Hammaseroosio ja sen mahdollistama hampaiden erosiivinen kuluminen ovat useiden tut-kimusten perusteella hyvin yleisiä ja edelleen yleistyviä ongelmia, joita esiintyy yhä
nuo-remmilla henkilöillä. Hampaiden eroosiosta, tai muista syistä johtuvan kulumisen voidaan-kin perustellusti olettaa olevan tulevaisuudessa vielä nykyistä suurempi ongelma, kun hampaallisten osuus ikääntyvässä väestössä kasvaa.
Hampaiden erosiivinen kuluminen on kolmanneksi yleisin suun alueen vaiva karieksen ja parodontiitin jälkeen. Se on näin ollen yleisempää kuin esimerkiksi TMD-vaivat. Pian valmistuvana hammaslääkärinä on vaikea nähdä tilannetta, jossa suun perustutkimuksen osana ei tehtäisi suppeaa purentafysiologista tutkimusta, mutta samaan aikaan tiedän BE-WE-indeksin määrittämisen aika ajoin jäävän määrittämättä. Tilanne kuvastaa mielestäni vielä vallitsevaa yleistä ilmapiiriä siitä, kuinka oleellisena asiana erosiivista kulumista poti-laan kannalta pidetään. Erosiivinen kuluminen on yleensä hidas ja alkuvaiheessa vaikeasti diagnosoitavissa oleva prosessi, joka aiheuttaa ongelmia usein vasta pitkän ajan kuluttua.
Erosiivisen kulumisen aiheuttamat ongelmat voivat kuitenkin olla pitkälle edetessään haas-tavia ja kalliita hoitaa sekä aiheuttaa potilaalle paljon vaivaa. Erosiivisen kulumisen taus-talla on useimmiten potilaan elintavat ja ruokailutottumukset, eikä hammaslääkäri voi ai-noastaan vastaanotolla tehdyillä toimenpiteillä tehdä paljoakaan hampaiston suojelemisek-si. Hammaslääkäri on kuitenkin yleensä se henkilö, joka tilan voi ajoissa tunnistaa ja diagnosoida. Hän on myös vastuussa potilaan informoimisesta ja syytekijöiden selvittämi-sestä.
Tutkimustiedon kasvaessa ja ihmisten tietoisuuden lisääntyessä erosiivinen kuluminen huomioidaan entistä paremmin. Lisäksi tuotteet kuten hedelmämehut, joita markkinoidaan niihin lisätyn kalsiumin hampaistoa ja luustoa vahvistavilla vaikutuksilla luovat positiivista kuvaa kehityksen suunnasta, ottaen huomioon, että etenkin happamien juomien vaikutusta hammaseroosion etiologisena tekijänä pidetään suurena.
Hampaiden kulumista mittaavien indeksien toisistaan poikkeavat kriteerit ovat erityisesti indeksien käyttökelpoisuutta ja tutkimustulosten vertailua haittaavia tekijöitä ja ideaalin indeksin kehitys jatkuukin todennäköisesti edelleen. Myöskään tällä hetkellä laajimmin käytössä oleva ja European Federation of Conservative Dentistry:n suosittelema BEWE ei täytä tutkimusten perusteella kaikkia ideaalin indeksin ominaisuuksia. Se on kuitenkin va-kiinnuttanut paikkansa hampaiden erosiivisen kulumisen arvioinnissa. Sen tarkoituksena on toimia helppona kliinisen työn apuvälineenä, jonka avulla hampaiden erosiivinen
kulu-minen huomioitaisiin ja dokumentoitaisiin osana kliinistä tutkimusta ja siihen tarkoituk-seen sen on todettu sopivan hyvin.
