Analyysi

Kaavio 5 Palvelunkäyttäjän ilmoittama perhemuoto.

Frekvenssianalyysi perhemuodoista osoitti, että perhemuodoista yleisintä oli, ettei perhemuoto tullut keskustelussa ilmi. Yleisin keskustelussa esiin tullut perhemuoto oli kahden vanhemman perhe, joka ilmoitettiin perhemuodoksi lähes kolmanneksessa (30,8 %) keskusteluista. Tämän jälkeen yleisintä olivat yksinhuoltajaksi tai yhteishuoltajaksi itsensä ilmoittaneet palvelunkäyttäjät. Aineistossa kolme keskustelua oli perhemuodoltaan muuksi luokiteltuja. (Kaavio 5.) Nämä muut perhemuodot koskivat jo kotoa muuttanutta aikuista lasta ja keskusteluita, jossa yhteydenottaja kysyi tietoa muuhun kuin omaan vanhemmuuteensa liittyen sekä yksi keskustelu, jossa muuta perhemuotoa ei oltu tarkennettu.

Koska aineisto ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu organisaation ulkopuoliseen käyttöön, aineiston ra-jaaminen tutkimuskysymystä vastaavaksi oli tutkimuksen kannalta oleellista. Aineiston ollessa hyvin laaja ja pitäen sisällään useita muuttujia, joilla ei tutkimustehtävän kannalta ole merkitystä, päädyin koodaamaan aineiston uudelleen helpommin käsiteltävään muotoon Exceliä apuna käyttäen. Alkupe-räisestä 83:sta muuttujasta otin huomioon 14 muuttujaa, jotka olivat tutkimustehtävän kannalta mer-kityksellisiä. Aineiston käsittelyn selkeyttämiseksi koodasin taulukon 1 mukaiset yhdeksän teemaa luokiksi A-I ja 84 aihetta numeroin arvoin 1-84. Lisäksi koodasin aiheen käsittelyä eli tuen tarvetta ilmaisevat vaihtoehdot lyhyempiin, tarkoitusta kuvaaviin muotoihin aineiston käsittelyn helpotta-miseksi. Tuen tarvetta kuvaavat muuttujat koodasin seuraavasti: ”halusi vastauksen kysymykseen”

 tieto, ”halusi keskustella tai purkaa mieltään” keskustelu, ”halusi mielipiteen” mielipide ja

”halusi apua ongelmaan” apu.

Rajatussa aineistossa otin huomioon palvelunkäyttäjän taustatietojen (ikä, sukupuoli, tunniste) lisäksi seuraavat tiedot: suhde lapseen, lapsen/lasten ikä, perhemuoto, sosiaalinen verkosto, teema, aihe, ai-heen tarkennus, kehen liittyy, aiai-heen käsittelyn tarkoitus, päivystäjän kuvaus aiheesta, aiemmin ha-ettu apu, tarjottu apu, onnistumisen kuvaus ja palaute. Näihin muuttujiin päädyin, koska muuttujilla voin selittää sitä, mikä tuen tarve on palveluun tullessa ollut sekä sitä, kuinka tuen tarpeeseen on vastattu, näin ollen katsoin juuri kyseisten muuttujien vastaavan tutkimuskysymykseeni siitä, mil-laista tukea ja apua vanhemmat Vanhempainnetin chat-palvelun kautta hakevat ja saavat. Aineiston analyysiin otin mukaan myös muuttujia, jotka selittävät palvelunkäyttäjien taustaa suhteessa vanhem-muuteen sekä jo aiemmin haettua apua sekä sitä, kuinka chat-keskustelu on koettu sekä päivystäjän että palvelunkäyttäjän näkökulmista.

