Toiminnan kuvaus
Perusturvan toimialan hal-lintoon on kohdennettu pal-velualueiden yhteisiä kus-tannuksia, jotka ovat palve-luille yhteisiä (mm. konser-nihallinnon tukipalveluiden
kustannuksia, eläkeperus-teisia maksuja, sekä vakuu-tusmaksuja). Kokonaisuu-teen sisältyy perusturvalau-takunnan sekä toimialan
hallinnon henkilöstön kus-tannukset.
TP TA+M TA
1 000 euroa 2016 2017 2018 euroa %
Perusturva yhteiset 628,1 67,5 67,5 0,0 0,0 %
Sosiaalipalvelut 19 252,9 10 690,2 10 540,2 -150,0 -1,4 %
Vanhuspalvelut 21 885,6 22 185,3 22 157,3 -28,0 -0,1 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 1 987,1 1 575,9 1 632,9 57,0 3,6 %
Avoterveydenhuolto 16 537,6 12 441,0 12 246,4 -194,6 -1,6 %
Erikoissairaanhoito 354,8 0,0 0,0 0,0 0,0 %
Terveyskeskussairaalat 6 100,2 4 307,1 4 292,1 -15,0 -0,3 %
Toimintatulot yhteensä 66 746,3 51 267,0 50 936,4 -330,6 -0,6 %
Perusturva yhteiset 3 166,6 4 010,9 3 995,7 -15,2 -0,4 %
Sosiaalipalvelut 98 464,3 83 227,5 85 447,8 2 220,3 2,7 %
Vanhuspalvelut 89 302,4 86 383,4 87 371,8 988,4 1,1 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 14 169,0 13 813,9 15 197,1 1 383,2 10,0 %
Avoterveydenhuolto 65 273,9 56 477,1 59 219,8 2 742,7 4,9 %
Erikoissairaanhoito 152 278,8 156 900,8 156 167,8 -733,0 -0,5 %
Terveyskeskussairaalat 26 766,3 24 840,8 25 591,7 750,9 3,0 %
Toimintamenot yhteensä 449 421,3 425 654,4 432 991,7 7 337,3 1,7 %
Perusturva yhteiset -2 538,5 -3 943,4 -3 928,2 15,2 -0,4 %
Sosiaalipalvelut -79 211,4 -72 537,3 -74 907,6 -2 370,3 3,3 %
Vanhuspalvelut -67 416,8 -64 198,1 -65 214,5 -1 016,4 1,6 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut -12 181,9 -12 238,0 -13 564,2 -1 326,2 10,8 %
Avoterveydenhuolto -48 736,3 -44 036,1 -46 973,4 -2 937,3 6,7 %
Erikoissairaanhoito -151 924,0 -156 900,8 -156 167,8 733,0 -0,5 %
Terveyskeskussairaalat -20 666,2 -20 533,7 -21 299,6 -765,9 3,7 %
Toimintakate yhteensä -382 675,0 -374 387,4 -382 055,3 -7 667,9 2,0 % Muutos 2017 - 2018
Sosiaalipalvelut
Toiminnan kuvaus
Sosiaalipalveluilla ediste-tään asukkaiden arjessa selviytymistä, omatoimi-suutta ja toimintakykyä.
Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Palvelut tuotetaan omina ja ostopal-veluina. Palveluyksikköjä ovat aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, las-tensuojelun palvelut sekä
vammaispalvelut. Henki-löstö työskentelee asiakas-lähtöisesti, moniammatilli-sesti ja verkostoituneesti.
Omassa toiminnassa tapah-tuvan kehittämistoiminnan lisäksi palveluja kehitetään hankkeissa eri rahoitusläh-teitä hyödyntäen. Uusia toi-mintamalleja ideoidaan ja pilotoidaan aktiivisesti.
