Eettiset kysymykset

systeemitasoista muutosta myös pidemmällä aikavälillä eikä ainoastaan esimerkiksi erotilanteen ai-kana. Lisäksi kronotasolle asettuivat lapsen kehitykseen liittyvää muutosta kuvaavat vaiheet, jotka ovat vanhemman ympäristössä tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi lapsen käytöksen ja kasvan sekä sitä myötä vanhemmuuden rooleissa ja kasvatuksessa tapahtuvia muutoksia.

Keskusteluiden aiheet ovat siis ensin ryhmitelty kuuluviksi eri sosiaalisen ympäristöjen tasoille, joissa niistä on muodostettu erilaisia aihekokonaisuuksia, osasysteemejä. Osa aiheista esiintyi aino-astaan jollakin tasolla, joten pystyin muuttamaan aineiston teemat yksinkertaisesti uudelleenkoodaa-malla keskustelut. Osa aiheista kuitenkin saattoi vaikuttaa useamuudelleenkoodaa-malla tasolla tai aihe koskettaa eri osasysteemejä, jolloin tyypittely täytyi tehdä keskustelukohtaisesti tarkastaen ketä aihe koski sekä tarvittaessa tehdä päätelmiä päivystäjän kirjauksien perusteella. Esimerkiksi yhdessä kirjauksessa ai-noastaan päivystäjän avoimen kirjauksen perusteella oli pääteltävissä, keiden välistä kyseessä oleva väkivalta oli ja vasta tätä kautta keskustelun oikealle tasolle sijoittaminen oli mahdollista.

Teemoitellessa keskustelunaiheita eri osasysteemien alle, kävin läpi aineiston päivystäjien tekemät avoimet kirjaukset ja lisäsin niissä ilmeneviä keskustelunaiheita aineistoon, jos niitä ei oltu alkupe-räiseen aineistoon merkitty. Näitä lisäyksiä tein yhteensä yhdeksän, koskien kahdeksaa eri keskuste-lua, joissa lisätty aihe esiintyi päivystäjän kirjoittamassa kuvauksessa keskustelusta. Esimerkiksi on-nistumista kuvatessa päivystäjä kirjoitti lapsen uniongelmasta tai nukahtamisvaikeudesta, lisäsin ai-heeksi myös aiheen ”lapsen uni- ja nukahtamisvaikeudet”. Tämän aineistonanalyysivaiheen aikana huomasin, että aineistossa oli myös taloudellisiin asioihin liittyviä sisältöjä, joten lisäsin uuden aiheen

”taloudelliset aiheet”, teemaan koti ja perhe sekä mikrotasolle perheen osasysteemiin. Aineistossa ei myöskään esiintynyt itsetuhoisuuteen liittyvää aihetta, vaikka keskusteluissa lapsen itsetuhoisuus tuo-tiin esiin. Muutinkin aiheen ”viiltely” yleisemmin lapsen itsetuhoisuutta käsitteleväksi aiheeksi, jotta erilaisia itsetuhoisuuteen viittaavia aiheita voidaan analysoida yhtenäisenä aihekokonaisuutena.

internetissä tutkimusta tehdessä tulisi ottaa huomioon tutkimuksen kolmessa vaiheessa ilmenevät eet-tiset kysymykset: tutkittavien suostumukset aineiston keruuvaiheessa, tutkittavien yksityisyyden suo-jaaminen tutkimusaineiston analyysivaiheessa sekä tutkimuksen julkaiseminen ja siitä keskustelu in-ternetissä (Kosonen, Laaksonen, Terkamo-Moisio & Rydenfelt 2017). Näistä kolmesta vaiheesta tut-kimukseni kontekstissa on mahdollista ottaa huomioon kaksi viimeistä.

Tutkimusluvan aineiston saamiseksi hain Mannerheimin Lastensuojeluliitolta ja se hyväksyttiin 8.5.2018. Aineisto säilytetään ja tutkimuksen jälkeen hallussani oleva aineisto hävitetään asianmu-kaisesti. Aineiston perusteella en voi tunnistaa yhteydenottajaa enkä kirjauksen tehnyttä päivystäjää, koska kirjaukset ovat täysin anonyymeja. Olen noudattanut tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimaa tutkimuseettistä ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytän-nöstä. Tutkimusprosessin jokaisen vaiheen aikana tulen tekemään tutkielmaa rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti, ottaen huomioon eettisesti kestävät menetelmät, tutkimustulosten avoimuuden ja huomi-oiden muut tutkijat asianmukaisesti sekä suunnittelemalla, toteuttamalla sekä raportoimalla tutkimuk-sen asianmukaisesti. (ks. Hirvonen 2006, 31.)

