Suomalaisten alkoholinkäytössä on tapahtunut siirtymä kotona juomiseen. Vuoden 2016 juomatapatutkimuksen mukaan ¾ alkoholinkäyttökerroista tapahtui kotiympäristössä (Warpenius 2018, 113). Orjasniemen (2017, 127) mukaan joka kymmenennellä suomalaisella on kasvuympäristönä ollut koti, jossa ongelmallinen alkoholinkäyttö on ollut osa lapsuutta ja arkea. Lapsen näkökulmasta alkoholi näyttäytyy ongelmana, kun humala sekoittuu riidoiksi ja väkivaltaisuudeksi perheessä ja normaaliin perhe-elämään ujuttautuu pettymykset, pelot ja häpeä, johtuen vanhempien hallitsemattomasta alkoholinkäytöstä. Naisten alkoholinkäytön lisääntymisen sekä perheen vanhempien keskinäisen yhteisen juomisen seurauksena yhä useammassa perheessä vanhempien alkoholin käyttö heijastuu merkittävästi lasten arkeen ja häiritsee lapsen normaalia
kehitystä (Mustonen & Österberg 2010, 82.). Itäpuiston (2005, 12) tutkimuksen mukaan vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö on lisännyt myös lasten pahoinvointia perheessä ja on yksi merkittävimmistä perusteista lastensuojelun toimenpiteille nyt ja oletettavasti myös tulevaisuudessa, koska alkoholin kokonaiskulutus on sekä miehillä että naisilla jäänyt korkealle tasolle.
A-klinikkasäätiön toteuttamassa Lasinen lapsuus kyselytutkimuksessa v. 2011 tutkittiin 12-18 vuotiaiden nuorten lapsuudenkokemuksia alkoholin käytöstä kotona. Sinällään alkoholin kohtuullista käyttöä ei tutkimuksen mukaan pidetty pahana, kuitenkin humaltumista pidettiin kielteisenä eikä sitä pidetty kotiin kuuluvana asiana. Lapsen näkökulmasta joka neljännessä perheessä käytettiin liikaa alkoholia. Näissä perheissä lasten kokemat haitat vanhempien alkoholinkäytöstä olivat yleisiä. Tavallisimpia haitoista olivat riidat ja häpeä vanhempien alkoholin käytöstä ja ne tulivat esille noin 50%
vastauksissa. Ahdistus, pelot vanhempia kohtaan ja stressi esiintyivät noin 30-38%
vastauksista. Väkivalta joko nähtynä tai itseen kohdistuneena tuotiin esille noin 10%:ssa vastauksista (Takala & Roine 2013, 28; ks. myös Roine & Ilva 2010, 27-36). Seuraavassa taulukossa on kuvattu tarkemmin lasten kokemat haitat vanhempien alkoholinkäytöstä kotona Lasinen lapsuus 2011 tutkimuksen mukaan.
TAULUKKO 4. Haitat lapsen näkökulmasta vanhempien alkoholinkäyttöön.
Suomalaisten aikuisten suhtautuminen alkoholinkäyttöön perhepiirissä on varsin ristiriitaista. Humaltuminen lasten seurassa tuomitaan lähes yksimielisesti, kuitenkin
0 10 20 30 40 50 60
humaltuminen hyväksytään osana normaalia elämä ja siihen liittyvät ongelmat huolestuttavat. Toisaalta ne vanhemmat, jotka juovat humalahakuisemmin, suhtautuvat vähemmän tuomitsevasti siihen, että juominen tapahtuu lasten läsnä ollessa. Kuten aiemmin todettiin, alkoholinkäyttö on siirtynyt koteihin, vaikkakin kerralla juodut alkoholiannokset ovat kotona pienempiä kuin ravintolassa, tekee juomisen useus siitä yhä normaalimpaa ja sallivampaa. Lapsen näkökulmasta vanhempien säännöllinen alkoholinkäyttö, erityisesti ongelmajuominen, on se tekijä, joka edelleen heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia (Raitasalo 2018, 125-133). Itäpuisto & Selin (2013,139) tuovat esille tutkimustiedon pohjalta, että perheenjäsenen, erityisesti vanhemman, päihdeongelmalla on merkittävä vaikutus muiden perheessä asuvien hyvinvointiin.
Nuoret, joiden vanhemmilla on alkoholi- tai muu päihdeongelma ja sen myötä kodissa on kireä, riitainen ilmapiiri, tarvitsevat usein psyykkistä apua, mahdollisuutta päästä pois kotoa ja myös turvaa perustarpeisiin, kuten ruokaa, vaatteita ja suojaa ja rauhaa.
Hallituksen esitys
Hallitus toteaa vaikutusten arvioinnissa vanhempien liiallisen alkoholinkäytön olevan merkittävä ja heikentävä tekijä lapsen hyvinvoinnille. Puutteet lapsen huolenpidossa ja kodista huolehtimisessa runsaan alkoholinkäytön seurauksena aiheuttavat tapaturmia, sairastelua ja ongelmia lapsen psyykkiselle kehitykselle. Hallitus viittaa tilastotietoon, jonka mukaan jopa 70 000 lasta asuu perheissä, jossa isällä tai äidillä on ongelmia päihteiden käytössä. Edellä mainitun pohjalta hallitus arvioi lasten mielenterveysongelmien riskin 1,5 kertaiseksi ja lasten päihteidenkäytön riskin kaksinkertaiseksi, kun verrataan lapsiin, joiden vanhemmat eivät käytä päihteitä. Hallitus tuo esille myös alkoholinkäytön haitat perheen lähipiirille viitaten muun muassa vuoden 2008 juomatapatutkimukseen, jonka mukaan yli 50% naisista ja 38% miehistä toi esille kumppanin, vanhempien tai muiden läheisten kärsivän alkoholiongelmasta, joka aiheuttaa koettua haittaa joko itselleen tai lähipiirille. (HE100/2017,8.)
