilta, on vaikeuttanut alaikäisten alkoholihankintoja, samalla kun nuoriin kohdistuvaa alkoholimainontaa rajoitettu (Mäkelä 2018, 164). Raitasalon (2016) mukaan myös vanhempien suhtautuminen nuorten alkoholinkäyttöön on tiukentunut ja kerrat, jolloin vanhemmat ostavat alkoholia nuorille ovat harventuneet. Monia muita syitä, kuten digitekniikan yleistyminen, nuorten parantunut tietoisuus alkoholiin liittyvistä riskeistä, vapaa-ajan viettotapojen muutos ja perhekeskeisyyden lisääntyminen on nähty selittävinä tekijöinä nuorten alkoholinkäytön asteittaisessa vähenemisessä (Mäkelä 2018,165).
Lasten ja nuorten elimistö on erityisen haavoittuvainen alkoholin fysiologisille haittavaikutuksille. Nuorilla humalajuomiseen liittyvät oireet, kuten krapula, mielentilan häiriöt, päänsärky ja väsymys näkyvät, johtuen osin siitä, ettei nuoren elimistö kestä alkoholin verensokeria laskevaa vaikutusta kuten aikuisilla (Samposalo 2013, 22).
Alkoholin vaikutuksen lapsen ja nuoren kehitykseen voivat olla merkittäviä. Kun juominen tapahtuu nuoren murrosiässä, jolloin myös nuoren homonaaliset muutokset ovat suuria, voi alkoholin nauttimisesta tässä kehitysvaiheessa olla merkittäviä seurauksia, jotka johtuvat alkoholin vaikutuksesta hormonaaliseen tasapainoon ja samalla
myös kasvuun ja kehitykseen. Tytöillä varhaisnuoruudessa aloitettu alkoholin käyttö voi hidastaa murrosiän alkamista ja vaikuttaa jopa lisääntymisterveyteen. Samposalo (2013,24) tuo tutkimuksessaan esille alkoholia runsaasti juovien nuorten neuropsykologiset vaikeudet, kuten muistin ja avaruudellisen havainnoinnin sekä tiedon mieleen palauttamisen, sanaston hallinnan sekä yleistiedon heikomman tason, kun niitä verrataan raittisiin nuoriin.
Nuorten alkoholinkäyttö, eritysesti kun on kyse humalahakuisuudesta, on yhteydessä usean tutkimuksen pohjalta riskikäyttäytymiseen ja tapaturmaisiin kuolemiin.
Samposalon (201, 24) mukaan voidaan osoittaa, että varhain aloitettu alkoholinkäyttö sekä humalatila ovat yhteydessä tapaturmiin ja liikenne kuolemiin. Esimerkiksi Suomessa liikenneonnettomuuksissa päihtyneenä kuolleet ovat nuoria 15-24 vuotiaita nuoria.
Hallituksen esitys
Lasten ja nuorten alkoholin käytön osalta hallitus korostaa merkittäviä riskejä, joita aiheutuu nuorena aloitetusta alkoholinkäytöstä (HE100/2017). Alkoholin kielteiset vaikutukset kehittyvän lapsen muistiin, oppimiskykyyn ja tunne-elämän kehittymiseen.
Vaikutusten arvioinnissaan hallitus nostaa esille tutkitun tiedon alkoholin vaikutuksista lapsen ja nuoren aivojen kehittymiseen heikentäen kykyä muun muassa informaation käsittelemiseen sekä oman käyttäytymisen kontrollointiin. Hallitus toteaakin alkoholin aiheuttavan lapsille ja nuorille riippuvuutta voimakkaammin kuin aikuisille. Myös lapsen tottumattomuus alkoholiin ja elimistön heikko sietokyky aiheuttaa useammin hengenvaarallisia tilanteita lapsille ja nuorille kuin aikuisille, vaikka alkoholin nauttiminen olisi vähäistä. Alle 15-vuotiaiden myrkytystapauksista, kolmannes oli alkoholin aiheuttamia. Hukkumisonnettomuuksista yli puolet oli päihtyneitä ja neljännes liikenneonnettomuuksissa, tulipaloissa ja tapaturmissa menehtyneistä oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Hallitus käytti edellä mainittujen, alkoholista lapsille ja nuorille aiheutuvien vaikutusten arvioinnissa Onnettomuustutkintakeskuksen vuonna 2014 julkaisemaa tilastoa Lasten kuolemat.
