3 Tasasähkökatkojat
5 Järjestelmän mallintaminen ja simulointi
6.1.2 Parametrien ja energiavaraston jännitteen estimointi latauksen ja purkamisen aikana
Katkojan tavallisen toiminnan aikana energiavaraston jännite ei pysy vakiona, jo
ten identifiointiajossa saatu tieto sen arvosta ei ole riittävä. Tässä osiossa testataan jännitteen estimointia, kun energiavarasioa ladataan tai puretaan tasaisella virralla.
Todellisuudessa akkua tai superkondensaattoria voidaan ladata myös muulla tavalla, esimerkiksi pitämällä virran sijasta latausteho vakiona. Estimoinnin kannalta tasai
sen virran käyttäminen on kuitenkin haastava tilanne, koska herätesignaali ei vaih- tele. Jännitteen estimoinnin ohella kokeillaan myös kaikkien katkojan parametrien estimointia lataamisen ja purkamisen aikana, koska identifiointiajon käyttäminen ei ole välttämättä aina mahdollista. Toisaalta parametriestimointi voidaan toistaa tietyin väliajoin, jotta havaittaisiin mahdollisia muutoksia komponenttien paramet
reissä. Nämä ennakoivat usein vikaantumisia.
Edellisessä kohdassa käytetyistä parametriestimaattoreista valitaan käytettäväksi keskiarvoistettua mallia käyttävä PNSai,g ja hetkellisistä estimaattoreista parhai
ten toiminut, eli PNS/,2. Energiavaraston jännitteen estimointiin käytetään kohdas
sa 5.3.2 esiteltyjä estimaattorirakenteita, eli suoraa laskentaa ja vain energiavaraston jännitettä estimoivia PNS-estimaattoreita. Kaikki hetkellistä mallia käyttävät esti
maattorit käyttävät estimointiin yhtälön (74) mukaista mallia. Käytetyt estimaat
torit on vielä koottu taulukkoon 4.
Taulukko 4: Energiavaraston jännitteen estimoinnissa käytetyt estimaattorit Estimaattori Käytetty
malli
Unohduskerroin Mallin kuvaus Л
(74)
PNS Hetkellinen malli, näytejak-
son ajalta keskiarvoistetut suureet, hetkellinen deri
vaatta
Kytkentäjakson ajalta kes
kiarvoistettu malli
Hetkellinen malli, näytejak- son ajalta keskiarvoistetut suureet, hetkellinen deri
Tämän osion kokeissa katkojan parametreinä käytetään kohdassa 5.2 esitettyjä arvo
ja. Energiavaraston jännite-estimaattoreiden oletetaan tuntevan parametrien tarkat arvot. Välipiirin kondensaattorin alkujännite on 600 V. Kaikissa latauskokeissa on oletettu, että jokin muu hybridijärjestelmän komponentti säätää välipiirin jännitet
tä ja pitää sen ohjearvossaan. Simuloinneissa tämä on toteutettu yksinkertaisesti asettamalla välipiirin kapasitanssi Cdc erittäin suureksi (1 kF), jolloin jännite ei juuri muutu simuloinnin aikana. Kokeissa estimaattien laskenta aktivoidaan vasta kahden millisekunnin kuluttua simuloinnin alusta, kun virta on ehtinyt saavuttaa
asetusarvonsa. Simuloinnit mallintavat tilannetta, jossa estimointi aloitetaan kesken latauksen ja virta on tasainen koko kokeen ajan.
Ensimmäisessä latauskokeessa vaihevirtojen säätimille annetaan ohjearvoksi 50 A, jolloin energiavaraston kokonaisvirta ies on 150 A. Energiavaraston alkujännite on 440 V, joka on sen tavallisella toiminta-alueella. Jotta jännite ehtisi muuttua havait
tavasti simuloinnin aikana, energiavaraston kapasitanssia lasketaan arvoon Ces = 10,2 F. Toisena kokeena simuloidaan myös energiavaraston purkamista, jotta voi
daan varmistua estimoinnin toimivuudesta virran suunnasta riippumatta. Koejär
jestely pidetään identtisenä, mutta virtojen ohjearvojen etumerkit vaihdetaan, jol
loin energiavaraston kokonaisvirraksi tulee —150 A.
Kuvassa 34 on esitetty suoran laskennan estimaattorin toiminta energiavarastoa la
dattaessa. Kuvassa näytetään sekä suodattamaton estimaatti että siitä laskettu re
kursiivinen keskiarvo, joka nollataan 0,1 sekunnin välein. Kuten on arvioitu, yksit
täisten laskutulosten kohina on hyvin voimakasta, eikä suoran laskennan estimaatti siten ole käyttökelpoinen ilman suodatusta. Suodatusta käyttämällä estimointi kui
tenkin tarkentuu huomattavasti. Keskiarvo suppenee lähelle todellista arvoa nopeas
ti, ja nollausväliä olisi mahdollista vielä pienentää. Simulointikokeessa energiavaras
ton jännite kuitenkin muuttuu poikkeuksellisen nopeasti, joten normaalitilanteessa välin tihentämiselle ei ole tarvetta.
460^
410 Suora laskenta ilman suodatusta
--- Suora laskenta suodatuksella
— Todellinen jännite
Kuva 34: Energiavaraston jännitteen estimointi suoralla laskulla ilman suodatusta ja suodatettuna. Suodatuksessa estimaatista lasketaan keskiarvoa, joka nollataan 0,1 sekunnin välein.