Hampaiden eroosiovaurioiden diagnostiikan haasteellisuus, etenkin vaurioiden initiaalivai-heessa on toistuvasti aiheen tutkimuksissa esiin tuleva seikka. Alkavien eroosiovaurioiden havaitsemisen haasteellisuuden lisäksi käytössä olevat indeksit eivät myöskään riitä tark-kuudeltaan eroosiovaurioiden etenemisen seurantaan. Toistaiseksi kaikki hampaan pinnan kovuutta ja kovakudoskatoa mittaavat laitteet ovat lähinnä laboratorio-olosuhteisiin tarkoi-tettuja, eikä kliiniseen työhön soveltuvaa apuvälinettä ole ainakaan yleisessä käytössä hammaslääkäreiden vastaanotoilla. Eroosiovaurioiden arviointi on siis sitä arvioivan klii-nikon subjektiivisen harkinnan varassa, vaikka erilaiset indeksit ovatkin arvioinnin, ja BEWE:n tapauksessa myös hoidon suunnittelun tukena. Tekninen kehitys tuo tulevaisuu-dessa todennäköisesti vastaanottokäyttöön apuvälineitä, jotka tunnistavat eroosion myötä pehmenneen hampaan pinnan jo ennen silmin nähtävien vaurioiden syntymistä ja ongel-maan voidaan puuttua nykyistä aiemmin. Siihen asti kliinikoiden on kuitenkin pyrittävä havaitsemaan eroosion aiheuttamat muutokset silmämääräisellä tutkimuksella mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa ja pyrkiä yhteistyössä potilaan kanssa löytämään ja karsimaan etiologiset tekijät ja näin pysäyttämään vaurioiden eteneminen.
Työssäni haasteita aiheutti hampaiden kulumista arvioivia indeksejä käsittelevien tutki-musten vähyys. Erityisesti tutkimuksia, joissa eri indeksejä ja niiden käyttöä olisi vertailtu kliinisessä työssä oli vähän saatavilla. Hammaseroosiosta ja hampaiden erosiivisesta ku-lumisesta tutkimustietoa oli kuitenkin saatavilla runsaasti. Lisäksi yleisestä kiinnostuksesta aihetta kohtaan kertoo tämänkin tutkimuksen tekemisen aikana ympäri maailmaa julkaistut useat aihetta käsittelevät artikkelit. Sekaannusta aiheuttivat useissa lähteissä termien ham-maseroosio ja hampaiden erosiivinen kuluminen sekoittuminen. Useimmiten asia oli tulkit-tavissa siten, että hammaseroosiolla tarkoitettiin hampaiden erosiivista kulumista. Asia aiheutti haasteita etenkin lähdeteoksia siteeratessa. Kirjallisessa työssä pyrin yhtenäistä-mään termejä siten, ettei lukijalle syntyisi väärinkäsityksiä.
Hammaslääketieteen opetusklinikalle tehtyä ohjeistusta oli tarkoitus testata opiskelijoiden käytössä ja kerätä käyttäjäkokemuksia, joiden perusteella ohjeistusta olisi tarvittaessa voitu vielä kehittää. Kevään 2020 koronapandemian vuoksi yliopisto ja hammaslääketieteen opetusklinikka olivat kuitenkin suljettuina, eikä koekäyttöä voitu suorittaa. Mahdollisena
jatkotutkimuksen aiheena voisi olla selvittää ohjeistuksen toimivuus käytännön kliinisessä työssä ja sille asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tämän tutkimuksen osana tehdyn kli-nikkaohjeen tarpeen taustalla oli ajatus siitä, että erosiivisen kulumisen huomioiminen ja BEWE-indeksin käyttö osana kliinistä tutkimusta ei ollut vielä rutiinia useimmille opiske-lijoille. On myös perusteltua pohtia, miten asia huomioidaan sellaisten hammaslääkärei-den keskuudessa, jotka eivät ole koulutusta esimerkiksi BEWE-indeksin käyttöön saaneet.
7. LÄHTEET
Alaraudanjoki V, Saarela H, Pesonen R, ym. Is a Basic Erosive Wear Examination (BEWE) reliable for recording erosive tooth wear on 3D models? J Dent. 2017; 59: 26–32.
Aránguiz V, Lara J, Marró M, O’Toole S, Ramírez V, Bartlett D. Recommendations and guidelines for dentists using the basic erosive wear examination index (BEWE). Br Dent J 2020; 228(3): 153–157
Arora R, Mukherjee U, Arora V. Erosive Potential of Sugar Free and Sugar Containing Pediatric Medicines Given Regularly and Long Term to Children. The Indian Journal of Pediatrics 2012; 79: 759–763
Attin T, Wegehaupt F. Methods for assessment of dental erosion. Monogr Oral Sci 2014;
25: 123–142.
Barbour M, Lussi A. Erosion in Relation to Nutrition and the Environment. Monogr Oral Sci 2014; 25: 143–154.