”Erityisen uhkan muodostaa vanhempien hallitsemattoman alkoholinkäytön lisääntyminen, koska sen vaikutukset lapsiin ovat pitkäkestoisia ja heijastuvat myöhemmällä iällä mielenterveys- ja päihdeongelmien ja huono-osaisuuden riskeinä.” (HE100/2017,28)
Hallituksen vaikutusten arviointi nostaa esille vanhempien liiallisesta alkoholinkäytöstä johtuvan lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen, mikä hallituksen mukaan on tavallisin
syy lastensuojelun toimenpiteisiin. Lakiesitys arvioi myös haittojen kasvaessa kustannusten ja resurssitarpeiden kasvavan lastensuojelussa. (HE100/2017,10.)
”Lasten ja perheiden kokemat haitat lisääntyvät ja syvenevät, ja sen myötä lastensuojelutoimien tarve ja kustannukset kasvavat.”
(HE100/2017,28)
Lausunnot
Tutkimusaineistossa 22 lausunnonantajaa antoi lausuman alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksista perheiden hyvinvointiin alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä. Kaikki lausunnonantajat olivat hallituksen vaikutusarvion kanssa yhteneväisiä liittyen uhkaan lapsen normaalista kehitykseen ja turvalliseen kasvuympäristöön sekä lastensuojelun tarpeen lisääntymiseen, mikäli hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi toteutetaan.
Tutkimusaineiston mukaan erityinen huoli alkoholin saatavuuden paranemisen myötä on ylisukupolviset vaikutukset, tilanteessa kun alkoholinkäytöstä tulee normaali hyväksyttävä, kun sääntely alkoholin saatavuuden osalta purkaantuu. Alkoholin saatavuuden paraneminen nähdään tutkimusaineiston pohjalta riskinä, jotka koskettavat yksilön lisäksi hänen lähiympäristöään, erityisesti perhettä ja lapsia. Alkoholin käytön vaikutukset riitojen, perheväkivallan ja sosiaalisten ongelmien tulevat esille tutkimusaineistossa ja ne ovat varsin yhteneväisiä aikaisemman tutkitun tiedon valossa.
Riskin kasvu ongelmien lisääntyessä ja lastensuojelutarpeiden kasvaessa on keskeisiä syitä, kun arvioidaan vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
”Psyykkinen pahoinvointi ja alkoholin käyttö ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Vaikutukset ovat sekä suoria että ylisukupolvisia – vanhempien alkoholin käyttö vaikuttaa voimakkaasti lasten mielenterveyteen.
Vaikutusten vakavuus ulottuu kehitysvammaisuutta aiheuttavasta sikiön alkoholioireyhtymästä aikuisiän psykologiseen haavoittuvuuteen.”
(Mielenterveysseura_lausunto_20170116140536)
Alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntyminen ei nähdä vain suurkuluttajia kohtaavaksi ongelmaksi, vaan se koskee koko väestöä. Alkoholin saatavuuden lisääntyessä, sillä on
myös merkittävä vaikutus kulutuksen lisääntymisestä aiheutuviin sekä välittömiin että välillisiin kustannuksiin, joita eivät mahdolliset lisätulot kata. Huoleksi nousee myös yleisen turvattomuuden lisääntyminen ei ainoastaan kotona, vaan kodin lähiympäristössä.
Tällä on myös vaikutukset perheiden asumiseen, kotiympäristön turvallisuuteen ja yleiseen viihtyvyyteen.
”Mikäli alkoholinkäytön kokonaiskulutus lisääntyy, on mahdollista, että häiriökäyttäytyminen, turvattomuus ja rikosten määrät lisääntyvät julkisilla (yleiset alueet ja liikenne) ja yksityisillä paikoilla (asunnot ja elinkeinot).”
(Helsinki_lausunto_20170220125436)
Kun tarkastellaan tutkimusaineistoa perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta, tulee myös esille näkemyserot hallituksen vaikutusten arvioinnin sekä tulevien lakipykälien välillä.
Tavoite ohjata alkoholin kulutusta anniskeluravintoloihin kotona nautittavan alkoholin sijaan nähdään epäonnistuneeksi. Vaikka vaikutusten arviointi hallituksen esityksessä nostaa esille huolen kotona käytettävän kulutuksen lisääntymisestä, on säädettävä laki lausuntojen perusteella päinvastainen. Vähittäiskaupan laajentunut myynti ohjaa lausuntojen mukaan käyttöä pois ravintoloista kotioloihin lisäten riskiä perheiden heikentyneeseen hyvinvointiin.
”Alkoholilain uudistuksen tarkoituksena oli, että alkoholilain käyttöä ohjataan enemmän ravintoloihin valvottuun ympäristöön. Nyt esitys on päinvastainen. Vähittäismyynti tulee hyötymään uudistuksesta ja alkoholia kulutetaan yhä enemmän kotona ja yleisillä paikoilla.” (Avi (Lappi)_lausunto_20170125123005)
7.4. Raskaus ja alkoholi