juuri anonymiteettiin voi tämän kaltainen yksilökohtainen tutkiminen olla kuitenkin haasteellista.
Kattavampi tutkimus, joka ottaisi huomioon vanhemman sosiaaliset systeemit ja reaalimaailman elä-män heikentäisi mahdollisesti tutkittavien anonymiteettia ja halua palvelun hyödyntämiseen, mikä voisi puolestaan vaikuttaa tutkimustulosten luotettavuuteen. Kattavampaa taustatietoa vanhemman anonymiteetti säilyttäen voitaisiin esimerkiksi kerätä chat-keskustelua edeltävällä esitietolomak-keella, mutta myös sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia vanhempien haluun hyödyntää palvelua. Toi-saalta jos verkkoauttamista sovellettaisiin osaksi esimerkiksi perhekeskusten palveluita, vanhemmuu-den matalan kynnyksen palveluna, voitaisiin mahdollisesti tuottaa tarkempaa tietoa siitä, kuinka verk-koauttaminen asettuu suhteessa muihin vanhemmuutta tukeviin palveluihin. Perheiden kokemusasi-antuntijuus ja vanhemmuutta tukevien sähköisten palveluiden mahdollisuudet onkin otettu huomioon osana LAPE-kärkihanketta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018b).
Tutkimustulosten mukaan tärkeäksi voi nähdä, että vanhemmuuden verkkoavusteinen tukeminen ta-pahtuisi kiireettömänä kohtaamisena vanhemman kanssa keskustellen eikä esimerkiksi ainoastaan chat-palveluna, jossa asiantuntija vastaa spesifeihin kysymyksiin tai ohjaa vanhemman sopiviin alu-een lapsi- ja perhepalveluihin. Koska tuen tarpeet ja vanhemmuutta kuormittavat tekijät ovat moni-naisia, vanhemmuuden ennaltaehkäiseväksi tukemiseksi hyödyllistä olisi tarjota kattavaa, yleisiin vanhemmuuden kysymyksiin ja tuen tarpeisiin vastaavaa palvelua, joka tuottaisi sekä emotionaalista että tiedollista tukea, johon parhaimmillaan yhdistyisi myös epävirallisen kokemukseen perustuvan tiedon tarjoaminen. Toimivien nyky-yhteiskuntaan sopivien vanhemmuutta tukevien palveluiden ke-hittämisessä tulisi ottaa entistä vanhemmin huomioon vanhempien ja perheiden tarpeet ja toiveet, koska laajasta vanhemmuutta tukevasta palveluvalikoimasta vanhemmat todennäköisesti hyödyntä-vät juuri itselleen sopiviksi koettuja palveluita. Palveluiden kehittämisen ohella tulisikin toteuttaa laajempia tutkimuksia jo olemassa olevista, vaihtoehtoisista vanhemmuutta tukevista palveluista, joissa tietoa esimerkiksi vanhemmuuden verkkoavusteisesta tukemisesta on kerätty jo pidemmän ai-kaa. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että ongelmia ennaltaehkäisevänä, vanhempia ja perheitä varhaisesti tukevana sekä tuen tarpeessa olevia perheitä tunnistavana palveluna vanhempia tukeva verkkopalvelu on hyödyllinen ja käytettävissä oleva tukemisen tapa.
LÄHTEET
Algood, Carl L., Cynthia Harris & Jun Sung Hong. 2013. ”Parenting Success and Challenges for Families of Children with Disabilities:An Ecological Systems Analysis.” Journal of Human
Behav-ior in the Social Environment 23, 126–136.
Baker, Sabine, Alina Morawska & Matthew Sanders. 2017. “Who Uses Online Parenting Support?
A Cross-Sectional Survey Exploring Australian Parents’ Internet Use for Parenting.” Journal of Child and Family Studies 26:3, 916-927.
Belsky, Jay. 1984. “The Determinants of Parenting: A Process Model.” Child Development: 55(1), 83-96.
Belsky, Jay. 1980. ”Child Maltreatment. An Ecological Integration.” American Psychologist 35:4, 320-335.
Blackburn, Clare & Janet Read. 2005. “Using the Internet? The experiences of parents of disabled children.” Child: Care, Health & Development 31:5, 507-515.
Bronfenbrenner, Urie. 1979. The ecology of human development: Experiments by nature and de-sign. Cambridge, Mass.: Harvard U. P.
Bronfenbrenner, Urie. 2018. “Ekologisten järjestelmien teoria.” Teoksessa Kuusi teoriaa lapsen ke-hityksestä (4. painos), toim. Albert Bandura, Ross Vasta & Anne Toppi. Tallinna, Viro:
United Press, 221–288.