Koska tutkielma käsittelee vanhemmuuden tukemista verkossa, ovat tutkielman kannalta näistä kusteluista merkityksellisiä etenkin äidiksi ja isäksi tunnistetut palvelunkäyttäjät, mutta myös kes-kustelut, joissa suhdetta lapseen ei tiedetty. Nämä keskes-kustelut, joissa suhde lapseen ei käynyt ilmi ovat merkityksellisiä, koska verkkoauttamisen taustalla on ajatus anonymiteetin mahdollistamisesta, mikä tarkoittaa myös jossain keskusteluista sitä, ettei palvelunkäyttäjä ole syystä tai toisesta kertonut suhdettaan lapseen. Oletettavaa on, että ainakin osa näistä keskustelijoista on lapsen vanhempi. Jos näitä keskusteluita ei otettaisi huomioon, vaikuttaisi aineiston rajaus merkittävästi tutkimuksen tulok-siin ja niiden luotettavuuteen, koska kaikista keskusteluista lähes viidennes käytiin henkilön kanssa, jonka suhdetta lapseen ei tiedetty.

Aineiston rajaamisen kohdalla kävin myös pohdintaa siitä, voiko keskusteluiden avointen kirjausten sisältöä tarkastelemalla tehdä johtopäätöksiä siitä, liittyykö yhteydenotto vanhemmuuteen vai ei. Esi-merkiksi yhden ”muu aikuinen” -yhteydenoton kohdalla oli selkeästi pääteltävissä, että yhteydenot-taja oli vanhempi, vaikka sitä ei ollut näin raportoitukaan. Tämän päätelmän tein päivystäjän avoimen kirjauksen perusteella, jossa kävi ilmi, että yhteydenottaja oli keskustellut tyttärestään. Keskustelussa ei kuitenkaan käynyt ilmi, mikä palvelunkäyttäjän sukupuoli oli, joten palvelunkäyttäjän isyyttä tai äitiyttä ei voinut päätellä. Tämän seurauksena päädyin tarkempaa analyysia tehdessäni muuttamaan palvelunkäyttäjän suhteen lapseen vaihtoehdoksi ”ei tietoa”.

Aineiston rajauksessa päädyin lopulta siihen, että otan rajatussa aineistossa huomioon äidit, isät sekä

”ei tietoa”-raportoidut henkilöt. Tämän lisäksi jätin tarkemman analyysin ulkopuolelle kirjaukset, joissa yhteydenottaja oli ilmoittanut yhteydenoton liittyvän täysi-ikäiseen, yli 18-vuotiaaseen lap-seen. Tämän rajauksen tein, koska pyrin tutkimuksessa tarkastelemaan lapsiperheiden vanhempien tukemista. Lopulta tarkemman analyysin kohteeksi valikoitui edellä kuvatuin perustein yhteensä 139:stä chat-keskustelusta koostuva aineisto. Tulososion (Luku 6) alussa esittelen tuloksia, jotka liit-tyvät rajaamattomaan aineistoon vuodelta 2018, minkä jälkeen siirryn yksityiskohtaisempaan rajatun aineiston analyysin tuloksiin.

5.3.2 Teoriasidonnainen sisällönanalyysi ja aineiston ryhmittely

Analyysia tehdessä totesin, että aineiston yhdeksää valmista teemaa voinut sellaisenaan arvioida suh-teessa palvelujärjestelmään ja jo olemassa oleviin vanhemmuutta tukeviin palveluihin ja tuen lähtei-siin. Tuen tarpeiden suhdetta saatavilla olevaan apuun analysoidakseni päädyin aineiston teoriasidon-naiseen ryhmittelyyn. Aineiston teoriasidonnaisella ryhmittelyllä voidaan päivystäjien kirjauksista sekä käyttäjien antamista palveluista muodostaa kokonaiskuva chatissa käytyjen keskusteluiden si-sällöistä ja teemoista, tuen tarpeista ja auttamisen tavoista sekä niiden yhteydestä sosiaalisen tukeen.

(Tuomi & Sarajärvi 2002, 112-113, 116; Laaksonen, Matikainen & Tikka 2013, 208-209.)

Koska tutkielman keskiössä on vanhemmuus ja sen tukeminen, koin luontevaksi hyödyntää Belskyn (1984) vanhemmuuteen vaikuttavien tekijöiden prosessimallia. Pian kuitenkin huomasin, ettei aino-astaan vanhemmuuteen vaikuttavat tekijät riitä aineistossa esiintyvien aiheiden teoriasidonnaiseen ryhmittelyyn. Prosessimalli ottaa huomioon pääasiassa yksilön omat ominaisuudet sekä lähimmät ih-missuhteet eikä ota huomioon kehitykseen vaikuttavia kulttuurisia tai yhteiskunnallisia tekijöitä.

