Toiminnan kuvaus
Perheiden ennaltaehkäise-vät sosiaali- ja terveyspal-velut vastaavat lasten, nuorten ja perheiden yksi-löllisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä, ylläpitämisestä ja tukemi-sesta. Palvelualueella on kaksi palveluyksikköä: neu-volat, koulu- ja opiskeluter-veydenhuolto ja sekä psy-kososiaaliset palvelut.
Kansallisen Lapsi- ja per-hepalveluiden -muutosoh-jelman mukaisesti vuosina 2017–2018 uudistetaan las-ten, nuorlas-ten, aikuisten sekä perheiden palveluja siten, että peruspalveluiden vahva osaaminen nivotaan yhteen kehitystä tukeviin, ongelmia ja häiriöitä ehkäi-seviin ja korjaaviin palvelui-hin yli sektorirajojen. Muu-tosohjelma edistää mm.
perhekeskusmallin mu-kaista palvelurakennetta.
Neuvolat, koulu- ja opis-keluterveydenhuolto- pal-veluyksikön tehtävä on lap-sen, nuoren ja perheen ter-veyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarvelähtöi-sesti. Päätoimintamuotoina ovat terveystarkastukset, asiakkaiden tukeminen oman terveyden hoitami-seen sekä tarvittaessa oh-jaaminen erityis- tai tuki-palveluiden käyttöön. Li-säksi palveluyksikkö vastaa naisten terveystarkastuk-sista ja matkailijoiden roko-tusten järjestämisestä.
Psykososiaaliset palvelut antavat moniammatillisesti tuotettuja, asukkaiden tar-peet huomioivia ja oikein kohdennettuja psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palveluja lapsiperheille, ai-kuisväestölle, opiskelijoille sekä heidän kanssaan työs-kenteleville
yhteistyöta-hoille. Osa palveluista to-teutuu maakunnallisesti ja palveluissa on käytössä pal-velusetelitoimintaa. Psyko-sosiaalisia palveluja ovat psykologipalvelut, kasva-tus- ja perheneuvontavelut, lapsioikeudelliset pal-velut, varhaisen tuen palve-lut (lapsiperheiden kotipal-velu ja perheohjaus) sekä nuorisovastaanotto.
Koko palvelualueella jat-ketaan palveluprosessien uudistamista, kuvausta, kustannusten avaamista ja palveluiden tuotteistamista osana maakunnallista sote-muutoksen valmistelua.
Asiakkaiden osallisuutta edistetään palveluiden uu-distamisessa. Sosiaalisen median kanavia hyödynne-tään asiakasviestinnässä ja otetaan käyttöön uusia säh-köisiä palveluita.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Neuvolapalveluihin asiak-kaiden puhelimitse ja säh-köisesti tapahtuvia yhtey-denottomahdollisuuksia uu-distetaan keskitetyllä call-center-toiminnalla. Äitiys-neuvolassa pilotoidaan ja otetaan käyttöön nykyistä paremmin asiakkaan tar-peet huomioiva palvelu-malli. Äitiys- ja lastenneu-volan terveystarkastukset toteutetaan ympärivuoti-sesti ja oikea-aikaiympärivuoti-sesti
il-man loma-aikojen palvelui-den supistuksia sijaisre-sursseja vahvistamalla.
Vuonna 2017 perustetun keskitetyn ehkäisy- ja per-hesuunnitteluneuvolan toi-minnan sujuvoittaminen ja seksuaaliterveysneuvonnan monipuolistuminen mahdol-listuvat yhden terveyden-hoitajan lisäyksellä. LAPE- hankkeen kanssa yhteis-työssä kehitetään mm. per-hevalmennusta ja
perhe-keskustoimintaa. Vaajakos-kelle vuonna 2018 valmis-tuvan uuden terveysase-man (Sampoharju) suunnit-telussa ollaan mukana neu-vola- ja psykologitilojen osalta.