”Alkoholin saatavuuden lisääminen ei edistä lasten ja nuorten suojeluun tähtäävien lakien tarkoitusten toteutumista. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (59/1991) velvoittaa asettamaan lapsen edun etusijalle lasta koskevassa päätöksenteossa ja painottaa lasten oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan.” (HE100/2017,28)
Hallituksen esitys nostaa esille myös nuorten alkoholinkäytön vähentymisen viimeisten kymmenen vuoden aikana ja samalla huolensa siitä, että uusi alkoholilaki saattaisi kääntää hyvän kehityssuunnan. 2000-luvun alussa humalajuominen aloitettiin 13-14 vuoden ikäisenä, kun se vuonna 2015 oli 15-16 vuotta ja samalla myös täysin raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt jo neljännekseen kyseisestä ikäluokasta. Kuitenkin, vaikka kehitys on ollut nuorten alkoholinkäytön osalta myönteinen, ovat kerralla juodut määrät Suomessa korkeampia kuin muissa Euroopan maissa. Hallitus viittaa arviossaan ESPAD tutkimukseen vuosilta 1995—2015. Kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin nuorten päihteidenkäyttöä. Myös opiskelevien nuorten aikuisten alkoholinkäyttö on laskenut huippuvuosista, mutta on kuitenkin verraten yleistä. Noin 30 % yliopistossa opiskelevista käytti alkoholia humalahakuisesti ja ammattikorkeakouluissa noin 40 %. Tiedot perustuvat korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimukseen vuodelta 2016 (Kunttu
&Pesonen 2017).
”Vaikka alaikäisten kulutus on vähentynyt voimakkaasti ja aikuistenkin jonkin verran, nuoret aikuiset juovat yhä varsin humalahakuisesti.
Viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan erittäin suuria, vahvaan humalaan johtavia määriä juovat edelleen useimmin 20—29-vuotiaat miehet ja naiset.” (HE100/2017,28)
”Alkoholijuomien, erityisesti nuoriin vetoavien juomasekoitusten, saatavuuden ja myynninedistämisen lisääntyminen kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla voi hidastaa alaikäisten alkoholinkäytön vähenemistä ja pahimmillaan kääntää suunnan uudelleen nousuun.” (HE100/2017,28)
Lausunnot
Tutkimusaineistossa 29 lausunnonantajaa antoi lausuman alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksista lasten- ja nuorten alkoholinkäyttöön alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä. Näistä 27 lausunnonantajaa oli hallituksen vaikutusarvion kanssa yhteneväinen ja 2 lausunnonantajaa edusti vastakkaista näkökulmaa.
Hallituksen oman vaikutusarvion kanssa yhteneväiset näkemykset liittyivät eriarvoisuuden ja sosioekonomisten terveyserojen kasvuun, alkoholista johtuvien sairauksien ja alkoholikuolemien lisääntymiseen, nuorten alkoholin käytön
lisääntymiseen sekä viime vuosien vähenevän alkoholinkäyttö trendin katkeamiseen.
Hallituksen vaikutusarvioon kriittisesti suhtautuva lausuma ei pitänyt nykyisenkaltaista alkoholipolitiikkaa eriarvoistumista vähentävänä.
Alkoholilain uudistuksen myötä entistä vahvempien alkoholituotteiden saatavuus vähittäiskaupassa lisääntyy. Lasten ja nuorten osalta erityisesti niin sanottujen
”limuviinojen”, eli ei käymisteitse tuotettujen tuotteiden vähittäiskauppa nähtiin annetuissa lausunnoissa lasten ja nuorten osalta erityisen haitallisena. Vaikka hallitus korostaakin uuden alkoholilain yhteydessä kaupan omavalvonnan merkitystä ja säilytti ikärajat alkoholituotteiden kaupassa, lausunnon antajat pitivät pääsääntöisesti kaupan vapauttamista toimenpiteenä, joka kääntää lasten ja nuorten alkoholinkäytön pois jo vuosia jatkuneelta laskusuunnalta.
”On osoitettu, että alkoholin myynnin kontrolli elintarvikemyymälöissä, huoltoasemilla ja kioskeilla ei ole toiminut yhtä hyvin kuin Alkon liikkeissä.
Lapset ja nuoret ovat saaneet haltuunsa huolestuttavan paljon alkoholijuomia. Silti esityksellä ollaan lisäämässä juuri nuorten suosimien alkoholijuomien saatavuutta vähittäismyynnissä. Tälle ei ole hyväksyttäviä perusteluja.”(Evlut_lausunto_20170123131047)
Huoli lasten ja nuorten alkoholinkäytön lisääntymisestä kaupan vapautumisen myötä on annetuissa lausunnoissa varsin yhteneväinen. Alkoholinkäytön aloittaminen nuorena nähdään terveysriskinä ja polkuna runsaaseen alkoholinkäyttöön aikuisiällä. Lisääntyvän alkoholinkäytön myötä myös alkoholisairaudet seurauksineen lisääntyvät. Erityisesti nuoren, joka niin fyysisesti kuin psyykkisesti on tärkeässä kehitysiässä, alkoholinkäyttö nähdään erityisen haitallisena riskikäyttäytymisenä, ja jonka seuraukset ovat merkittäviä ei ainoastaan nuorelle itselleen, vaan myös nuoren sosiaaliselle ympäristölle ja perheelle.
