Pääaktin strategia

Tässä luvussa kuvaan käytetyt pääaktin strategiat ja sen jälkeen luokittelen aineiston kaikki pyynnöt (n = 310) eri päästrategioiden kategorioihin. Lopuksi jaottelen ne vielä suoriin, konventionaalisiin epäsuoriin ja ei-konventionaalisiin epäsuoriin strategioihin.

Pääaktin strategiat on jo kuvattu teorialuvussa (ks. luku 2.5.1). Seuraavat esimerkit (38)–(52) kuvaavat informanttien käyttämiä strategiatyyppejä. Kaikissa esimerkeissä pyynnön pääakti on lihavoitu. Esimerkkien luokittelu on taulukon 2 mukainen (ks. luku 2.5.1).

Lausemodus:

(38) Hei Jani! Onko sinulla Minnan puhelinnumero? Jos sinulla on hänen puhelinnumero, kerro minulle, Okei? (K93)

(39) Sano minulle, että haluatko vuokrata asunnon minulle, jos et haluaisi, minä vuokraisin tosen, koska

Eksplisiittinen performatiivi:

(40) Hakemuksesi on jostakin syystä kadonnut, joten joudumme valitettavasti pyytämään sinua

täyttämään sen uudelleen. Olemme hyvin pahoillamme ylimääräisestä vaivannäöstä, mutta ilman hakemusta työnhakuprosessi ei valitettavasti pysty etenemään. (S129)

Varauksellinen performatiivi:

(41) Anteeksi, onko sinulla kynä? Minä haluan lainata kynää tekemään muistiinpanoja. Kiitos paljon! (K42) (42) Hei, haluaisin sinun täyttävän tämän haastattelulomakkeen uudelleen ennen kuin alamme

haastattelun. (S133)

Semanttinen sisältö:

(43) Odota vähän! Minusta että sinun täytyy panna lautasliinan tarjottimella. (K78)

Halua ilmaiseva lausuma:

(44) Olen kamalan pahoillani, tiedän, että tämä on ikävä mutta hakemuksesi on jostain syystä kadonnut ja toivoisin, että voisit täyttää sen uudelleen? Olisiko se mahdollista? (S139)

(45) Minä olen eräs haastattelija että haluan hakea uuttatyäpaikkaa sinun yrityksestäsi. Haluan ajoittaa haastatteluni aamuksi, koska olen tällä hetkellä töissä iltapäivisin eikä minulla ole mitään mahdollisuutta olla poissa töistä. Anteeksi! Mutta toivon me voimme tavata aamulla, jos sinulla on vapaa aikaa. Kiits paljon! (K18)

Ehdotus:

(46) Pahoittelen, mutta nyt on tapahtunut sellainen virhe, että hakulomakkeesi on kadonnut. Sopisiko sinulle, että kysyn nämä samat kysymykset uudelleen ja samalla täytämme lomakkeen? (S142)

(47) Anteeksi minun täytyy mennä takaisin helsinkiin hoitamaan asioita. Jos sinulla olisi aikaa, sinä voi leikata nurmikon itsesi, mutta jos sinulla ei olisi aikaa, voisit odottaa minua tekemään. (K51)

Valmistava siirto:

(48) Voisitteko te antaa ruokalistan takaisin minulle? Kiitos! (K1) (49) Voisitko millään lainata kynää? Omani on hallateillä. (S40)

Vahva vihje:

(50) Jani, onkohan sulla Minnan puhelinnumero? (K91) (51) Olisiko sinulla ylimääräistä kynää? (S45)

Heikko vihje:

(52) Mielleläni muuttaisin mahdollisimman pian. (S153)

Taulukoista 12 ja 13 on nähtävissä, miten suomalaiset ja kiinalaiset hyödyntävät pyyntöstrategioita.

Taulukko 12. Suomalaisten päästrategiat.

Suomalaisten pyynnöt

EP = eksplisiittinen performatiivi VV = vahva vihje VP = varauksellinen performatiivi HV = heikko vihje SM = semanttinen merkitys

HL = haluväite EL = ehdotuslause

Taulukko 13. Kiinalaisten päästrategiat. 7. Puhelinnumero 3

23 9. Työhakemuslomake -

- 10. Vuokra-asunto 1

7,2

EP = eksplisiittinen performatiivi VV = vahva vihje VP = varauksellinen performatiivi HV = heikko vihje SM = semanttinen merkitys

HL = haluväite EL = ehdotuslause

Numeerisesta jakaumasta on helposti havaittavissa, että valmistava siirto on ylivoimaisesti eniten käytetty strategia. Sitä suosivat sekä suomalaiset että kiinalaiset (suomalaiset 85,6 % ja kiinalaiset 80,5 %). Seuraavaksi käytetyin strategia on vahva ohje (suomalaiset 7,5 % ja kiinalaiset 6,55 %). Taulukosta 12 näkyy, että suomalaiset informantit ovat varsin yksimielisiä strategioiden käytöstä melkein kaikissa tilanteissa lukuun ottamatta tilannetta 9. Kiinalaisten pyynnöt varioivat hieman enemmän kuin suomalaisten. Imperatiivimuotoista pyyntöä ja semanttista merkitystä ei

esiinny suomalaisten pyynnöissä ollenkaan, kun taas kiinalaiset suomenoppijat eivät käytä eksplisiittistä performatiivia ja heikkoa vihjettä.