Palveluiden yhteisiä paino-pistealueita ovat osallisuu-den edistäminen, kotona asumisen tukeminen, sosi-aalinen kuntoutus ja digi-taalisuuden edistäminen palveluissa.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Aikuissosiaalityön henki-löstö uudistaa sosiaalisen osallisuuden ja kuntoutumi-sen menetelmiä. Kehittäjä-asiakkaat ja kokemusasian-tuntijat osallistuvat palve-luiden arviointiin ja kehittä-miseen. Sosiaaliohjaus on mukana valinnanvapausko-keilussa. Nuorten Ohjaa-moon osallistutaan sosiaa-liohjauskokeiluna. Sosiaali-sen kuntoutukSosiaali-sen menetel-min toimiva romanipalvelu vakinaistetaan. Terveys-asemien kanssa kehitetään sosiaaliohjauksen ja lääkä-reiden yhteisasiakaspalve-lua Skype-yhteydellä.
Asunnottomuutta ennal-taehkäistään toteuttamalla Jyväskylän kaupungin ja valtion sopimaa toimenpideohjelmaa. Asunto ensin -periaate viedään osaksi pal-veluprosesseja. Lisäksi pilo-toidaan kotona tehtävää päihteiden katkaisuhoitoa KotiKonstia. Jyväskylän asunnottomuuden ennalta-ehkäisyn strategian keskei-siä asiakasryhmiä ovat
va-pautuvat vangit, oleskelulu-van saaneet pakolaiset, päihde- ja mielenterveys-kuntoutujat. Asiakastyön toimintamuotona on liikku-vatyö.
Lastensuojelun palve-luissa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja ko-kemusasiantuntijat ovat mukana palveluiden kehit-tämisessä. Sähköisillä pal-veluilla (mm. chat ja face-book) pyritään tavoitta-maan entistä suurempi osa asiakkaista. Roidu-asiakas-palautejärjestelmä mahdol-listaa asiakkaille nopean palveluarvioinnin heti pal-velutapahtuman jälkeen.
Lastensuojelun avohuol-lon sosiaalityö osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen systeemisen sosi-aalityön pilottihankkeeseen, joka kuuluu Lapsi- ja perhe-palveluiden muutosohjel-maan (LAPE). Asiakasläh-töisessä toimintamallissa hyödynnetään perhetera-peuttisia, dialogisia sekä
narratiivisen ja ratkaisukes-keisen terapian menetel-miä.
Päiväkuntoutus Paatin päättyessä kehittämispilo- tista saatuja hyviä toiminta-malleja hyödynnetään jat-kossa Mattilan perhetukiko-din tuetun asumisen per-heyksikössä. Palvelu täy-dentää osaltaan perheille tarjottavaa avokuntoutusta.
Talousarvio mahdollistaa perheille ostettavat laitos-kuntoutuspalvelut.
Hovilan nuorisokodin psy-kologityön kehittämishanke jatkuu 31.7.2018 saakka.
Hankkeessa kehitetään mo-niammatillista arviointimal-lia. Sijaishuollon kokemus-asiantuntijanuorten kehittä-järyhmän tavoitteena on luoda laitospalveluihin pa-lautejärjestelmä, jossa ver-taisarviointia hyödyntäen toteutuu asiakasnuorten osallisuus.
Kodin ulkopuolelle sijoi-tettujen lasten ja nuorten määrä on kääntynyt kas-vuun viime vuosina (2016:487). Sijaishuollon
palvelutarpeita pyritään eh-käisemään ja vähentämään lastensuojelun avohuollon tukitoimilla, sekä siirtämällä jälkihuollossa olevia nuoria sijaishuoltopaikoista kevy-emmän tuen piiriin niissä ti-lanteissa joissa se on mah-dollista.
Vammaispalveluissa työs-kentelyn painopistealueet ovat asiakkaan osallisuus, kommunikaatiovalmiuksien vahvistaminen, viestinnän kehittäminen ja tehostami-nen sekä päivä- ja työtoi-minnan rakenteiden tarkas-telu ja toiminnan kehittämi-nen.