Bunting, Lisa, John Devaney & Lauren Lamberton. 2016. “New Challenges in Family Support: The Use of Digital Technology in Supporting Parents.” Child Abuse Review 25:5, 359-372.
Cox, Martha J. & Blair Paley. 2003. “Understanding Families as Systems.” Current directions in psychological science 12:5, 193-196.
Downing-Matibag T.. 2009. “Parents’ perceptions of their adolescent children, parental resources, and parents’ satisfaction with the parent-child relationship.” Sociological Spectrum 29, 467–
488.
Drentea, Patricia & Jennifer L. Moren-Cross. 2005. “Social capital and social support on the web:
the case of an internet mother site.” Sociology of Health & Illness 27:7, 920-943.
Dworkin, Jodi, Jessica Connell & Jennifer Doty. 2013. “A literature review of parents’ online be-haviour.” Cyberpsychology 7:2.
Ensi- ja turvakotien liitto. 2018a. Perheiden tuki. https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/nain-me-autamme/perheiden_tuki/#. (Luettu 18.10.2018.)
Ensi- ja turvakotien liitto. 2018b. Apua verkossa. https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-lii-tosta/nain-me-autamme/apua-verkossa/. (Luettu 18.10.2018.)
Faurie, Maija & Laura Kalliomaa-Puha. 2010. ”Jääkaappi, osoite vai sukusuhde – perheen määritel-mät sosiaalilainsäädännössä”. Teoksessa Perhepiirissä, toim. Ulla Hämäläinen & Olli Kan-gas. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 28-61.
Finnish Safer Internet Centre (FISIC). 2018. https://www.mediataitokoulu.fi/fisic.pdf. (Luettu 26.10.2018.)
Granholm, Camilla. 2016. Social work in digital transfer– blending services for the next generation.
Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden tiedekunnan väitöskirja.
Halme, Nina, Marjatta Kekkonen & Marja-Leena Perälä. 2012. Perhekeskukset Suomessa - Palve-lut, yhteistoiminta ja johtaminen. THL, Raportti 62/2012.
Helminen, Jari. 2006. Elämä koettelee, tuki kannattelee – Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoi-sissa perhesuhteissa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Hirsto, Laura. 2001. Children in their learning environments: theoretical perspectives. Helsinki:
Helsingin yliopisto.
Hirvonen, Ari. 2006. ”Eettisesti hyvä tutkimus.” Teoksessa Etiikkaa ihmistieteille toim. Jaana Hal-lamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen & Irma Sorvali. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 31-49.
Huttunen, Jouko. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Härkönen, Ulla. 2008. ” Teorian ja tutkimuskohteen vuorovaikutus – Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria ihmisen kehittymisestä.” Teoksessa Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä. Kir-joituksia kuninkaankartanon-mäeltä, toim. Anneli Niikko, Ismo Pellikka & Erkki Savolainen.
Joensuu: Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 21-39.
Joinson, Adam N. 2003. Understanding the psychology of Internet behaviour: Virtual worlds, real lives. New York: Palgrave Macmillan.
Karisalmi, Nina, Mari Tyllinen & Johanna Kaipio. 2015. ”Kohti vertaistuen sähköisiä palveluita:
Kyselytutkimus erityislapsipotilaiden vanhemmille.” Finnish Journal of eHealth and eWel-fare: 7:2‐3, 158-172.
Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus & Verkkoteollisuus.
2016. Digibarometri 2016. Helsinki: Taloustieto Oy.
Kauppila, Tarja, Kati Kiiski ja Mari Lehtonen. 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon säh-köisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Kekoni, Taru, Janissa Miettinen, Niina Häkälä & Anssi Savolainen. 2017. ” Child development in foster family care – what really counts?” European Journal of Social Work.
Kortman, Annette. 2013. Perheenisän muuttuvat roolit – Lyhyt historia. Väestöliitto.
https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-toiveissa/isyys/perheenisan-muuttuvat-roolit-lyhyt-histo-ria/. (Luettu 18.9.2018.)
Kosonen, Miia, Salla-Maaria Laaksonen, Anja Terkamo-Moisio & Henrik Rydenfelt. 2017. Sosiaa-linen media ja tutkijan etiikka. https://etiikka.fi/some/sosiaaSosiaa-linen-media-ja-tutkijan-etiikka/.
(Luettu 20.3.2018.)