Imperatiivimuotoinen pyyntö esiintyy viisi kertaa kiinalaisten pyynnöissä muun muassa tilanteissa 7 (puhelinnumero) ja 10 (vuokra-asunto). Seuraavat esimerkit (53) ja (54) kuvaavat näitä pyyntöjä:

(53) Hei, Jani! Minulla on asia Minnalle mutta minulla ei ole hänen puhelinnumeroa. Ajattelen, että sinulla saattaa olla hänen numero. Anna minulle, kiitos! (K92)

(54) Sano minulle, että haluatko vuokrata asunnon minulle, jos et haluaisi, minä vuokraisin tosen, koska minulla ei ole ailaa. (K141)

Imperatiivia käytetään enemmän tilanteissa, joissa käskyn toivotaan välittömästi johtavan toimintaan, esimerkiksi hätätilanteessa tai auktoriteetin pyynnössä. Näissä kahdessa esimerkkitilanteessa (puhelinnumero ja vuokra-asunto) imperatiivi tuntuu liian suoralta käskyltä, joka mahdollisesti saa kuulijan tuntemaan olevansa määräilyn kohteena. Näin on erityisesti tilanteessa 10, jossa puhujan ja kuulijan välinen etäisyys on suhteellisen suuri ja potentiaalisena vuokralaisena puhujalla on huonompi asema kuulijaan eli vuokranantajaan nähden.

Semanttinen merkitys pääaktin strategiana esiintyy kiinalaisten pyynnöissä kaksi kertaa tilanteissa 4 (nurmikko) ja 6 (lautasliina). Esimerkit (55) ja (56) kuvaavat näitä pyyntöjä:

(55) Anteeksi kulta! Olen tosi pahoillani että minulla on terveellisiä asioita Helsingissä. Minun täytyy palata Helsinkiin. Siksi ehkä sinä leikkaisit nurmikon itse. (K47)

(56) Odota vähän! Minusta että sinun täytyy panna lautasliinan tarjottimella. (K78)

Esimerkkipyyntöä (55) ei ole laadittu pyyntömuotoon, vaan se kuulostaa enemmänkin puhujan omalta pohdinnalta. Näin ollen kuulijan on vaikea reagoida siihen.

Tilanteessa 6 kaikki suomalaiset käyttävät valmistavaa siirtoa, kuten voisinko saada lautasliinan? tai saisinko lautasliinan? Suomalaisten informanttien yksimielisyys kertonee siitä, että tällaisessa tilanteessa on hyvä käyttää valmistavaa siirtoa. Esimerkissä (56) on liian suora pyyntö tilanteeseen nähden, ja puhuja osoittaa epäkohteliaisuutta kuulijalle. Vaikka on lentoemännän virhe, että hän unohti antaa matkustajalle lautasliinan, se ei oikeuta matkustajaa olemaan epäkohtelias.

Seuraavissa taulukoissa 14 ja 15 aineiston kaikki pyynnöt (n = 310) on luokiteltu suoriin, konventionaalisiin epäsuoriin ja ei-konventionaalisiin epäsuoriin strategioihin Blum-Kulkan (1987:

134) jaottelun mukaisesti (ks. luku 2.5.1).

Taulukko 14. Suomalaisten pyyntöstrategioiden suoruus ja epäsuoruus.

Taulukko 15. Kiinalaisten pyyntöstrategioiden suoruus ja epäsuoruus.

Kiinalaisten suoruus/epäsuoruus 2. Työhaastattelu 1

7,15

6,7 93,3 - 100 7. Puhelinnumero 3

23 10. Vuokra-asunto 2

15,4

Taulukossa 14 esitetään suomalaisten ja taulukossa 15 kiinalaisten pyyntöjen jakaantuminen ulottuvuudella suoruus–epäsuoruus luvussa 2.5.1 kuvatun jaottelun mukaisesti. Jakauma on kokonaisuudessaan yllättävän samankaltainen. Konventionaalisesti epäsuorat pyynnöt ovat molemmissa ryhmissä selvästi suositumpia kuin suorat ja epäkonventionaalisesti epäsuorat pyynnöt.

Kiinalaiset suomenoppijat käyttävät suoria strategioita suomalaisia hieman enemmän ja suosivat enemmän suoraa pyyntöä kuin epäkonventionaalista epäsuoraa pyyntöä. Suomalaiset käyttävät epäkonventionaalisesti epäsuoraa strategiaa hieman useammin kuin kiinalaiset.

Epäkonventionaalista pyyntöä käytettäessä on suurempi riski, että kuulija ei välttämättä ymmärrä puhujan oikeaa tarkoitusta, ja toisaalta on epäkohteliasta jättää kuulijan tehtäväksi tulkita puhujan tarkoitus. Tässä aineistossa sekä suomalaisten että kiinalaisten epäkonventionaalisen epäsuoran strategian käyttö keskittyy tilanteeseen 7, jossa puhuja pyytää Janilta Minnan puhelinnumeroa.

Kaikki käyttävät vahvaa vihjettä tiedätkö Minnan puhelinnumeron? Tämä on vakiintunut ilmaisu puhelinnumeroa tai mitä tahansa tietoa pyydettäessä.