Aineisto

Tutkimusaineistoni koostuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimen chat-palvelun kautta kerätyistä palvelunkäyttäjien antamista palautteista sekä päivystäjien keskusteluiden perus-teella tekemistä kirjauksista. Aineisto on kerätty synkronisesta palvelussa käydyistä keskusteluista, tämä tarkoittaa sitä, että keskustelu on käyty reaaliajassa (Laaksonen, Matikainen & Tikka 2013, 194). Synkronisia tapoja ovat esimerkiksi pikaviestit ja internetpuhelut, kun taas epäsynkronisiin ta-poihin luokitellaan esimerkiksi yhteisöpalveluiden yhteisökäyttö, blogit ja verkossa olevat keskuste-lufoorumit (Taipale 2015, 83). Aineiston rajaamisen tein synkronisen palvelun aineiston hyödyntä-miseen, joka Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhemmuutta tukevien palveluiden ja verkkoautta-misen kontekstissa tarkoitti rajausta chat-palvelusta saatavaan aineistoon. Toisin sanoen rajasin tut-kimusaineiston tietoon, joka on kerätty reaaliajassa tapahtuneesta vuorovaikutuksessa palvelunkäyt-täjän ja päivyspalvelunkäyt-täjän välillä.

Tutkielman aineistosta päivystäjien tekemät kirjaukset keskusteluista eivät ole suoria otteita keskus-teluista vaan ne ovat päivystäjien omaa tulkintaa käydyistä keskuskeskus-teluista. Tämän lisäksi päivystäjien kirjaukset tehdään valmiiseen pohjaan, johon erilaiset aihevaihtoehdot ovat jo valmiiksi määriteltyjä, mikä voi myös vaikuttaa lopulliseen tulkintaan. Aineisto on siis valmista palvelunkäyttäjien ja päi-vystäjien keskusteluiden perusteella raportoimaa tietoa käydystä keskustelusta ja niistä saaduista pa-lautteista. Tutkimalla verkkoauttamisen kontekstissa tapahtuvaa vanhemmuuden tukea, voidaan ar-vioida sen hyödyllisyyttä vanhemmuuden tukemiseksi ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ajalla, jolloin verkon kautta tapahtuva neuvonta ja asiointi yleistyvät koko ajan entisestään.

Aineisto on kerätty koko palvelun käytössäoloajalta vuoden 2016 alusta alkaen. Ensimmäinen kirjaus 15.2.2016 ja viimeinen aineiston toimitusta edeltänyt kirjaus 4.9.2018. Palvelunkäyttäjiltä palautteita on kerätty vuoden 2018 alusta alkaen, joten tutkimuksessa palvelunkäyttäjien palautteita kerätään ajalta 1.1.- 4.9.2018. Koko aineistoa (15.2.2016-4.9.2018) hyödynnettiin tutkielman taustakartoituk-sessa, joka mahdollisti laajemman kuvan palvelunkäyttäjistä ja palvelussa esiintyvistä keskustelunai-heista ja tuen tarpeista. Tarkemman sisällönanalyysin kohteeksi valitsin uusimman, vuotta 2018 kos-kevan aineiston. Aineiston analyysiluvussa (5.3.1) kuvaan tarkemmin sitä, miten ja millä perustein rajasin aineistoa.

Aineisto toimitettiin Excel-tiedostoina, jossa käytyjä ja kirjattuja chat-keskusteluita oli yhteensä 595.

Näistä keskusteluista 238 keskustelua oli vuodelta 2016, 184 keskustelua vuodelta 2017 ja 173 kes-kustelua kuluneelta vuodelta 2018. Aineisto koostuu palvelunkäyttäjän taustatiedoista, kuten iästä, sukupuolesta, suhteesta lapseen sekä perhemuodosta. Lisäksi aineistossa esiin tulevat käytyjen kes-kustelujen aiheet, joita voi yhdestä keskustelusta kirjata yhdestä kolmeen eri aihetta. Erilaisia aihe-alueita oli yhteensä yhdeksän ja niiden alle sijoittuvia aiheita on yhteensä 84. Tarkemmin teemoihin ja aiheisiin voi tutustua seuraavilla sivuilla olevasta taulukosta 1. Esitellyt aiheet ovat tutkimusaineis-ton mukaisia Mannerheimin Lastensuojeluliitutkimusaineis-ton nimeämiä keskustelunaiheita (Taulukko 1). Keskus-telun aihetta voitiin vielä tarkentaa esimerkiksi kirjaamalla tarkemmin syy perheen aikuisten välisiin ristiriitoihin tai palaamalla aiheeseen päivystäjän tekemässä avoimessa kirjauksessa.