Bardsley P, Taylor S, Milosevic A. Epidemiological studies of tooth wear and dental ero-sion in 14-year-old children in North WestEngland. Part 1: The relationship with water fluoridation and social deprivation. Br Dent J 2004; 197: 413–416.
Bartlett D, Dattani S, Mills I, ym. Monitoring erosive toothwear: BEWE, a simple tool to protect patients and the profession. Br Dent J 2019; 226: 930–932.
Bartlett D. Tooth wear. British Dental Journal 2018; 224: 283.
Baumann T, Bereiter R, Lussi A, Carvalho T. The effect of different salivary calcium con-centrations on the erosion protection conferred by the salivary pellicle. Sci Rep 2017; 7:
12999.
Buzalaf M, Hannas A, Kato M. Saliva and dental erosion. J Appl Oral Sci 2012; 20:
493502.
Buzalaf M, Magalhães A, Rios D. Prevention of erosive tooth wear: targeting nutritional and patient-related risks factors. British Dental Journal 2018; 224: 371–378.
Carvalho T, Lussi A, Jaeggi T, Gambon D. Erosive Tooth Wear in Children. Monogr Oral Sci 2014; 25: 262–278.
Carvalho T, Colon C, Gnass C, ym. Consensus Report of the European Federation of Con-servative Dentistry: Erosive tooth wear – diagnosis and management. Clinical Oral Inves-tigations 2015; 19: 1557–1561.
Delgado A, Olafsson V, Donovan T. pH and Erosive Potential of Commonly Used Oral Moisturizers. J Prosthodont 2016; 25: 39–43.
Dixon B, Sharif M, Ahmed F, Smith A, Seymour D, Brunton P. Evaluation of the basic erosive wear examination (BEWE) for use in general dental practice. Br Dent J 2012; 213:
E4.
Featherstone J, Lussi A. Understanding the Chemistry of Dental Erosion. Monogr Oral Sci 2006; 20: 66–76.
Ganss C, Lussi A, Schlueter N. The Histological Features and Physical Properties of Erod-ed Dental Hard Tissues. Monogr Oral Sci 2014; 25: 99–107.
Hannig M, Hannig C. The Pellicle and Erosion. Monogr Oral Sci 2014; 25: 206–214.
Hara A, Ando M, González-Cabezas C, Cury J, Serra M, Zero D. Protective Effect of the Dental Pellicle against Erosive Challenges in situ. J Dent Res 2006; 85: 612–616.
Hara A, Zero D. The Potential of Saliva in Protecting against Dental Erosion. Monogr Oral Sci 2014; 25: 197–205.
Hellwig E, Lussi A. Oral Hygiene Products, Medications and Drugs – Hidden Aetiologi-cal Factors for Dental Erosion. Monogr Oral Sci 2014; 25: 155–162.
Honkala S. Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen. (päivitetty 19.12.2019) www.terveyskirjasto.fi
Hove L, Mulic A, Tveit A, Stenhagen K, Skaare A, Espelid I. Registration of dental ero-sive wear on study models and intra-oral photographs. Eur Arch Paediatr Dent 2013; 14:
29–34.
Huysmans M, Chew H, Ellwood R. Clinical Studies of Dental Erosion and Erosive Wear.
Caries Res 2011; 45: 60–68.
Huysmans M, Young A ja Ganss C. The Role of Fluoride in Erosion Therapy. Monogr Oral Sci 2014; 25: 230–243.
Jaeggi T, Lussi A. Prevalence, Incidence and Distribution of Erosion. Monogr Oral Sci 2014; 25: 55–73.
Joshi M, Joshi N, Kathariya R, Angadi P, Raikar S. Techniques to Evaluate Dental Ero-sion: A Systematic Review of Literature. J Clin Diagn Res 2016; 10: ZE01-ZE07.
Kontaxopoulou, Alam. Risk assessment for tooth wear. Prim Dent J 2015; 4: 25–29.
López-Frías F, Castellanos-Cosano L, Martín-González J, Llamas-Carreras J, Segura-Egea J. Clinical measurement of tooth wear: Tooth wear indices. J Clin Exp Dent 2012; 4: 48–
53.
Lussi A. Erosive Tooth Wear – A Multifactorial Condition of Growing Concern and In-creasing Knowledge. Monogr Oral Sci 2006; 20: 1–8.
Lussi A, Jaeggi T. Erosion—diagnosis and risk factors. Clin Oral Invest 2008; 12 (1): 5–
13.