Kouluterveydenhuollossa hyödynnetään laajojen ter-veystarkastusten luokkayh-teenvetoja koulukohtaisesti monialaisessa hyvinvointi-työssä. eKoutsi-hankkeessa edistetään mobiilisovellus-ten käyttöä osana oppilaille
suunnattua terveysneuvon-taa. Kouluterveydenhuolto on mukana monialaisessa maakunnallisessa ylipainoi-sille lapylipainoi-sille ja heidän per-heilleen suunnatussa kam-panjassa. Koulujen sanee-raus- ja uudisrakennus-suunnitteluun osallistutaan kouluterveydenhuollon toi-mitilojen osalta (Savulah-den päiväkoti-koulu, Kan-gasvuoren päiväkoti-koulu, Kuokkalan yhtenäiskoulu, Keljonkankaan yhtenäis-koulu ja Vesangan yhtenäis-koulu).
Lisääntyneen oppilasmää-rän ja uusien koulutervey-denhuollon tehtävien vuoksi palveluihin lisätään yksi kouluterveydenhoitaja ja yksi koululääkäri. Asiakas-setelin käyttömahdolli-suutta selvitetään kouluter-veydenhuollon lääkärintar-kastusten järjestämisessä.
Opiskelijoiden mielenter-veyspalveluja lisätään yh-den psykiatrisen sairaan-hoitajan työpanoksella.
Opiskeluterveydenhuollon lääkärityötä kohdennetaan myös akuuttivastaanotoille ja lisätään monialaista ver-kostoyhteistyötä lisäämällä opiskeluterveydenhuoltoon yksi lääkäri 1.9.2018 al-kaen. Opiskeluterveyden-huolto on mukana valtakun-nallisessa ODA-hankkeessa, jossa kehitetään ja testa-taan sähköistä sukupuoli-tautien oirearvion ja hoito-ohjeistuksen käyttöönottoa asiakastyössä. Opiskeluter-veydenhuollosta osallistu-taan lukioverkon muutosten suunnitteluun opiskeluhuol-lon toimitilojen osalta. Opis-keluterveydenhuollon sul-kuajoista luovutaan.
Vuonna 2017 on pilotoitu alle 20-vuotiaiden
jyväsky-läläisten maksuttoman eh-käisyn aloitus ja kokeilu va-kiinnutetaan osaksi palve-luja ja laajennetaan 20 vuotta täyttäneisiin. Vesi-rokkorokotukset toteute-taan osana kansallista roko-tusohjelmaa.
Psykososiaalisissa palve-luissa lisätään sähköisiä palveluja mm. psykolo-gipalveluissa ja nuorisovas-taanotolla. Itsehoito-ohjel-mien lisäksi asiakkailla on mahdollisuus nettiterapioi-hin ja nuorten chattiin.
Nuorten mielenterveyttä ja päihdeongelmia ehkäiseviä ryhmätoimintoja laajenne-taan ja vakiinnutelaajenne-taan.
Nuorten ja nuorten aikuis-ten matalankynnyksen mie-lenterveys-ja päihdepalve-luihin lisätään yksi psyko-logi ja yksi psykiatrinen sai-raanhoitaja sekä aikuisten perusterveydenhuollon psy-kologipalveluihin lisätään yksi psykologi.
Varhaisen tuen palvelun rakenteellista uudistamista jatketaan toteuttamalla ko-tipalvelun ja perheohjauk-sen yhteinen palveluohjaus ja lisäämällä perhekohtaista yhteistyötä. Lapsiperheiden kotipalvelussa säännöllisen kotipalvelun osuus myönne-tystä kotipalveluista on kas-vanut ja se on 40 %:a kai-kesta kotipalvelusta. Koti-palvelun monituottajamalli arvioidaan. Kouluikäisiin ja heidän perheisiinsä suun-nattua perheohjausta kehi-tetään yhteistyössä perhei-den ja koulujen oppilashuol-lollisten toimijoiden kanssa.
Perhesosiaalityötä tehdään osana sosiaalihuollollisia palveluita ja palveluihin li-sätään yksi sosiaalityönte-kijä ja yksi perheohjaaja.
Yhteistyössä sosiaalipalve-luiden kanssa toteutetaan palvelutarpeen arvioinnin työtapa.