Asiakkaan osallisuutta edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin laajentami-sella uusille asiakkaille vammaisten päiväaikai-sessa toiminnassa sekä li-säämällä kehitysvammais-ten työllistymistä tuettuun työhön, siirtymistä avo-työstä palkkatyöhön. Asia-kasraatitoimintaa laajenne-taan myös muiden
vamma-ryhmien kuin kehitysvam-maisten edustajilla. Vam-maispalvelun sosiaalityö, Korpilahden asumisyksiköt ja toimintakeskus osallistu-vat maakunnalliseen ESRrahoitteiseen Pro Sos -hankkeeseen, jossa lähtö-kohtana on asiakkaan osal-lisuus.
Henkilöstön kommuni-kaatiovalmiuksia vahviste-taan ja kommunikaatiopas-sit otetaan käyttöön yksi-köissä vaiheittain. Viestin-nän kehittämisessä ja te-hostamisessa toteutetaan Marginaalista osallisuuteen -tutkimushanke yhdessä Jy-väskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen kanssa.
Päivä- ja työtoiminnan ra-kenteiden tarkastelu ja tar-peen mukainen muutos aloitetaan vuoden 2018 ai-kana. Näin valmistaudutaan tulevaan valinnanvapaus-lainsäädäntöön sekä sote- ja maakuntauudistukseen.
Vammaispalvelut
osallistu-vat KSLAPE-hankkeen eri-tyis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämisko-konaisuuteen.
Vammaispalveluihin rek-rytoidaan psykologi itse-määräämistä koskevan lain mukaisesti. Psykologipal-velu tukee ja vahvistaa asu-mis- ja päivätoimintayksi-köiden asukkaiden hyvin-vointia ja henkilöstön osaa-mista.
Talousarviossa on varau-duttu kehitysvammaisten lasten asumispalveluiden li-säämiseen. Talousarvio mahdollistaa palvelutarpei-siin perustuvan ostopalve-luiden käytön maltillisen kasvun lastensuojelun si-jaishuollossa sekä vam-maispalveluiden asumispal-veluissa ja avustajatoimin-nassa. Kasvaviin palvelu-tarpeisiin ja kustannusten kasvuun vastataan myös omaa toimintaa kehittä-mällä. Sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla pyri-tään ehkäisemään lasten-suojelun asiakkuuksia.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA TA
2016 2017 2018 euroa %
Tunnusluvut
Yksin kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 487 <427 <487 60 14,1 %
Aikuissosiaalityön vertaisryhmät - 11 11 0 0,0 %
VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat 1 768 1 900 1 900 0 0,0 %
Henkilökohtaisen budjetoinnin asiakkaat - 5 10 5 100,0 %
Lotilan nuorisokodin avotyön asiakasnuoret 125 120 120 0 0,0 %
Mittarit
Sijaisperheisiin sijoitettujen osuus huostaanotetuista lapsista - >60 % >60% 0 0,0 %
Aikuissosiaalityön ryhmiin osallistuneiden määrä - 110 120 10 9,1 %
Lastensuojelun ostopalveluiden osuus menoista 54 % 52 % 52 % 0 % 0,0 %
Nuorisokotien käyttöaste 98 % 96 % 96 % 0 0,0 %
Lotilan nuorisokodin avotyön jälkeen kodin ulkopuolelle sijoitettavat
nuoret <10% palvelua saaneista 14 % <10% <10% 0 0,0 %
VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat €/asiakas 1 422 1 208 1 208 0 0,0 %
Henkilökohtaisen budjetoinnin piirissä on 100 % enemmän asiakkaita
kuin edellisenä vuonna - 5 10 5 100,0 %
Kehitysvammaisten omien asumisyksiköiden käyttöaste 97 % 98 % 98 % 0 0,0 %
Muutos 2017 - 2018
Vanhuspalvelut
Toiminnan kuvaus
Vanhuspalvelujen palvelu-alue tukee iäkkäiden asuk-kaiden kykyä elää arvok-kaasti ja omatoimisesti ko-tona pidempään oikea-ai-kaisilla ja riittävillä palve-luilla sekä järjestää tarpeen
mukaisesti ympärivuoro-kautista asumista ja hoitoa.