Pää-dyin hyödyntämään Belskyn (1984) prosessimallin rinnalla Bronfenbrennerin (1979; 2018) bioeko-logista teoriaa, joka ottaa huomioon erilaiset yksilöä ympäröivät sosiaaliset systeemit osana yksilön kehitystä. Bioekologisessa teoriassa tutkimuksen keskiöön voidaan asettaa ainoastaan yksi henkilö, joka tutkielmani kontekstissa on vanhempi (Härkönen 2008, 37).

Kuten aiemmin luvussa 2 kuvasin, hyödynnän aineiston analyysissa Viljamaan (2003) ja Hirston (2001) mukaelmia sosiaalisten systeemien teorioista, painottaen Bronfenbrennerin (1979; 2018) bio-ekologista teoriaa ja sen mukaisia sosiaalisten systeemien tasoja. Näiden mukaelmien avulla tein ai-neistoani teoriasidonnaisesti ryhmittelemällä kaavion 6 mukaisen mallinnuksen vanhemman sosiaa-listen systeemien tasoista ja niihin kuuluvista osasysteemeistä (Kaavio 6). Sosiaasosiaa-listen suhteiden avulla aineistoa ryhmittelemässä sain tuloksia, jotka osoittavat vanhempien tuen tarpeita eri sosiaa-listen ympäristöjen tasoilla, jotka kuvaavat vanhemman eri sosiaalisia systeemejä ja niissä ilmeneviä vanhemmuuteen liittyviä tuen tarpeita.

Kaavio 6 Vanhemman sosiaalisen ympäristöjen eritasoiset osasysteemit.

Seuraavaksi kuvaan tarkemmin sitä, kuinka ryhmittelin kaavion 6 mukaiset eri osasysteemit kullekin sosiaalisten ympäristöjen tasolle (Kaavio 6). Endotasolle tulivat vanhempaa itseään koskevat keskus-telunaiheet. Endotason sisäisiksi osasysteemeiksi eri aiheiden mukaisesti rakentuivat oman vanhem-muuden sekä vanhemman kehityshistorian, terveyden ja hyvinvoinnin osasysteemit. Esimerkiksi ter-veyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita aineistossa esiintyi sekä lasten, puolison että vanhempien kohdalla, joten samoja aiheita (esimerkiksi pelot ja masentunut mieliala tai ahdistuneisuus) toistui sekä endotasolla että mikrotasolla.

Jos keskustelussa oli merkitty aiheen liittyvän sekä vanhempaan itseensä että lapseen, ryhmittelin sen kuuluvaksi mikrotasolle. Lapseen liittyvät aiheet ryhmittelin kahteen eri osioon, lapsen ja vanhem-man suhteeseen liittyvät aiheet sekä lapseen itseensä liittyvät aiheet. Mikrotason systeemejä ovat siis vanhemman ja hänen välittömässä ympäristössä olevien henkilöiden, toimintojen ja roolien välinen suhde (Bronfenbrenner 2018, 264). Mikrotason aiheiksi ryhmittelin kuuluvan vanhempi-lapsi suhteen lisäksi, perheen, puolison/toisen vanhemman, muun läheisverkoston, työn sekä palveluiden osasys-teemin, joihin kuuluivat sekä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon (MLL) että lastensuojeluun liitty-vät keskustelunaiheet. Mesotason osasysteemejä ovat mikrotason suhteiden väliset osasysteemit, joita ovat sisarusten väliset suhteet sekä lapsen ja toisen vanhemman välinen suhde.

Eksotason osasysteemit muodostuvat siis vähintään kahden muun systeemin välillä, joista ainakaan yhteen vanhempi ei itse kuulu (Bronfenbrenner 2018, 264-265). Eksotason osasysteemeiksi ryhmit-telin kuuluvan lapsen koulun ja päiväkodin sekä lapsen välisen suhteen, lapsen vapaa-ajan ja harras-tukset sekä lapsen muut sosiaaliset ympäristöt. Makrotaso ilmentää sosio-kulttuurista kontekstia, jossa vanhemmuutta toteutetaan (Bronfenbrenner 2018, 266). Makrotasolle ryhmittelin kuuluvan us-konnon, elämänkatsomuksen ja moraalin sekä rasismin, jotka eivät yksiselitteisesti sijoitu makrota-solle. Koin, että edellä mainitut aiheet asettuivat selkeinten makrotason systeemeiksi, jotka ilmentävät erilaisien ihmisryhmien, kuten uskonnollisten ryhmien vaikutusta yksilössä.