Perheneuvolapalvelun asia-kasohjausta uudistetaan ta-voitteena lyhentää palve-luun pääsyn odotusaikoja ja lisätä asiakasmääriä. Syk-syllä 2017 perustettu neu-ropsykiatrinen palveluseteli laajenee, ohjaukset tulevat psykososiaalisten palvelui-den lisäksi oppilas- ja opis-keluhuollosta, koulutervey-denhuollosta ja lastensuo-jelusta. Palveluohjaus ta-pahtuu perheneuvolan pal-veluohjauksen kautta.
Eroauttamispalveluiden maakunnallinen verkosto toimii osana LAPE-muutos-ohjelmaa. Toiminnassa on painopisteenä asukasnäkö-kulma ja uudenlaisten työ-menetelmien hakeminen ja osaamisen syventäminen.
Lapsioikeudellisessa palve-lussa otetaan käyttöön pal-veluun sopiva perheasian-sovittelun malli.
Talousarvio mahdollistaa lasten, nuorten ja opiskeli-joiden mielenterveyspalve-luiden ja perheiden sosiaali-huollollisten palveluiden pa-remman saatavuuden ja yhteistyön muiden toimijoi-den kanssa. Talousarvion mukaiset henkilöstölisäyk-set toteutuvat pääosin vuo-den alusta. Palvelutarpei-den kasvuun vastataan mm. prosessien sujuvoitta-misella, asiakassegmen-toinnilla, sähköisten palve-luiden lisäämisellä ja henki-löstön työhyvinvointiin vai-kuttamisella.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA TA
2016 2017 2018 euroa %
Tunnusluvut
Käynnit perhesuunnitteluneuvolassa 7 113 8 500 8 500 0 0,0 %
Käynnit äitiysneuvolassa 23 032 23 000 23 000 0 0,0 %
Käynnit lastenneuvolassa 47 126 47 000 46 000 -1 000 -2,1 %
Käynnit kouluterveydenhuollossa 44 337 47 000 47 500 500 1,1 %
Käynnit opiskeluterveydenhuollossa 20 315 22 000 22 500 500 2,3 %
Perheneuvolan asiakkaat (Jyväskylä ja muut) 2 730 3 050 3 050 0 0,0 %
Perhetyön asiakasperheet 304 400 680 280 70,0 %
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 585 800 700 -100 -12,5 %
Valvottujen tapaamisten asiakasmäärä 68 80 90 10 12,5 %
Perheneuvolan odotusaika (viikkoina) 6 5 4 -1 -11,1 %
Nuorisovastaanoton asiakasmäärä 255 330 490 160 48,5 %
Neuropsykiatrisen tuen palvelusetelien määrä 10 60 50 500,0 %
Mittarit
Lastenneuvoloiden laajojen terveystarkastusten toteutumis-%
suhteessa 4kk:n, 18 kk:n ja 4v:n määrään 53 % 75 % 80 % 5 % 6,7 %
Neuvoloiden kotikäyntien toteutumis-% suhteessa syntyneiden
määrään 30 % 40 % 50 % 10 % 25,0 %
Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutumis-%
suhteessa oppilasmäärään/ lukuvuosi 99 % 90 % 99 % 9 % 10,0 %
Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten toteutumis-%
suhteessa oppilasmäärään/lukuvuosi 99 % 90 % 99 % 9 % 10,0 %
Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun %-osuus koko kotipalvelun
tuntimääristä 24 % 30 % 45 % 15 % 50,0 %
Perhetyön asiakkuus <10 käyntiä %-osuus kaikista perheistä 70 % 85 % 15 % 21,4 % Muutos 2017 - 2018
Avoterveydenhuolto
Toiminnan kuvaus
Avoterveydenhuolto on osa perusterveydenhuollon toi-mintaa, jolla vastataan kun-talaisten perustason tervey-den- ja sairaanhoidon tar-peisiin sekä ohjataan kunta-laisia omahoidon toteutta-miseen ja sairauksien en-naltaehkäisyyn. Palvelualue koostuu kolmesta palvelu-yksiköstä; avosairaanhoito, kuntoutus- ja erikoisvas-taanotot sekä suuntervey-denhuolto. Palvelualue vas-taa omien toimintojensa osalta myös Jyte–sopimus-kuntien (Uurainen ja Han-kasalmi) palvelutuotan-nosta. Palvelualueen
