Pohdintaa

Paljon on spekuloitu sitä, miten Airbnb ja muut vastaavanlaiset kotimajoitusta tarjoavat alustat vaikuttavat hotellien toimintaan – Syökö Airbnb hotellien tuloa ja asiakkaita? Ger-deman (2018) kirjoittaa Forbes-lehdessä, kuinka Airbnb mullistaa majoitusmarkkinoita pi-tämällä hinnat kilpailukykyisinä ja tarjoamalla vapaita huoneita, kun kaupunkien majoitus-kapasiteetti hotellien osalta on jo täynnä vilkkaimpien sesonkien aikana. Artikkelissa tode-taan kaksi asiaa. Airbnb on hyvä matkailijoille, joilla on nykyisin enemmän valinnanvaraa majoituksen osalta. Katto järjestyy pään päälle kohtuullisin hinnoin jopa uutenavuotena Manhattanilta. Toisaalta uudenvuoden kaltaiset erikoispäivät ja sesonkiaika on aina aikai-semmin ollut parasta aikaa hotelleille, kun huoneet hinnoiteltu hyvin yläkanttiin – maksavia asiakkaita kun riittää. Asia ei enää ole niin yksinkertainen, Airbnb:n tarjotessa kohtuuhin-taisia majoitusratkaisuja. Gerdemanin mukaan Airbnb on pakottanut hotellit tarkistamaan hintojaan. Hotellien käyttöasteet saattavat olla yhtä hyviä, mutta joissakin kaupungeissa suurtapahtumien aikaan hotellit eivät ole enää voineet hinnoitella huoneitaan yhtä korke-alle kuin aikaisemmin.

Kuvio 37. Airbnb:n kasvu vuosina 2013-2018. (Statista 2019c.)

Airbnb:n vaikutuksista majoitusalaan voidaan olla montaa mieltä. Yllä oleva kuvio kuiten-kin havainnollistaa sen, että Yhdysvalloissa Airbnb:n suosio kasvaa vuosi vuodelta. Lap-palainen (2018) sekä Fissha & Shrestha (2017) ovat omissa opinnäytetöissään tutkineet Airbnb:n vaikutusta Helsingin majoitusalaan. Molemmissa töissä tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivisia. Tutkimuksiin on haastateltu Helsingin hotellialan ammattilaisia. Tulokset ovat molemmissa tutkimuksissa samankaltaisia: Airbnb ei vielä ole juurikaan vaikuttanut esimerkiksi hotellien käyttöasteisiin, myynteihin ja hinnoitteluun Helsingissä. Tutkimukset ovat vuodelta 2017.

Lappalaisen (2017, 53.) mukaan Helsingin majoitusalan ammattilaiset ovat ainakin osittain sitä mieltä, että Airbnb:llä on ollut positiivinen vaikutus kaupungin turismiin. Isojen konfe-renssien ja tapahtumien aikaan hotellien täyttyessä pystytään tarjoamaan majoitusta ja saadaan näin tuloja kaupunkiin ja yrittäjille. Lisäksi Airbnb houkuttelee uudenlaisia matkai-lijasegmenttejä. Majoitusalan ammattilaiset Helsingissä olivat myös sitä mieltä, että Airbnb tuoma kilpailu on hyväksi siinä mielessä, että uudelleen arvioidaan asiakkaiden tarpeita ja seurataan alalla jatkuvasti kehittyviä trendejä. Lopussa Lappalainen osoittaa mielestäni tärkeän huomion. Niin kuin olen itsekin tässä työssä faktoihin perustuen todennut, niin ja-kamistalouden ja Airbnb:n kasvu on Suomessa ollut huomattavasti hitaampaa kuin

muu-alla Euroopassa. Suomalaiset turistit ovat tähän asti suosineet enemmän hotelleja majoi-tusvaihtoehtona. On mahdollista, että tulevaisuudessa suomalaiset tulevat käyttämään muun Euroopan tavoin enemmän yhä Airbnb:tä kotimaan matkoilla. Hotellien kannattaisi pohtia tätä.