Kronotasolle luokitellut osasysteemit kuvaavat ajassa tapahtuvia joko yksilön sisäisiä tai ulkoisia muutoksia (Bronfenbrenner 2018, 236). Kronotasolle ryhmittelin kuuluvaksi perheessä tapahtuvat muutokset sekä lapsen kehitysvaiheen mukaiset muutokset. Yksi perheessä tapahtuvaa muutosta ku-vaava keskustelunaihe oli vanhempien ero, jonka sijoitin kronotasolle. Ymmärrän eron laajempana perheeseen vaikuttavana muutoksena, enkä ainoastaan mikrotasolla vanhemman ja puolison systee-miin vaikuttavana tapahtumana. Ero voi vaikuttaa useaan eri perheen systeesystee-miin ja kuvaa laajempaa

systeemitasoista muutosta myös pidemmällä aikavälillä eikä ainoastaan esimerkiksi erotilanteen ai-kana. Lisäksi kronotasolle asettuivat lapsen kehitykseen liittyvää muutosta kuvaavat vaiheet, jotka ovat vanhemman ympäristössä tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi lapsen käytöksen ja kasvan sekä sitä myötä vanhemmuuden rooleissa ja kasvatuksessa tapahtuvia muutoksia.

Keskusteluiden aiheet ovat siis ensin ryhmitelty kuuluviksi eri sosiaalisen ympäristöjen tasoille, joissa niistä on muodostettu erilaisia aihekokonaisuuksia, osasysteemejä. Osa aiheista esiintyi aino-astaan jollakin tasolla, joten pystyin muuttamaan aineiston teemat yksinkertaisesti uudelleenkoodaa-malla keskustelut. Osa aiheista kuitenkin saattoi vaikuttaa useamuudelleenkoodaa-malla tasolla tai aihe koskettaa eri osasysteemejä, jolloin tyypittely täytyi tehdä keskustelukohtaisesti tarkastaen ketä aihe koski sekä tarvittaessa tehdä päätelmiä päivystäjän kirjauksien perusteella. Esimerkiksi yhdessä kirjauksessa ai-noastaan päivystäjän avoimen kirjauksen perusteella oli pääteltävissä, keiden välistä kyseessä oleva väkivalta oli ja vasta tätä kautta keskustelun oikealle tasolle sijoittaminen oli mahdollista.

Teemoitellessa keskustelunaiheita eri osasysteemien alle, kävin läpi aineiston päivystäjien tekemät avoimet kirjaukset ja lisäsin niissä ilmeneviä keskustelunaiheita aineistoon, jos niitä ei oltu alkupe-räiseen aineistoon merkitty. Näitä lisäyksiä tein yhteensä yhdeksän, koskien kahdeksaa eri keskuste-lua, joissa lisätty aihe esiintyi päivystäjän kirjoittamassa kuvauksessa keskustelusta. Esimerkiksi on-nistumista kuvatessa päivystäjä kirjoitti lapsen uniongelmasta tai nukahtamisvaikeudesta, lisäsin ai-heeksi myös aiheen ”lapsen uni- ja nukahtamisvaikeudet”. Tämän aineistonanalyysivaiheen aikana huomasin, että aineistossa oli myös taloudellisiin asioihin liittyviä sisältöjä, joten lisäsin uuden aiheen

”taloudelliset aiheet”, teemaan koti ja perhe sekä mikrotasolle perheen osasysteemiin. Aineistossa ei myöskään esiintynyt itsetuhoisuuteen liittyvää aihetta, vaikka keskusteluissa lapsen itsetuhoisuus tuo-tiin esiin. Muutinkin aiheen ”viiltely” yleisemmin lapsen itsetuhoisuutta käsitteleväksi aiheeksi, jotta erilaisia itsetuhoisuuteen viittaavia aiheita voidaan analysoida yhtenäisenä aihekokonaisuutena.