Kuvassa 35 on esitetty kaikkien vain energiavaraston jännitettä estimoivien esti-pm
JänniteIV SPT
о ______ Estimaattori PNSu gvg
O Suora laskenta (suodatettu) Todellinen jännite
, Л o
r ■L
442 - X'*
maattoreiden tulos samassa kokeessa. Suoran laskennan estimaatin arvoina käyte
tään rekursiivisen keskiarvon viimeisimpiä arvoja ennen nollaushetkiä. Kaikki esti
maattorit suoriutuvat muuttuvan jännitteen seuraamisesta hyvin. Keskiarvoistettua mallia käyttävän estimaattorin varianssi on pieni, kun taas hetkellinen estimaatti huojuu todellisen arvon ympärillä. Jännitteen estimointia kokeiltiin myös purkuko- keessa, jossa tulokset olivat samanlaiset.
o 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 08 0.9 1
Aika / s
Kuva 35: Tasavirralla ladattavan energiavaraston jännitteen estimointi vain jännit
teen estimoivilla estimaattoreilla PNStíeSi/l ja PNS laskennalla.
sekä suodatetulla suoralla
lLes,ClVg
Simuloinnissa kokeillaan myös kaikkien katkojan parametrien estimointia käyttämäl
lä estimaattoreita PNS^ ja PNSa„g. Estimaattorit kuitenkin olettavat energiavaras
ton jännitteen muuttumattomaksi parametriksi, mikä ei päde latauksen aikana. Toi
saalta riittävän lyhyellä aikavälillä jännite ei juuri ehdi muuttua. Simulointikokeissa estimointiaika rajataan siten riittävän lyhyeksi käynnistämällä estimaattorit uudes
taan 0,25 sekunnin välein. Tasaisen latausvirran lisäksi parametriestimointia kokeil
laan heiluvalla latausvirralla, jossa virran asetusarvo vaihtelee jaksottaisesti kahden pisteen välillä. Jos asetusarvon pisteet ovat lähellä toisiaan, heilumisen vaikutus energiavaraston lataukseen on pieni. Tässä kokeessa virran asetusarvoa muutetaan 0,02 sekunnin välein 50 ja 48 ampeerin välillä. Heiluvan latausvirran käyttäytymi
nen on havainnollistettu kuvassa 36. Heiluvaa virtaa kokeillaan myös purkamisen aikana. Tällöin virran asetusarvot ovat —48 A ja —50 A.
Parametriestimaattien estimoima energiavaraston jännite tasaisella ja heiluvalla la
tausvirralla on esitettv kuvassa 37. Kun käytetään tasaista latausvirtaa, kumpikaan
Jännite/V
35
30
25
200.597 0.598 0.599 0.6 0.601 0.602 0.603
Aika / s
Kuva 36: Virran käyttäytyminen, kun referenssiä vaihdetaan 50 A:n ja 48 A:n välillä.
estimaatti ei suppene kohti todellista arvoa. Heiluvan virran käyttäminen parantaa estimaattorin PNSayg jännite-estimaattia huomattavasti, mutta estimoitu jännite ei kuitenkaan suppene kohti todellista arvoa jokaisen nollauksen jälkeen. Hetkellistä mallia käyttävään estimaattoriin heiluvan latausvirran käyttäminen vaikuttaa hei
kentävästi. Tulokset energiavarastoa purettaessa ovat samankaltaisia. Myös kat kojan muiden komponenttien parametrit estimoituvat huonosti kaikissa kokeissa. Pelkäs
tään jännitettä estimoivien estimaattoreiden tarkkuuteen heiluvan virran käyttämi
nen ei juuri vaikuta.
Energiavarasto jännitteen estimointia kokeiltiin myös muissa toimintapisteissä. Kaik
kia mahdollisia pisteitä on kuitenkin mahdotonta käydä läpi. Tässä työssä simuloi
daan siten estimoinnin toimintaa energiavaraston tilan äärirajoilla. Kuvassa 38 on esitetty energiavaraston jännitteen estimointi, kun ues,o on alussa 10 V ja latausvir- ta 150 A. Toista äärirajaa simuloitiin purkamalla energiavarastoa —150 ampeerin virralla alkujännitteestä 570 V. Molemmissa kokeissa estimaattorit toimivat hyvin, joten voidaan päätellä että jännitteen estimointi lataamisen ja purkamisen aikana onnistuu kaikilla energiavaraston jännitteillä. Toisaalta kaikkien parametrien esti
mointi onnistui yhtä heikosti kuin aiemmissa lataus- ja purkukokeissa. Samanlainen tulos saadaan, kun energiavaraston jännite on pieni ja sitä puretaan —150 A virralla tai kun energiavarastoa ladataan jännitteen ollessa suuri.
Kokeiden perusteella nähdään, että kaikki energiavaraston jännitteen estimaatto
rit toimivat hyvin. Keskiarvoistettu estimaattori PNS
tarkimmin. Toisaalta suora laskenta on laskennallisesti kevvin kokeilluista estimaat-estimoi todellisen arvon Ues,avg
1 ■
I .
¡I I !
asss Ä
Virta/ A
PNS tasaisella latausvirralla avg
Estimaattori PIMSh2 tasaisella latausvirralla PNS heiluvalla latausvirralla
avg
Estimaattori PNSh2 heiluvalla latausvirralla --- Todellinen jännite
Kuva 37: Tasavirralla ladattavan energiavaraston jännitteen estimointi kaikki para
metrit estimoivilla estimaattoreilla PNSm ja PNSa„g, kun virtareferenssiä heilute
taan ja kun se pidetään vakiona.
toreista, mikä voi olla monissa laitteistoissa oleellista. Tuloksista on lisäksi pää
teltävissä, ettei kaikkien katkojan parametrien estimointi latauksen tai purkamisen aikana ole riittävällä tarkkuudella mahdollista.
6.1.3 Energiavaraston jännitteen estimointi, kun latausteho on pieni