Lussi A, Megert B, Shellis R, Wang X. Analysis of the erosive effect of different dietary substances and medications. British Journal of Nutrition 2012; 107: 252–262.
Lussi A, von Salis-Marincek M, Ganss C, Hellwig E, Cheaib Z, Jaeggi T. Clinical Study Monitoring the pH on Tooth Surfaces in Patients with and without Erosion. Caries Res 2012; 46: 507–512.
Lussi A, Carvalho T. The Future of Fluorides and Other Protective Agents in Erosion Pre-vention. Caries Res 2015; 49(1): 18–29.
Machado A, Bezerra S, João-Souza S Using fluoride mouthrinses before or after tooth-brushing: effect on erosive tooth wear. Arch Oral Biol 2019; 108: 104520.
Margaritis V, Mamai-Homata E, Koletsi-Kounari H, Polychronopoulou A. Evaluation of three different scoring systems for dental erosion: A comparative study in adolescents J Dent 2011; 39: 88–93.
Margaritis V, Nunn J. Challenges in Assessing Erosive Tooth Wear. Monogr Oral Sci 2014; 25: 46–54.
Meurman J, Murtomaa H, Le Bell Y, Autti H. Hampaita valkaisevat yhdisteet. Therapia Odontologica – Hammaslääketieteen käsikirja. Hammaslääketiede ja suun terveys -tietokanta. (päivitetty 10.1.2019). www.terveysportti.fi
Meurman J. Kuivan suun aiheuttajat ja hoito. Sic! Lääketietoa Fimeasta 2/2013. (Luettu 2.2.2020). sic.fimea.fi/2_2013/kuivan_suun_aiheuttajat_ja_hoito
Nguyen C, Ghuman T, Ahmed SN, Donovan T. The erosive potential of additive artificial flavoring in bottled water. Gen Dent 2018; 66: 46–51.
Närhi T, Meurman J, Ainamo A, Nevalainen J, Schmidt-Kaunisaho K, Siukosaari P ym.
Association between salivary flow rate and the use of systemic medication among 76-, 81-, and 86-year old inhabitants in Helsinki, Finland. J Dent Res 1992; 71: 1875–1880.
Øilo G, Dahl B, Hatle G, Gad AL. An index for evaluating wear of teeth. Acta Odontol Scand 1987; 45: 361–365.
O'Toole S, Bernabé E, Moazzez R, Bartlett D. Timing of dietary acid intake and erosive tooth wear: A case-control study. J Dent 2017; 56: 99–104.
Olley R, Wilson R, Bartlett D, Moazzez R. Validation of the Basic Erosive Wear Examina-tion. Caries Res 2014; 48: 51–6.
Passos V, Melo M, Park J, Strassler H. Current Concepts and Best Evidence on Strategies to Prevent Dental Erosion. Compend Contin Educ Dent 2019; 40: 80–86.
Pedersen L, Sørensen C, Proctor G, Carpenter G, Ekström J. Salivary secretion in health and disease. J Oral Rehabil 2018; 45: 730–746.
Pretty I, Edgar W, Higham S. The erosive potential of commercially available mouthrinses on enamel as measured by Quantitative Light-induced Fluorescence (QLF). Journal of Dentistry 2003; 31: 313–319.
Public Health England. Delivering better oral health: an evidence-based toolkit for preven-tion. London: Public Health England. 2017 (Luettu 17.12.2019) https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_d ata/file/605266/Delivering_better_oral_health.pdf
Ranjitkar S, Kaidonis J, Smales R. Gastroesophageal reflux disease and tooth erosion. Int J Dent 2012; 2012: 479850.
Ruben J, Roeters J, Truin G, Loomans B, Huysmans M. Cup-Shaped Tooth Wear Defects:
More than Erosive Challenges? Caries Res 2019; 53: 467–474.
Salas M, Nascimento G, Huysmans M, Demarco F. Estimated Prevalence of Erosive Tooth Wear in Permanent Teeth of Children and Adolescents: An Epidemiological Systematic Review and Meta-Regression Analysis. J Dent 2015; 43(1): 42–50.
Schlueter N, Luka B. Erosive tooth wear - a review on global prevalence and on its preva-lence in risk groups. Br Dent J 2018; 224: 364–370.