talous-arvioon kuuluvat myös pe-rusterveydenhuollon keski-tetyn päivystyksen, sai-raankuljetuksen ja ensihoi-don kustannukset, joiden järjestämisestä vastaa Keski-Suomen sairaanhoi-topiiri
Avosairaanhoitoon kuuluu lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta, sovel-lus- ja tekstinkäsittelypal-velut. Kuntoutus- ja erikois-vastaanotot vastaavat kun-toutusprosessin toteutumi-sesta. Palveluyksikköön kuuluvat myös apuväline- ja hoitotarvikejakelu sekä erikoislääkäri- ja
tutkimus-vastaanottotoiminta. Palve-luyksikön alaisuudessa toi-mii veteraanikuntoutuksen työryhmä. Suunterveyden-huollon toimintaan kuuluvat suun sairauksien ehkäisy ja hoito sisältäen perushoidon lisäksi rajoitetusti myös eri- koishammaslääkäritoimin-taa. Palveluyksikkö järjes-tää myös välinehuollon sekä suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivys-tyksen.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Avosairaanhoito vertailee toimintansa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustan-nustehokkuutta yksityiseen sektoriin. Tuotannon tehok-kuus, palvelun parempi saatavuus ja asiakastyyty-väisyys ovat tärkeimmät kehittämisen kohteet vuo-delle 2018. Asiakkaiden va-linnanvapautta lisätään laa-jentamalla avosairaanhoi-don ja sosiaaliohjauksen valinnanvapauskokeilua koskemaan Jyväskylän oman toiminnan terveys-asemia.
Huhtasuon tilanne vakau-tetaan hankkimalla lääkäri-palvelua ostopalveluna, mi-käli omia lääkäreitä sinne ei saada rekrytoitua. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin
kanssa käynnistetään yh-teistyö psykiatrisen sai-raanhoitajan toiminnasta avosairaanhoidon vastaan-otolla Keskustan terveys-asemalla. Perusturvalauta-kunta on tehnyt huhti-kuussa 2017 ponsiesityk-sen, jonka mukaan laajen-netut kiirevastaanotot ote-taan Jyväskylässä käyttöön kello 18.00 asti. Talousar-vioesitys mahdollistaa kii-reellisen ja kiireettömän il-tavastaanottotoiminnan käynnistämisen terveysase-milla.
Avoterveydenhuollon ta-lousarvioesitys mahdollis-taa luopumisen supistetun toiminnan jaksoista. Henki-löstön lomia on kuitenkin järkevää keskittää, jotta
si-jaisten käyttöä voidaan har-kitummin kohdentaa. Säh-köisen asioinnin lisäämisellä kompensoidaan henkilöstö-resurssia ja sähköisiä tuot-teita otetaan käyttöön.
Kuntoutus ja erikoisvas-taanotot selkiyttää palvelu-jen toimintaprosesseja ja keskittyy eniten potilaille li-säarvoa tuottaviin palvelui-hin, joiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta ke-hitetään huomioiden asia-kastyytyväisyys. Palveluja tarjotaan lisääntyvästi myös virka-ajan ulkopuo-lella. Ostopalveluja kilpailu-tetaan täydentämään omaa toimintaa esim. puhete-rapissa hoitotakuun toteu-tumiseksi.
Palvelurakenteen jatkuva painottuminen kotihoitoon
lisää apuvälineiden ja erityi-sesti hoitotarvikkeiden kus-tannuksia, joiden kasvua rajoitetaan mm. uudella kil-pailutuksella. Hoitotarvike-kustannuksia lisää erityi-sesti verensokerin jatkuvan seurannan käyttöönotto.
Apuvälinepalveluissa ote-taan käyttöön valtakunnalli-set myöntämisperusteet.
Apuvälineiden ja hoitotar-vikkeiden kustannusten kasvuun pystytään kehyk-sen puitteissa vastaamaan.
Lääkinnällisen kuntoutuk-sen terapioiden osalta val-mistellaan sairaanhoitopii-rin johdolla yhteisiä myön-tämisperusteita, joita tul-laan noudattamaan myös perusterveydenhuollossa.