Fissha & Shrestha (2017) kirjoittavat, että monessa Helsingin hotellissa koetaan Airbnb:n olevan niche tuote, jolla on oma asiakassegmenttinsä. Hotellit tiedostavat kuitenkin, että Airbnb on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja tulee mahdollisesti olemaan uhka hotel-leille tulevaisuudessa, mikäli sen suosio kasvaa entisestään.

Suomessa ei mielestäni toistaiseksi ole tarvetta Airbnb:n säätelylle. Tilannetta tulee seu-rata, ja jos toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi, niin tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Kau-punkien tehtävänä on tarjota asukkaille kohtuuhintaista pitkäaikaista majoitusta. Mikäli vuokramarkkinoilla ei ole tarpeeksi valikoimaa asuntojen päätyessä vain Airbnb:n sivus-tolle, tämä on mielestäni ongelma. Useat suurkaupungit maailmalla ovat ryhtyneet rajoitta-maan Airbnb:n vuokrausta esimerkiksi 120 päivään vuodessa. Verottajan olisi mielestäni hyvä saada tieto Airbnb tuloista, jotta kilpailu pysyy tasapuolisena: Airbnb-vuokratulot ovat vuokratuloja siinä missä muutkin vuokratulot. Lisäksi harmaan talouden lisäämistä tulisi välttää – Kauppalehti (2018b.) uutisoi, kuinka veroja on jäänyt maksamatta lähes kolme miljoonaa euroa.

En sano, että olisi lainkaan väärin tehdä Airbnb-vuokrausta sijoitusmielessä täysipäiväi-sesti – kunhan toiminnasta on valmis maksamaan veroja siinä missä muutenkin yrittäjänä, ja kunhan paikallisille ihmisille ei aiheudu toiminnasta häiriöitä ja negatiivisia vaikutuksia.

Missä sitten kulkee raja ammattimaisen vuokrauksen ja ”puuhastelun” välillä? Suomalai-nen startup Hostaway tarjoaa asunnonvuokrausta tekeville alustan, jonka kautta voi ul-koistaa kaikki vuokraukseen liittyvät toiminnot: siivous, yhteydenpito vieraisiin sekä avain-tenluovutus. (Hostaway.) Edellä mainitun lisäksi lukuisat muut yritykset ja toiminimet tar-joavat siivouspalveluita ja apua Airbnb-vuokraukseen. (WeHost; Wash up; Ilkka-Palvelut;

Amanda kotisiivous; Freska.) Myös Facebookissa on useita vastaavanlaisia palveluiden-tarjoajia. Mielestäni toiminta on ammattimaista, jos kaikki vuokraukseen liittyvä on ulkois-tettu muualle. Tällöin kontaktia vieraisiin ei tule, joten taloudelliset motivaatiotekijät ja help-pous ohjaavat varmasti näitä majoittajia.

Olen sitä mieltä, että Airbnb:n kaltaiset kotimajoitusta tarjoavat alustavat ovat kaivattu lisä majoitusmarkkinoille. Keväällä 2017 matkustin Kuubassa kolme viikkoa majoittumalla Casa Particulareissa eli paikallisten kotona. Olen sataprosenttisen varma, että mikään

ho-telli tai hulppea lomakeskus ei olisi pystynyt tekemään kokemuksestani yhtä mieleenpai-nuvaa ja autenttista. Viime kesänä olin Maltalla tervehtimässä ystävääni. Päätimme vuok-rata Gozon saarelta Airbnb:n kaveriporukalla muutamaksi päiväksi. Kohde oli saanut hy-viä arvosteluita ja näytti kuvien perusteella todella viehättävältä. Paikan päällä kaikki näytti vielä paremmalta. Talossa oli viihtyisä terassi ja kaunis puutarha tarjosi väriloistoa upeine puineen ja istutuksineen. Mukava riippumatto sekä talon lemmikkikissat kruunasivat kai-ken.

Talon emäntä asui itse ylimmässä kerroksessa ja hän vuokrasi alempaa kerrosta Air-bnb:ssä. Ana oli todella sympaattinen nainen. Hän tarjosi meille aina apuaan, kyytiä mil-loin mihinkin, ja ajomatkoilla saimme kuulla tarinoita Gozon ja Maltan historiasta. Vierailun jälkeen jäi olo, että seuraavalle Gozon reissulle on majoitus valmiiksi selvitettynä. Ystä-väni majoittui Anan luona uudestaan muutaman kuukauden kuluessa.