Kulik, Liat & Idit Sadeh. 2015. ”Explaining fathers’ involvement in childcare: an ecological ap-proach.” Community, Work & Family 18:1, 19-40.
Kumpusalo, Esko. 1991. Sosiaalinen tuki, huolenpito ja terveys. Sosiaali- ja terveyshallituksen ra-portteja 8/1991.
Laajasalo, Taina. 2017. Arkipäiväistetään vanhemmuuden tuki!. http://kasvuntuki.fi/arkipaivaiste-taan-vanhemmuuden-tuki/. (Luettu 3.7.2018.)
Laaksonen, Salla-Maaria, Janne Matikainen & Minttu Tikka. 2013. ” Tutkimusotteita verkossa”.
Teoksessa Otteita verkossa verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät toim. Salla-Maaria Laaksonen, Janne Matikainen & Minttu Tikka. Tampere: Vastapaino.
Lasten mielenterveystalo. 2018. Perhettä kuormittavat tapahtumat. https://www.mielenterveys- talo.fi/lapset/vanhemmille/perhe_ja_vanhemmuus/perhetta_kuormittavat_tapahtumat/Pa-ges/default.aspx. (Luettu 17.10.2018.)
Lastensuojelulaki 417/2007.
Leinonen, Jenni, Tytti Solantaus & Raija-Leena Punamäki. 2003. ” Social Support and the Quality of Parenting Under Economic Pressure and Workload in Finland: The Role of Family Struc-ture and Parental Gender.” Journal of Family Psychology 17:3, 409-418.
Lipponen, Päivi & Antton Rönnholm. 2016. Pulpetista Tablettiin - suomalainen koulu edelläkävi-jäksi maailman muutoksessa. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2018a. Vanhempainpuhelin. https://www.mll.fi/vanhem-mille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuhelin/. (Luettu 20.3.2018.)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2018b. Vanhemmuuden kaari. https://www.mll.fi/vanhem-mille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/vanhemmuuden-kaari/. (Luettu 22.10.2018.)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2018c. Vanhempainnetti. https://www.mll.fi/vanhemmille/. (Lu-ettu 22.10.2018.)
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2017. Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2017. Helsinki: Man-nerheimin Lastensuojeluliitto.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2016. Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2016. Helsinki: Man-nerheimin Lastensuojeluliitto.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2014. Vanhempainpuhelimen ja Vanhempainnetin kirjepalvelun vuosiraportti 2014. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Niela-Vilén, Hannakaisa, Anna Axelin, Sanna Salanterä & Hanna-Leena Melender. 2014. ”Internet-based peer support for parents: A systematic integrative review.” International Journal of Nursing Studies 51, 1524–1537.
Nuorisolaki 1285/2016.
Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö. https://www.oph.fi/saadokset_ja_oh-jeet/lainsaadanto/varhaiskasvatus. (Luettu 3.7.2018.)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013.
Penn, Helen. 2014. Understanding Early Childhood : Issues and Controversies (3. ed.). Maiden-head, England ; New York: McGraw Hill/Open University Press.
Perälä, Marja-Leena, Anne Salonen, Nina Halme & Sirpa Nykänen. 2011. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? - Vanhempien näkökulma. THL, raportti 36/2011.
Plantin, Lars & Kristian Daneback. 2009. “Parenthood, information and support on the internet. A literature review of research on parents and professionals online.” BMC Family Practice 10:34.
Pohjola, Anneli, Kääriäinen, Aino & Kuusisto-Niemi, Sirpa. 2010. ”Sosiaalityön, tiedon ja teknolo-gian kohtaamisia.” Teoksessa Sosiaalityö, tieto ja teknologia toim. Anneli Pohjola, Aino Kää-riäinen & Sirpa Kuusisto-Niemi. Jyväskylä: PS-kustannus, 9–20.
Puura, Kaija. 2016. "Vanhemmuuteen vaikuttavat riskitekijät ja olosuhteet." Teoksessa Lastenpsy-kiatria ja nuorisopsyLastenpsy-kiatria, toim. Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura, and Andre Sourander. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Rahikka, Anne. 2013. Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ammatti-laisten kertomuksia kommunikaatiosta. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitoksen julkai-suja 2013:16, sosiaalityön väitöskirja.
Ritala-Koskinen, Aino. 2001. Mikä on lapsen perhe?- Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Helsinki:
Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto.
Rosa, Edinete Maria & Jonathan Tudge. ” Urie Bronfenbrenner’s Theory of Human Development:
Its Evolution From Ecology to Bioecology.” Journal of Family Theory & Review 5, 243-258.