Suun terveydenhuolto valmistautuu tulevaan sote-uudistukseen kuvaamalla toimintaprosesseja ja kehit-tämällä niitä kilpailukykyi-siksi. Asiakaslähtöisyyttä,
tuottavuutta ja vaikutta-vuutta parannetaan edel-leen muun muassa toimin-nanohjausjärjestelmän avulla. Tuottavuus on ollut kuusi prosenttia muiden terveyskeskusten tuotta-vuutta korkeampi ja vaikut-tavuus lasten hammaster-veydellä mitattuna maan parhain. Tavoitteena on säi-lyttää nämä tasot.
Suunhoidon asiantunte-musta lisätään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, ter-veyden ja toimintakyvyn tu-kemisessa. Helposti liikutel-tavaa pop up -hoitoyksikköä kokeillaan suun tarkastuk-sissa ja ehkäisevässä hoi-dossa vanhusten kotihoi-dossa ja kouluilla, jonne li-säksi vuokrataan suupirssi 20 viikoksi. Kyllössä aloite-taan vastaanottotoiminta kahtena arki-iltana vii-kossa. Suun terveydenhuol-lon työvuorosuunnittelua sekä resurssien hallinnan
digitalisointia sekä ajanva-rauksen sähköistämistä jat-ketaan tavoitteena saada vapautettua henkilöresurs-seja hoitotyöhön. Jatkuva asiakaspalautteen keräämi-nen mahdollistaa toiminnan parantamisen reaaliaikai-sesti.
Talousarvio sisältää koko-naisuudessaan sairaanhoi-topiirin kunnille lähettämän palvelusuunnitelman mu-kaisesti Jyväskylän osuuden esityksen mukaisesti, eli 160 207 000 euroa. Tämä sisältää erikoissairaanhoi-don palvelut, päivystyksen sekä ensihoidon palvelut.
Lisäksi sairaanhoitopiirin laskuttaa erillisenä muita palveluita, johon kuuluvat mm. kuvantaminen, apuvä-linehuolto, tietohallinto, ko-tisairaala sekä sairaala-ap-teekin palvelut. Talousar-vioesitys mahdollista myös näistä palveluista aiheutu-vat kustannukset.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA TA
2016 2017 2018 euroa %
Tunnusluvut
Hoitoonpääsyaika (T3 = kolmas vapaa vastaanottoaika) Omatoiminta
lääkärit avosh (pv) 34 21 21 0 0,0 %
hoitajat avosh (pv) 13 7 7 0 0,0 %
hammaslääkärit (pv) 110 60 60 84 100,0 %
suuhygienistit (pv) 38 30 30 42 100,0 %
rasitus-EKG ja sydämen UÄ (pv) 42 40 -2 -4,8 %
gastro- ja kolonoskopia (pv) 42 40 -2 -4,8 %
fysioterapeutit (pv) 20 20 0 0,0 %
toiminta- ja puheterapeutit (pv) 80 80 0 0,0 %
Ostopalvelu
lääkärit avosh (pv) 13 21 21 0 0,0 %
hoitajat avosh (pv) 5 7 7 0 0,0 %
hammaslääkärit (pv) 13 60 60 60 100,0 %
suuhygienistit (pv) 4 30 30 30 100,0 %
Asiakaskokemus (yli 50 = hyvä, yli 75 = erinomainen, tavoite avoterveydenhuollossa yli 70) UUSI MITTARI, ei tietoa v.2015
Omatoiminta
avosairaanhoito 63 70 70 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 70 60 0 100,0 %
suun terveydenhuolto 71 70 70 0 0,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito 70 70 0 0,0 %
suun terveydenhuolto 70 70 0 0,0 %
Mittarit
Sähköisten asiointikontaktien osuus puhelinkontakteista (% ) Omatoiminta
avosairaanhoito (hoitohenkilökunta) 1,19 5,7 5,0 -0,7 -12,3 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 5,0 5,0 0,0 0,0 %
suun terveydenhuolto 5,0 5,0 100 100,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito (hoitohenkilökunta) 0,02 5,7 5,0 -1 -12,3 %