Nuorten naisten osalta lausunnot nostavat myös esille mahdolliset vaikutukset raskauden aikana sikiölle sekä syntyneelle lapselle.
”Alkoholi on suuri terveysriski nuorille ja nuorille aikuisille. Limuviinojen myynti päivittäistavarakaupassa lisäisi todennäköisesti erityisesti nuorten naisten alkoholinkulutusta ja maksasairauksia. Naiset sairastuvat maksakirroosiin miehiä helpommin. Nuorimmat alkoholikirroosiin
sairastuneista ovat syntyneet 80-luvulla.” (Muma_lausunto_
20170113082759)
Suuri osa annetuista lausunnoista nostaa esille ristiriidan alkoholin saatavuuden lisääntymisen ja tavoitteena olevan lasten ja nuorten terveyden edistämisen, elinolojen sekä eriarvoistumisen välillä. Uuden alkoholilain tulisi lausunnonantajien mukaan tukea niitä ratkaisuja, joilla vähennetään alkoholista aiheutuvia haittoja erityisesti lasten ja nuorten osalta. Voimaan tullessaan uusi alkoholilaki toimisi päinvastoin.
”Nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen on ristiriidassa edellä mainittujen lakien ja hallituksen strategisten päämäärien kannalta, mikäli tavoitteena on lasten ja nuorten elinolojen ja terveyden edistäminen.”
(Opm_lausunto_20170116140448)
Lapsiin ja nuoriin liittyen Suomessa harjoitettu alkoholipolitiikka, jonka keskeisenä tavoitteena on saatavuuden säännöstely ja erityisesti nuorien osalta alkoholin oston yhteydessä tapahtuva ikärajojen kontrollointi sekä alkoholin vahvuuteen liittyvät rajoitukset nuorten ostajien osalta nousivat lausunnoissa keskeisiksi tekijöiksi, joita tulee jatkaa edelleen, jotta nuorten alkoholinkäyttöä voidaan ehkäistä. Alkoholimonopolin säilyminen ennallaan, koska se nähtiin tehokkaana keinona niin kontrollitoimenpiteiden kuin valvonnan kannalta. Tutkimusaineiston mukaan olemassa olevaa hyväksi koettua järjestelmää ei saisi lähteä purkamaan, varsinkin lasten ja nuorten alkoholinkäytön ollessa nyt laskusuunnassa ja koska kontrollipolitiikasta on näyttöä Suomen lisäksi myös muista maista.
”Alkoholipitoisuuden ylärajan nostaminen yhdessä valmistustapa-rajoituksesta luopumisen kanssa lisäisi kuitenkin tarjontaa päivittäistavarakaupoissa. Vaikka alkoholin myynti alaikäisille on kielletty ja ikärajojen tarkistaminen päivittäistavarakaupoissa on parantunut, niissä noudatetaan kuitenkin yhä ikärajoja heikommin kuin Alkossa. Mietojen alkoholijuomasekoitusten tarjonnan laajenemisen on useassa maassa todettu lisänneen juuri nuorten alkoholinkäyttöä, ei niinkään korvaamalla muita juomalajeja, vaan tulemalla niitten lisäksi, ja tätä ongelmaa on yritetty paikata esimerkiksi kohdistetuilla veroilla.” (Thl_
lausunto_20170117080410)
Liberaalia alkoholipolitiikkaa tukevissa lausunnoissa ei nähty perusteita saatavuuden rajoittamiselle. Perusteluina tuotiin esille nuorten vähentynyt alkoholin käyttö, ja toteamus siitä, että alkoholikaupan vapauttamisessa on enemmänkin kyse näyttöön perustumattomista uhkakuvista, joilla vapaata alkoholikauppaa pyritään estämään.
Nuorten alkoholinkäyttöä pidettiin mittakaavallisesti pienenä ongelmana, joka ei vastaa nykytilannetta.
”Onkin epäuskottavaa, että esitetty lakiuudistus saisi kuluttajat, saati alaikäiset nuoret erityisesti innostumaan juomasekoitteista. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että julkisessa ”limuviinakeskustelussa” on luotu uusi termi ja uhkakuva, jonka mittakaava ei vastaa todellisuutta.”
(Pty_lausunto_20170117081952)
Vaikka hallituksen omassa arvioinnissa otetaan kantaa lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuviin haittoihin ja annetut lausunnot tukevat hallituksen vaikutusten arviointia, osa lausunnonantajista nostaa esille, ettei lapsi- ja perhevaikutusten arviointia ole tehty riittävällä tarkkuudella. Kattava lapsivaikutusten arviointi ja lapsen edun huomiointi sisältyy YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen ja on näin ollen velvoittavaa.
7.3 Perheiden hyvinvointi