Schlueter N, Amaechi B, Bartlett D, Buzalaf M, Carvalho T, Ganss C. Terminology of Erosive Tooth Wear: Consensus Report of a Workshop Organized by the ORCA and the Cariology Research Group of the IADR. Caries Res 2020; 54: 2–6.
Shellis R, Addy M. The Interactions between Attrition, Abrasion and Erosion in Tooth Wear. Monogr Oral Sci 2014; 25: 32–45.
Shellis R, Featherstone J, Lussi A. Understanding the Chemistry of Dental Erosion.
Monogr Oral Sci 2014; 25: 163–179.
Tahmassebi J, BaniHani A. Impact of soft drinks to health and economy: a critical review.
Eur Arch Paediatr Dent 2020; 21(1): 109–117.
Vered Y, Lussi A, Zini A, Gleitman J, Sgan-Cohen HD. Dental erosive wear assessment among adolescents and adults utilizing the basic erosive wear examination (BEWE) scor-ing system. Clin Oral Investig 2014; 18: 1985-1990.
Wiegand A, Schlueter N. The Role of Oral Hygiene: Does Toothbrushing Harm? Monogr Oral Sci 2014; 25: 215–219.
Wohlrab T, Flechtenmacher S, Krisam J, Saure D, Wolff D, Frese C. Diagnostic Value of the Basic Erosive Wear Examination for the Assessment of Dental Erosion on Patients, Dental Photographs, and Dental Casts. Oper Dent 2019; 44: 279–288.
Yabuki C, Rikuta A, Murayama R, ym. Effect of acid erosion on enamel bond strength of self-etch adhesives and sonic velocity measurement of enamel. Dent Mater J 2018; 37:
542–548.
Young A, Amaechi B, Dugmore C, Holbrook P, Nunn J, Schiffner U, Lussi A, Ganss C.
Current erosion indices--flawed or valid? Summary. Clin Oral Investig 2008; 12(1): 59-63.
Zimmerli B, De Munck J, Lussi A, Lambrechts P, Van Meerbeek B. Long-term bonding to eroded dentin requires superficial bur preparation. Clin Oral Investig 2012; 16: 1451-61
Liite 1. BEWE-indeksin klinikkaohje
Erosiivisen kulumisen luokittelu ja hoitosuositukset
Eroosiivisen kulumisen havaitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on hoidon kannalta ensisijaisen tärkeää. Dokumen-toimalla ja kontrolloimalla vauriot tarkasti, tilannetta voidaan seurata jatkossa. Hampaiden erosiivinen kuluminen voi johtua use-asta eri syystä ja sen hoidossa tärkeintä on selvittää ja puuttua etiologisiin tekijöihin, jotta vaurioiden eteneminen voidaan pysäyt-tää.
1. Eroosiovaurioiden luokittelu ja dokumentointi
BEWE-indeksi
Tulee määrittää aina suun perustutkimuksen yhteydessä.
Tuloksen avulla määritetään potilaan eroosioriski ja suositellut toimenpiteet sekä kontrolloinnin tarve.
Ovatko vauriot pysähtyneitä vai eteneviä?
Etenevissä leesioissa ei värjäymiä, koska pinnasta kuluu jatkuvasti hammaskudosta. Etenevästä tilanteesta kertoo usein myös silkkimäisen himmeä hampaiden pinta.
Vaurioiden dokumentointi seurannan mahdollistamiseksi
Apuna voidaan käyttää kliinisiä valokuvia, digitaalista jäljentämistä tai kipsimalleja
Basic Erosive Wear Examination (BEWE)
Hampaisto jaetaan sekstantteihin:
1. dd. 17-14 2. dd. 13-23 3. dd. 23-27 4. dd. 37-34 5. dd. 33-43 6. dd. 44-47
Jokaisesta sekstantista arvioidaan vain vaurioituneimman hampaan vaurioitunein pinta (Bukkaali/labiaali, okklusaali, Linguaa-li/palatinaali) ja sille annetaan numeerinen arvo. Mikäli yli 50% pinnasta on restauroitu, ei pintaa voida arvioida. Mikäli sekstan-tissa on yksikin hammas jäljellä, tulee se arvioida normaalisti. Jos arvioitava hammas on kiertynyt, arvioidaan se siten, että pos-kea vasten oleva pinta on bukkaalinen jne. Viisaudenhampaita ei arvioida.