Puhelinpalvelun vastausprosentti (vastattujen puheluiden osuus kaikista puhelunpalveluun tulleista soitoista %)
Omatoiminta
avosairaanhoito 76 80 80 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 82 80 -2 -2,4 %
suun terveydenhuolto 79 80 80 0 0,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito 79 80 80 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 82 -82 -100,0 %
suun terveydenhuolto 64 80 80 0 0,0 %
Painotetun toimenpiteen kustannus (suun terveydenhuollon
tuottavuusmittari) 58 61 61 0 0,0 %
Muutos 2017 - 2018
Terveyskeskussairaalat
Toiminnan kuvaus
Terveyskeskussairaaloiden palvelualue vastaa yleislää-käritasoisesta sairaalahoi-dosta jyväskyläläisille, han-kasalmelaisille ja uuraislai-sille aikuiuuraislai-sille potilaille. Poti-laat tulevat terveyskeskus-sairaaloihin lääkärin lähet-tämänä pääosin keskussai-raalan päivystysyksiköstä äkillisen sairauden hoitoon ja kuntoutukseen. Noin joka viides potilas tulee jatkohoi-toon erikoissairaanhoidon osastoilta. Jyväskylässä osastotoiminta on terveys-keskussairaalapainotteista, mikä on taloudellinen tapa järjestää osastohoito. Poti-laiden siirtyminen erikois-sairaanhoidosta terveys-keskussairaalaan on ollut sujuvaa, jonoja erikoissai-raanhoidosta ei ole ollut.
Kitkalaskutusta ei ole ollut vuosiin.
Terveyskeskussairaaloi-hin kuuluu kaksi sairaalaa:
Kyllön ja Palokan sairaalat.
Kyllön sairaalassa on 6 osastoa ja Palokan sairaa-lassa 2 osastoa, sairaansi-joja on yhteensä 248. Suu-rin osa osastoilla hoide-tuista potilaista on iäkkäitä ja monisairaita.
Palvelualueella on hallin-non lisäksi kaksi palveluyk-sikköä: osastotoiminta sekä siivoustyö ja ruokapalvelut.
Koko perusturvan alueen potilasturvallisuuskoordi-naattorina toimii siivoustyö ja ruokapalvelut -yksikön palvelupäällikkö.
Terveyskeskussairaaloissa hoidetaan vuodessa noin 10 000 potilasta. Keskimää-räinen hoitoaika vuonna 2016 on ollut 9,6 hoitopäi-vää. Keskimääräinen hoito-aika on jatkuvasti lyhenty-nyt, ja hoidettujen potilai-den lukumäärä on joka vuosi noussut. Terveyskes-kussairaaloiden toiminnan
kehittämisen pohjana on LEAN-toimintamalli. Lisäksi terveyskeskussairaaloissa on käytössä NOKO (NOpe-asti KOtiin hoidon laadusta tinkimättä) -toimintamalli.
Kyllössä toimii lisäksi päi-väsairaala, jossa on 6 poti-laspaikkaa. Päiväsairaala tarjoaa tavalliseen terveys-keskusvastaanottoon ja osastohoitoon verrattuna välimuotoisen hoito- ja kun-toutusmahdollisuuden. Päi-väsairaalan toiminta tukee potilaiden kotona pärjää-mistä, ja mahdollistaa joi-denkin potilaiden nopeam-man kotiutumisen osas-toilta.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Jyten toiminnan aikana tapah-tuneesta sairaansijamäärien ja henkilötyövuosien vähentä-misestä huolimatta terveys-keskussairaaloiden potilas-vaihto on jatkuvasti lisään-tynyt. Terveyskeskussai-raaloiden tehokkaan toimin-nan edellytyksenä on poti-laiden sujuva siirtyminen terveyskeskussairaaloista jatkohoitoon. Tavoitteena on, että terveyskeskussai-raaloissa jatkohoitoon jo-nottavia potilaita olisi
kor-keintaan 5. Terveyskeskus-sairaaloiden osastojen sai-raansijamääriin ei ole suun-niteltu muutoksia vuonna 2018.