Tiedustelin Analta miksi, hän vuokraa asuntoaan Airbnb:ssä. Hänen motiivinsa olivat hy-vin samankaltaisia kuin tähän tutkimukseen osallistuneilla henkilölle: ylimääräisten tilojen hyötykäyttö sekä uusien mukavien ihmisten tapaaminen ja kulttuureihin tutustuminen läh-temättä omasta kodistaan pois. Päällimmäisenä syynä Anallakin oli kuitenkin raha. Hänen tyttärensä opiskelee Kanadassa. Ana tarvitsee rahaa koulun korkeisiin lukuvuosimaksui-hin, sillä tyttären isä ei ole kuvioissa mukana tukemassa. Juteltuani Anan kanssa olin vielä iloisempi siitä, että päätimme majoittua hänen luonaan emmekä jossakin saaren monista hotelleista. Mielestäni on hienoa, että Airbnb:n avulla monella pienituloisella on mahdol-lista ansaita tarpeelmahdol-lista lisätienestiä.

Jos itselläni olisi mahdollisuus asunnon vuokraamiseen jonkin alustan kautta, varmasti ko-keilisin tätä. Motivaationi taustalla ovat samat tekijät kuin suurimalla osalla – lisätienistin mahdollisuus houkuttaa. Pelkästään dollarin kuvat silmissä majoittamista on kuitenkin turha tehdä, näin olen ymmärtänyt. Jos itse huolehtii kaikesta, Airbnb-vuokraaminen on aikaa ja vaivaa vievää. En usko, että Airbnb on oikea tapa asunnonvuokraukseen, mikäli itsellä ei ole aitoa kiinnostusta ihmisiin ja kulttuureihin ja tavoitteena on vain tienata paljon mahdollisimman helposti.

Kun mietin ketjuhotelleja, varsinkin suomalaisia, mieleeni tulee kaksi adjektiivia: tylsä ja ruotsinlaiva-simulaattori. Kotimajoitusten jatkuvasti kasvattaessa suosiotaan, tuskin olen ainoa, joka ajattelee näin. Koen, että hotellien on pystyttävä uudistumaan ketterästi ja roh-keasti, jos haluavat pysyä mukana kamppailemassa asiakkaista. En usko, että Airbnb ja

muut kotimajoitusta tarjoavat alustat tulevat ikinä syrjäyttämään hotelleja, mutta on tär-keää pysyä ajan hermoilla, ja miettiä miten pystytään vastaamaan asiakkaiden, varsinkin milleniaalien ja Y-sukupolven, tarpeisiin tulevaisuudessakin.

Kuva 6. Moxy Tokyo Kinshichon vastaanotto (Marriot International 2019b.)

Isoista ketjuhotelleista ainakin Marriot on ymmärtänyt lähteä kokeilemaan jotain uutta.

Marriotin brändit Aloft (Marriot International 2019c) sekä MOXY (Moxy Hotels 2019) on suunniteltu juurikin vastaamaan kilpailuun milleniaaleista. Näissä brändeissä on ymmär-retty hotellien vahvuudet: viihtyisät ja elävät aulatilat, hauska sisustus, nopea wifi, moder-nit palvelut, halvat hinnat ja teknologian hyödyntäminen.

Suomalaiset hotellit ovat myös ymmärtäneet pikkuhiljaa tarvitsevansa uusia tuulia erottu-akseen markkinoilla. Kauppalehden (2016b) artikkelissa kerrotaan monipuolisen design-ajattelun olevan vastaus hotellialan haasteisiin. Kun Helsinkiä markkinoidaan kaupunki-kulttuurin, elämänlaadun ja designin esikuvana, myös kaupungin hotellien tulisi edustaa ja tarjota sitä vierailleen. Ivana Helsingin Paola Suhonen on päivittänyt Sokos Hotel Presi-dentin huoneet ja sisustuksen tähän päivään. Suhosen mukaan PresiPresi-dentin uuden sisus-tuksen suunnittelussa avainsanoja ovat suomalainen mystiikka ja raaka luksus sekä elä-myksellisyys ja tarinallisuus.