Kirjauksissa ilmeni myös se, koskiko käsitelty aihe vanhempaa vai lasta, minkä ikäinen lapsi oli ky-seessä kunkin keskustelunaiheen osalta sekä sitä, kuinka kauan ongelma on jatkunut, liittyikö aihee-seen media sekä mikä keskustelun tarkoitus. Keskustelun tarkoituksen käsitin tuen tarpeeksi eli syyksi, minkä vuoksi palveluun on alun perin tultu. Näiden asioiden lisäksi kirjauksissa oli tieto kes-kustelussa ilmi tulleesta mahdollisesta aiemmin haetusta avusta, jatko-ohjauspaikoista, päivystäjän kokemus keskustelun kulusta sekä mahdollinen yhteydenottajalta saatu palaute keskustelussa ja sen jälkeen. Erilaisia keskustelua kuvaavia muuttujia aineistossa oli yhteensä 83.

Taulukko 1 Aineistossa esiintyneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton nimeämät keskustelunaiheet teemoittain (1/2).

KASVATUS JA VANHEMMUUS KOTI JA PERHE LAPSEN KALTOINKOHTELU

JA KIUSAAMINEN

• Arjen onnen jakaminen

• Arjessa suoriutuminen

• Lapseen kohdistuvat ”kielletyt”

tunteet

• Lapseen kohdistuvat odotukset

• Oman menneisyyden pohtiminen vanhemmuuden valossa

• Rajojen asettaminen

• Riittämättömyyden ja syyllisyy-den tunteet kasvattajana ja van-hempana

• Sekalainen kysymys lasten kas-vatuksesta

• Työn ja perheen yhteensovittami-nen

• Vanhemmuuteen liittyvien odo-tusten ja todellisuuden välinen ristiriita

• Äitiyteen ja isyyteen liittyvät pohdinnat

• Aikuisten väliset ristiriidat

• Asumisolosuhteet

• Huostaanotto tai sen uhka

• Keskusteluvaikeudet lapsen kanssa

• Kodin pelisäännöt

• Läheisen kuolema

• Muu perheen ihmissuhteisiin liit-tyvä asia

• Muu perheen kriisi tai muutos

• Muutto

• Sisarussuhteet

• Uuden perheenjäsenen syntymä

• Uusperheen dynamiikka

• Vanhemman työttömyys

• Vanhempien ero

• Väkivalta vanhempien välillä

• Fyysinen pahoinpitely

• Lasta/nuorta kiusataan tai syrji-tään

• Seksuaalinen ahdistelu ja hyväk-sikäyttö

LAPSEN KASVU JA KEHITYS LAPSEN KAVERIT JA

SEURUS-TELU

PÄIVÄKOTI, KOULU JA VA-PAA-AIKA

• Itsenäistyminen ja aikuistuminen

• Murrosiän haasteet/oireilu

• Pikkulapsen (0-6-v.) Kehitysvai-heeseen tai temperamenttiin liit-tyvät haasteet

• Pikkulapsen (0-6-v.) Syöminen;

nukkuminen ja muut perustoi-minnot

• Pituus ja paino

• Pojasta mieheksi

• Rajojen kokeilu

• Tytöstä naiseksi

• Uskonnot; elämänkatsomus ja moraali

• Ei kavereita

• Ei-toivottu kaveripiiri

• Kaverisuhteet

• Seurustelu ja tapailu

• Erityisopetus

• Harrastukset

• Harrastusten ulkopuolelle jäämi-nen

• Keskittymis- tai käyttäytymison-gelmat

• Koulukielteisyys

• Koulun alkaminen ja loppuminen

• Koulun vaihtaminen

• Lintsaus

• Läksyt ja opiskelu

• Oppimisvaikeudet tai -häiriöt

• Suhde opettajaan tai muihin ai-kuisiin

Taulukko 1 Aineistossa esiintyneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton nimeämät keskustelunaiheet teemoittain (2/2).