Arvo Vaurioituneimman pinnan näkymä 0 Ei erosiivista kulumaa
1 Hampaan pinnan tekstuuri alkanut häviämään (Kiilteen pinta on sileä ja mattamaisen himmeä)
2 Selkeää kovakudoskatoa, <50 %:ssa hampaan yhden pinnan pinta-alasta (dentiini voi olla paljastuneena)
3 Kovakudoskatoa ≥50 %:ssa hampaan yhden pinnan pinta-alasta (dentiini voi olla paljastuneena)
Lopuksi jokaisesta sekstantista saatu arvo summataan ja saadaan lopullinen tulos, jonka perusteella arvioidaan hoi-don/kontrolloinnin tarve. Indeksin tulosta tulee arvioida kriittisesti. Esimerkiksi nuorella potilaalla alkaviinkin vaurioihin tulee suhtautua vakavasti, kun taas vanhemmalla potilaalla vaurioiden syynä voi olla normaali hampaiston kuluminen. Indeksin suurin mahdollinen tulos on 18.
Eroosioriski Sekstanttien arvo-jen summa
Suositellut toimenpiteet
Ei riskiä 0-2 Seuranta normaalisti suun perustutkimuksen yhteydessä
Matala 3-8 Potilaan informointi. Omahoidon ja ruokailutottumusten arviointi sekä ohjaus. Seuranta suun perustutkimuksen yhteydessä.
Keskitaso 9-13 Potilaan informointi. Omahoidon ja ruokailutottumusten arviointi sekä ohjaus. Syiden etsiminen. Suunnitelma vaurioiden etenemisen estämiseksi. Vaurioiden dokumentointi esim. 3D skannerilla tai kipsimalleilla seurannan helpottamiseksi. Seuranta 6-12kk välein Korkea 14 - Potilaan informointi. Omahoidon ja ruokailutottumusten arviointi sekä ohjaus. Syiden
etsiminen. Suunnitelma vaurioiden etenemisen estämiseksi. Vaurioiden dokumentointi
esim. 3D skannerilla tai kipsimalleilla seurannan helpottamiseksi. Tarvittaessa
vaurioi-den korjaava hoito. Seuranta 6-12kk välein
2. Etiologian selvittäminen sekä potilaskohtainen suunnitelma ja potilaan informointi vaurioiden etenemisen ehkäisemi-seksi
Esitiedot Yleisterveys, terveyshistoria (esim. kasvojen alueen sädehoito hyposalivaatio) ja hammashoitohistoria selvitettävä tarkasti
Ruoka- ja juoma-tottumukset
Potilas kirjaa esim. 4 päivän ajan (sisältäen arkipäiviä ja viikonloppua) tarkasti ylös kaiken mitä ja mil-loin syö ja juo. Ruokapäiväkirja olisi hyvä lähettää hammaslääkärille jo ennen seuraavaa käyntikertaa, jotta ruokailutottumusten eroosiopotentiaali voidaan selvittää ennen seuraavaa käyntiä. [1] Tavoitteena altistus happamille tuotteille alle 4 krt/vrk.
Sairaudet Erityisesti yläinkisiivien (vaurioiden edetessä myös premolaarit ja molaarit) palatinaalisen kiilteen eroosiovauriot voivat indikoida mahahapon noususta suuhun. Voi olla syytä epäillä sairauksia kuten ref-luksitauti (potilaalla ei välttämättä muita oireita eroosion lisäksi) tai syömishäiriöt.
Tarvittaessa potilas ohjattava yleislääkärille. [3]
Syljeneritys Syljeneritys voidaan mitata. Syljen koostumuksella ja erityksellä on suuri merkitys eroosiota hillitsevänä tekijänä.
Tarvittaessa syljen tuotannon stimulointi siihen tarkoitetuilla tuotteilla.
Lääkitykset Monet lääkkeet kuten antidepressantit, verenpainelääkkeet, antipsykootit ja antihistamiinit voivat aiheut-taa syljen erityksen vähenemistä syljen eroosiolta suojaava vaikutus estyy. Myös esim. happamat vi-tamiinivalmisteet kuten poretabletit voivat aiheuttaa eroosiota. [5]
Omahoito Harjaustekniikka ja omahoitotuotteet. (Kova harjaspää ja erityisesti hiovat hammastahnat huonoja) Tina-fluoridia (tuoteselosteissa: stannous fluoride) sisältävät omahoitotuotteet voivat olla parempia eroosiopo-tilaille. [6]
Muut Harrastuksista tai ammatista johtuva toistuva hampaiden happoaltistus (esim. uimarit, viininmaistelijat)