Salonen, Anne, Marja Kaunonen, Päivi Åsted-Kurki, Anna-Liisa Järvenpää, Hannu Isoaho &
Marja-Terttu Tarkka. 2011. ”Effectiveness of an internet-based intervention enhancing Finn-ish parents’ parenting satisfaction and parenting self-efficacy during the postpartum period.”
Midwifery 27, 832-841.
Sarkadi, Anna & S. Bremberg. 2004. “Socially unbiased parenting support on the Internet: a cross-sectional study of users of a large Swedish parenting website.” Care, Health & Development 31:1, 43–52.
Sevigny, P. R. & L. Loutzenhiser. 2009. ”Predictors of parenting self-efficacy in mothers and fathers of toddlers.” Child: care, health and development 36:2, 179–189.
Sihvonen, Ella. 2016. ”Huoli kadonneesta vanhemmuudesta 2000-luvun suomalaisessa yhteiskun-nassa: lasten kasvatus ja vastuullinen vanhemmuus.” Kasvatus & Aika 10:5, 72–86.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018a. Perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut yhteen. (Lu-ettu 3.7.2018.)
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018b. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Hankesuunni-telma. https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalve-luiden+muutosohjelma.pdf/901bb807-89df-4efc-9ef6-257064f84ac0. (Luettu 24.10.2018.) Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Lapsi ja perhepolitiikka Suomessa. Helsinki: STM, esitteitä 9.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko. 2018. Kirkon perheneuvonta auttaa maksutta.
https://evl.fi/apua-ja-tukea/ihmissuhteet/kirkon-perheneuvonta-auttaa-maksutta. (Luettu 18.10.2018.)
Suomen perustuslaki 731/1999.
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2017. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017. Helsinki:
Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_fi.pdf. (Lu-ettu 15.5.2018.)
Taipale, Sakari. 2015. ”Synchronicity matters: defining the characteristics of digital generations.”
Information, Communication & Society 19:1, 80-94.
Tanis, Martin. 2007. ”Online social support groups” teoksessa The Oxford Handbook of Internet Psychology, toim. Adam Joinson, Katelyn McKenna, Tom Postmes & Ulf-Dietrich Reips.
Oxford University Press, 193-154.
Tarkka, Marja-Terttu. 1996. Äitiys ja sosiaalinen tuki. Tampereen yliopiston akateeminen väitös-kirja.
Taskinen, Sirpa. 2012. Lastensuojelulain soveltaminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Terkamo-Moisio, Anja, Arja Halkoaho & Anna-Maija Pietilä. 2016. ”Sosiaalinen media tieteelli-sessä tutkimuksessa – Tutkimuseettisiä näkökulmia.” Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 53, 141–143.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Perhekeskus. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-per-heet/peruspalvelut/perhekeskus. (Luettu 3.7.2018.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017a. Perhepolitiikka. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/sosiaalipolitiikka/perhepolitiikka. (Luettu 3.7.2018.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017b. Varhaiskasvatus. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-per-heet/peruspalvelut/varhaiskasvatuspalvelut. (Luettu 3.7.2018.)
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. https://tem.fi/aitiys-isyys.
(Luettu 17.10.2018.)
Unicef. 2018. Lapsen oikeuksien sopimus. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/. (Luettu 26.7.2018.)
Valtioneuvosto. 2018. Lapsi- ja perhepalvelut uudistuvat. https://alueuudistus.fi/lapsi-ja-perhepalve-lut. (Luettu 3.7.2018.)
Varhaiskasvatuslaki 540/2018.
Viljamaa, Marja-Leena. 2003. Neuvola tänään ja huomenna. Vanhemmuuden tukeminen, perhekes-keisyys ja vertaistuki. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Väestöliitto. 2018. Nettivastaanotto lasten vanhemmille. http://nettipalvelut.vaestoliitto.fi/nettivas-taanotto/pienten-lasten-vanhemmat/. (Luettu 18.10.2018.)
Williams, Philippa, Lasley Barclay & Virginia Schmied. 2004. “Defining Social Support in Con-text: A Necessary Step in Improving Research, Intervention, and Practice”. Qualitative Health Research 14:7, 942-960.
Ylönen, Katri. 2016. Nuorten vuorovaikutuksellinen verkkoauttaminen –Systemaattinen kirjalli-suuskatsaus. Lapin yliopiston, sosiaalityön lisensiaatintyö.
Äimä ry. 2018. Chatit. https://aima.fi/chatit/. (Luettu 18.10.2018.)