Palvelut tuotetaan omina ja ostopalveluina.
Vanhuspalvelujen palve-lualue jakaantuu kahteen
palveluyksikköön: palve-luohjaus ja kotona asumi-sen tukeminen sekä ympä-rivuorokautinen asuminen ja hoito.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Vuoden 2016 lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 90,7 % ikäluokasta (10 228). Ennusteen mu-kaan vuonna 2020 iäkkäitä yli 75-vuotiaita on 11 307 asukasta, 14 840 asukasta vuonna 2025 ja 17 325 asu-kasta vuonna 2030. Myös yli 80-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrät lisääntyvät voimak-kaasti.
Talousarviovuonna kotona asumista ja kuntouttavaa
hoitoa sekä toimintakyvyn edistämistä tuetaan strate-gian mukaisesti. Vuoden lo-pussa 2016 säännöllisen kotihoidon palveluita sai 8 prosenttia 75 vuotta täyttä-neistä.
Henkilöstön sairauspois-saoloihin vaikuttamalla, va-rahenkilöstön käytön tehos-tamisella ja työhyvinvointia kehittämällä tavoitellaan si-jaiskustannusten alene-mista. Hoitotyön osaamisen kehittäminen on keskeinen
tavoite, jotta vastataan en-tistä monisairaampien asi-akkaiden tarpeisiin. Vara-henkilö- ja palveluohjausre-sursseja vahvistetaan. Hen-kilöstöresurssin lisäyksellä varaudutaan ikääntyneen väestön palvelutarpeiden kasvuun sekä asiakaspro-sessien sujuvoittamiseen.
Samalla vähennetään työn kuormittavuutta henkilös-tön osalta.
Palvelusetelin ja puiteso-pimuksen mukaisia hintoja
korotetaan indeksikorotuk-sella.
Tulokertymä vanhuspalve-luissa alenee vuosittain mm. 0-maksuluokan asiak-kaiden lisääntyessä.
Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen Omaishoidon kehittäminen on keskeistä. Omaishoidon-tukeen oikeutettuja hoitajia on yli 800. Omaishoidon ja perhehoidon tukimäärää sekä -keinoja lisätään ja monipuolistetaan.
Hallituksen kärkihanke Kukoistava kotihoito tuo uu-sia toimintamalleja palve-luohjauksen ja kotihoidon työn tehostamiseksi. Koti-hoidon toiminnanohjausjär-jestelmä kehittää edelleen toimintamallien tehosta-mista.
Vanhusten päiväkeskus-toimintaa kehitetään. Uu-tena päiväkeskuksena on tarkoitus aloittaa Kankaan alueella ns. Klubi, jossa ote-taan entistä vahvemmin huomioon iäkkäiden osalli-suus ja yhteistyö järjestö-jen kanssa. Osana hyvin-vointisuunnitelman toteut-tamista aloitetaan
päivä-keskusten kehittäminen hy-vinvointi – ja kulttuurikes-kuksiksi. Päiväkeskusten kehittämisen yhteydessä arvioidaan päiväkeskusten määrä ja sijoittuminen asuinalueilla.
Kotihoidossa kehitetään omaa toimintaa tehosta-malla työajan käyttöä.
Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito
Vanhuspalveluiden palvelu-rakenteen mukaisesti lai-tospaikkojen määrää ja te-hostetun palveluasumisen kasvua hillitään. Koska asi-akkaat asuvat ja heille tar-jotaan palveluita yhä enem-män ja pidempään kotihoi-dossa, ympärivuorokauti-siin palveluihin tullessaan heidän toimintakykynsä ja terveydentilansa on entistä alhaisempi. Hoitoketjun ke-hittämiseksi muutetaan osa eljon pitkäaikaishoidon pai-koista lyhytaikaispaikoiksi.