Nykyiset suuret potilas-huoneet aiheuttavat haas-tetta potilassijoittelussa ja lisätyötä henkilökunnalle sekä vähentävät työn te-hokkuutta. Suurien potilas-huoneiden aiheuttamat on-gelmat ratkeavat uuden sai-raalan valmistuttua vuonna 2020.
Haaste terveyskeskussai-raaloissa on päihdepotilai-den (joilla usein on myös mielenterveyden ongelmia) aiheuttamat turvallisuuson-gelmat sekä toisille poti-laille, että henkilökunnalle.
Kyllön osastoilla on jo tehty muutoksia sairaansijojen ja henkilökunnan sijoittelussa, jotta tarpeenmukaista re-surssia on pystytty kohden-tamaan haastavasti käyt-täytyvien potilaiden aiheut-tamien vaara- ja uhkatilan-teiden ennaltaehkäisemiseksi
ja hallitsemiseksi. Vuonna 2018 terveyskeskussairaa-lat tekevät entistä laajem-paa yhteistyötä muiden toi-mijoiden kanssa päihdepoti-laiden hoidon kehittä-miseksi.
Hankasalmen terveysase-man siivous siirtyy 1.3.2018 alkaen Hankasalmen kun-nan tehtäväksi. Eläköitymi-sen seuraukEläköitymi-sena vapautuva
laitoshuoltajan työsuhde esitetään muutettavaksi ni-mikemuutoksella osastofar-maseutiksi.
Hoitoketjujen sujuvoitta-miseksi ja parantasujuvoitta-miseksi valmistellaan kotisairaalan siirtoa vanhuspalveluista ter-veyskeskussairaaloiden minnaksi. Kotisairaalan toi-minta jatkuu yhdessä
Keski-Suomen sairaanhoi-topiirin kanssa. Kotisairaala toimii Jyväskylän kaupungin alueella. Toiminnan osalta rakennetaan yhdessä sai-raanhoitopiirin kanssa toi-mintamalli, joka on nykyistä mallia kustannustehokkaampi.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA TA
2016 2017 2018 euroa %
Tunnusluvut
Hoitopäivät 97 038 94 000 90 000 -4 000 -4,3 %
Hoitojaksot 9 938 9 000 9 000 0 0,0 %
Kitkalaskutus 0 0 0 0 0,0 %
Palveluasumiseen/pitkäaikaishoitoon jonottavat potilaat/lkm 16 22 5 -17 -77,3 %
Muut kunnat laskennallinen 100 %:n käyttö/sairaansijoina 30 15 15 0 0,0 %
Ostetut sairaansijat laskennallinen / 100 % käyttö 3,0 3 1 -2 -66,7 %
Päiväsairaalan hoitojaksot / lkm 197 200 300 100 50,0 %
Päiväsairaalakäynnit/ potilas / lkm 4,4 5,0 5 0,0 0,0 %
Siivoustyössä mitoitetut tilat prosentteina 95 100 100 0,0 0,0 %
Mittarit
Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-5, 5=paras) 4,3 4,4 4,4 0 0,0 %
Kuormitusprosentti 99,0 % 95,0 % 92,0 % -3 % -3,2 %
Keskimääräinen hoitoaika 9,6 9,5 9,4 -0,1 -1,1 %
Muutos 2017 - 2018
SIVISTYS
Toimialan kuvaus
Sivistyksen toimiala järjes-tää kuntalaisille kasvatuk-seen ja opetukkasvatuk-seen sekä harrastamiseen ja hyvin-vointiin liittyviä palveluja.
Toimialan palvelualueita ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalve-lut.
Varhaiskasvatus ja perus-opetus muodostavat nuo-riso- ja oppilashuollon pal-velujen kanssa kasvun ja oppimisen edistämisen ko-konaisuuden. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut toimivat yh-dessä kulttuurilaitosten kanssa kaupunkilaisten hy-vinvoinnin edistämisessä.
Sivistyksen toimialalla on kaksi lautakuntaa, sivistys-lautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Perus-turvalautakunnan ja sivis-tyslautakunnan alaisuu-dessa toimii yhteinen yksi-löhuoltojaos.