3. Eroosiosta aiheutuvien oireiden hoito ja korjaava hoito.
Ensisijainen hoito eroosiopotilaalla on etiologisten tekijöiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, jotta vaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä. Jos vauriot ovat kuitenkin edenneet jo pitkälle, tai etiologisia syitä ei voida poistaa, pyritään korjaavalla hoi-dolla suojaamaan omaa hammaskudosta, vähentämään oireita kuten vihlontaa ja kipua, sekä palauttamaan normaali estetiikka ja toiminta. Eroosiovaurioiden korjaavassa hoidossa tulee soveltaa samoja, potilaan hammaskudosta säästäviä periaatteita, kuin muissakin korjaavissa hoitomuodoissa. Korjaavaa hoito aloitetaan vain, mikäli sille on tarvetta.
Vihlonta 1. Vihloville hampaille tarkoitetut hammastahnat ja muut omahoitotuotteet 2. Vihlovien alueiden käsittely desensitoivilla tuotteilla
Paljastunut dentiini Paljastuneen dentiinipinnan suojaus pinnoitteilla tai sidosaineella. Pinnoitteen voi laittaa il-man pinnan mekaanista karhentamista. Myöskään pinnoitetta uusittaessa karhentamista ei tarvita.
(Pinnoite ehkäisee paljastuneesta dentiinipinnasta johtuvia oireita, sekä ehkäisee eroosiovaurioiden etenemistä. Pinnoite suojaa dentiinipintaa vaurioiden etenemiseltä tutkimusten mukaan jopa 9 kuu-kautta.)[2]
Okklusaalipinnan ko-lot ja koholla olevat täytteet
Korjaus yhdistelmämuovilla hammaskudosta säästävästi
(Eroosion aiheuttamissa kuopissa ja täytteiden saumoihin syntyneissä urissa pH säilyy pidempään matalana Eroosiovauriot voivat edetä nopeammin.)[2]
Laajat defektit ja pu-rentafunktion heikke-neminen
Tarvittaessa vaurioita voidaan korjata suoralla tai epäsuoralla tekniikalla tilanteesta riippuen.
Mikäli hampaisto on laajasti kulunut, voidaan tarvita laajaa purennan kuntoutusta.
KLIINISIÄ ESIMERKKEJÄ BEWE:N MÄÄRITTÄMISEN TUEKSI
KUVA. a) BEWE arvo 1, d.11 labiaalipinnalla pieni vaurio. b) BEWE arvo 2, premolaarissa selkeää kovakudoskatoa alle puolessa okklusaalipinnan pinta-alasta. c) BEWE arvo 3, yli puolet hampaiden palatinaalipintojen pinta-alasta vaurioitunut. d) BEWE arvo 3, okklusaalipinnalla kovakudoskatoa yli puolessa pinta-alasta e) BEWE arvo 3, eroosiosta johtuen koko palatinaalinen kiille menetetty. f) BEWE arvo 3, inkisaalikärjet selvästi kuluneet.
(Aránguiz ym. British Dental Journal 2020)
a) b)
c) d)
e) f)
LÄHTEET
1. Lussi A, Hellwig E. Risk Assessment and Causal Preventive Measures. Monogr Oral Sci 2014; 25: 220–229.
2. Peutzfeldt A, Jaeggi T, Lussi A. Restorative Therapy of Erosive Lesions. Monogr Oral Sci 2014; 25: 253–261.
3. Moazzez R, Bartlett D. Intrinsic Causes of Erosion. Monogr Oral Sci. 2014; 25: 180–196.
4. Public Health England. Delivering better oral health: an evidence-based toolkit for prevention. Public Health England. 2017 (Luettu 17.12.2019).
5. Hellwig E, Lussi A. Oral Hygiene Products and Acidic Medicines. Monogr Oral Sci. 2006; 20: 112–118.
6. Lussi A,·Carvalho T. The Future of Fluorides and Other Protective Agents in Erosion Prevention. Caries Res 2015; 49(1): 18–29.
7. Aránguiz V, Lara J, Marró M, O’Toole S, Ramírez V, Bartlett D. Recommendations and guidelines for dentists using the basic erosive wear ex-amination index (BEWE). Br Dent J 2020; 228(3): 153-157.