Keskeistä tutkielman kannalta on pohtia tekstiaineistojen yksityistä luonnetta, johon liittyy palvelun-käyttäjän tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Kuten aiemmin on todettu, ai-neisto on valmis tekstiaiai-neisto, jonka ovat tuottaneet palvelun käyttäjät sekä päivystäjät. Mannerhei-min Lastensuojeluliiton (2018a) verkkosivuilla on tieto chat-palvelusta ja keskusteluiden mahdolli-sesta tutkimuskäytöstä seuraavasti: ” Chat-keskustelut ja tutkimuskäyttö: MLL saattaa käyttää chat-keskusteluja tutkimustarkoituksiin. Nimettöminä käydyt chat-keskustelut käsitellään myös tutkimuk-sissa luottamuksellisesti, eikä henkilöllisyyksien tunnistaminen ole mahdollista.” Palvelunkäyttäjä ei ole tunnistettavissa aineiston keruuvaiheessa eikä henkilöllisyyttä voida tunnistaa myöskään aineis-ton analyysin ja tutkimustulosten raportoinnin aikana. Aineistossani palvelunkäyttäjän tietoon perus-tuva suostumus tutkimukseen osallistumisen kannalta on ristiriitainen, koska vaikka tieto keskuste-luiden tutkimuskäytöstä tulee ilmi Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivuilla, ei siitä erikseen kerrota käydyissä chat-keskusteluissa eikä varmuutta palvelunkäyttäjien suostumuksesta tutkimuk-seen siis ole. Päivystäjien suostumus tutkimuskäytössä hyödynnettävistä kirjauksista on saatu ennen päivystäjänä työskentelyn aloittamista allekirjoitetuissa sitoumuksissa.

Kuten muissakin tutkimuksissa, myös internetistä kerätyn aineiston tutkimuksessa eettiset kysymyk-set liittyvät vahvasti ihmisarvon kunnioittamiseen, autonomiaan ja vapaaehtoisuuteen sekä tutkijan

että tutkittavien suojeluun ja turvallisuuteen. Tutkimustulosten raportoinnissa otetaan huomioon mah-dolliset tutkimuksen tuomat hyödyt ja haitat. Tutkimusprosessin aikana tulen toimimaan niin, että tutkimukseen osallistujiin kohdistuva haitta on mahdollisimman pieni. Oleellisinta tutkimuksen kan-nalta kuitenkin on, että tutkittavien tunnistaminen ei ole mahdollista ja yksityisyyden suojelu otetaan huomioon tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa. (esim. Terkamo-Moisio, Halkoaho & Pietilä 2016, 141-142.)

Vaikka en tutkijana voi vaikuttaa aineistonkeruuvaiheeseen, voin myöhemmän tutkimusprosessin ai-kana ottaa huomioon eettiset kysymykset osallistujiin kohdistuvan haitan minimoimiseksi muun mu-assa suojelemalla osallistujien yksityisyyttä. Osallistujien yksityisyyden suojaamista suhteessa val-miin raportin avoimeen saatavuuteen yliopiston open access -periaatteen myötä täytyy ottaa huomi-oon tutkielman raportointivaiheessa. Osallistujien yksityisyyden kannalta tutkielmassani keskeistä on se, ettei aineisto sisällä henkilö- tai tunnistetietoja eikä tutkielman tavoite ole tuottaa tietoa yksittäi-sistä keskusteluista vaan tuottaa kokonaisuuksia kuvaavaa tietoa. Asemani tutkijana on myös hyvin neutraali, koska en tiedä keskusteluun osallistuneista henkilöistä muuta kuin päivystäjien kirjauksien ja palvelunkäyttäjien palautteiden esiin tuomat asiat. Minulla ei myöskään ole ennen tutkimuksen tekemistä ollut yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon tai kyseessä olevaan chat-palveluun.

Kokemus verkkoauttamisesta nuorten kanssa voi kuitenkin vaikuttaa painotuksiin, joita tutkielmas-sani teen ja tulenkin arvioimaan omaa asemaani tutkijana tutkielman tekemisen aikana, ottaen huo-mioon kokemukseni tuomat mahdolliset eettiset haasteet.