Tämä mahdollistaa tarvitta-essa asiakkaan nopean siir-ron terveyskeskussairaa-lasta, lisää tarvittavia paik-koja omaishoidon vapaiden antamiseksi, kehittää saat-tohoitoa ja tukee kotihoidon
kriisitilanteita. Pitkäaikais-hoidon ja tehostetun palve-luasumisen jonotusaika on lain mukaisesti enintään 3 kuukautta.
Uudet tehostetun palvelu-asumisen yksiköt valmistu-vat vuoden aikana. Väkkä-rän palvelukeskus muuttaa Sampoharjuun ja paikka-määrä lisääntyy 7 paikalla.
Kyllikinkadun palvelutalon asukkaat muuttavat Piippu-rannan tehostetun palvelu-asumisen yksikköön, paik-kamäärä pysyy samana.
Yksiköissä tavoitellaan uu-sia toimintamalleja hyödyn-täen digitaalisuutta.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA TA
2016 2017 2018 %
Tunnusluvut
Omaishoidon tuen saajat 31.12. 742 740 775 35 4,7 %
Omaishoidon tuen yli 75-v hoidettavat vuoden aikana (% ikäluokasta) 3,0 % 3,0 % 3,1 % 0,1 % 3,3 %
Perhehoito, hoitovuorokaudet 2 092 2 400 2 500 100 4,2 %
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneistä (%) 90,7 % 91,00 % 91,00 % 0 0,0 %
Säännöllisen kotihoidon asiakastunnit
oma toiminta 212 352 254 400 233 490 -20 910 -8,2 %
ostopalvelut 104 252 96 000 116 910 20 910 21,8 %
palvelusetelit 23 917 30 000 24 000 -6 000 -20,0 %
Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä (31.12.)
oma toiminta 990 1 300 1 177 -123 -9,5 %
ostopalvelut 441 430 563 133 30,9 %
palvelusetelit 46 50 55 5 10,0 %
Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana
(ikäluokasta) 15,9 % 16,0 % 16,0 % 0 0,0 %
Säännöllisen kotihoidon yli 75-vuotiaat asiakkaat ikäluokasta 30.11.
(THL) 8,1 % 11,0 % 11,0 % 0 0,0 %
Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito, hoitopäivät
(1) Tehostettu palveluasumien (24/7) 362 560 406 230 405 100 -1 130 -0,3 %
oma toiminta 192 748 204 604 212 000 7 396 3,6 %
ostopalvelut 140 659 171 696 163 900 -7 796 -4,5 %
palvelusetelit 29 153 29 930 29 200 -730 -2,4 %
(2) Pitkäaikaishoito 57 290 41 610 35 610 -6 000 -14,4 %
Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito, yli 75-vuotiaat
Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito yhteensä (31.12.) 9,2 % 10,9 % 10,9 % 0,0 % 0,0 %
tehostettu palveluasuminen (24/7) 8,2 % 9,9 % 10,0 % 0,1 % 1,0 %
pitkäaikaishoito 1,0 % 1,0 % 0,9 % -0,1 % -10,0 %
Mittarit
Kotihoito, tehokkuus (asiakastyön osuus) 53,0 % 60,0 % 60,0 % 0 0,0 %
Käyttöaste
lyhytaikainen hoito (Akseli ja Elina) 98,6 % 98,0 % 98,0 % 0 0,0 %
tehostettu palveluasuminen, oma tuotanto 97,2 % 98,0 % 98,0 % 0 0,0 %
pitkäaikaishoito 99,5 % 100,0 % 100,0 % 0 0,0 %
Jonotusaika palveluihin max 90 vrk max 90 vrk
palveluasuminen 40 40 0 0,0 %
pitkäaikaishoito 20 20 0 0,0 %
Muutos 2017 - 2018