SEKSUAALISUUS TERVEYS JA HYVINVOINTI YHTEISKUNNALLISET JA

AJANKOHTAISET

• Porno

• Raskaus

• Seksuaalinen suuntautuminen

• Arkiset vaivat

• Elämäntavat

• Itkuisuus

• Itsemurha- tai kuolema-ajatukset

• Jatkuva ärtyneisyys ja pahantuu-lisuus

• Lapsen voimakkaat epävarmuu-den ja riittämättömyyepävarmuu-den tunteet

• Lapsi/nuori kiusaa muita

• Masentunut mieliala tai ahdistu-neisuus

• Pelot

• Pitkäaikaissairaus

• Psyykkinen sairaus

• Päihteidenkäyttö tai päihdeon-gelma

• Riippuvuudet

• Syömiseen liittyvä asia tai on-gelma

• Tapaturma tai vakava sairastumi-nen

• Uni- ja nukahtamisvaikeudet

• Uupumus ja stressi

• Vamma ja toiminnanvajaus

• Viiltely

• Voimakas jännittäminen ja ar-kuus

• Väkivaltaisuus

• Yksinäisyyden tunteet

• Ajankohtaiset ilmiöt ja tapahtu-mat

• Ammattiauttajat ja viranomaiset

• Erimielisyys lastensuojelun kanssa

• Juhlat

• Muu aihe

• Oikeudet ja vastuut

Aineisto käydyistä chat-keskusteluista koostui kolmesta osasta, jossa vuosien 2016 ja 2017 sekä luneen vuoden 2018 data olivat omilla Excel-lehdillään. Edellä kuvattujen erilaisten keskustelua ku-vaavien muuttujien vertailun jälkeen totesin, että eri vuosien aineistot olivat seitsemää saraketta lu-kuun ottamatta yhtäläiset. Lisäsin nämä vuoden 2018 aineiston seitsemän aiempien vuosien aineis-tosta puuttuvaa saraketta myös vuosien 2016 ja 2017 aineistoihin tyhjiksi sarakkeiksi ja yhdistin datan yhtenäiseksi tiedostoksi. Yhtenäistä tiedostoa varten koostin muuttujarivin, joka sisälsi kaikkien vuo-sien datoissa olleet muuttujasarakkeet. Yhtenäisestä aineistosta lopulta poistui kolme vuoden 2018 aineistossa tullutta saraketta, jotka saivat ainoastaan tyhjiä vastauksia, eivätkä tämän vuoksi olleet aineiston kannalta oleellisia. Neljästä säilyneestä muuttujasarakkeesta kolme liittyi palvelunkäyttä-jien antamiin palautteisiin ja yksi perhetyyppiä tarkentavaan muuttujaan. Perhetyyppiä tarkentavaa

muuttuja ei lopulta valikoitunut osaksi tarkempaa analyysia sen rajauduttua pois tutkimustehtävän suhteen merkityksettömänä. Tiedostojen yhdistämisellä vuosia 2016-2018 kuvaavaksi kokonaisai-neistoksi mahdollistin kattavan taustatietojen saamisen koko palvelun käytössäoloajalta ja samalla myös helpotin tulevaa aineiston käsittelyä, kun aineiston käsittely kohdistui yhteen tiedostoon. Tut-kimusaineiston laajuuden vuoksi aineistoa oli tarpeen käsitellä ja rajata tutkimusintressin mukaisesti.

Erilaisten valintojen ja rajausten tekeminen edellytti koko aineiston yleistiedon haltuunottoa ennen tarkemman aineiston rajausta, minkä vuoksi olen kuvannut näitä taustoittavia määrällisiä tuloksia jo tutkimuksen tässä osiossa

Kaavio 4 Palvelunkäyttäjän suhde lapseen.

Jatkoin käsittelyä SPSS:llä, jossa aineiston taustatietojen selvittämiseksi tein frekvenssijakaumat kes-kustelijoiden suhteesta lapseen (Kaavio 4) ja perhemuodoista (Kaavio 5). 595:sta käydystä keskuste-lua käyneistä yli puolet olivat äitejä. Toiseksi eniten keskustekeskuste-lua oli käyty henkilön kanssa, jonka suhdetta lapseen ei keskustelun perusteella voitu kirjata. Isiksi kirjattuja keskustelun käyjiä oli yh-teensä 32 kappaletta. Pääasiassa keskusteluita käytiin siis äitien kanssa sekä henkilöisen kanssa, joi-den suhdetta lapseen ei tiedetty.

326

159

41 32

13 11 6 5 2

0 50 100 150 200 250 300 350

Kaavio 5 Palvelunkäyttäjän ilmoittama perhemuoto.

Frekvenssianalyysi perhemuodoista osoitti, että perhemuodoista yleisintä oli, ettei perhemuoto tullut keskustelussa ilmi. Yleisin keskustelussa esiin tullut perhemuoto oli kahden vanhemman perhe, joka ilmoitettiin perhemuodoksi lähes kolmanneksessa (30,8 %) keskusteluista. Tämän jälkeen yleisintä olivat yksinhuoltajaksi tai yhteishuoltajaksi itsensä ilmoittaneet palvelunkäyttäjät. Aineistossa kolme keskustelua oli perhemuodoltaan muuksi luokiteltuja. (Kaavio 5.) Nämä muut perhemuodot koskivat jo kotoa muuttanutta aikuista lasta ja keskusteluita, jossa yhteydenottaja kysyi tietoa muuhun kuin omaan vanhemmuuteensa liittyen sekä yksi keskustelu, jossa muuta perhemuotoa ei oltu tarkennettu.

In document VANHEMMUUDEN VERKKOAVUSTEINEN TUKEMINEN: Vanhemmuuden tuki Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetin chat-palvelussa (sivua 36-41)