Vanhempainpuhelimen verkkoauttaminen noudattaa eettisten periaatteiden neuvottelukunnan (Pu-hEet) hyväksymiä eettisiä periaatteita, joita ovat luottamuksellinen ja nimetön keskustelu (Manner-heimin Lastensuojeluliitto 2018a). Tarkemmin toimintaa ohjaavia periaatteita on esitelty muun mu-assa Vanhempainpuhelimen vuosiraportissa 2017. Palvelua tarjoava ylläpitäjäyhteisö, tässä tapauk-sessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, vastaa palvelusta ja sen laadusta. Palvelu on yleishyödyllistä eikä ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. Palvelun käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi luottamuksellisesti, nimettömästi ja kunnioittaen. Päivystäjä on ylläpitäjäyhteisön valit-sema ja kouluttama joko palkattu tai vapaaehtoinen henkilö, joka saa tukea ja ohjausta päivystysteh-täväänsä. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2017, 12.) Lisäksi päivystäjien työtä ohjaavat palve-luille asetetut kohtaamisen tavoitteet (Liite 1).

Aineiston taustalla olevat chat-keskustelut ovat oletettavasti noudattaneet edellä mainittuja eettisiä periaatteita ja kohtaamisen tavoitteita. Palvelun käyttäminen on siis vapaaehtoista ja yleishyödyllistä,

kaikille avointa palvelua, jota tarjoavat koulutetut, tuetut ja ohjausta saavat päivystäjät. Verkkoautta-misen kontekstissa palvelun vapaaehtoisuus on mielestäni merkittävä eettinen tekijä, koska palveluun hakeutuminen on vapaaehtoista eikä edellytä esimerkiksi palvelun asiakkuutta. Vanhempainnetin chat-palveluun tulevat vanhemmat ovat oletettavasti jo palveluun tullessaan motivoituneet avun ha-kemiseen, mikä tekee aiheesta myös avoimemmin keskusteltavan ja vahvistaa vanhemman toimi-juutta omassa asiassaan.

Kuva 1 Näkymä Vanhempainnetin etusivulta chatin ollessa avoinna (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2018c).

Vanhempainnetin chat-palvelussa vanhempi ohjautuu palveluun helposti etsiessään jotain tietoa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustoilta. Ilmoitus chatin aukiolosta ilmestyy sivuston oi-keaan alareunaan millä tahansa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivun alalehdellä (Kuva 1).

Tällöin vanhempi voi itse valita käyttävänsä chat-palvelua ja on myös oletettavaa, että vapaaehtoi-suuden vuoksi vanhemman motivaatio ja halu avun ja tuen vastaanottamiseksi on jo lähtökohtaisesti hyvä. Uskon myös kynnyksen avun hakemiseen olevan pienempi, koska chat-palveluun hakeutumi-nen ei edellytä vanhemmalta erikseen palveluun hakeutumista.

Tutkimukseni kontekstissa on syytä pohtia hieman vanhemmuuden tukemista eettisenä kysymyksenä.

Usein ajatellaan perheen olevan yksityinen, eikä sen sisäisiin asioihin lähtökohtaisesti ilman tarvetta puututa. Vanhemmuuden tukemisen eettisiin kysymyksiin vaikuttaakin suuresti se, kuinka perhe ja vanhemmuus nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa juuri nyt. Taskisen (2012, 20-21) mukaan perhe-elämässä tarvittavien tietojen perinteinen jakaminen suvun jäsenten kesken on vähäisempää

eikä moniin yhteiskunnassa uudenlaisiin tilanteisiin ole vielä muodostunut selkeitä toimintamalleja, joista vanhemmat saisivat tietoa kasvatustehtävänsä tueksi. Kuitenkin vastuu Sihvosen (2016) mu-kaan lasten kasvatusvastuu on siirtynyt jopa liikaa julkisten palveluiden vastuulle, mikä viittaa siihen, ettei lasten kasvatus ole ainoastaan perheen sisäisenä asiana pidetty. Näiden tekijöiden voi katsoa edistävän aiheesta keskustelua avoimemmin etenkin anonyymissa ympäristössä. Vanhempien voikin katsoa olevan tällä hetkellä tilanteessa, joissa selkeää mallia vanhemmuudelle ei ole ja sitä rakenne-taan uudelleen juuri tähän päivään sopivaksi. Tässä rakennustyössä vastuu on pääasiassa vanhem-milla itsellään, jolloin on ymmärrettävää, että apua ja tukea omaan toimintaan, rooleihin ja käytän-töihin kaivataan myös muilta ja niitä pyritään rakentamaan yhdessä muiden vanhempien kanssa.

6 VANHEMPAINNETIN CHAT-PALVELUSSA ESIINTYNEET TUEN TARPEET